- On elettävä toivossa, että huominen tulee koska joskus koittaa aika, ettei siihen
uuteen aamuun enää voida herätäkään.
Menneisyydessä ei pitäisi kuulemma elää, mutta usein sieltä löytyy elämän kivisille
poluille lohtua.
Pienten runojen taitajalta jälleen visas, ajatuksellinen teksti. - Aikuisen kirjoittama runo jossa on suuria totuuksia, elämänviisauksiakin.
Elämän ei kuulukaan varmaan olla ruusuilla tanssimista vaikka on nautinto joskus
kokea sitäkin, aika on myös murheille ja kyynelille.
Runosi on elämää suurempi, kiitos siitä ja oli ilo lukea tekstiäsi ikuisuuksien jälkeen. - En tarkoittanutkaan, että teen runosta varsinaisesti olisi mitään puuttunut vaan lähinnä sitä, että hän yleensä kirjoittaa neljän lauseen runoja ja tämä oli poikkeus.
Sanojeni asettelu ei aina ole ehkä oikein, mutta inhimillistä kaiketi sekin on.
Kaikella kunnioituksella mielipidettäsi kohtaan
ja runolle itselleenhän kuitenkin annoin täydet pojot.
Poistun, enkä palaa.
Huomaan, että mielipiteitäni halutaan edelleen mollata ja siksihän
täältä aikoinaan poistuin vaikka itse tee ei kokenutkaan niin.
Bye and i am sorry ! - Vaikka riimittelysi on aina niin ihailtavaa, niin en tiedä miksi
mutta jotenkin jäin kaipaamaan molemmissa säkeissä 4:ttä laisetta.
Ei siksi, etteikö kuvailusi olisi selkeää ja taitavaa toki.
Olenkohan kangistunut kaavoihini, kun mokomaa asiaa kaipailen ?
Joka tapauksessa, luontorunot on olleet aina ja on sitä
sinua parhaimmillaan ja piste.
Ja hei, vaatimatonhan se on mutta kaunis - koiranputki. - Oijoi Liona miten haaveilevaa, pehmeää, lämmintä
ja kesäistä tunnetta runosi onkaan tulvillaan. Haaveillahan
ihmisen pitää, se on elämän suolaa sekin jos toki se voi
antaa myös kitkeryyttä.
Suomenkielesi alkaa olemaan kiitettävää, runon säejakokin
on hyvä ja katkeaa aina sopivassa kohtaa.
Jatka samaan malliin !
Hyvää kesää sinulle ja rakkaillesi
( en saa postejani perille sinne ) - Hienoa Sinulta omistaa sytymäpäiväruno yhteiselle ystävällemme.
Vaikka se sisältääkin kliseisiä elementtejä, olet löytänyt siihen
toisenlaisen tavan ilmaista niiden olemassaolo.
Ja onnentoivotuksesi, sekin tulee sydämestä.
Omasta puolestani Sinulle kiitos ja Onijalle;
paljon onnea merkkipäivällesi. - Kaunista, kaunista. Hienoja oivalluksia monta jo ihan alussa taivaan tyhjyydestä. Kirjoista ja runoista voikin puhua, se on syvä kaivo. Mutta rakkaus, se ei välttämättä aina tarvitsekaan sanoja, läsnäolo jo riittää.
Pari sanaa runollasi olisin vaihtanut johonkin muuhun ' kimppuun ' ja ' pukahda '
niille olisi varmaan löytynyt jotkut synonyymitkin, ne hiukan rikkoo muuten niin hienoa kokonaisuutta. - Tämä runo heijaa lukijankin aalloille kokemaan rakkautta, niin sulonen tämä on joka ainoalta lauseeltaan ja säkeeltään. Olisi helppoa antaa vain laineiden hyväillä ja keinuttaa, olla rakkaan kanssa kuin kahden maailmassa !
Ihailen erityisesti sitä, miten paljon olet kaikilta osin kehittynyt kirjoittamisessa. Todella hienoa tekstiä. Ja kiitos, sain terveisesi. - Hui, kuinka ' kylmä ' runo, siis vain talven/luonnon elementein ei suinkaan muuten. Siitä tulee mieleeni pieni, orpo lapsi joka kokee kylmän maailman ympärillään ilman vanhempia. Tuntuu, kuin kesää ei tulisikaan.
Liikuttaa ja koskettaa. - Hirmuisen lämpöinen runo josta ei puutu ikävää sen paremmin kuin kaipaustakaan. Jokainen kokee joskus vastaavaa, mutta harva sen yhtä kauniiksi runoksi kirjoittaa. Ainoa miinus, jos sitä nyt sellaiseksi edes voi sanoa, on se etten itse olisi otsikoinut runoa siihen sisältyvillä kahdella sanalla vaan jotenkin toisin. Runo itsessään on avoin ja rehellinen.
PS En saa sinuun mitään kautta yhteyttä, en s-postiin enkä profiiliin. Toivottavasti muistat osotteeni, koska en voi sitä julkisesti tänne laittaa. - Huomasin Margitta, kuinkas muuten.
Runosi luo valoa lukijankin silmään, hellää ja kaipaavaa Sinua. - Totta on, taas kerran näitä pikkuisia koskettavuuksia
joihin aikoinaan jo meidät totutit.
Satuttaa. - Kyyneleet vaan tyrehtyy joskus, ei niitä jaksa loputtomiin
kai vuodattaa millekään asialle vaikka kuinka satuttaa.
Koskettava kokonaisuus. - Fantastista Sinua, älä yhtään harmittele minkään asian puolesta
mitä olet itse huomannu, kun minä en löydä tästä mitään minkä
vuoksi olisi pitänyt jättää julkaisematta.
Niin hyvin ilmaistu, minkälaisen tunnevyöryn toinen ihminen tuo
tullessaan elämään ja eipä siihen taida lupaukset edes auttaa jos
rakkaus haluaa asettua sydämeen.
Sinänsä otsikko puhuu jo puolestaan, mutta sisällöllä teet siitä
kaikesta enemmän ymmärrettävän.
Hienoa, hienoa. - Mielestäni sopivaan päivään olet sovittanut runosi, koska sehän
on mitä suuremmassa määrin muistojen päivä.
' lapsellisia ' muistoja tosiaan, melkein voin lukiessa nähdä kaiken,
tuntea lämpimän maidon tuoksun ja kaiken muun.
Läheisten muisteloa kauniilla tavalla jossa oma mielikin on varmasti
levännyt haudalla käydessäsi ja sen jälkeen.
Kovasti vain tunnut edelleen aliarvioivan itseäsi, siihen ei ole mitään
syytä. Anna lukijan päättää siitä, millainen runosi on. Emme me ole
kukaan oikeita ihmisiä arvioimaan omia kirjoituksiamme.
Jatka valitsemallasi tiellä. - Hyväntuulisuus istuu kuitenkin runollasi, vaikka siinä on havaittavissa kipuiluakin muistoissa. Niin näköisesi, kuin olla ja voi.
Pidin. - En osaa oikein eritellä mikä tässä runossasi
viehättää, mutta pidän ihan mielettömästi sen ajatuksista. - Ihanan leijuvaa ja rauhallista runoutta,
eläviä kielikuvia ja kaipausta rakkaan luo.
Eihän tästä voi olla pitämättä ! - Kertakaikkisen upea runo, osaat kirjoittaa ja luoda tunnelmia.
Olet minulle uusi tuttavuus, mutta tulen varmasti jatkossakin
tänne kurkkimaan.
Hienoa työtä alusta loppuun. - Runosi laittaa miettimään ja pohtimaan, kuinka paljon keskuudessamme on
ihmisiä jotka joutuvat elämään toisen ihmisen vallan alla. Kaikilla ei ole vain
voimia riistäytyä irti ja se saa niin ollen jatkua.
Kateus on aina pahasta ja johan sen sanoo vanha sananlaskukin.
Oikein hyvä runo, oikeastaan harvinaisen pitkä kirjoittamaksesi, kun aikoinaan totutit meidät pieniin taideteoksiin. Ei tämä siis muuten ole pitkä, mutta varmaan
ymmärsitkin mitä tarkoitin.