o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Todella mielenkiintoinen kysymys. Piti oikein ruveta syväluotaamaan itseään. Alkuun vähän ujostelin, mutta oma ikäluokka tempasi pian mukaansa ihan rekisteröitymiseen asti. Naputtelin sormenpäät hellinä kannanottojani vähän sinne sun tänne.
    Alkuinnostuksen jälkeen tahti on harventunut, ja vaikka nopealukuisena käynkin kirjoitukset läpi, en joka aiheeseen mene mukaan. Aihevalintani ei riipu siitä, onko jokin kommentti saman- tai erimielinen. Kunhan kirjoitus ei ole pelkkää saman jankuttamista, olen valmis kannustamaan tai pistämään hanttiin.

    Niin kuin elävässä elämässä, myöskään tässä ikäryhmässä ihmiset eivät ole samanlaisia. Siksi en ymmärräkään, miksi miltei päivittäin hyökätään erään vakiopalstan kimppuun. Siellä kirjoittavat ihmiset ovat löytäneet toisensa ja ahkeran "emännän", joka pyrkii vastaamaan kaikille. Tämä sopii heille, eikä sinne ole pakko mennä, jos tuntee olevansa ulkopuolinen. Näitä aiheitahan riittää vaikka muille jakaa.
    Murrepalsta on myös toisinaan hampaissa. Sielläkin keskustelu lainehtii laidasta laitaan, ja hyvä niin. Olen kynsin ja hampain valmis puolustamaan murrepalstaa sen kaikessa monimuotoisuudessa. Eräänlaista kansankulttuuriahan se on ja siinä mielessä rikkaus. Rikastuisi entisestäänkin, jos "meän kieltä" tai eteläpohjalaisia murteita osaavia olisi useammin mukana!

    Pohdintani on venähtänyt varsinaisen aiheen yli ja liian pitkäksi. Viimeksi mainitun suhteen 70+ ei siis ole minua muuttanut. Tuskin muutenkaan.
    Jos aihetta on ollut, olen sanonut silmityksin ja selvittänyt asiat edessä enkä selän takana.
    Se ei ole estänyt minua omimasta ja noudattamasta sanontaa "elää ja antaa elää".
  2. Rauhan tullessa olin kahdeksanvuotias. Oli aurinkoinen syyspäivä, ja jotenkin ilouutisen tunnelman olen kokevinani vieläkin laulussa "Paistaa aurinko aina, taivas kirkas on aina, elää saa äiti aina, elää saan minä myös", joskaan sanoissa ei mainita isää.
    Minulle rauha merkitsi sitä, että isä tulee kotiin.
    Syöksyin ilosta itkien ja nauraen sisälle ja huusin: - Sota on ohi, sota on ohi! Isä tulee kotiin! Isä ei kaadu! Isä ei kaadu!
    Ja sitten kompastuin kynnykseen ja kaaduin keittiön lattialle!
  3. Oli tosi hienosti muotoiltukin.
    Mahdatkohan olla suoraan alenevassa polvessa sen yhden Eskon jälkeläinen? Hänen puumerkkinsä taitaa olla se kaikkein kuuluisin.
  4. Kävin murrepalstalla arvelemassa, että ostosparatiiseissa on pakko vaivata aivojaan, mutta täällä sitä älynystyröiden hierontaa sai harjoittaa pitkään ja hartaasti ennen kuin teksti selveni!
    Kiitoksia kovasti. Teki hyvää tällaisen puolidydastoituneen kylähullun aivotoiminnalle.
    Mielikuvituskin lensi pitkästä aikaa.
  5. Miä en o täs uusimmas ireaparkis käyny. Mut ruvin miättiin, et sen irea ov varmaan siin et saaraan ihmisille aivovoimisteluu ja muuta kuntoliikuntaa.
    Tämmöttis hehtaarikaupois ku pitää enste ihmetellä mitä mistäkil löytää ja sittev viäl löytää se, mistä sen hakusessa oleval löytää.
    Siin sit samal kasutetaa uutta sukupolvee oppiin soppailuu. Perheet tulee oikeer retkelle tämmöttiin ostosparatiiseihin, ja mukulat oppii piänestä pitäin ostosparasiiteiks. Osaavat sitte aikuisina loisia omien kakaroittens kans kaikem maaliman nostalkiareissuilla näis samois paikois.
    Ennenvanhaa pantii eväät reppuuj ja reppu selekääj ja lährettii onkellet tai hihtämää. Kyl maistu voikakku hyvält jossakik kannonnokas, eikä mennyr rahat purkereihi. Raitist ilmaaki sai ihan kaupampäällisiks.
    Eikä kakarat kitissy ennenku lähärettiin kotio. Sillon ne huus kuarossa ettei viälä, ei viälä!
  6. kertomalla, että jokin Roopen Pikku-Kalle -vitsi on poistettu! Eikö sitä voisi laittaa uudelleen, että minäkin saisin hersyvät naurut?
    Vaikka saattaisihan se olla vaarallistakin, jos sattuu olemaan pulla suussa.

