Suunnittevaiheesa on noin 160 neliöinen ok-talo, todennäköisesti puurunkoinen ja verhoiltu. Lämmitys oli tarkoitus toteuttaa puukattilalla (tarkempi speksi vielä avoinna). Teknisen tilan kokoa arvuuttelen, lähinnä minkä kokoinen ja mitä laitteita sinne pitäisi sopia. Puukattila ja varaaja, mutta entä muuta. Mitä pitäis huomioida jos perheessä on 5 henkilöä, lämmönjako vesikiertoinen lattialämmitys. Todennäköisesti taloon tulee hella/leivinuuniyhdistelmä.
Onko jollain kokemusta samanlaisista ratkaisuista ja vinkkejä mitä kannattasi huomioida tässä vaiheessa kun voi vielä vaikuttaa.
ilmassa leijuvia kysymyksiä:
- kattilan tyyppi (hyvät ja huonot puolet)
- varaajan koko vs. kattilan teho, sähkövastusten määrä
- yksi varaaja vai kaksi
- voiko ilmanvaihto/ lto konetta järkevästi hyödyntää lämmityksessä ( lattialämmitys/ käyttövesi)
Ja viimeisenä, tekninen tila olisi tulossa asuinrakennukseen, eikä autokatokseen.
Puulämmitystalon laitteet ja tekninen tila
37
3824
Vastaukset
lähimenneisyydessä iltakävelyllä menosuuntaan paheksuin erästä lasiseinäistä pientaloa matkan varrella, mutta paluusuuntaan huomasin sen talon pihassa autokatoksen edessä kolme suursäkkiä. Ihan siistejä olivat eli koko talven varastoa tuskin tarvitset :-)
- tarkennus1
Pieni varasto puille oli kyllä tarkoitus sisällyttä tuohon tilaan, kuten myös paikka polttokelpoisille roskille. Varsinainen puuliiteri olisi erillään. Mahdollisesti autokatoksen yhteyteen tulisi toinen puidensäilytyspaikka.
- AM
Meillä oli vanhassa talossa puulämmitys. Tässä on minun kokemuksiani ja vinkkejä sen pohjalta.
Käyttövedelle kannattaa laittaa erillinen sähkövaraaja. Vesi sinne johdetaan puulämmitteisen varaajan kautta. Kun isossa varaajassa on lämpöä, käyttövesi lämpiää sillä. Kun iso varaaja on kylmä, käyttövesi lämmitetään sähköllä. Voi olla, ettet kesällä viitsi tulia viritellä kattilaan, joten silloin sähkövaraaja hoitaa veden. Aurinkokeräin voisi olla hyvä yhdistää puukattilan kanssa.
Koska lämmitys on puulla, ei takka tai leivinuuni vähennä yhtään lämmityskustannuksia. Päinvastoin, niissä on yleensä huonompi hyötysuhde, joten lämmityskulusi vain kasvavat, jos lämmität takalla tai uunilla. Sen vuoksi muista, että ne tulevat pelkästään fiilistelyyn, joten ne kannattaa hankkia se mielessä pitäen.
IV-koneen pitäisin erillään. Korkeintaan sen lämmityspatteri yhdistetään isoon varaajaan. Ei kannata alkaa liikaa kikkailemaan. Kattila pitää olla paloeristetyssä tilassa erillään puuvarastosta. Minusta kattila kannattaa pistää omaan pikkukoppiinsa ja varaaja puuvarasto erikseen. Nykyaikainen talo kuluttaa niin vähän, että 2000 litran varaaja riittää. Kattila on vähän makuasia. Liian tehokasta ei kannata ottaa, mutta sopivan isolla varastopesällä varustettu kattila on käyttäjäystävällisempi, kun puita ei tarvitse käydä lisäämässä.- Puulämmittelijä
Käyttövedelle ei tarvita omaa varaajaa, isoon varaajaan ylös 50l/min kierukka ja 9-12kW sähkövastus. Ylävastus on aina päällä, kesät talvet, jossain 50-60 asteen tienoilla. Ylävastus kytkeytyy kun lämpö varaajassa loppuu, ja kesät on edullista lämmittää pelkästään sillä. Talvisin se kytkeytyy jos pökkö ei mene aikanaan pesään.
Alas kaksi sähkövastusta, n. 12-15kW teholtaan, toimii öisin jos kattilaa ei tarkoitus lämmittää, päivisin toimii ylempi vastus.
Kattilaksi ottaisin suoralämmitteisen kattilan, esim. Kespes tai Lakan suoralämmitysmalli yhdistettynä varaajaan. Puuta lisätään kovalla pakaksella aamulla ja illalla, lauhalla vain illalla, tuli päällä koko ajan. Varaaja on puskurina mikäli tuli pääsee sammumaan, ettei vastukset heti päälle kytkeydy. Mulla tälleen, Kespes 25 ja 2m3 varaaja, puun kulutus kohtuullinen.
IV-koneen lämmityspatteri ehdottomasti isoon varaajaan.
Käynti pannuhuoneeseen ULKOKAUTTA. Toki ovi voi olla sisäkauttakin mennä, mutta ehdottomasti päivittäinen käynti ulkokautta. Mieluiten siten, ettei kauheaa kiertomatkaa ole, esim. takaovi ja kattilahuoneen ovi ovat vierekkäin. Puukattilasta nimittäin tulee AINA tuhkaa, nokea ja savua pannuhuoneeseen, ja jos ainoa käynti on sisäkautta niin poistuttaessa mahdollisesti ilmassa leijuva tuhka, noki tai savu tulee asuintiloihin. - Lämmitystäkö
Puulämmittelijä kirjoitti:
Käyttövedelle ei tarvita omaa varaajaa, isoon varaajaan ylös 50l/min kierukka ja 9-12kW sähkövastus. Ylävastus on aina päällä, kesät talvet, jossain 50-60 asteen tienoilla. Ylävastus kytkeytyy kun lämpö varaajassa loppuu, ja kesät on edullista lämmittää pelkästään sillä. Talvisin se kytkeytyy jos pökkö ei mene aikanaan pesään.
