Ensimmäinen päivä kevään
lumen maahan.
Katson luontoon säteilevään:
uudeks saahan
luonto valon pyyhkäisyllä.
Kaikki muuttuu valon voimaan,
vaikka pysyy hanki,
pystyy sielu soimaan.
Enää ei se ole vanki,
aurinko kun loistaa yllä!
Ensimmäinen kevätpäivä
10
442
Vastaukset
- annikatr.
Osuvasti kuvattu valon ja auringon positiivinen vaikutus. Emme ole enää talven ja pimeyden vankeja, vaan valo saa sielun soimaan...runon sanoja lainaten. Aurinkoisena päivänä mieli on kevyt ja ilakoiva.
Kiitos tee sanoistasi!- tee.
Mukava kun huomasit ja vastasit. Tänään oli ainakin täällä sellainen ensimmäisen kevätpäivän tuntu; aurinko paistoi täydeltä terältä hohtavan valkoiseen maisemaan. Melkein siinä saa jo valohalvauksen talven pimeyteen tottunut. Kun vielä löytää muutakin ilonaihetta, valo vielä vahvistaa vaikutusta. Ei ihme, että talitintitkin alkavat laulaa.
- annikatr.
tee. kirjoitti:
Mukava kun huomasit ja vastasit. Tänään oli ainakin täällä sellainen ensimmäisen kevätpäivän tuntu; aurinko paistoi täydeltä terältä hohtavan valkoiseen maisemaan. Melkein siinä saa jo valohalvauksen talven pimeyteen tottunut. Kun vielä löytää muutakin ilonaihetta, valo vielä vahvistaa vaikutusta. Ei ihme, että talitintitkin alkavat laulaa.
....muutakin ilonaihetta....
Joskus pieneltä näyttävä asia tuo ison ilon, kuten ystävällinen hymy tuntemattoman kasvoilla. Myös luonnon ihmeet tuovat iloa, jos vain olemme valmiita niitä huomaamaan ja tarkkailemaan. Tänään satoi hetken leijuvia lumihiutaleita, joiden leikkiä oli ilo katsella. - tee.
annikatr. kirjoitti:
....muutakin ilonaihetta....
Joskus pieneltä näyttävä asia tuo ison ilon, kuten ystävällinen hymy tuntemattoman kasvoilla. Myös luonnon ihmeet tuovat iloa, jos vain olemme valmiita niitä huomaamaan ja tarkkailemaan. Tänään satoi hetken leijuvia lumihiutaleita, joiden leikkiä oli ilo katsella.Totta on, ilonaiheet ovat usein pieniä ja eri paikassa kuin missä niiden kuvittelee olevan. Pitäisi kyetä olemaan avoin kuin lapsi ottamaan vastaan, mutta se on vaikea taito aikuiselle.
Mutta luonto onneksi auttaa; pitkä kävely luonnossa avaa mieltä ja sydäntä niin, että suurikin suru lieventyy ja pieni voi kokonaan unohtua, kunhan vain avautuu ottamaan vastaan, mitä luonnolla on annettavaa, kaikkien aistien kautta. Kevättalvella häikäisevä valo, heräämisen merkit luonnossa, linnut, pajunkissat, värit..
Minä ihailen sitä aamusta tulipalloa, jota myös auringoksi meilläpäin kutsutaan.
Se kunnioittaa jälleen meitä läsnäolollaan ja sehän meille passaa! :)
Heräillään ja ihastellaan, aina uudesta ja ihmeellisestä keväästä!
http://2.bp.blogspot.com/_xKanqZJA_nw/SdND1K5c7mI/AAAAAAAAAGc/_mNJ1so0f_w/s400/Aamuaurinko 1.4. 002.jpg- tee.
Kiitos runopalautteesta! Meinasi jäädä kokonaan huomaamatta, kun olin reissussa, eikä sen jälkeen enää tule vanhoja runoja katseltua. Tässä välissäkin kevät on edistynyt, hanget hupenevat, vaikkei uskoisi ja tiet noruvat vettä. Lintujakin jo laulattaa. Kevättä sinullekin!
kiitos,
kiitos auringon kullasta jonka
runollasi sait säteilemään.- tee.
Anteeksi ystäväni, että kaunis kommenttisi jäi melkein huomaamatta. Olin välillä vähän poissa, eikä sen jälkeen enää tullut mieleen katsoa vanhoja runoja. Pitäisi kyllä, eihän se kevätkään niin huomaamatta ohi mene. Sehän on muodissa, joka onneksi toistuu joka vuosi.
- valoa kaipaava
tee. kirjoitti:
Anteeksi ystäväni, että kaunis kommenttisi jäi melkein huomaamatta. Olin välillä vähän poissa, eikä sen jälkeen enää tullut mieleen katsoa vanhoja runoja. Pitäisi kyllä, eihän se kevätkään niin huomaamatta ohi mene. Sehän on muodissa, joka onneksi toistuu joka vuosi.
Runosi on oikein soljuva ja kaunis. Monena keväänä olen tuntenut samoin, valo on uudistanut ja piristänyt mieltä. Kuitenkin, jos elää keväällä jonkin murheen tai huolen keskellä, voi kevään ihme jäädä kokematta ja murhe ikäänkuin moninkertaistuu. Ristiriita oman mielen ja luonnon uudistumisen välillä on liian suuri. Tänä keväänä en ole vielä iloinnut keväästä enkä valosta, en ainakaan samalla tavoin kuin aikaisemmin. Ymmärrän nyt, mitä kevätmasennus on. Mutta aina ei elämä voikaan olla onnellista. Onneksi meillä kuitenkin on aina toivo paremmasta. Siihen takerrun. Runoilijalle toivotan myös onnellista kevään jatkoa.
- tee.
valoa kaipaava kirjoitti:
Runosi on oikein soljuva ja kaunis. Monena keväänä olen tuntenut samoin, valo on uudistanut ja piristänyt mieltä. Kuitenkin, jos elää keväällä jonkin murheen tai huolen keskellä, voi kevään ihme jäädä kokematta ja murhe ikäänkuin moninkertaistuu. Ristiriita oman mielen ja luonnon uudistumisen välillä on liian suuri. Tänä keväänä en ole vielä iloinnut keväästä enkä valosta, en ainakaan samalla tavoin kuin aikaisemmin. Ymmärrän nyt, mitä kevätmasennus on. Mutta aina ei elämä voikaan olla onnellista. Onneksi meillä kuitenkin on aina toivo paremmasta. Siihen takerrun. Runoilijalle toivotan myös onnellista kevään jatkoa.
Kiitos kauniista viestistäsi ja onnellisen kevään toivotuksesta ystäväni!
Saatan hyvin kuvitella sen, mitä kerrot, kevään lisääntyvät valon ja oman murheen mustuuden ristiriidasta.
Vaikea siinä on ottaa vastaan ulkopuolelta, luonnosta tulevaa valoa, kun oman mielen musta aukko imee kaiken sisäänsä. Varmaan myös oman voiman. Ilmanko sanotaan, että huhtikuu on kuukausista julmin.
Silloin pitäisi viimeistäänkin valmistautua kevääseen ja kesään. Mutta jos oma mieli hytisee talven pakkasessa. Toivon silti, että sinäkin pääset irti murheestasi, mikä sen syy sitten onkin.
Paljon toivon vihreyttä kevääseesi!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek184351Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5032380Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1421931- 771525
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.161490- 1591483
- 10881
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik34798- 106767
- 64753