Hiljaista on täälläkin. Poikkesin katsomaan. kun meidän "Pystiksemme" on niin hiljainen, että ei siellä yksin viitsi istuksia.

Maistanpa vähän simaa ja päästän kisumirrit hiukan ulos, ei kai ne karkaa...
Hyvää on sima ja pusunkin uskalsin ottaa.

--------

No niin kisuliinit, tulkaapas sitten sisälle, en uskalla teitä ulos jättää - kalaa näkyy vielä olevan, annan tuosta tilkkasen kermaakin, happaneehan se, kun ei kukaan käy ja harva kai enää kaffeeseensa kermaa laittaa.

Kiitos trahteerauksista ja hei!

(Sopii sitä poiketa meilläkin päin!)