as77

as77 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 24v sitten
52 aloitusta · 1292 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
> säästöäkin on syntynyt. 2 lämpökertoimella 1000kwh

tuo nyt on pelkkä arvaus ... sinuna, jos uteliaisuus riittäisi, yrittäisin jostain lainata kasan sähköpattereita. Suunnilleen muuttumattomalla ulkolämpötilalla katsoisin kymmenesosa-asteet näyttävästä digitaalisesta lämpömittarista:
- ensin, mitä lämpötilaa ILP pitää muuttumattomana
- sitten, montako kW sähköpattereita tarvitaan saman ylläpitämiseen
mitähän kylmiä pintoja huoneissa on kun vaatii noin korkean huonelämpötilan?

itse säätelen pistorasiatermostaatilla jolla huonelämpötila "seilaa" väliä 20,0 ... 21,0 astetta. Kokeilin yhtä astetta korkeampaa, mutta oli liikaa
> ... on 4 kw pumppua myynissä. Yksivaiheisena

sitten tarvitsee sähköurakoitsijaa. Suomessa (onneksi) suuritehoiset yksivaihemoottorilaitteet ovat harvinaisia. Kolmella vaiheella toimii jämptimmin.
> putken hajotessa vesi syöksyy suojaputken välityksellä jakotukkikaappiin

aijjai ... hyvästi sitten lattialämmön tärkeä etu eli matala menovesilämpötila. Vaikeuttaa lämpöpumppujen ja aurinkolämmön käyttöä
öljytäytteisiä on niin naurettavan niukasti mitoitettuja, että oma ylikuumenemissuoja pitää pääosan aikaa virran katkaistuna ... vaikka olisi termostaatti +30 asteessa

lämpöpuhaltimet ja läpivirtauslämmittimet (huonepölykäryttimet) kyllä pysyvät koko ajan täysteholla
> ensin 50 mm polyuretaanieristyksen ... Sen ja täytemaan väliin hän laittoi patolevyn.

sit' pitää seurata kellarin kosteutta ja tuulettaa tarpeen mukaan. Voi toimia hyvinkin.

On kaksi tiukasti erillään pidettävää toimintatapaa
- ulospäin tuulettuva (kuten asuinkerrosten seinissä. tiivis sisäpuolelta)
- sisäänpäin tuulettuva (eli pienet kosteudet annetaan haihtua kellaritilaan)

sisäänpäin tuulettuvassa voi lämmöneristää ulkopuolen tehokkaasti kunhan myös kosteustiivistys on kunnossa ja talon altakaan ei päästä kohtuuttomasti kosteutta nousemaan. Taisi olla aikoinaan vallitseva systeemi eli siveltiin bitumit ulkopuolelle.

(kysytyssä tapauksessa: onko patolevy enää kovin tarpeen muuten kuin uretaanilevyn suojana? onko rakenteen kosteustiivistys bitumisivelyn veroinen?)
> Linkitetty lista, linked list mieluiten kaksisuuntainen olis kaikista optimaalisin tähän :)

olet oikeassa: taulukoissa tuhlataan tilaa tai niistä loppuu tila kesken :-( linkitetty rakenne ei sido käsiä jos vaan keskusmuisti riittää

nopea käsittely sitten isoissa aineistoissa taitaa tosiaan mennä linkitettyjen binääripuiden käsittelyksi ... mutta pienet tavallisinakin ... ja jollei ole kiire niin aputiedostojen kautta
tietosuojavaltuutetun mukaan autoilijoiden liikkeitä ei saa paikantimella seurata ... voivoi ... koko nykypolvi haluaa työntää yksityiset tietonsa Facebookiin ja Chrome-selaimilla mainostajien käyttöön :(

ja kuvittelin nykynuorilla on niin tehokkaat pc:t että selaimen "keveyttä" tai"nopeutta" ei tarvita

saisivat surffarit ensin traceroute'lla turkia monenko tahmapisteen kautta nettiyhteys kulloinkin kulkee ... etteivät kuvittelisi hitauden johtuvan omasta pc:stä tai selainohjelmasta
> säätö omana kiertopiirinään on helpompaa. Eihän tuo lämmönvaihdin maksa ...

jujuu ... hoitelin kymmenisen vuotta talotekniikkaa kohteessa jossa oli viisi (5) säätöpiiriä mutta ei tietenkään yhtään (mielestäni turhaa) lämmönvaihdinta
> eristelevy vaan ... vanhan lattian päälle ja levyn päälle uusi lattiamateriaali.

materiaalia tuntematta aavistelen että rakenne ei voine olla kovin paksu eli kunnolla lämpöä eristävä ... sitä sitten käyttäisi lämmönjakoon? Varmaan pääosa lämmöstä tulisi huoneisiin, mutta sinne rossipohjaankin taitaisi osansa hukkua

sittenhän madallat huoneita ja sahailet ovia lyhyemmiksi
osaoomistuksellisia oli minun selaillessani vain pieni murto-osa uudiskohteiden "spämmäykseen" verrattuna ja ne vähät murto-osahintaiset silmä äkkiä tottui ohittamaan
> eristin oman sisältä 15cm villaa+reilu 10 cm hirsi

nykyvaatimusten mukaan villaa pitiäsi olla seinässä jotain 25 cm (yläpohjassa n. 40 cm) ... sahanpurukin johtaa lämpöä puolitoistakertaissti villaan verrattuna eli umpipuu onkin sitten lähes pelkkä kylmänjohde

nykyisillä lämmön hinnoilla en tuhlaisi seinänpaksuudesta suurta osaa hirteen vaan käyttäisin koko rakennepaksuuden eristeelle
> Toinen taloista omaksi lämpöpiirikseen lämmönvaihtimen avulla.

mitäs ihmeen etua lämmönvaihtimella saat? onko verkoston paine toisessa jostain syystä kovin korkea? glykolipiiri verstaassa?

(11 kW pitää harkita, yleensä kai otetaan yhteen taloon lähes kymmenen ... mutta kunnon eristyksillä tähän voi vaikuttaa ... ja investointimielessä vuotuisen parin pakkaspiikin mukaan mitoittamista toiset arvostelevat aiheellisestikin, olkoon sitten talvessa muutama villasukkapäivä?)
> 300 litraa on hyvä 4-5 henkiselle perheelle ja ei tarvitse lämmittää 80 asteiseksi, 55 riittää.

mutta jos on sekoitussäätö pannuhuoneessa tai tarkasti toimiva termostaattisuihku, saa kivasti pelivaraa nostamalla 80 asteeseen (kuten polttokattiloissa kannattaa muutenkin pitää)

totta että 55 astetta pitäisi riittää legionellabakteerin kurissapitämiseen
> Viime vuonna meni öljyä n. 1900 litraa
> ...
> sähkölaskut ovat niin suuret, nyt viimeksi 1.11 - 31.12. oli 183,-.

marraskuisen korotuksen jälkeen tuolla euromäärällä itse saisin 1900 kWh ... on aika paljon kahden (2) kuukauden kulutukseksi PAITSI jos öljykattilan kaksi termostaattia ovat vinksallaan eli öljykattilan sähkövastukset (tyypillisesti luokkaa 6 kW) kytkeytyvät osan aikaa päälle
O.T.O.H: ainakin minulla ja ainakin nyt taloussähkö (9,6 snt/kWh) on halvempi lämmönlähde kuin öljy tuossa yhden euron litrahinnan hujakoilla
> vanha höyrysulku rei'itetään ja siihen vain päälle laitetaan lisäeriste

rakennusfysikaalisesti asiat ovat kunnossa, jos höyrytiivis kerros on kaikken eristeiden sisäpuolella ja tiiviys todella varmistetaan ... saa olla vaikka heti kamarin tapetin alla :)

eli huolellisella rei'ityksellä taataan että höyrysulun läpi ehkä kuitenkin menevä (pieni) höyrymäärä pääsee hiljalleen haihtumaan ulos (eikä esim tiivisty vedeksi sellaisessa kohdassa jossa vaikkapa puolet lämmönvastuksesta on sen sisäpuolella, puolet ulkopuolella)
> ennen puulämiys olettaisin siksi iso varaja jäänyt öljypottimon rinnalle

tuotahan minäkin ihmettelin ... öljypolttimessa on useimmiten tehoa riittävästi lämmittämään käyttövesi "lennossa" eli sitä mukaa kuin hanasta lasketaan. Eihän varaajasta talvella suurta energiahukkaa ole jos eristykset ovat priimakunnossa, kesällä tietysti kaikki hukkawatit ovat turhia
lähimenneisyydessä iltakävelyllä menosuuntaan paheksuin erästä lasiseinäistä pientaloa matkan varrella, mutta paluusuuntaan huomasin sen talon pihassa autokatoksen edessä kolme suursäkkiä. Ihan siistejä olivat eli koko talven varastoa tuskin tarvitset :-)
> Joka tapauksessa kannattaa mielestäni satsata vesikiertoiseen järjestelmään
> joka jättää pelivaraa tulevaisuuden lämmitysjärjestelmiä ajatellen

ja mieluummin vielä matalalla lämpötilatasolla toimivaan, vaikkei olisikaan lattialämmitys ... silloin pelivara sisältää lämpöpumppujen lisäski aurinkokennot

ilmakierrollahan ei tasaista lämmön jakautumista taloon saa, täälläkin moni ilp-käyttäjä todennut ja mukautunut tilanteeseenPlus, että eräissä tutkimuksissa osoitettiin kiertoilmalämmitys erityisen yliherkäksi talon ilmavuodoille)
> pudotin kiertovesipumpun nopeuden ykköselle ...

kiertovesipumpun jarruttelu on jostain syystä suosikkineuvoja näillä sivuilla

lattialämmityksellä liian hitaan kierron haitta on pieni mutta patteriverkostollekin jotkut yliviisaat suosittelevat pumpun kierrosten minimoimista. Tämä säästäminen voi kostautua: mitoituspakkasella huoneisiin saadaan lämpöä joko +80/+40 -asetuksilla tai sitten +65/+55 -asetuksilla. Arvatkaapa ajan kuluksi, kummasta lämpöpumppu tykkää
49 / 65
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt