- kevään valoa,
ihmisen heräämistä kaamoksesta ja odotusta.
Kauniisti taipuu riimisi,
ajatuksesi säkeiksi Sakke.
Rakkaudellista kevättä ! - kyllä minä tänään tännekin olen kurkkinut,
mutta enpä ole runoasi saanut silmiini.
Kyllähän ne tuulien tiet ovat tuntemattomia,
ihmistenkin niin usein. Eikä yksinäisyys ole
ihmistä varten, siksi se suru asetuu puseroon
niin usein ja niin monella.
Aivan ihana tuo kolmas säkeistö
' Pouta-sään vallitessa
ei taivaalla ketään näy
silloin olemme menneet rakastamaan
uinuneet tunteisiin yksityisiin '
kaikki nappiin ja suloisesti kuljetat säettä.
Rakkauden nimissä tehdään hyvää, niin kuin pahaakin.
Jos taivas olisi merkki siitä, mitä elämämme on - olisiko
se silloin kaikkien luettavissa ? Ehkä ei, mutta runosi kyllä.
Mukavaa lukea runoasi taas pitkästä aikaa.
kyllä osaat asetella sanasi taitavasti ja kertoa mielesi syvänteet.
Hienoa vaikkakin haikeaa työtä. - mutta ehdottomasti näköisesi runo.
Monenmonella sanalla voimme kuvailla
onnea ja rakkautta, mutta varmasti yhtä
monilla myös niiden varjopuolia ja kipuja.
Herkkä,
kuin muistokirjoitus tai hiljainen monologi. - ' rakkaus on kuin pieni lapsi '
Mutta ikävä kyllä, niin moni lapsi myös luovuttaa
rakkautensa tässä kovassa maailmassa. Unohtaa
vanhemmat ja vihaa, nykyelämä vain on sellaista.
Vanhemmille merkitsee raha ja rikkaudet usein
enemmän, kuin lapset ja rakastaminen, yhteinen
aika.
Onneksi kuitenkin valtaosalla on, kuten runossasi
kauniisti kerrot. - niin kuin on rakkaudessakin.
Sitä ei kenenkään pitäisi väheksyä eikä
lyödä maahan. Jokaisen oma valinta, eikä
se kuulu kenellekään muulle.
Runosi puhuu sydäntäsärkevästi luopumisen
tuskan, menetetyn rakkauden ja rukouksen
kantamisen kivussa.
Toivon voimia ja jaksamista päiviisi ! - voiko intohimo olla tosiaan kuluttavaa kärsimystä ?
Ei kai sentään, tai ei sen ainakaan pitäisi olla
kärsimystä - päinvastoin.
Toiseen säkeistöösi yhdyn täysin ja kolmannessa
taas on omanlaisensa sadunomaisuus.
Viimeinen säe ilmentää luonnettasi,
luonnon rakastamista ja kaikkea mikä siihen liittyy.
Haikeaa ja kaunista kerrontaa.
Ota onni kaikesta pienestä, mitä elämäsi eteen tuo. - enpä muista, olenko tuollaista kriisiä käynyt
koskaan läpi. Mutta täytyy sanoa, että hyvin
mielenkiintoista pohdintaa ja vaihtoehtojen
asettelua on runosi.
Rakkaus kaunistaa meistä jokaisen,
siihen on uskominen. Vinkee ja ajatuksellinen
runo L. - pidin kuten aina. - soljuvaa runoutta Sinulta mies.
Mielestäni nykyiset runosi elävät,
ne oikeasti elävät ja kulkevat kuin filminä
lukijan silmissä. Rakkaus on saanut Sinussa
ihmeitä aikaan, kiitos Hänelle jolle se kuuluu.
Ja kiitos myös itsellesi, että olen saanut olla
osasina siinä kaikessa mukana.
Upea kokonaisuus jälleen. - lähtisi kopioimaan kenenkään tekstiä omanani.
Enkä koe olleeni opettaja Sinulle, en kenellekään.
Mutta jos niin koet, se on vain kunnia minulle.
Et pysty siirtämään runoutta lapsillesi, se lähtee
ihmisen sisältä tai sitten ei. Mutta Sinulla on se
geeneissä, joten suuri mahdollisuus on myöskin
sen itävän jälkikasvussasi.
Kaunis kiitos itsellesi ja anteeksi vastausviive,
olen ollut noro-viruksen kourissa =(
Oikein ihanaa ja runollista kevättä ystäväni. - Runosi on syvällisen kaunis,
melankolinen ja paljonpuhuva. Kiitokseni
tuntuu hyvin vaatimattomalta taideteoksesi
edessä, mutta muuhunkaan en kykene.
Miljoonin kiitoksin ja niiauksin,
arvostan Sinua ystävänä - mutta runoillasi
teet jotain ainutkertaista aina. - se on tämä tekniikan ihmeellinen aika,
joka tekee kohta ihmisenkin puolesta melkein
mitä vain. Mutta aina tarvitaan ihmistä - ja
tietenkin rakkautta.
Metka runo =) - mukava kuulla, että osui ja upposi.
Tiedä hineoudesta, sisin on se joka avittaa
ja käsi sen sitten kirjoittaa. - ' saisinko luvan '
ja mieluummin siihen hitaaseen.
Mitäs me Kertusta,
eihän tanssissa mitään pahaa ole - höh.
Kiva runo. - Suosittelen käyttämään kirjastopalveluja/kysy kirjastonhoitajalta.
Itselläni on pelkkää hyvää sanottavaa palvelusta, olen muutamaan
kertaan kysellyt joidenkin runojen perään ja saanut aina melko
nopeasti vastauksen. - ja se on rakkaus,
joka elää minussa yhä edelleen.
Maalliset velvollisuudet unohtuivat,
kirjeesi pudottivat minut siihen aikaan
jolloin meillä oli vielä huominen.
Nyt, minulla on vain kirpeät ja lämpimät
muistot - Sinusta ja meistä.
Ville, elin nuo hetket kanssasi ja tunsin syvää
empatiaa Sinua kohtaan ! - runo synnytti itse itsensä,
niin kuin tekee elämäkin meille jokaiselle.
Ei tuntunut tuuli poskillani
ei kaivattu kosketuskaan.
Sinulle kiitos ainutkertaisesta palautteesta
ja hyväileviä kevätauringon säteitä päiviisi. - kyynelten kovertamat uurteet,
piilossa itketyt itkut - kivut jotka vain
itse olen voinut läpikäydä !
En lyö lyötyä,
haluaisin vain lohduttaa ja kulkea rinnallasi
lähimmäisenä, kuunnella sydämesi ääntä.
Vaikea runo kommentoida, koska kumpuaa selvästikin
syvyydestä ja lukijaakin kouraisee sen sanoma !
Voimia päiviisi ystäväni, aurinko paistaa - myös Sinulle. - niin lempeästi kirjoitat, lohduttavastikin.
Eihän elämän toki ole tarkoistuskaan olla
aina vaaleanpunaista, pimeälle puolellekin
on paikkansa ja aikansa, kivuille. Ilotar on
onneksi olemassa ja tekee taikojaan meille
yllättävin kääntein.
Kiittäen toivotan ihanaa ja aurinkoista päivää ! - että olet kirjoittanut kaiken tuon runoni sisään,
se olisi ansainnut jälleen kerran oman avauksensa
sillä sitähän se on - runoa suoraan sielustasi !
Ja höpsistä, kuolemattomiin teksteihin ei minulla
eväät riitä, mutta kaunis kiitos kannustavasta kom-
mentoinnistasi ja tietysti myös hengentuotteestasi,
jolla löit ällikällä =)
Kiitos Jouni ! - Sinun palautteissasi on aina sydän mukana,
ei siihen ihmeellistä ymmärtämiskykyä tarvita
nähdäkseen. Minua koskettaa se, että löydät
aina sen arimman kohdan runoistani.
Lämpimin kiitoksin ja anteeksipyytäen viivettä
vastaamisessa, yhteydet ei oikein ole toimineet
täpöillä.