Alas kaksi sähkövastusta, n. 12-15kW teholtaan, toimii öisin jos kattilaa ei tarkoitus lämmittää, päivisin toimii ylempi vastus.
Kattilaksi ottaisin suoralämmitteisen kattilan, esim. Kespes tai Lakan suoralämmitysmalli yhdistettynä varaajaan. Puuta lisätään kovalla pakaksella aamulla ja illalla, lauhalla vain illalla, tuli päällä koko ajan. Varaaja on puskurina mikäli tuli pääsee sammumaan, ettei vastukset heti päälle kytkeydy. Mulla tälleen, Kespes 25 ja 2m3 varaaja, puun kulutus kohtuullinen.
IV-koneen lämmityspatteri ehdottomasti isoon varaajaan.
Käynti pannuhuoneeseen ULKOKAUTTA. Toki ovi voi olla sisäkauttakin mennä, mutta ehdottomasti päivittäinen käynti ulkokautta. Mieluiten siten, ettei kauheaa kiertomatkaa ole, esim. takaovi ja kattilahuoneen ovi ovat vierekkäin. Puukattilasta nimittäin tulee AINA tuhkaa, nokea ja savua pannuhuoneeseen, ja jos ainoa käynti on sisäkautta niin poistuttaessa mahdollisesti ilmassa leijuva tuhka, noki tai savu tulee asuintiloihin.Poltat ilmeisesti klapia kespes kattilassa. Onko kattila pelannut muuten hyvin?
- Puulämmittelijä
Lämmitystäkö kirjoitti:
Poltat ilmeisesti klapia kespes kattilassa. Onko kattila pelannut muuten hyvin?
Juu, itseasiassa puuni on melko kookasta halkoa.
Kattila on pelannut loistavasti, täytetään kerran päivässä lauhalla ja pakkasella kaksi kertaa päivässä. Puhallinta ohjaa kaksi poltintermostaattia kattilan kyljessä, toinen käynnistää puhaltimen 83 asteessa ja pysäyttää 90 asteessa ja toinen sammuttaa puhaltimen jos lämmöt laskee alle 65 asteen (puu on loppu).
Jos olisi pelkkä kattila käytössä, tässä vaiheessa menisi vastukset päälle. Mulla on varaajassa vastukset jotka lähtee oman termostaattinsa kautta päälle.
Kattilaan jää pieni kyty, jolloin täytön jälkeen se syttyy itsekseen kun kuittaa puhaltimen sähkötaulun nappulasta. Toki kylmää kattilaa lämmitettäessä on tuo sammutustermostaatti käännettävä nolliin jotta puhallin käy. Tärkeää on, jotta kytyilman säätö on pantu ihan kiinni, jos se on vähän raollaan niin savua tulee tolkuttomasti.
Piipusta tulee näkyvää savua hetken puhaltimen käynnistymisen jälkeen, sen jälkeen vain lämpöväreilyä ja tauon aikana pieni savukiehkura. Savua ei haista pihassa.
Täytön yhteydessä tuli aluksi hiukan savua, mutta sitten laitoin kattilahuoneeseen vanhan huippuimurin ylipaineistamaan tilan, eli imee ulkoa ilmaa sisälle ja tämän kun laittaa täytön yhteydessä päälle niin savut ei enään pääse sisälle. Mulla on kattilahuoneeseen käynti vain ja ainoastaan ulkokautta.
Lauantaisin annan tulen aina sammua, sitten puhdistan varastopesän puolelta kaikki tuhkat, tervat ym... ja tämän jälkeen nuohoan konvektio-osan jossa ei käytännössä ole kuin lentotuhkaa ja lopuksi poistan tuhkat.
Sytytys kannattaa tehdä niin, että pannaan pohjalle aluksi pieni kerros puuta, johon löpöä/sytytysnestettä päälle ja se sytytetään palamaan ja sen jälkeen täytetään pesä täyteen puuta ja puhallin käyntiin. Tuhkatilan kautta vaikea sytyttää. - plus tuhkat poi
Puulämmittelijä kirjoitti:
Juu, itseasiassa puuni on melko kookasta halkoa.
Kattila on pelannut loistavasti, täytetään kerran päivässä lauhalla ja pakkasella kaksi kertaa päivässä. Puhallinta ohjaa kaksi poltintermostaattia kattilan kyljessä, toinen käynnistää puhaltimen 83 asteessa ja pysäyttää 90 asteessa ja toinen sammuttaa puhaltimen jos lämmöt laskee alle 65 asteen (puu on loppu).
Jos olisi pelkkä kattila käytössä, tässä vaiheessa menisi vastukset päälle. Mulla on varaajassa vastukset jotka lähtee oman termostaattinsa kautta päälle.
Kattilaan jää pieni kyty, jolloin täytön jälkeen se syttyy itsekseen kun kuittaa puhaltimen sähkötaulun nappulasta. Toki kylmää kattilaa lämmitettäessä on tuo sammutustermostaatti käännettävä nolliin jotta puhallin käy. Tärkeää on, jotta kytyilman säätö on pantu ihan kiinni, jos se on vähän raollaan niin savua tulee tolkuttomasti.
Piipusta tulee näkyvää savua hetken puhaltimen käynnistymisen jälkeen, sen jälkeen vain lämpöväreilyä ja tauon aikana pieni savukiehkura. Savua ei haista pihassa.
Täytön yhteydessä tuli aluksi hiukan savua, mutta sitten laitoin kattilahuoneeseen vanhan huippuimurin ylipaineistamaan tilan, eli imee ulkoa ilmaa sisälle ja tämän kun laittaa täytön yhteydessä päälle niin savut ei enään pääse sisälle. Mulla on kattilahuoneeseen käynti vain ja ainoastaan ulkokautta.
Lauantaisin annan tulen aina sammua, sitten puhdistan varastopesän puolelta kaikki tuhkat, tervat ym... ja tämän jälkeen nuohoan konvektio-osan jossa ei käytännössä ole kuin lentotuhkaa ja lopuksi poistan tuhkat.
Sytytys kannattaa tehdä niin, että pannaan pohjalle aluksi pieni kerros puuta, johon löpöä/sytytysnestettä päälle ja se sytytetään palamaan ja sen jälkeen täytetään pesä täyteen puuta ja puhallin käyntiin. Tuhkatilan kautta vaikea sytyttää.Eli pakkaskaudella 15 käyntiä viikossa pannuhuoneeseen. Sekä puhdistus. Sekä puiden vienti ja laitto. Sekä tuhkahommat. Aivan järkyttävät talkoot lämmön takia.
Monetko rukkasen jäljet sulla muutes on haloissa? Seisemät? Kahdeksannet tuhkanpoistosta ja ulosviennistä? - Puulämmittelijä
plus tuhkat poi kirjoitti:
Eli pakkaskaudella 15 käyntiä viikossa pannuhuoneeseen. Sekä puhdistus. Sekä puiden vienti ja laitto. Sekä tuhkahommat. Aivan järkyttävät talkoot lämmön takia.
Monetko rukkasen jäljet sulla muutes on haloissa? Seisemät? Kahdeksannet tuhkanpoistosta ja ulosviennistä?Rukkasen jälkiä puussa on itse asiassa yhdeksät tuhkan poisto mukaan lukien. Ensin puiden kaato, sitten pätkintä, pihaan tuonti, halonta, pinoon laitto, varastoon siirto, pannuhuoneeseen siirto ja kattilaan lappaminen sekä tuhkanpoisto.
Ei tuo ole vaikeaa, ja sillä säästää paljon sähkölämmitykseen verrattuna. - nii no
Puulämmittelijä kirjoitti:
Rukkasen jälkiä puussa on itse asiassa yhdeksät tuhkan poisto mukaan lukien. Ensin puiden kaato, sitten pätkintä, pihaan tuonti, halonta, pinoon laitto, varastoon siirto, pannuhuoneeseen siirto ja kattilaan lappaminen sekä tuhkanpoisto.
Ei tuo ole vaikeaa, ja sillä säästää paljon sähkölämmitykseen verrattuna.Tuo helppous on näköjään melko viruva käsite. Eihän tuommoisessa työmäärässä ole mitään tolkkua.
Ja kun tässä oli uuden pienen talon lämmityksestä kysmys niin kyllä se säästö jää aivan minimaaliseksi. ehkä pari-kolme sataa vuodessa.
Ja tuohon kolmensadan säästöön pitää rakentaa pannuhuone ja halkovarasto! Ainakaan tuossa yhtälössä ei saa antaa euroakaan niistä puista. Ei raaka-aineesta, ei kuletuksesta, ei töistä.
Kyllä puulämmitys on ihan toimiva, mutta ei sitä rahallisilla säästöillä voi perustella 160 neliön talossa. - lämmitystäkö
Puulämmittelijä kirjoitti:
Juu, itseasiassa puuni on melko kookasta halkoa.
Kattila on pelannut loistavasti, täytetään kerran päivässä lauhalla ja pakkasella kaksi kertaa päivässä. Puhallinta ohjaa kaksi poltintermostaattia kattilan kyljessä, toinen käynnistää puhaltimen 83 asteessa ja pysäyttää 90 asteessa ja toinen sammuttaa puhaltimen jos lämmöt laskee alle 65 asteen (puu on loppu).
Jos olisi pelkkä kattila käytössä, tässä vaiheessa menisi vastukset päälle. Mulla on varaajassa vastukset jotka lähtee oman termostaattinsa kautta päälle.
Kattilaan jää pieni kyty, jolloin täytön jälkeen se syttyy itsekseen kun kuittaa puhaltimen sähkötaulun nappulasta. Toki kylmää kattilaa lämmitettäessä on tuo sammutustermostaatti käännettävä nolliin jotta puhallin käy. Tärkeää on, jotta kytyilman säätö on pantu ihan kiinni, jos se on vähän raollaan niin savua tulee tolkuttomasti.
Piipusta tulee näkyvää savua hetken puhaltimen käynnistymisen jälkeen, sen jälkeen vain lämpöväreilyä ja tauon aikana pieni savukiehkura. Savua ei haista pihassa.
Täytön yhteydessä tuli aluksi hiukan savua, mutta sitten laitoin kattilahuoneeseen vanhan huippuimurin ylipaineistamaan tilan, eli imee ulkoa ilmaa sisälle ja tämän kun laittaa täytön yhteydessä päälle niin savut ei enään pääse sisälle. Mulla on kattilahuoneeseen käynti vain ja ainoastaan ulkokautta.
Lauantaisin annan tulen aina sammua, sitten puhdistan varastopesän puolelta kaikki tuhkat, tervat ym... ja tämän jälkeen nuohoan konvektio-osan jossa ei käytännössä ole kuin lentotuhkaa ja lopuksi poistan tuhkat.
Sytytys kannattaa tehdä niin, että pannaan pohjalle aluksi pieni kerros puuta, johon löpöä/sytytysnestettä päälle ja se sytytetään palamaan ja sen jälkeen täytetään pesä täyteen puuta ja puhallin käyntiin. Tuhkatilan kautta vaikea sytyttää.Hienoa kuulla kespesistä kokemuksia. Tässä vielä kysyisin, että minkä kokoista taloa lämmittelet
tuolla? Paljonko on suurinpiirtein puunkulutus esim. vrk.
Onko kattila tulilla ympäri vuoden, vai lämmitätkö kesällä varaajan kuumaksi tarvittaessa, kun lämmönkulutus on pientä?
Itse olen todennäkoisesti hankkimassa kespes 25 kattilan. Valmistaja on parannellut mallia jonkunverran vuosien varrella. Viimeisimmässä versiossa tuhkaluukun ja ilmaputken paikkaa
on muutettu, joten kattilan hoito on helpompaa. - Puulämmittelijä
lämmitystäkö kirjoitti:
Hienoa kuulla kespesistä kokemuksia. Tässä vielä kysyisin, että minkä kokoista taloa lämmittelet
tuolla? Paljonko on suurinpiirtein puunkulutus esim. vrk.
Onko kattila tulilla ympäri vuoden, vai lämmitätkö kesällä varaajan kuumaksi tarvittaessa, kun lämmönkulutus on pientä?
Itse olen todennäkoisesti hankkimassa kespes 25 kattilan. Valmistaja on parannellut mallia jonkunverran vuosien varrella. Viimeisimmässä versiossa tuhkaluukun ja ilmaputken paikkaa
on muutettu, joten kattilan hoito on helpompaa.Talossa on yhteensä 320m2, josta keskuslämmityksen piirissä on 240m2 ja loput kylmiä varastoja ja myöhemmin rakennettuja sähköpattereilla lämmitettyjä tiloja.
Puuta kuluu lauhalla n. yksi pesällinen päivässä tai puolitoista, riippuen lämpimän veden käytöstä. Pakkasilla palaa n. 2 pesällistä päivässä ja kovimmilla pakkasilla voi mennä lähemmäs kolmea.
Sisälämpötilat on tosin 25 asteen paikkeilla ja talossa koneellinen poistoilmanvaihto, joten uudessa talossa puuta ei varmaankaan kulu näin paljoa.
Kattila on tähän asti ollut tulilla vain talvisin, olen ruvennut tulta pitämään kun automatiikka alkanut syksyllä ajamaan patterille lämpöä ja sähkönkulutus kirjanpidon mukaan noussut huomattavasti. Kesällä olen pitänyt varaajaa vastuksilla kuumana n. 60ast.
Varaajaan vaihdoin muutama vuosi sitten uuden kierukan, kun alkuperäinen rupesi olemaan heikkotehoinen. Kesällä vastuksilla kun Kespes oli kylmänä niin pidemmässä suihkussa alkoi vesi haalenemaan. Uusi kierukka joka tuottaa kuumaa vettä 50l/min maksoi reilut 400€ ja kävi suoraan vanhan tilalle. Sen jälkeen vesi on pysynyt tulikuumana myös kesällä.
Tosin olen joskus pitänyt kesälläkin tulta, kyllä se toimii silloinkin, pikeää tietysti enemmän, ja häviöt ovat aina kovemmat kuin varaajan vastuksilla.
Kyselin Kauhametallilta sähköpostilla asiaa, vastaus oli että Kespes kattilan valmistus jatkuu yhä, ja kevään kuluessa tulevat tekemään nettisivut Kespesseistä. - tt
nii no kirjoitti:
Tuo helppous on näköjään melko viruva käsite. Eihän tuommoisessa työmäärässä ole mitään tolkkua.
Ja kun tässä oli uuden pienen talon lämmityksestä kysmys niin kyllä se säästö jää aivan minimaaliseksi. ehkä pari-kolme sataa vuodessa.
Ja tuohon kolmensadan säästöön pitää rakentaa pannuhuone ja halkovarasto! Ainakaan tuossa yhtälössä ei saa antaa euroakaan niistä puista. Ei raaka-aineesta, ei kuletuksesta, ei töistä.
Kyllä puulämmitys on ihan toimiva, mutta ei sitä rahallisilla säästöillä voi perustella 160 neliön talossa.Kaveri lämmittää öljyllä ja rahaa menee 1500€.Minulla uunilämmitys ja se sama summa on sitten työpalkkaa..
- kddnsa
tt kirjoitti:
Kaveri lämmittää öljyllä ja rahaa menee 1500€.Minulla uunilämmitys ja se sama summa on sitten työpalkkaa..
Uudesta 160 neliöstä oli tässä kyse eli ei mene 1500 euroa.
Eikä eri taloja ja perheitä voi vertailla. - TI-mies
nii no kirjoitti:
Tuo helppous on näköjään melko viruva käsite. Eihän tuommoisessa työmäärässä ole mitään tolkkua.
Ja kun tässä oli uuden pienen talon lämmityksestä kysmys niin kyllä se säästö jää aivan minimaaliseksi. ehkä pari-kolme sataa vuodessa.
Ja tuohon kolmensadan säästöön pitää rakentaa pannuhuone ja halkovarasto! Ainakaan tuossa yhtälössä ei saa antaa euroakaan niistä puista. Ei raaka-aineesta, ei kuletuksesta, ei töistä.
Kyllä puulämmitys on ihan toimiva, mutta ei sitä rahallisilla säästöillä voi perustella 160 neliön talossa.Minäkin lämmitän puulla. Talona uusi Hirsitalo 250m2 puolilämmin autotalli 50m2.
Sähköä menee vuodessa 11000kWh eli n. 1200 euroa josta käyttösähkön osuus n. 90%. Jos lämmittäisin sähköllä, sähköä menisi yli 30000kWh vuodessa eli säästö yli 2000 euroa. Puut ovat ilmaisia omasta metsästä. Tosin naapuri ottaa satasen vuodessa puiden ajosta ja sahan bensoihin menee muutama kymppi vuodessa. Omaa työtä vaatii parin viikon verran vuodessa eli 80 tuntia. Jos olisi tämän ajan siviilitöissä tienaisin 80h x 20eur = 1600 euroa miinus verot joten ainakin omalla kohdallani puulämmitys kannattaa.
Halkovarastona toimii 20m2 hirsiliiteri joka maksoi 1500 euroa. Pannuhuone 10m2 maksoi ehkä 10000 euroa autotallin yhteydessä mutta se toimii myös työvaatteiden kuivatuspaikkana ja metsävarusteiden säilytyspaikkana joten sille on muutakin käyttöä.
Lisäksi pidän metsähommia/halkojen tekoa aika mielekkäänä hyötyliikuntana enkä rasitteena.
- paljas puu
moi mulla on v 2000 valmistunut talo 153 neliötä ja erillen talli 60 ja kellari 40 meni viisi vuotta pelkillä puilla sitten kytkin öljyn mulla on varaaja 2300l lattialämmitys joka paikassa kattila on jämä kaksoispesä silloin ei tiennyt näistä hintojen noususta puuta menee n12kuutiota ja takkaa en ole polttanut kun jouluna ja uutenavuotena koska on turha polttaa puuta kahdessa paikassa puut ostan kaupungilta 3metrisinä 13e kiintokuutio varaajassa on myös sähköparoonit varalla termostaatin perässä kyllä siinä puitten kanssa on pulaamista mulla mahtuu kellariin 10 kiintoo puita ja loput liiteriin mieti jos jaksat pelata puilla ai niin kymmenessä vuodessa on mennyt öljyä 5000l nyt saan tänä vuonna käydä harventamassa naapurin metsää tulee puita 30 kiintoo työpalkalla
- tackarr
Elikkämitäköhämahollisestiyrititilimastatollakirjootuksellaskueioikeenauvennu.
- 8+1
>Teknisen tilan kokoa arvuuttelen, lähinnä minkä kokoinen ja mitä laitteita sinne pitäisi sopia.
Itsellä on 280x260 cm ja sinne on lattialle mahtunut 2 horminen elementtipiippu (seinän takana sauna), kattila, 3m3 varaaja, vesipumppu ja käyskentelytilaa kattilan edessä 120x160 cm. Kalvopainesäiliö on vesipumpun päällä omalla telineellään.
>Todennäköisesti taloon tulee hella/leivinuuniyhdistelmä.
unohda ellet tosissaan meinaa kaikkea ruokaa tuolla kokata. Puun poltto on parempi hoitaa pannuhuoneessa eikä olohuoneessa.
- kattilan tyyppi (hyvät ja huonot puolet)
ainut vaihtoehto on käänteispalokattila keraamisella tulipesällä. Keski-Eurooppalaisen saa 2000 eurolla, kotimaiset maksaa tuplaten vaikka eivät olekkaan tuplaten parempia.
- varaajan koko vs. kattilan teho, sähkövastusten määrä
- yksi varaaja vai kaksi
Varaaja vähintään sellainen millä voi polttaa huoleti koko pannullisen puita täydellä teholla eli min 2000 litraa. Varaajia vain yksi, sillä mitä pienemmät varaajat sitä suurempi vaippapinta-ala verrattuna litroihin. Nykysmitoituksen mukaisissa matalaenergiataloissa riittää 1x 6kw sähkövastus joka tosin voi käydä pieneksi jos vedenkäyttö on suurta eikä silloin lämmitä. Varaajaan ota myös alakierrukka, vaikka sitä ei käyttövedelle laittaisikaan esilämmityskäyttöön niin myöhemmmin voit liittää siihen aurinkolämpöä tms helpommin.
- voiko ilmanvaihto/ lto konetta järkevästi hyödyntää lämmityksessä ( lattialämmitys/ käyttövesi)
suosittelen pitämään erillään, tuohan on sähkölämmitystä. Nykyiset lto vehkeet sinänsä eivät paljoa ulkoilmaan lämmintä karkuun päästä.
>Ja viimeisenä, tekninen tila olisi tulossa asuinrakennukseen, eikä autokatokseen.
oletko miettinyt vaihtoehtoa että tekninen tila tulisi talon alle? Silloin saat pitemmän piipun lämmityskäyttöön, varaajan "vaippahäviöt" lämmittävät seuraavan kerroksen lattiaa, alakertaan voit rakentaa sellaisen klapivaraston jonne pääset kippaamaan suoraan kärrystä puut. Mitä vähemmän rukkasenjälkiä on klapissa sen onnistuneempi lämmitysjärjestelmä on.- jalkaratas
Jos puuvarasto tehdään talon alle, tulee siitä homeongelmia. Kokemusta on.
- 17+10
jalkaratas kirjoitti:
Jos puuvarasto tehdään talon alle, tulee siitä homeongelmia. Kokemusta on.
Ei kait siitä kannata pulloa tehdä...
- 5+3
jalkaratas kirjoitti:
Jos puuvarasto tehdään talon alle, tulee siitä homeongelmia. Kokemusta on.
Jos puuvarastoon ei tehdä riittävää ilmanvaihtoa niin hometta tulee on se sitten talon alla tai päällä.
Talon alla kannattaa ilmanvaihtoa parantaa esim vetää kattilan korvausilma kulkemaan klapivaraston kautta ja ei sinne kipata puita kuivumaan vaan kuivat puut sinne kipataan...
- Kespes- keskes
Jos joku suosittele Kespes-kattilaa, niin älä ainakaan sitä ota, se on erittäin nokeavaa puhaa lämmittää sillä, jatkuvalämmitteinen kattila palaa kitupoltolla, ja nokeaa piippua ja nokipalo herkästi seurauksena, tai jos otat Kespesin, niin kattilahuoneeseen työhaalari ja hengityssuojain, jotka puet aina päälle, kun kattilaan laitatpuita tai huollat kattilaa
- suunnitteluvaiheessa
Aluksi kiitokset hyvistä kommenteista! Alla kommentteja ja tarkennuksia :
Tasamaan ratkaisu kaavailtuna, kun tontti on tasainen, joten kellariton tulee. Ovi ulos myös ja todennäköisesti khh-oven viereen saman lipan alle.
Voisihan tuo kattilahuone olla eristetty teknisen tilan sisällä x*y metriä kooltaan, jotta paloeristys pykälä tulisi täytettyä. Varaajan/ tarvepuupinon/lto koneen ja keskuspölynimaisimen säiliön voisi sijoittaa tähän toiseen tilaan.
Miten yleensä olette sijoittaneet keskuspölynimurin säiliön ?. Ja onko teillä tuhkankestävää imuria kattilanputsauksessa käytössä ?
Harkinnanarvoinen kysymys on myös, etenisikö käänteispalokattilalla, vai kombikattilalla/triplex kattilalla, jolloin varautuu pellettiin/puuhun/sähköön. Jos eristäisi kattilan omaan tilaansa jäisi pellettisäiliölle tila sen ulkopuolelle. Ei vaan viitsisi tehdä kaikenlaisia optioita, jos olisi mahdollista pärjätä puulla /sähköllä.
Tuo takka unohdettiin jo alunperin, koska sitä ei tule lämmitettyä kuin tunnelman takia. Myös tuo hyötysuhde on toinen seikka. Usein myös kuumana hohtava takka ei säteile peräkammariin , jollei siinä ole apuna jotain sähköistä kiertopuhallinta joka taas kuluttaa sitä sähköä, mitä alunperin yritettiin säästää.
Leivinuunia ja osin puuhellaakin puoltaa ruuanlaittoharrastukset. Siitäkin ollaan montaa mieltä, onko se kallista vai ei. Voisi sanoa että se on harrastus muiden joukossa ja yleensä harrastusvälineet maksaa. - 7+5
suunnitteluvaiheessa kirjoitti:
Aluksi kiitokset hyvistä kommenteista! Alla kommentteja ja tarkennuksia :
Tasamaan ratkaisu kaavailtuna, kun tontti on tasainen, joten kellariton tulee. Ovi ulos myös ja todennäköisesti khh-oven viereen saman lipan alle.
Voisihan tuo kattilahuone olla eristetty teknisen tilan sisällä x*y metriä kooltaan, jotta paloeristys pykälä tulisi täytettyä. Varaajan/ tarvepuupinon/lto koneen ja keskuspölynimaisimen säiliön voisi sijoittaa tähän toiseen tilaan.
Miten yleensä olette sijoittaneet keskuspölynimurin säiliön ?. Ja onko teillä tuhkankestävää imuria kattilanputsauksessa käytössä ?
Harkinnanarvoinen kysymys on myös, etenisikö käänteispalokattilalla, vai kombikattilalla/triplex kattilalla, jolloin varautuu pellettiin/puuhun/sähköön. Jos eristäisi kattilan omaan tilaansa jäisi pellettisäiliölle tila sen ulkopuolelle. Ei vaan viitsisi tehdä kaikenlaisia optioita, jos olisi mahdollista pärjätä puulla /sähköllä.
Tuo takka unohdettiin jo alunperin, koska sitä ei tule lämmitettyä kuin tunnelman takia. Myös tuo hyötysuhde on toinen seikka. Usein myös kuumana hohtava takka ei säteile peräkammariin , jollei siinä ole apuna jotain sähköistä kiertopuhallinta joka taas kuluttaa sitä sähköä, mitä alunperin yritettiin säästää.
Leivinuunia ja osin puuhellaakin puoltaa ruuanlaittoharrastukset. Siitäkin ollaan montaa mieltä, onko se kallista vai ei. Voisi sanoa että se on harrastus muiden joukossa ja yleensä harrastusvälineet maksaa."Harkinnanarvoinen kysymys on myös, etenisikö käänteispalokattilalla, vai kombikattilalla/triplex kattilalla, jolloin varautuu pellettiin/puuhun/sähköön. Jos eristäisi kattilan omaan tilaansa jäisi pellettisäiliölle tila sen ulkopuolelle. Ei vaan viitsisi tehdä kaikenlaisia optioita, jos olisi mahdollista pärjätä puulla /sähköllä."
Ainut triplexkattila lienee siis Jäspillä. Puunpolttoon on muuten hyvä keraaminen kattila mutta miinuksena 33cm polttopuut ja lv kierrukka on kattilassa eikä varaajassa... Jos teet huoneen pellettisäiliöä varten niin nythän siinä voi sitten pitää polttopuita. Tavallisiin puukattiloihin saa myös pellettipolttimen kiinni jos on mielessä siirtyä joskus papananpolttajaksi.
Yks tuhkaimuri ois myytävänä... kerran käytetty ja sen jälkeen siirryin takas käsintyhjennykseen...
Tuo pannuhuonejuttu kannattaa tarkistaa jostain. Eihän sinne tarvitse varaajaa ym sijoittaa vaan ne rautaoven toiselle puolelle. - kokeiltu onn
suunnitteluvaiheessa kirjoitti:
Aluksi kiitokset hyvistä kommenteista! Alla kommentteja ja tarkennuksia :
Tasamaan ratkaisu kaavailtuna, kun tontti on tasainen, joten kellariton tulee. Ovi ulos myös ja todennäköisesti khh-oven viereen saman lipan alle.
Voisihan tuo kattilahuone olla eristetty teknisen tilan sisällä x*y metriä kooltaan, jotta paloeristys pykälä tulisi täytettyä. Varaajan/ tarvepuupinon/lto koneen ja keskuspölynimaisimen säiliön voisi sijoittaa tähän toiseen tilaan.
Miten yleensä olette sijoittaneet keskuspölynimurin säiliön ?. Ja onko teillä tuhkankestävää imuria kattilanputsauksessa käytössä ?
Harkinnanarvoinen kysymys on myös, etenisikö käänteispalokattilalla, vai kombikattilalla/triplex kattilalla, jolloin varautuu pellettiin/puuhun/sähköön. Jos eristäisi kattilan omaan tilaansa jäisi pellettisäiliölle tila sen ulkopuolelle. Ei vaan viitsisi tehdä kaikenlaisia optioita, jos olisi mahdollista pärjätä puulla /sähköllä.
Tuo takka unohdettiin jo alunperin, koska sitä ei tule lämmitettyä kuin tunnelman takia. Myös tuo hyötysuhde on toinen seikka. Usein myös kuumana hohtava takka ei säteile peräkammariin , jollei siinä ole apuna jotain sähköistä kiertopuhallinta joka taas kuluttaa sitä sähköä, mitä alunperin yritettiin säästää.
Leivinuunia ja osin puuhellaakin puoltaa ruuanlaittoharrastukset. Siitäkin ollaan montaa mieltä, onko se kallista vai ei. Voisi sanoa että se on harrastus muiden joukossa ja yleensä harrastusvälineet maksaa.Tuon kokoisessa talossa ei voi leivinuunissa valmistaa ruokaa. Meillä on uusi isompi (250) ja leivinuuni on 75 neliön avoimessa tilassa ja jos meinaa uunissa valmistaa ruuan, niin sisälämpö nousee 30 asteeseen.
Ei siis valmisteta ruokaa uunissa. Todnäk uuni puretaan lähivuosina pois. - Puulämmittelijä
Laitoin jo tuonne ylemmäksi kokemuksia, mulla kespes pelaa pirun hyvin.
Jos se nokeaa piippua niin paljon että nokipalo meinaa syttyä, kytemisilman säätö ei ole kohdallaan. Itse pidän sitä täysin kiinni, muuten tosiaan piippu on täynnä tervaa ja savua pihat täynnä.
Tuo kattilahuoneen nokeutumisongelma oli aluksi, mutta sitten laitoin vanhan huippuimurin pannuhuoneeseen ylipaineistamaan tilan ja sen kun laittaa täytön ajaksi päälle niin ei tule savua yhtään sisälle. - 15+13
Puulämmittelijä kirjoitti:
Laitoin jo tuonne ylemmäksi kokemuksia, mulla kespes pelaa pirun hyvin.
Jos se nokeaa piippua niin paljon että nokipalo meinaa syttyä, kytemisilman säätö ei ole kohdallaan. Itse pidän sitä täysin kiinni, muuten tosiaan piippu on täynnä tervaa ja savua pihat täynnä.
Tuo kattilahuoneen nokeutumisongelma oli aluksi, mutta sitten laitoin vanhan huippuimurin pannuhuoneeseen ylipaineistamaan tilan ja sen kun laittaa täytön ajaksi päälle niin ei tule savua yhtään sisälle.Mites salainen kattila tuo Kespes on kun ei edes firman kotisivuja löydy?
http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_10.pdf
tuolta kun hakee sanaa KESPES niin ei osu hakukaan kohdalleen...? joku takapihan nyrkkipaja vai toiminta loppunut? - Puulämmittelijä
15+13 kirjoitti:
Mites salainen kattila tuo Kespes on kun ei edes firman kotisivuja löydy?
http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_10.pdf
tuolta kun hakee sanaa KESPES niin ei osu hakukaan kohdalleen...? joku takapihan nyrkkipaja vai toiminta loppunut?Kespes-kattiloita valmistaa Kauhametalli. Ei tuossa uusimmassa luettelossa ole, vuotta vanhemmassa kyllä on. Valmistus jatkuu silti yhä. Kannattaa soittaa / lähettää sähköpostia, tietäävät kertoa kattilasta.
Melko salaperäinen nykyään tuntuu olevan, nuita tosin valmistetaan muun alihankintatyön ohella, joten pieni sivupisnes Kespessit. Valmistus aloitettu 70-luvulla Pajulahti Oyn toimesta, joka meni 80-luvun alkupuolella konkurssiin ja siitä lähtien Kespessejä valmistanut Kauhametalli. - ja stokerit.
Puulämmittelijä kirjoitti:
Kespes-kattiloita valmistaa Kauhametalli. Ei tuossa uusimmassa luettelossa ole, vuotta vanhemmassa kyllä on. Valmistus jatkuu silti yhä. Kannattaa soittaa / lähettää sähköpostia, tietäävät kertoa kattilasta.
Melko salaperäinen nykyään tuntuu olevan, nuita tosin valmistetaan muun alihankintatyön ohella, joten pieni sivupisnes Kespessit. Valmistus aloitettu 70-luvulla Pajulahti Oyn toimesta, joka meni 80-luvun alkupuolella konkurssiin ja siitä lähtien Kespessejä valmistanut Kauhametalli.Katso googlella Ala-Talkkari -----saat kattilat ja stokerit parhaiten sopivat.
- Putkimiess
ja stokerit. kirjoitti:
Katso googlella Ala-Talkkari -----saat kattilat ja stokerit parhaiten sopivat.
Halvimmat ne kyllä valmistaa mutta että parhaat xD
- lämmityskattila
15+13 kirjoitti:
Mites salainen kattila tuo Kespes on kun ei edes firman kotisivuja löydy?
http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_10.pdf
tuolta kun hakee sanaa KESPES niin ei osu hakukaan kohdalleen...? joku takapihan nyrkkipaja vai toiminta loppunut?http://www.nettimarkkina.com/keskuslammitys-kattila-kespes-25kw/853751
- 18+17
lämmityskattila kirjoitti:
http://www.nettimarkkina.com/keskuslammitys-kattila-kespes-25kw/853751
Luulis kattilavalmstajan pyytävän jonkun tekemään edes kunnon kotisivut nettiin jos meinaa elää tätä päivää.
Jotenkin pikkusen haiskahtaa jos markkinointi jää tuollaiseen tänäpäivänä... - Puulämmittelijä
18+17 kirjoitti:
Luulis kattilavalmstajan pyytävän jonkun tekemään edes kunnon kotisivut nettiin jos meinaa elää tätä päivää.
Jotenkin pikkusen haiskahtaa jos markkinointi jää tuollaiseen tänäpäivänä...Kattilavalmistaja tulee tekemään nettisivut kevään aikana, kun asiaa kysyin. Hyviä kattiloita ne on, jokainen tehdään käsityönä ja haponkestävän teräksen käyttö on viety pitkälle kattilassa.
- lämmitystäkö
18+17 kirjoitti:
Luulis kattilavalmstajan pyytävän jonkun tekemään edes kunnon kotisivut nettiin jos meinaa elää tätä päivää.
Jotenkin pikkusen haiskahtaa jos markkinointi jää tuollaiseen tänäpäivänä...Jos kespes kiinnostaa, niin kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan. Kertovat sitten lisää tietoa kattilasta. Parhaiten kattilaan voi tutustua, kun käy tehtaalla "vierailulla" ei sitten tarvitse pelkkään esitetietoon turvautua.
Valmistaja on pieni ja valmistuskapasiteetti rajallinen, kun kattiloita tekevät kaiken muun työn ohessa. Ei kannata aina mainostaa ja myydä sitten ei oota..
Kespes on jonkinlainen erikoiskattila. muita vastaavia ei oikein ole. Pitkään noita on kuitenkin tehty. muistaakseni -60 luvulla on alkanut valmistus. Muutoksia kattiloihin on toki tullut vuosien varrella. - lämmitystäkö
lämmitystäkö kirjoitti:
Jos kespes kiinnostaa, niin kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan. Kertovat sitten lisää tietoa kattilasta. Parhaiten kattilaan voi tutustua, kun käy tehtaalla "vierailulla" ei sitten tarvitse pelkkään esitetietoon turvautua.
Valmistaja on pieni ja valmistuskapasiteetti rajallinen, kun kattiloita tekevät kaiken muun työn ohessa. Ei kannata aina mainostaa ja myydä sitten ei oota..
Kespes on jonkinlainen erikoiskattila. muita vastaavia ei oikein ole. Pitkään noita on kuitenkin tehty. muistaakseni -60 luvulla on alkanut valmistus. Muutoksia kattiloihin on toki tullut vuosien varrella.Kespesiä näyttäisi valmistavan nyt jame group oy
Oli mainos ykköset lehdessä
http://www.jamegroup.fi/ - lämmitystäkö
lämmitystäkö kirjoitti:
Kespesiä näyttäisi valmistavan nyt jame group oy
Oli mainos ykköset lehdessä
http://www.jamegroup.fi/Sen verran kehitystä tapahtunut että ainakin 15 ja 25 kw kattiloita saa myös aurinkolämpömalleina. Vesitila on silloin huomattavasti isompi ja aurinkolämpökierukka on asennettu vesitilaan.
Ei enää välttämätttä tarvitse pitää kesällä tulia kattilassa jos on paneelit katolla.
- omat puut
arimaks 35 alapalokattila halkojapoltetaan 3000 l varaaja vesikiertolattialämmitys erillinen liiteri lähellätaloa kesällä lämmitän aurinkolla 80 kpl tyhjiöputkia katolla .varaajan lisäksi varalla leivinuuni puuliesi varaavatakka ja puukiuas asun kaavaalueen ulkopuolella sähkökatkontakia pitää olla muu lämmitys kuin kattila .285 neliötä on taloni koko neuvoni on ota iso varaja johon on mahdolisuus liittää esim aurinkolämmitys. sähkövastukset niinku minulla. on harvempi lämmityskerta kun on iso varaaja. laita hyvät eristeet taloon ilmanvaihtokoneesen vesikierto esilämmitys . varaajankoko kattilankoko vaikuttaa minkä kokoinen kattilahuonesta tulee. itse laitoin aurinkolämmityksen lisäksi saa vähän lomaa keväästä syksyyn lämmittämisestä onnea rakentamiselle
- klapia
Havainnollinen käyttöohjevideo Ariterm 35 :n kayttämisestä. http://media.recit.fi/ariterm/
Ko. kattilaan saa liitettyä myös pellettipolttimen .
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1741578
- 1261501
Mitä sä kuvittelit
Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä1191442Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska81147- 74983
Sähköauto ei saastuta
Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv276950- 223932
- 86873
Älä nainen leikistä suutu!
Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä77823Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli147814