    Olisikohan ollut eilen, kun jossakin kaipailtiin kuoliaaksinaurattajaa. Tulin tänne Kylähullujen kautta, ja varmaan Roope otettaisiin sielläkin avosylin vastaan.
    Tämä kahvi on niin virkistävää, että sain loistavan oivalluksen: Roopehan voisi käydä mahdollisilla kiukuttelupalstoilla heittämässä kesken kaiken jonkin Pikku-Kallen!
    Ties vaikka sinut valittaisiin elinkautiseksi kylähulluksemme ja saisit prenikan keltaisten lehtien kera.
  7. Jotkin sivistyssanat tarttuvat vaatteisiin, eikä sille voi mitään. En kuitenkaan koskaan ole sulattanut sellaista, että tullaan johonkin tilaisuuteen tärkeilemään sivistyssanoilla, joita ei aina edes osata. Kun joku puhuu kongreettisesta ja akressiivisuudesta, tulen miltei konkreettisesti aggressiiviseksi.

    Eräässä kerhossa oli miltei vakinaisena alustajana pätemisen tarvetta potenut tyyppi, jota me porukan naiset opimme syvästi inhoamaan. Mikä ikävintä, alustajaamme kyllästynyt väki alkoi vähetä.
    Hän oli kuitenkin V.I.P. eli Hyvin Tärkeä Henkilö ja joillekin jopa Hyvä Veli, eikä häntä voinut sivuuttaa, vaikka varsinkin me naiset yritimme esittää, että vaihteeksi saisimme jonkun toisen alustajan.
    Minua ei tarvinnut kauan yllyttää, kun erääseen tilaisuuteen valmistin sivistyssanakirjaa opiskellen puheenvuoron, jonka pyysin heti alustuksen jälkeen. Etukäteen oli sovittu, ettei kenenkään ilmekään saa värähtää, mutta loppujen lopuksi meitä oli vain kaksi totista, alustaja ja minä. (Se toinen Hyvä Veli joutui kesken kaiken poistumaan tärkeälle asialle, ja osa miehistä lähti tupakkatauolle.)

    Seuraavaan tilaisuuteen tämä sivistyssanaileva kaikkien alojen asiantuntija oli menettänyt äänensä, joten meillä oli toinen alustaja. Siitä olikin helppo siirtyä vaihtelevien alustajien käyttöön. Kuulijakuntakin alkoi taas lisääntyä, mihin V.I.P:llä oli oma osuutensa. Hän nimittäin mainosti ympäri paikkakuntaa, että se eräs rouvahan on mennyt täysin sekopäiseksi. Tottahan kaikkien kiinnostuneitten oli paikallinen kaheli nähtävä!
  8. sekoanko tähän keskusteluun. Ikivanhoista ajoista en tiedä, sen verran kuitenkin, että toisinaan selailen vanhojakin kirjoituksia, ja paljon mielenkiintoistahan niistä löytyy.

    Täällä on paljon vakituisesti samalla rekisteröimättömällä nimimerkillä kirjoittavia, ja ainakin minä olen ollut ymmärtävinäni, että he ovat fiksua porukkaa, joilla pelaa myös huumori.
    Tällaisille kirjoittajille vastailen mielelläni.
    Kriteerini ei ole se, onko kirjoittaja rekisteröity vai rekisteröimätön vaan se, miten tai mitä hän kirjoittaa.

    Toisaalta joukossamme on myös niitä jatkuvasti nimimerkkiä vaihtavia, joilla näyttää olevan elämäntehtävänään kylvää tänne torajyviä.

    Alkuun kirjoittelin itsekin rekisteröimättömänä.
    Olenkohan jo niin dementoitunut etten huomannut tulleeni syrjityksi.
    Rekisteröidyin huomatessani, että täältä löytyy kaikenlaisia keskustelutovereita, joiden kanssa juttu luistaa, vaikkei aina oltaisikaan asioista samaa mieltä.

    Vahinko, ettei tekstiä voi lihavoida, kursivoida tai edes alleviivata. Olisin halunnut tuolla ylempänä nimenomaan korostaa "samaa rekisteröimätöntä nimimerkkiä".
  9. Ihmettelen,että ihmettelijöitä on näin paljon ja katsojia vieläkin enemmän!
    Mutta niinhän sitä sanotaan, että maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
  10. Turhaan pidät sinäkin kynttilääsi vakan alla.
    Sinut on jo tunnistettu! Mitäpä jos rekisteröityisit ja laittaisit oikein kuvasikin, ettei tarvisisi kaiken maailman kukkakirjoja selailla!
  11. Naratti, kun kuvittelin moista plakaattia omassa ovessamme.
    Toisaalta täytyy myöntää, että se joskus olisi hyvinkin tarpeellinen.
  12. Aioin juuri kertoa, että oli meilläkin lapsuudenkodissani Aaroninparta amppelissa.
    Oikeastaan olisi mukava saada sellainen ja eräitä muitakin vanhan ajan ruukkukasveja.
  13. Tulen aina surulliseksi toisten toteutumattomista unelmista.
    Tuskin toiveesikaan toteutuu, mutta lohduttaudu sillä, eittei se toivomuksena hullumpi ole.
  14. Vinkkejä minulla ei ole antaa.
    Sen sijaan rohkenen epäillä tuota rakastumiskeinoa. Itse rakastuin loppiaisena 1952, ja sitä on riittänyt, mutta ei se mitään ole auttanut. Kiloja on tullut, mutta onhan siinä se hyvä puoli, ettei toinen voi valittaa hävinnensä vaimokaupassa, kun vaimo on kasvanut reilusti korkoa!
  15. Täällä paukkui aamulla 20 asteessa, mutta nyt on enää -11, mikä on ihan sopiva astemäärä näin aurinkoiselle päivälle.
    Tulin melkein suoraan Helsingistä tänne pirttiin, kun kahvihammasta kolotti. Poikkesin vain matkan varrella katsomassa, oliko Kylähullut-yhdistys saanut tuulta siipiensä alle.
    Helsingissä oli taas se tavanomainen viima, ja olen onnellinen, kun tämä päivittäinen edestakaisin ravaaminen ensi viikolla päättyy - toivottavasti...
    Ja nyt vielä toinen kupillinen, kiitos!
  16. Kun on olemassa 7 seinähullua, niin pitäisi meidän panna paremmaksi; ainakin 70 kylähullua ja plussat päälle!
    Jo jäseneksi hyväksyminen on niin suuri tunnustus ja kannustus, että rupeaisin vaikka pähkähulluksi, mutta sen tittelin omistaa kai Prinsessa Armaadan kippari.
    Odottelen innolla jäsenanomuksia,nimiehdotuksia ja toimintasuunnitelmaa!
  17. saattaa olla hyvä juttu silloin,kun uni ei tule.
    TV:n katsominen on kuitenkin minun kohdallani aivan lyömätön juttu.
    Parhaat ohjelmat tulevat yöllä, enkä muista milloin olisin jaksanut nukahtamatta katsoa jonkin lähetyksen loppuun.
    Suosittelen kokeiltavaksi!
  18. näyttää olevan mahdollista!
    Kaikkea sitä oppii, kun vanhaksi elää.
  19. Voi hyvä Remanteri!
    Etkö ole vielä oppinut, että kunnon pakkasella viedään aina petivaatteet ulos, jotta pölypunkeista päästään eroon.

    Kannattaisikohan sinun perehtyä paremmin kodin siivoustapoihin ennen kuin yrität seuraavan kerran piilottaa jotakin oman käytön varalle...
  20. Kunnioittaen pyydän kannattaa tehtyä ehdotusta!
    Samalla jätän jäsenanomukseni vakuuttaen kunnian ja omantunnon kautta omaavani mitä parhaimmat edellytykset tulla valituksi tämän ikäryhmän kylähullujen joukkoon.
    Hakemukseni tueksi viittaan profiilissani olevaan persoonaani koskevaan esittelyyn.

    Oletan, että aloittajan nimityksellä "kylähullu" tarkoitetaan sellaisia vanhan ajan kylähulluja, joiden muistoa vaalitaan lämmöllä ja sydämellisellä hyvyydellä.
    Sen tähden esitän, että yhdistyksen jäseniksi ei hyväksytä tosikoita eikä ilkeilijöitä.

    Sulkeutuen mitä nöyrimmin mahdolliseen suosioonne: Venlastiina.
    21. 157 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt