3 kW maalämpö

Tässä on asuttu 10 vee ja tiedossa on keskiteho, joka on 3 kW. Lämmöntarve on alle keskitehon varmaankin 90 % ajasta. Huipputehoa löytyy -50'C asti. Minua kiinnostaa mahdollisimman pieni maalämpölaite. Matala kaivo tai lyhyt maaputkisto.

Tuollaisen voisi tietenkin väkästellä halvasta ILPistä. Nehän tuottavat plussakelien ilmastakin 6-7 kW COP 5.

Mutta onko tosiaan niin, ettei ole pienitehoisia maalämpöpumppuja?

ap kirjoitti:

Tässä on asuttu 10 vee ja tiedossa on keskiteho, joka on 3 kW. Lämmöntarve on alle keskitehon varmaankin 90 % ajasta. Huipputehoa löytyy -50'C asti. Minua kiinnostaa mahdollisimman pieni maalämpölaite. Matala kaivo tai lyhyt maaputkisto.

Tuollaisen voisi tietenkin väkästellä halvasta ILPistä. Nehän tuottavat plussakelien ilmastakin 6-7 kW COP 5.

Mutta onko tosiaan niin, ettei ole pienitehoisia maalämpöpumppuja?

Lue lisää

VAlovirta koneita on jotain jossain, mutta 5kW taitaa olla pienin 3 vaihe MLP.

Reiän syvyys ei laske tehon funktiona, vaan mukaan tulee energia otto koska 50% kone käy 24/7 keskitalvella.

ap kirjoitti:

Tässä on asuttu 10 vee ja tiedossa on keskiteho, joka on 3 kW. Lämmöntarve on alle keskitehon varmaankin 90 % ajasta. Huipputehoa löytyy -50'C asti. Minua kiinnostaa mahdollisimman pieni maalämpölaite. Matala kaivo tai lyhyt maaputkisto.

Tuollaisen voisi tietenkin väkästellä halvasta ILPistä. Nehän tuottavat plussakelien ilmastakin 6-7 kW COP 5.

Mutta onko tosiaan niin, ettei ole pienitehoisia maalämpöpumppuja?

Lue lisää

ja 10% ajasta moninkertaisesti yli keskitehon? Eipä taida olla niin.

Jos keskitho on 3kW, niin sullahan menee lämmitykseen 26.000kWh vuodessa, joka on aika paljon.

50% lähempänä kirjoitti:

ja 10% ajasta moninkertaisesti yli keskitehon? Eipä taida olla niin.

Jos keskitho on 3kW, niin sullahan menee lämmitykseen 26.000kWh vuodessa, joka on aika paljon.

Lue lisää

26000 menee vuodessa. Iso talo, A-luokka.

50% lähempänä kirjoitti:

ja 10% ajasta moninkertaisesti yli keskitehon? Eipä taida olla niin.

Jos keskitho on 3kW, niin sullahan menee lämmitykseen 26.000kWh vuodessa, joka on aika paljon.

Lue lisää

Tarkoittanee, miten lämmityskaudella keskiteho on 3kw. Lämmityskausihan on reilut 6kk vuodesta.

lämmityskausi. kirjoitti:

Tarkoittanee, miten lämmityskaudella keskiteho on 3kw. Lämmityskausihan on reilut 6kk vuodesta.

Pientä lämmitystä tarvitaan toukokuussakin ja usein elokuun lopulta. Lämmityskausi ei ole 6 vaan 8-9 kk. On ollut kesäkuussakin pitkiä jaksoja koleaa. Oikeastaan heinäkuu ja elokuun puoliväliin on melko varma niin ettei tarvita lämmitystä.

ap kirjoitti:

Pientä lämmitystä tarvitaan toukokuussakin ja usein elokuun lopulta. Lämmityskausi ei ole 6 vaan 8-9 kk. On ollut kesäkuussakin pitkiä jaksoja koleaa. Oikeastaan heinäkuu ja elokuun puoliväliin on melko varma niin ettei tarvita lämmitystä.

Lue lisää

Lämmityskausihan on risainen alku ja loppu päästä.Monasti aurinko lämittää Huuhti Toukokuussa niin hyvin aurinkoisina päivinä ettei lämmitystä tarvita.

Omassa tapauksessa ainakin, niin lämmitys päiviä ei ole kuin n 6kk verran.

alku ja loppu. kirjoitti:

Lämmityskausihan on risainen alku ja loppu päästä.Monasti aurinko lämittää Huuhti Toukokuussa niin hyvin aurinkoisina päivinä ettei lämmitystä tarvita.

Omassa tapauksessa ainakin, niin lämmitys päiviä ei ole kuin n 6kk verran.

Lue lisää

No ainakin lämmitystarveluku lasketaan siltä osin kun lämpötila on alle 15 astetta. Aika hyvin menee, jos lämmitystarvetta on vain lokakuusta maaliskuulle. No tietenkin ovat nämä passiivitalot, joissa saunotaan kahdesti vuorokaudessa. Ja halogeenit paahtavat 2 kW yötä päivää.

ap kirjoitti:

No ainakin lämmitystarveluku lasketaan siltä osin kun lämpötila on alle 15 astetta. Aika hyvin menee, jos lämmitystarvetta on vain lokakuusta maaliskuulle. No tietenkin ovat nämä passiivitalot, joissa saunotaan kahdesti vuorokaudessa. Ja halogeenit paahtavat 2 kW yötä päivää.

Lue lisää

passiivitalossa ei voi halogeenejä poltalle kuin kolmen kuukauden ajan.

Ainakin Savumaxilla on heille ce -merkitty 3 ja 4 kW maalämpöpumppu. Pumppua saa myös saneerauskohteisiin tai sitten hybridimaalämpö uudiskohteisiin tai kohteisiin joihin tulee uusi hormi.
Heidän sivujen mukaan 90 metrin reikä tai 200 metriä vaakakeruupiiriä.

678+0 kirjoitti:

VAlovirta koneita on jotain jossain, mutta 5kW taitaa olla pienin 3 vaihe MLP.

Reiän syvyys ei laske tehon funktiona, vaan mukaan tulee energia otto koska 50% kone käy 24/7 keskitalvella.

Lue lisää

Ainakin Savumaxilla on heille ce -merkitty 3 ja 4 kW maalämpöpumppu. Pumppua saa myös saneerauskohteisiin tai sitten hybridimaalämpö uudiskohteisiin tai kohteisiin joihin tulee uusi hormi.
Heidän sivujen mukaan 90 metrin reikä tai 200 metriä vaakakeruupiiriä.

Miks ei voi vaihtaa kesken talven lämmitysmuotoa?
Ihan samalla tavala kuin voi vaihtaa öljystä puuhun tai puusta sähköön tai....
Eli melko helposti?

"Satunnaisten huippujen ajaminen on suoralla sähköllä halpaa."

Tuo MUUTTUU kun siirrytään reaaliaikaiseen laskutukseen. Missään tapauksessa/olosuhteissa ei kannata ottaa mitään osateho-aliteho viritystä. Kun samalla laitteella tuotetaan myös käyttövettä niin kiva siinä sitten maksaa 50 senttiä kilowatti muutaman satasen "säästöstä"

Tottakai edelleen IVT-kauppias koittaa tyrkyttää alitehoista pumppua ja liian matalaa reikää, mutta osa kansasta kuuluu aina höynäytettävien joukkoon.

aliteho_ kirjoitti:

"Satunnaisten huippujen ajaminen on suoralla sähköllä halpaa."

Tuo MUUTTUU kun siirrytään reaaliaikaiseen laskutukseen. Missään tapauksessa/olosuhteissa ei kannata ottaa mitään osateho-aliteho viritystä. Kun samalla laitteella tuotetaan myös käyttövettä niin kiva siinä sitten maksaa 50 senttiä kilowatti muutaman satasen "säästöstä"

Tottakai edelleen IVT-kauppias koittaa tyrkyttää alitehoista pumppua ja liian matalaa reikää, mutta osa kansasta kuuluu aina höynäytettävien joukkoon.

Lue lisää

Miksi sitten kaikki ostavat kuola valuen alitehopumppuja sähkövastuksella? Minulla sattuvat sähkövastukset olemaan jo lattiassa ja ne riittävät -50'C kasvihuonetalviin.

Kiinnostaa nyt vain pudottaa kokonaiskulutusta. Jos saan 3 kW jatkuvaa 600 W teholla, niin kokonaiskulutus putoaa mitättömäksi. On yksi lysti, jos muutaman päivän vuodessa porotan wanhalla lattialämmitykselläni loput.

aliteho_ kirjoitti:

"Satunnaisten huippujen ajaminen on suoralla sähköllä halpaa."

Tuo MUUTTUU kun siirrytään reaaliaikaiseen laskutukseen. Missään tapauksessa/olosuhteissa ei kannata ottaa mitään osateho-aliteho viritystä. Kun samalla laitteella tuotetaan myös käyttövettä niin kiva siinä sitten maksaa 50 senttiä kilowatti muutaman satasen "säästöstä"

Tottakai edelleen IVT-kauppias koittaa tyrkyttää alitehoista pumppua ja liian matalaa reikää, mutta osa kansasta kuuluu aina höynäytettävien joukkoon.

Lue lisää

"Tuo MUUTTUU kun siirrytään reaaliaikaiseen laskutukseen"

Miten tuo muuttaa mitään?

ap kirjoitti:

"Tuo MUUTTUU kun siirrytään reaaliaikaiseen laskutukseen"

Miten tuo muuttaa mitään?

Hän tarkoitti varmaankin reaaliaikaista laskutusta, jossa sähkön hinta on sidottu pörssisähkön hintaan. Älyttömän kalliiksi tulee niiden huippujen aikaan pumpullakin lämmittäminen.
Tuossa aloittajan esittämässä 3kw:ssa onkin ideaa. Silloin kun huipputehoa tarvitaan, tulee lämmittäminen sähköllä (pumppu on myös sähkölämmitys) niin kalliiksi, että pumpun rinnalle kannattaa asentaa esimerkiksi pellettivesitakka. 3kw riittäisi pumpussa mainiosti ja rahaa säästyisi. Silloin tosin ei ole koko pumpussa mitään järkeä. Sähköhän on taas halpaa sillä hetkellä, kun pumpulla lämmitetään.
Jos sähkön hinta kulutushuippujen aikaan todellakin tulee maksamaan moninkerroin enemmän, maalämpöpumpulla lämmittäminen tulee huomattavasti kalliimmaksi, kuin esimerkiksi öljyllä lämmittäminen. Nimittäin suurin osa kilowateista kuluu juuri kalleimman sähkön aikaan.

ap kirjoitti:

Miksi sitten kaikki ostavat kuola valuen alitehopumppuja sähkövastuksella? Minulla sattuvat sähkövastukset olemaan jo lattiassa ja ne riittävät -50'C kasvihuonetalviin.

Kiinnostaa nyt vain pudottaa kokonaiskulutusta. Jos saan 3 kW jatkuvaa 600 W teholla, niin kokonaiskulutus putoaa mitättömäksi. On yksi lysti, jos muutaman päivän vuodessa porotan wanhalla lattialämmitykselläni loput.

Lue lisää

Toimin itse maalämpöalalla ihan tuolla kentällä ja myös maalämmön suhteen vanha viisaus: "köyhän ei kannata ostaa halpaa" pitää paikkaansa enemmän kuin hyvin.
Täällä takerrutaan varaajan kokoon aivan liikaa ja unohdetaan se että siinä vaiheessa kun päätös osateho/täystehopumpun valinnasta tulee eteen niin valitettavan moni päätyy siihen osatehopumppuun.
Osatehopumpun hintahan on järjestelmän koosta riippuen tyyliin 1500-3000€ kalliimpi kuin täystehopumpun mutta tuon euromäärän "säästäminen" rakennusvaiheessa koituu suomen ilmastolla helposti kohden kolmen pakkastalven myötä kuluksi.
Silloin kun osatehopumpun kapasiteetti maasta otettavan lämmön suhteen loppuu kovalla pakkasella niin pumppuhan käytännössä lämmittää pelkästään sähköllä.
Sähkön hintahan luonnollisesti nousee jatkuvasti ja tuon osatehopumpun halvempaa hankintahintaa pakkaset syövät entistä nopeammin kilovattien hinnan noustessa.
Myös porakaivon tai maahan kaivetun putken pituudessa ei kannata missään nimessä turvautua ns. laskennalliseen mittaan vaan muutaman satasen lisäinvestoinnilla saadaan lämpöreserviä lisää joka taasen on juuri kovilla pakkasilla suoraa tuloa sen vuoksi että lämpöä ei tarvitse tuottaa suoaan sähköllä.
Porakaivossa kannattaa ottaa myös huomioon se että kun porataan vaikkapa 10m syvempi kaivo niin lämmönvaihtimena toimivan putkiston pituus kasvaa 20m ja viipymä-aika myös tuplaantuu kaksinkertaiseksi joka puolestaan nostaa hyötysuhdetta huomattavasti lyhyempään kaivoon verrattuna.
Nykyään joissakin isoissa omakotitaloissa porakaivoja on oltava kaksi tai jopa kolmekin ja suomessa toimii porayrittäjiä joilla nopean ja yrittäjälle halvemman kaivonporauksen vuoksi kaivot porataan liaan lähekkäin.
Porakaivojen etäisyyshän on oltava minimissään 15m ellei käytetä ns. viistoporausta jolloin porareijän ympärillä oleva "lämpöakku" saadaan riittävän suureksi.
Tämän vuoden alusta on vaadittu porakaivoille ns. toimenpidelupa ja luvan tarkoituksena on (paitsi tuottaa valtiolle rahaa) niin myös taata esim. tiheään rakennetuilla alueilla se ettei kaivoja porata liiaan lähekkäin esim. naapurin kanssa.
Suuresti ihmetyttää kun täällä ihmiset (ilmeisesti ne köyhät) suosittelevat osatehopumppuja vaikka siinä vaiheessa kun maalämpöjärjestelmä hankitaan niin täystehopumpun kalliimpi hankintahinta on suhteessa tosi pieni investointi osatehopumppuun verrattuna ja varsinkin verrattuna siihen mitä tuo täystehopumppu "tuottaa" esim. 10v aikana.
Suuresti myös ihmetyttää sekin kun yleensä näillä leveysasteilla joku pitää esim. öljy tai sähkölämmitystä edullisempana kuin maalämpöä?
Itse alalla olevana olen pannut merkille että onneksi suomalaiset matkivat (taas kerran jälkijunassa) naapureitamme ruotsalaisia tämän pohjolan oloihin parhaiten soveltuvan lämmitysmuodon kanssa.
Ruotsissahan maalämmön järkevyys ja edut muihin lämmitysmuotoihin on ymmärretty jo yli 20v sitten jolloin se alkoi yleistymään naapurimaassa ja syystä.
Tottakai löytyy edullisempaakin lämmitysmuotoa kuin maalämpö on mutta harvalla ns. rivikansalaisella on mahdollisuus hakata omasta metsästä lämmityspuut tai nostaa omasta suosta turpeet lämmitykseen ;)
Rivikansalaisen vaihtoehtoiseksi lämmitysjärjestelmäksi maalämmön kanssa tulee varmasti joskus tulevaisuudessa muodostumaan aurinkoenergia, tosin se on varmaan vielä pitkässä liemessä ennenkuin taloudellisesti kilpailukykyiset aurinkokennot ja akustot ovat todellisia vaihtoehtoja pääasialliseksi lämmitysmuodoksi näillä leveysasteilla.
Maalämpöä puolustan paitsi äärettömän huoltovapaana niin myös sillä että kun esim. puita turvetta tai pellettejä lämmitysmuotonaan käyttävät "perustelevat" kantaansa siten että: "kun tulee sähkökatko niin sähkölämmitys ja maalämpöpumppukin pysähtyy kun ei tule töpseliin virtaa" niin vastavetona voin kysyä että mitenkähän se kiertovesipumppu polkee sitä patteriverkoston vettä liikkeelle saatika miten ruuvi syöttää pellettiä palotilaan? ;) (no ehkä jos rakentaa kammesta veivattavan ruuvin ja kiertovesipumpun ;)
Öljylämmityshän on luonnollisesti yhtä "fiksu" valinta lämmitysmuodoksi kuin sähkölämmityskin sillä tottakai niin "fiksun" valinnan tehneet ihmiset haluavat olla täysin riippuvaisia öljyn ja sähkön markkinahinnoista jotka tunnetusti eivät enää ikinä tule halpenemaan siinä määrin että niitä kukaan oikeasti järkevä ihminen suostuisi maksamaan.

Porari poralla. kirjoitti:

Toimin itse maalämpöalalla ihan tuolla kentällä ja myös maalämmön suhteen vanha viisaus: "köyhän ei kannata ostaa halpaa" pitää paikkaansa enemmän kuin hyvin.
Täällä takerrutaan varaajan kokoon aivan liikaa ja unohdetaan se että siinä vaiheessa kun päätös osateho/täystehopumpun valinnasta tulee eteen niin valitettavan moni päätyy siihen osatehopumppuun.
Osatehopumpun hintahan on järjestelmän koosta riippuen tyyliin 1500-3000€ kalliimpi kuin täystehopumpun mutta tuon euromäärän "säästäminen" rakennusvaiheessa koituu suomen ilmastolla helposti kohden kolmen pakkastalven myötä kuluksi.
Silloin kun osatehopumpun kapasiteetti maasta otettavan lämmön suhteen loppuu kovalla pakkasella niin pumppuhan käytännössä lämmittää pelkästään sähköllä.
Sähkön hintahan luonnollisesti nousee jatkuvasti ja tuon osatehopumpun halvempaa hankintahintaa pakkaset syövät entistä nopeammin kilovattien hinnan noustessa.
Myös porakaivon tai maahan kaivetun putken pituudessa ei kannata missään nimessä turvautua ns. laskennalliseen mittaan vaan muutaman satasen lisäinvestoinnilla saadaan lämpöreserviä lisää joka taasen on juuri kovilla pakkasilla suoraa tuloa sen vuoksi että lämpöä ei tarvitse tuottaa suoaan sähköllä.
Porakaivossa kannattaa ottaa myös huomioon se että kun porataan vaikkapa 10m syvempi kaivo niin lämmönvaihtimena toimivan putkiston pituus kasvaa 20m ja viipymä-aika myös tuplaantuu kaksinkertaiseksi joka puolestaan nostaa hyötysuhdetta huomattavasti lyhyempään kaivoon verrattuna.
Nykyään joissakin isoissa omakotitaloissa porakaivoja on oltava kaksi tai jopa kolmekin ja suomessa toimii porayrittäjiä joilla nopean ja yrittäjälle halvemman kaivonporauksen vuoksi kaivot porataan liaan lähekkäin.
Porakaivojen etäisyyshän on oltava minimissään 15m ellei käytetä ns. viistoporausta jolloin porareijän ympärillä oleva "lämpöakku" saadaan riittävän suureksi.
Tämän vuoden alusta on vaadittu porakaivoille ns. toimenpidelupa ja luvan tarkoituksena on (paitsi tuottaa valtiolle rahaa) niin myös taata esim. tiheään rakennetuilla alueilla se ettei kaivoja porata liiaan lähekkäin esim. naapurin kanssa.
Suuresti ihmetyttää kun täällä ihmiset (ilmeisesti ne köyhät) suosittelevat osatehopumppuja vaikka siinä vaiheessa kun maalämpöjärjestelmä hankitaan niin täystehopumpun kalliimpi hankintahinta on suhteessa tosi pieni investointi osatehopumppuun verrattuna ja varsinkin verrattuna siihen mitä tuo täystehopumppu "tuottaa" esim. 10v aikana.
Suuresti myös ihmetyttää sekin kun yleensä näillä leveysasteilla joku pitää esim. öljy tai sähkölämmitystä edullisempana kuin maalämpöä?
Itse alalla olevana olen pannut merkille että onneksi suomalaiset matkivat (taas kerran jälkijunassa) naapureitamme ruotsalaisia tämän pohjolan oloihin parhaiten soveltuvan lämmitysmuodon kanssa.
Ruotsissahan maalämmön järkevyys ja edut muihin lämmitysmuotoihin on ymmärretty jo yli 20v sitten jolloin se alkoi yleistymään naapurimaassa ja syystä.
Tottakai löytyy edullisempaakin lämmitysmuotoa kuin maalämpö on mutta harvalla ns. rivikansalaisella on mahdollisuus hakata omasta metsästä lämmityspuut tai nostaa omasta suosta turpeet lämmitykseen ;)
Rivikansalaisen vaihtoehtoiseksi lämmitysjärjestelmäksi maalämmön kanssa tulee varmasti joskus tulevaisuudessa muodostumaan aurinkoenergia, tosin se on varmaan vielä pitkässä liemessä ennenkuin taloudellisesti kilpailukykyiset aurinkokennot ja akustot ovat todellisia vaihtoehtoja pääasialliseksi lämmitysmuodoksi näillä leveysasteilla.
Maalämpöä puolustan paitsi äärettömän huoltovapaana niin myös sillä että kun esim. puita turvetta tai pellettejä lämmitysmuotonaan käyttävät "perustelevat" kantaansa siten että: "kun tulee sähkökatko niin sähkölämmitys ja maalämpöpumppukin pysähtyy kun ei tule töpseliin virtaa" niin vastavetona voin kysyä että mitenkähän se kiertovesipumppu polkee sitä patteriverkoston vettä liikkeelle saatika miten ruuvi syöttää pellettiä palotilaan? ;) (no ehkä jos rakentaa kammesta veivattavan ruuvin ja kiertovesipumpun ;)
Öljylämmityshän on luonnollisesti yhtä "fiksu" valinta lämmitysmuodoksi kuin sähkölämmityskin sillä tottakai niin "fiksun" valinnan tehneet ihmiset haluavat olla täysin riippuvaisia öljyn ja sähkön markkinahinnoista jotka tunnetusti eivät enää ikinä tule halpenemaan siinä määrin että niitä kukaan oikeasti järkevä ihminen suostuisi maksamaan.

Lue lisää

"Silloin kun osatehopumpun kapasiteetti maasta otettavan lämmön suhteen loppuu kovalla pakkasella niin pumppuhan käytännössä lämmittää pelkästään sähköllä."

Ei ihme etteivät vehkeet oikein pelitä. "Alalla toimivat" lykkäävät tällaista moskaa.

huhhuh. kirjoitti:

"Silloin kun osatehopumpun kapasiteetti maasta otettavan lämmön suhteen loppuu kovalla pakkasella niin pumppuhan käytännössä lämmittää pelkästään sähköllä."

Ei ihme etteivät vehkeet oikein pelitä. "Alalla toimivat" lykkäävät tällaista moskaa.

Lue lisää

Anna tulla sitten mitä moskaa minä puhuin? ;)
Noita tyhjätaskujen lämmitysmuodon valinnassa mokanneiden tuollaisia "perusteluja" saa lukea jatkuvasti mutta kukaan ei vain kykene oikeasti perustelemaan noita todella hataralla pohjalla olevia väitteitään! ;)

Porari poralla kirjoitti:

Anna tulla sitten mitä moskaa minä puhuin? ;)
Noita tyhjätaskujen lämmitysmuodon valinnassa mokanneiden tuollaisia "perusteluja" saa lukea jatkuvasti mutta kukaan ei vain kykene oikeasti perustelemaan noita todella hataralla pohjalla olevia väitteitään! ;)

Lue lisää

"Silloin kun osatehopumpun kapasiteetti maasta otettavan lämmön suhteen loppuu kovalla pakkasella niin pumppuhan käytännössä lämmittää pelkästään sähköllä."

No ei paljon kiinnosta pilpalivehkeet. Sen sijaan kiinnostaa jokin, mikä on jämäkämpi kuin ILPpi. ILPin kunnollinen tehoalue loppuu kunnollisen lämmittämistarpeen alkaessa. Ja lämpö jakautuu miten sattuu yhdestä paikasta puhallettuna.

ap kirjoitti:

No ei paljon kiinnosta pilpalivehkeet. Sen sijaan kiinnostaa jokin, mikä on jämäkämpi kuin ILPpi. ILPin kunnollinen tehoalue loppuu kunnollisen lämmittämistarpeen alkaessa. Ja lämpö jakautuu miten sattuu yhdestä paikasta puhallettuna.

Lue lisää

Pilpissä sama 3 kW on saatavissa ympäri vuoden, koska enregia otetaan poistoilmasta ja lämmönjako voi tapahtua veteen.

pilppi kirjoitti:

Pilpissä sama 3 kW on saatavissa ympäri vuoden, koska enregia otetaan poistoilmasta ja lämmönjako voi tapahtua veteen.

No, ei taatusti normaalista omakotitalosta normaalista ilmanvaihdosta oteta 3 kw tehoa lämpöenergiaa. Kuvitteletko tosiaan, että talon tuuletus ilman lämmön talteenottoa veisi 75kw/vrk.

mistä näitä riittää. kirjoitti:

No, ei taatusti normaalista omakotitalosta normaalista ilmanvaihdosta oteta 3 kw tehoa lämpöenergiaa. Kuvitteletko tosiaan, että talon tuuletus ilman lämmön talteenottoa veisi 75kw/vrk.

Lue lisää

http://www.ilto.fi/comfort

pilppi kirjoitti:

http://www.ilto.fi/comfort

heheheee

Tunnetusti Ilto ei TODELLAKAAN toimi.

Kannattaa kysyä vaikka Ilton omilta jälleenmyyjiltä :-)

9876+09 kirjoitti:

heheheee

Tunnetusti Ilto ei TODELLAKAAN toimi.

Kannattaa kysyä vaikka Ilton omilta jälleenmyyjiltä :-)

Onhan noita.

pilppi kirjoitti:

http://www.ilto.fi/comfort

Tuota Ilton mainosta ei voi tajuta. Mukamas lämpöpumppu antaisi yli 5 kW poistoilmasta.

ei usko kirjoitti:

Tuota Ilton mainosta ei voi tajuta. Mukamas lämpöpumppu antaisi yli 5 kW poistoilmasta.

> Mukamas lämpöpumppu antaisi yli 5 kW poistoilmasta.

ainakin haasteellinen tuollaisen ohjaus (milloin/pitkäänkö sulatusjakso) ... tosin tiivistyneen veden muodostaman jään sulatus on helppo kun päästää hetkeksi huoneilman jäähdyttämättömän höyrystimen läpi

"aravakokoisen" pientalon poistolimavirta on luokkaa 0,05 kg/s
-15 asteessa ilmakilon entalpia on alle -10 kJ:n ... sitten pitäisi päättää huoneilma ominaisuudet:
20 asteessa 30 % suhteellisessa kosteudessa ilmakilon entalpia on noin 30 kJ
näistä laskien 0,05 kg/s x 45 kWs/kg saadaan poistoilmasta jotain 2,2 kW. Lämmitykseen tulee tietysti myös kompressorin käyttösähkö

22 asteessa 40 % suhteellisessa kosteudessa (38 kJ/kg) entalpierosta 53 kWs/kg saa n. 2,7 kW

5 kW (sisältäen kompressorisähkön) on ainakin rajatapaus: ison talon isolla ilmamäärällä ja matalalla jakelulämpötilalla ehkä ... tai sitten ei

as77 kirjoitti:

> Mukamas lämpöpumppu antaisi yli 5 kW poistoilmasta.

ainakin haasteellinen tuollaisen ohjaus (milloin/pitkäänkö sulatusjakso) ... tosin tiivistyneen veden muodostaman jään sulatus on helppo kun päästää hetkeksi huoneilman jäähdyttämättömän höyrystimen läpi

"aravakokoisen" pientalon poistolimavirta on luokkaa 0,05 kg/s
-15 asteessa ilmakilon entalpia on alle -10 kJ:n ... sitten pitäisi päättää huoneilma ominaisuudet:
20 asteessa 30 % suhteellisessa kosteudessa ilmakilon entalpia on noin 30 kJ
näistä laskien 0,05 kg/s x 45 kWs/kg saadaan poistoilmasta jotain 2,2 kW. Lämmitykseen tulee tietysti myös kompressorin käyttösähkö

22 asteessa 40 % suhteellisessa kosteudessa (38 kJ/kg) entalpierosta 53 kWs/kg saa n. 2,7 kW

5 kW (sisältäen kompressorisähkön) on ainakin rajatapaus: ison talon isolla ilmamäärällä ja matalalla jakelulämpötilalla ehkä ... tai sitten ei

Lue lisää

Mutta eikös tuo teho mene pelkästään sen korvausilman lämmittämiseen? Ainoastaan kosteusjuttu on poistuvassa enemmän tehoa antava.

ihmettelevä. kirjoitti:

Mutta eikös tuo teho mene pelkästään sen korvausilman lämmittämiseen? Ainoastaan kosteusjuttu on poistuvassa enemmän tehoa antava.

Silloin kun ulkolämpötila on sama, kuin jäteilman lämpötila, jää hyödyksi tuo esittämäsi ulko- ja sisäilman kosteuserosta saatava hyöty. Suurimman osan vuotta lämpötila on yli tuon-15C.

Ymmärrän ongelmasi. Markkinoilla ei lie näin pientä maalämpö koneistoa, koska meilläkin on menty suuruuden hullutukseen. Tuollanen pieni nakero lie kaikkein taloudellisin käyttää ja rakentaa.

ongelmasi. kirjoitti:

Ymmärrän ongelmasi. Markkinoilla ei lie näin pientä maalämpö koneistoa, koska meilläkin on menty suuruuden hullutukseen. Tuollanen pieni nakero lie kaikkein taloudellisin käyttää ja rakentaa.

Lue lisää

"Ymmärrän ongelmasi. Markkinoilla ei lie näin pientä maalämpö koneistoa, koska meilläkin on menty suuruuden hullutukseen."

Täyttä puppua. Suurempi pumppu ei käy kokoaikaa, joten missä ongelma.

Aloittaja haikailee 3kW:n pumppua, koska kuvittelee että jos sellaista valmistettaisiin niin se olisi merkittävästi halvempi. Tämä on pelkkää päiväunta.

Jos tälläinen 3kW:n MLP olisi olemassa niin sen hinta olisi muutaman satasen halvempi kuin 5-6kW:n vehkeen. Tämä johtuu siitä että lähes kaikki osat kompuraa, höyrystintä ja lauhdutinta lukuunottamatta ovat samoja. Kun joku Niben tehdas tilaa tehtaalta 50000 kpl 6kW:n kompuroita ja 500 kpl 3kW:n kompuroita niin kas kummaa hintaerot ovat joitakin kymppejä/kpl.

Kelpaisiko sulle semmoinen ratkaisu, että ostat pienimmän mahd pumpun ja pyydät sähköfirmaa kirjottamaan siihen vitosen tilalle kolmosen. Se on edullisin ratkaisu ja saat itelles rauhan, et sulla on 3kwhn pumppu.

ja piste kirjoitti:

Kelpaisiko sulle semmoinen ratkaisu, että ostat pienimmän mahd pumpun ja pyydät sähköfirmaa kirjottamaan siihen vitosen tilalle kolmosen. Se on edullisin ratkaisu ja saat itelles rauhan, et sulla on 3kwhn pumppu.

Lue lisää

Niissä on kuuman veden tuotto ja muuta härpäkettä.

Maailma ei siis ole valmis. Puuttuu 3 kW tuottotehoinen COP 5 maalämpöpumppu pelkkään patterilämmitykseen. Taidan tehdä pistotulppaliitäntäisen sellaisen.

Tekniikka taitaa olla kylmiötekniikkaa, kylmäpuoli 0...4 astetta. Eli kompurat ja kaasut ovat tätä päivää. Asennan kompuran vaatehuoneen hyllylle. Pieni lämmönvaihdin ja paisari tarvitaan. 4-5 patterin systeemissä ei hääviä paisaria tarvita. Voisin ottaa mallia asuntovaunustani. Siellä on avopaisari 2 litraa vessassa. Lämmitysteho on samaa luokkaa.

Lämmönvaihdinkin taitaa syntyä muutamasta metristä tuplaputkia. Kiertopumppu tarvitaan.

Tuossa olisi se hyvä puoli, että alle 1 kW kompura pyörii salkkuaggragaatilla. Sattuu olemaan asuntovaunua varten 1 kW 8 tunnin käyntiajalla parin litran tankilla siis.

Onko kylmalaitesoveltaminen rakettitiedettä? Eikö vaikein asia ole tyhjiöinti?

Sinä olet nyt jostakin syystä jämähtänyt tähän maalämpöpumppuun. Laskepa itse säästöt tuon tehoisella maalämpöpumpulla ja vertaa sitä järjestelmän hintaan.

ap kirjoitti:

Niissä on kuuman veden tuotto ja muuta härpäkettä.

Maailma ei siis ole valmis. Puuttuu 3 kW tuottotehoinen COP 5 maalämpöpumppu pelkkään patterilämmitykseen. Taidan tehdä pistotulppaliitäntäisen sellaisen.

Tekniikka taitaa olla kylmiötekniikkaa, kylmäpuoli 0...4 astetta. Eli kompurat ja kaasut ovat tätä päivää. Asennan kompuran vaatehuoneen hyllylle. Pieni lämmönvaihdin ja paisari tarvitaan. 4-5 patterin systeemissä ei hääviä paisaria tarvita. Voisin ottaa mallia asuntovaunustani. Siellä on avopaisari 2 litraa vessassa. Lämmitysteho on samaa luokkaa.

Lämmönvaihdinkin taitaa syntyä muutamasta metristä tuplaputkia. Kiertopumppu tarvitaan.

Tuossa olisi se hyvä puoli, että alle 1 kW kompura pyörii salkkuaggragaatilla. Sattuu olemaan asuntovaunua varten 1 kW 8 tunnin käyntiajalla parin litran tankilla siis.

Onko kylmalaitesoveltaminen rakettitiedettä? Eikö vaikein asia ole tyhjiöinti?

Lue lisää

Panostus maalämpöön verrattuna sen hyötyyn varsinkin tuolla huipputeholla tulee liian kalliiksi ja sinä et edes käyttöveden lämmitystä aio siihen liittää.

"Maailma ei siis ole valmis. Puuttuu 3 kW tuottotehoinen COP 5 maalämpöpumppu pelkkään patterilämmitykseen."

COP 5 maalämmöllä tosiaan puuttuu. Tämän hetken laitteilla se on välillä 3-4. Patterilämmitys vielä pudottaa sitä.

"Onko kylmalaitesoveltaminen rakettitiedettä? Eikö vaikein asia ole tyhjiöinti?"

Kylmäala ei ole lähellekään rakettitiedettä. Mutta kyllä sinun täytyy kylmäpiirin mitoitukseen vähintään saada huippuammattilainen. Muuten jää hyöty heikoksi. Koko paketti; lauhdutin, höyrystin, kompressori ja syöttölaite täytyy kaikki mitoitta toisiinsa optimaalisen hyödyn saamiseksi. Putkien tyhjiöiminen on pikku juttu.

2465 kirjoitti:

Sinä olet nyt jostakin syystä jämähtänyt tähän maalämpöpumppuun. Laskepa itse säästöt tuon tehoisella maalämpöpumpulla ja vertaa sitä järjestelmän hintaan.

Näkyy olevan osat saman verran kuin ILPissä. Maaputket päälle siihen.

tietää. kirjoitti:

Näkyy olevan osat saman verran kuin ILPissä. Maaputket päälle siihen.

Maalämpöpumpussa lämpö otetaan vedestä ja siirretään veteen. Säätöautomatiikkakin pitää siihen vielä rakentaa. Kyllä maalämpöpumpun rakentaminen varmaan onnistuisi itsekin, jos tietää mitä tekee, mutta eikö silloin halvimmaksi tulisi kunnostaa joku valmis käytöstä poistettu laite?

Minäkin tarvitsisin samanlaisen laitteen. Minulla ei ole käytettävissä 3-vaihevirtaa, joten isompitehoiset vehkeet ei tule kysymykseen.

koivutuohi kirjoitti:

Minäkin tarvitsisin samanlaisen laitteen. Minulla ei ole käytettävissä 3-vaihevirtaa, joten isompitehoiset vehkeet ei tule kysymykseen.

Tuollainen on mahdoton. Mitkään osat eivät käy siihen kun pitää olla säätökin. 4-asteisesta ilmasta on halvempaa siirtää lämpöä kuin 4-asteisesta maaliuoksesta. Ja sama siirtokaasukaan ei käy. Ilmasta on eri kuin vedestä. Ja puhallus ilmaan 45-asteisena on eri kuin lämmön siirto 45-asteiseen veteen. Tämän nyt tajuaa kuka vain. Ja cop ei ole mahdollinen 5 muuten kuin ilmasta ilmaan. 0-asteisesta ilmasta 45 asteiseen ilmaan on cop 5 mahdollinen. 4-asteisesta vedestä 45-asteiseen veteen ei ole mahdollista. On mahdotonta se. Tai ainakin on cop vain 4 silloin. 3-kilovattinen vehje on kooltaan yhtä iso kuin 9-kilovattinen, mutta kalliimpi.

pilppi kirjoitti:

Maalämpöpumpussa lämpö otetaan vedestä ja siirretään veteen. Säätöautomatiikkakin pitää siihen vielä rakentaa. Kyllä maalämpöpumpun rakentaminen varmaan onnistuisi itsekin, jos tietää mitä tekee, mutta eikö silloin halvimmaksi tulisi kunnostaa joku valmis käytöstä poistettu laite?

Lue lisää

Ajattelin ihan on-offia. Miten ILPin kompura ja paisutusventtiili jne eroavat vehkeistä joissa lämpö tuleekin 4-asteisena maaliuoksena?

ap kirjoitti:

Ajattelin ihan on-offia. Miten ILPin kompura ja paisutusventtiili jne eroavat vehkeistä joissa lämpö tuleekin 4-asteisena maaliuoksena?

Lauhdutin ja höyrystin mitoitetaan halutun jäähdytys/lämmitystehon ja niiden ulkopuolisen lämpötilan mukaan. Ilpin osat ei käy, vaan joudut hankkimaan sitä varten omat. Sen jälkeen mitoitetaan sopiva kompura ja syöttölaite. Sitten sopiva termostaatti kompuraa käynnistämään ja sammuttamaan.
Jos ehdottoman välttämättä haluat sen itse rakentaa, pyydä edes osien mitoitukseen ammattilaisen apua! Kerrot vielä tällä palstalla miten onnistuit. Onnea yritykselle!

Löytyy 4 kW malli. Osta vaikka Haaparannasta. Osaavat suomea, eikä maksa paljon mitään.

Rakentaja2364 kirjoitti:

Löytyy 4 kW malli. Osta vaikka Haaparannasta. Osaavat suomea, eikä maksa paljon mitään.

Mahdoton ajatus. Noin pienitehoinen maksaa tuplasti enempi kuin 8 kW. Mahdotonta.

Rakentaja2364 kirjoitti:

Löytyy 4 kW malli. Osta vaikka Haaparannasta. Osaavat suomea, eikä maksa paljon mitään.

http://www.nord-energy.fi/nibe_f1150.html

Tarkoitatko tuota? Koko on asiallinen. Jääkaapin kokoinen.

ap kirjoitti:

http://www.nord-energy.fi/nibe_f1150.html

Tarkoitatko tuota? Koko on asiallinen. Jääkaapin kokoinen.

Lue lisää

miksei mistään löydy cop lukuja käyttöveden lämmitykseen? miten luku muuttuu, kun lämpö nousee.

ap kirjoitti:

http://www.nord-energy.fi/nibe_f1150.html

Tarkoitatko tuota? Koko on asiallinen. Jääkaapin kokoinen.

Lue lisää

Tarvii vielä varaajan. Tilantarve ainakin tuplat jääkaappiin verrattuna.

ap kirjoitti:

http://www.nord-energy.fi/nibe_f1150.html

Tarkoitatko tuota? Koko on asiallinen. Jääkaapin kokoinen.

Lue lisää

Älä luovuta, ei tuo ole 3kW pumppu vaan 4000/9000W pumppu. Jatka vaan inttämistä.
Sitäpaitsi tuo on kaikkine varaajineen ja asennuksineen kaikkea muuta kuin asiallisen kokoinen.
Lähes kaikki pumppu/varaaja paketit on 62 cm tilaan meneviä.

seliseliseli kirjoitti:

Älä luovuta, ei tuo ole 3kW pumppu vaan 4000/9000W pumppu. Jatka vaan inttämistä.
Sitäpaitsi tuo on kaikkine varaajineen ja asennuksineen kaikkea muuta kuin asiallisen kokoinen.
Lähes kaikki pumppu/varaaja paketit on 62 cm tilaan meneviä.

Lue lisää

Siitä huolimatta että olen pihalla, niin selitä miksi patteriverkostoon tarvitaan varaaja.

ap kirjoitti:

Siitä huolimatta että olen pihalla, niin selitä miksi patteriverkostoon tarvitaan varaaja.

Patteriverkostoon vähintään puskurivaraaja. Miksi laittaa mlp jos ei lämmitä myös käyttövettä? Siis tarvitaan puskuri käyttövesivaraajat.

qweqweqweqw1 kirjoitti:

Patteriverkostoon vähintään puskurivaraaja. Miksi laittaa mlp jos ei lämmitä myös käyttövettä? Siis tarvitaan puskuri käyttövesivaraajat.

Nii'in. Miksi lämmittää ILPillä pelkkää ilmaa. Pitää hankkia ilppi. joka lämmittää myös käyttövettä.

myötäilijä kirjoitti:

Nii'in. Miksi lämmittää ILPillä pelkkää ilmaa. Pitää hankkia ilppi. joka lämmittää myös käyttövettä.

Sen nimi on VILP.

pumpulla kirjoitti:

Sen nimi on VILP.

Niin. Miksi haaveilet 3 kW maalämmöstä pelkkään lämmitykseen. On olemassa VILP. Niissä on hyvä COP. Jopa 1,02. Nollakeleistä alkaen sopii VILPin sähkövastus lämmittämään sekä patterit että veden. Eli tee kaikkea muuta kuin meinaat.

3 kW maalämpö on mahdoton pelkkään lämmitykseen.

pumpulla kirjoitti:

Sen nimi on VILP.

Niin ja vielä järkevämpää on asentaa hakekattila. Miksi lämmittää pelkkiä makuuhuoneita jollain mitättömällä 3 kW pumpulla?

pumpulla kirjoitti:

Sen nimi on VILP.

Pellettitakka pelittää. On aivan hullua asentaa minkään kokoista maalämpöä.

pumpulla kirjoitti:

Sen nimi on VILP.

Ainut oikea systeemi on aurinkolämpö. Sillä saa ilmaiseksi käyttöveden ja lämmityksen. On aivan hullua lämmittää pienitehoisella maalämmöllä. Auringosta ei teho lopu.

pumpulla kirjoitti:

Sen nimi on VILP.

Vesitakka on paras mahdollinen. Tulipesään vain kuparikierukka ja siitä pattereille. Ei tarvita pumppuakaan. Pelkkä takaisku riittää. Höyry painaa kiehuvan kuuman lempeän lämmön pattereihin ja tyhjiö täyttyy kierukassa pattereista tulevalla hukkavedellä. Vertaa kahvinkeittimeen.

pumpulla kirjoitti:

Sen nimi on VILP.

Kiuaslämmitystä parempaa ei ole. Katon rajaan tehdään aukot ja siitä leviää kiukaan lämpö kaikkialle. Ilmaisilla puilla lämmitetään kiuas pari kertaa päivässä. Poissa ollessa lasketaan vedet pois kaikesta.

qweqweqweqw1 kirjoitti:

Patteriverkostoon vähintään puskurivaraaja. Miksi laittaa mlp jos ei lämmitä myös käyttövettä? Siis tarvitaan puskuri käyttövesivaraajat.

> Patteriverkostoon vähintään puskurivaraaja

anteeksi MIKÄ? haittaahan tuollaisesto olisi, eipä onneksi laitteistoissa sellaista käytetäkään. Kiinteän polttoaineen laitokset ovat eri asia (tehot kymmeniä kilowatteja, epäjatkuvasti)

eljii kirjoitti:

> Patteriverkostoon vähintään puskurivaraaja

anteeksi MIKÄ? haittaahan tuollaisesto olisi, eipä onneksi laitteistoissa sellaista käytetäkään. Kiinteän polttoaineen laitokset ovat eri asia (tehot kymmeniä kilowatteja, epäjatkuvasti)

Lue lisää

Kompuran pätkäkäyntiä estämään patteriverkostoon suositellaan asennettavaksi puskurivaraajaa.

...kannattaa vaatia sopimus jossa sopimaton maaperä on firman kontolla eikä lankea asiakkaan maksettavaksi. 50 m teräsvahvistettua putkea tiettävästi maksimi lössimaalle.
http://www.lamminvesivaraaja.fi/

Mikä merkki.

Sähkövastuksia turha suositella kalliissa kuorissa, joita kutsutaan VILPeiksi. Minulla on jo sähkövastukset samalla COPilla lattiassa.

> 6kw ilma-vesi kone. Ajaa saman asian

heh ... ei riitä teho pakkasilla ... olisipa hinta vaan lähelläkään järkevä niin silti ostaisin

eljii kirjoitti:

> 6kw ilma-vesi kone. Ajaa saman asian

heh ... ei riitä teho pakkasilla ... olisipa hinta vaan lähelläkään järkevä niin silti ostaisin

itselläni on maalämpöpumppu ( 16 kwh ) 1998 valmistuneessa täystiilitalossa ( 230 neliötä ).

Ymmmärtääkseni ketjun aloittajalla on talossaan sähkölämmityskaapelit lattiassa. Tällaisen talon lämmitysjärjestelmän vaihto maalampöpumppuun on järjetön teknisesti että rahallisesti.

Maalämpöpumppu toimii parhaiten, kun lattiassa kiertää vesiputket. Patterit ikkunan alla on jo olennaisesti huonompi vaihtoehto, koska vaadittava lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin lattiassa, eroa noin 20 astetta. Lähes kaikki systeemit on suunniteltu tälle alemmalla lämpötilalle. ja tuskin alat piikkaamaan lattioita auki, jotta saat vesikierron lattiaan. Eikä tuo pattereidenkaan asennus ole ilmaista, mitenkäs luulet putket vetäväsi, katon kautta ?

Harkitse maalämpöpumppua, kun rakennat uuden ( ison ) talon. Jos rahaa haluat säästää, niin on tyytyminen ilmalämpöpumppuun nykyisessä talossasi.

28 kirjoitti:

itselläni on maalämpöpumppu ( 16 kwh ) 1998 valmistuneessa täystiilitalossa ( 230 neliötä ).

Ymmmärtääkseni ketjun aloittajalla on talossaan sähkölämmityskaapelit lattiassa. Tällaisen talon lämmitysjärjestelmän vaihto maalampöpumppuun on järjetön teknisesti että rahallisesti.

Maalämpöpumppu toimii parhaiten, kun lattiassa kiertää vesiputket. Patterit ikkunan alla on jo olennaisesti huonompi vaihtoehto, koska vaadittava lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin lattiassa, eroa noin 20 astetta. Lähes kaikki systeemit on suunniteltu tälle alemmalla lämpötilalle. ja tuskin alat piikkaamaan lattioita auki, jotta saat vesikierron lattiaan. Eikä tuo pattereidenkaan asennus ole ilmaista, mitenkäs luulet putket vetäväsi, katon kautta ?

Harkitse maalämpöpumppua, kun rakennat uuden ( ison ) talon. Jos rahaa haluat säästää, niin on tyytyminen ilmalämpöpumppuun nykyisessä talossasi.

Lue lisää

Sattumoisin minulla on makuuhuonepääty niin, että saisin aivan siististi viisi patteria asennetuksi ikkunoiden alle. Ja kuudennen parvelle. Ja on tilava vaatehuone, jonne sopii laite. Ja onhan kautta aikain asennettu vesipatterit niin että putket tulevat ikkunan vieressä alas. Käsittääkseni on myös olemassa yksiputkimahdollisuus. Tässä makkaripäädyssä on koko ulkoseinä ehjä ja voi putkittaa lattialistan kauttakin. Lattialistaa voi paksuntaa ulkoseinillä vai onko se mahdotonta? Millaisen putken vaatii 3 kW yksiputkisysteemi? Riittääkö 15 mm?

Aloituksessa annoin ymmärtää, etten yritäkään mitoituslämpötilaan asti tuolla. Olkoon vaikka niin, että -5 asteeseen asti riittäisi kokonaan ja sen alla tulisivat wanhat kaapelit peliin mukaan. Siitä tulee tuo 3 kW.

Tarvitaanko matalalämpöpatterit, jos mitoitusperuste on -5'C ulkona? Minusta patterivesi ei ole 50-asteinen missään systeemissä, jos ulkona on -5'C. Jos ajan 50'C vettä pattereihin ulkolämpötilassa -5'C, niin minusta tehon luovutus on riittävä tavallisilla pattereilla. Eli valitaan vain jyrkkä säätökäyrä kun ei ole tarkoituskaan yrittää -30'C asti pärjätä.

Mutta voihan olla sittenkin, että tämä on rakettitiedettä eikä maalaisjärki voi toimia.

ap kirjoitti:

Sattumoisin minulla on makuuhuonepääty niin, että saisin aivan siististi viisi patteria asennetuksi ikkunoiden alle. Ja kuudennen parvelle. Ja on tilava vaatehuone, jonne sopii laite. Ja onhan kautta aikain asennettu vesipatterit niin että putket tulevat ikkunan vieressä alas. Käsittääkseni on myös olemassa yksiputkimahdollisuus. Tässä makkaripäädyssä on koko ulkoseinä ehjä ja voi putkittaa lattialistan kauttakin. Lattialistaa voi paksuntaa ulkoseinillä vai onko se mahdotonta? Millaisen putken vaatii 3 kW yksiputkisysteemi? Riittääkö 15 mm?

Aloituksessa annoin ymmärtää, etten yritäkään mitoituslämpötilaan asti tuolla. Olkoon vaikka niin, että -5 asteeseen asti riittäisi kokonaan ja sen alla tulisivat wanhat kaapelit peliin mukaan. Siitä tulee tuo 3 kW.

Tarvitaanko matalalämpöpatterit, jos mitoitusperuste on -5'C ulkona? Minusta patterivesi ei ole 50-asteinen missään systeemissä, jos ulkona on -5'C. Jos ajan 50'C vettä pattereihin ulkolämpötilassa -5'C, niin minusta tehon luovutus on riittävä tavallisilla pattereilla. Eli valitaan vain jyrkkä säätökäyrä kun ei ole tarkoituskaan yrittää -30'C asti pärjätä.

Mutta voihan olla sittenkin, että tämä on rakettitiedettä eikä maalaisjärki voi toimia.

Lue lisää

http://www.vouti.net/ilma/sivut/2001-2005.htm

Linkissä on havainnollinen kuvaus. -5'C kylmempää on varsin vähän. Ja kannattaa ottaa huomioon, että samaista 3 kW tehoa tulee noillakin keleillä koko ajan. Pitää vain paikata lattialämmöllä.

Säätyvänopeuksinen kompura olisi mainio. ILPeissä tuollaisia on. Kummallista on, ettei onnistuisi maakierron kanssa.

Patterilämmityksessä olisi se etu ILPpiin nähden, että lämmitystulos olisi asiallinen. Kohiseva ILPpi on nähty. Lämpöä tulee, mutta ei tule kunnon pakkasilla. Ja sen jakautuminen on kehno.

ap kirjoitti:

http://www.vouti.net/ilma/sivut/2001-2005.htm

Linkissä on havainnollinen kuvaus. -5'C kylmempää on varsin vähän. Ja kannattaa ottaa huomioon, että samaista 3 kW tehoa tulee noillakin keleillä koko ajan. Pitää vain paikata lattialämmöllä.

Säätyvänopeuksinen kompura olisi mainio. ILPeissä tuollaisia on. Kummallista on, ettei onnistuisi maakierron kanssa.

Patterilämmityksessä olisi se etu ILPpiin nähden, että lämmitystulos olisi asiallinen. Kohiseva ILPpi on nähty. Lämpöä tulee, mutta ei tule kunnon pakkasilla. Ja sen jakautuminen on kehno.

Lue lisää

"Linkissä on havainnollinen kuvaus. -5'C kylmempää on varsin vähän. "

Ai jaa...täällä oli v.2010 4kk alle -5 astetta. Paljon lämmittää v.2001-2005 lämpötilasi.

"Säätyvänopeuksinen kompura olisi mainio."

No ei olisi.

pässille tietoa kirjoitti:

"Linkissä on havainnollinen kuvaus. -5'C kylmempää on varsin vähän. "

Ai jaa...täällä oli v.2010 4kk alle -5 astetta. Paljon lämmittää v.2001-2005 lämpötilasi.

"Säätyvänopeuksinen kompura olisi mainio."

No ei olisi.

Lue lisää

vai meinaat maalämpöpumpun laittaa vaatehuoneeseen. Asia on kyllä niin, että sen oikea paikka on teknisessä tilassa, koska pitää aika kovaa meteliä ( lattiakaivokin olisi syytä olla ). Jos tämä vaatehuone on makuuhuoneen välittömässä läheisyydessä, niin ei nukkumisesta mitään tule, ellei ole täyskuuro. Luulen, että et ole koskaan nähnyt/kuullut käynnissä olevaa maalämpöpumppua.

Toistan vielä kerran, ei kannata taloudellisesti. Mutta et varmaan usko, ennenkuin joku ammattilainen vääntää asian rautalangasta.

28 kirjoitti:

vai meinaat maalämpöpumpun laittaa vaatehuoneeseen. Asia on kyllä niin, että sen oikea paikka on teknisessä tilassa, koska pitää aika kovaa meteliä ( lattiakaivokin olisi syytä olla ). Jos tämä vaatehuone on makuuhuoneen välittömässä läheisyydessä, niin ei nukkumisesta mitään tule, ellei ole täyskuuro. Luulen, että et ole koskaan nähnyt/kuullut käynnissä olevaa maalämpöpumppua.

Toistan vielä kerran, ei kannata taloudellisesti. Mutta et varmaan usko, ennenkuin joku ammattilainen vääntää asian rautalangasta.

Lue lisää

Onhan tuolla talon toisessa päässä 13 m2 varastokin, mutta välissä on 1,5 m kylmä kuja. Sieltä asti jos aloittaa, niin tulee pattereita sinne varastoon ja olkkariinkin. Voi sen niinkin tehdä. Kujan osuus vain arveluttaa ellei sitten tee lämmintä yhdistystä kujan yli.

Ovatko lämpöpumput tosiaan noin meluisia vehkeitä? Täriseekö koko talo? Kehitys lienee pysähtynyt 70-luvun lopulle.

ap kirjoitti:

Onhan tuolla talon toisessa päässä 13 m2 varastokin, mutta välissä on 1,5 m kylmä kuja. Sieltä asti jos aloittaa, niin tulee pattereita sinne varastoon ja olkkariinkin. Voi sen niinkin tehdä. Kujan osuus vain arveluttaa ellei sitten tee lämmintä yhdistystä kujan yli.

Ovatko lämpöpumput tosiaan noin meluisia vehkeitä? Täriseekö koko talo? Kehitys lienee pysähtynyt 70-luvun lopulle.

Lue lisää

oletkos tutustunut tähän maalämpöfoorumiin:
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi

> ... on 4 kw pumppua myynissä. Yksivaiheisena

sitten tarvitsee sähköurakoitsijaa. Suomessa (onneksi) suuritehoiset yksivaihemoottorilaitteet ovat harvinaisia. Kolmella vaiheella toimii jämptimmin.

as77 kirjoitti:

> ... on 4 kw pumppua myynissä. Yksivaiheisena

sitten tarvitsee sähköurakoitsijaa. Suomessa (onneksi) suuritehoiset yksivaihemoottorilaitteet ovat harvinaisia. Kolmella vaiheella toimii jämptimmin.

Lue lisää

Paljonko ottaa 4kW tuottoinen lämpöpumppu virtaa?

ap kirjoitti:

Paljonko ottaa 4kW tuottoinen lämpöpumppu virtaa?

> Paljonko ottaa 4kW tuottoinen lämpöpumppu virtaa?

COP 2 tarkoittaisi 2 kW:n moottoritehoa ja sit tarvittaisiin vahvavirtainssi arvioimaan vaihekulmia, arvataan nyt ekaksi approksimaatioksi kaksikymmentä amperia. Olikohan niin että tavanomaista paremmalla moottorirakenteella toi "fii" voitaisiin saada paremmaksi ...

eljii kirjoitti:

> Paljonko ottaa 4kW tuottoinen lämpöpumppu virtaa?

COP 2 tarkoittaisi 2 kW:n moottoritehoa ja sit tarvittaisiin vahvavirtainssi arvioimaan vaihekulmia, arvataan nyt ekaksi approksimaatioksi kaksikymmentä amperia. Olikohan niin että tavanomaista paremmalla moottorirakenteella toi "fii" voitaisiin saada paremmaksi ...

Lue lisää

Miten ilmasta tulee 5 kW 1,2 kW sähköteholla 2 asteessa? Luulisi 4-asteisesta maaliuoksesta tulevan paremmalla copilla kuin 2.

ap kirjoitti:

Miten ilmasta tulee 5 kW 1,2 kW sähköteholla 2 asteessa? Luulisi 4-asteisesta maaliuoksesta tulevan paremmalla copilla kuin 2.

Periaatehan on kummassakin sama. Ero tulee höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erosta lämpöä vastaanottavaan aineeseen, esimerkiksi ilmaan. Mitä kylmempi ulkona, sen vähemmän siirtyy lämpöä kylmäaineeseen verrattuna kompressorin kuluttamaan energiaan. Mitä kuumempi sisällä, sen vähemmän kylmäaine luovuttaa energiaa verrattuna kompressorin kuluttamaan energiaan.

ap kirjoitti:

Miten ilmasta tulee 5 kW 1,2 kW sähköteholla 2 asteessa? Luulisi 4-asteisesta maaliuoksesta tulevan paremmalla copilla kuin 2.

Kylmäaineen sopivuus eri lämpötiloille on ratkaisevassa osassa. Tulevaisuus vain näyttää surkealta. Jos ehdotetut muutokset tulevat voimaan, jää tulevaisuudessa ainoaksi kylmäaineeksi CO2.

kylmäkalle1 kirjoitti:

Kylmäaineen sopivuus eri lämpötiloille on ratkaisevassa osassa. Tulevaisuus vain näyttää surkealta. Jos ehdotetut muutokset tulevat voimaan, jää tulevaisuudessa ainoaksi kylmäaineeksi CO2.

Lue lisää

...

kylmäkalle1 kirjoitti:

Periaatehan on kummassakin sama. Ero tulee höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erosta lämpöä vastaanottavaan aineeseen, esimerkiksi ilmaan. Mitä kylmempi ulkona, sen vähemmän siirtyy lämpöä kylmäaineeseen verrattuna kompressorin kuluttamaan energiaan. Mitä kuumempi sisällä, sen vähemmän kylmäaine luovuttaa energiaa verrattuna kompressorin kuluttamaan energiaan.

Lue lisää

Miksi et vastannut ollenkaan?

Siis ulkoilma 2 astetta ja sisälle tuupataan 1,2 kW sähköteholla 5 kW. Höyrystimen lämpö lienee jotain -20 astetta. Näin ILPillä. Ja sisäänpuhallusilma on 55 astetta, eli kuumakaasukin on tosi kuumaa.

Mikä fysiikka määrää, ettei 1,2 kW kykene ottamaan 4-asteisesta maaliuoksesta 1,2 kW teholla 5 kW sisälle?

Täällä on tosiaan ammattilaiset asialla.

maallikko. kirjoitti:

Miksi et vastannut ollenkaan?

Siis ulkoilma 2 astetta ja sisälle tuupataan 1,2 kW sähköteholla 5 kW. Höyrystimen lämpö lienee jotain -20 astetta. Näin ILPillä. Ja sisäänpuhallusilma on 55 astetta, eli kuumakaasukin on tosi kuumaa.

Mikä fysiikka määrää, ettei 1,2 kW kykene ottamaan 4-asteisesta maaliuoksesta 1,2 kW teholla 5 kW sisälle?

Täällä on tosiaan ammattilaiset asialla.

Lue lisää

Vertaapa sisäilman lämpötilaa kattilaveden lämpötilaan. Varsinkin kuuman käyttöveden lämmittämisessä ero on pieni. Ja tulistetun kaasun sisältämän energian osuus on pieni koko kierrossa. Siksi siinä joudutaan kompressorilla nostamaan tulistuksen suhdetta ja hyötysuhde heikkenee.

kylmäkalle1 kirjoitti:

Vertaapa sisäilman lämpötilaa kattilaveden lämpötilaan. Varsinkin kuuman käyttöveden lämmittämisessä ero on pieni. Ja tulistetun kaasun sisältämän energian osuus on pieni koko kierrossa. Siksi siinä joudutaan kompressorilla nostamaan tulistuksen suhdetta ja hyötysuhde heikkenee.

Lue lisää

Ilmalämmityksellä päästäisiin alhaisempaan paluuveden lämpötilaan. Olisi patterilämmitystä parempi vaihtoehto maalämpöpumpulla lämmitettäessä.

kylmäkalle1 kirjoitti:

Vertaapa sisäilman lämpötilaa kattilaveden lämpötilaan. Varsinkin kuuman käyttöveden lämmittämisessä ero on pieni. Ja tulistetun kaasun sisältämän energian osuus on pieni koko kierrossa. Siksi siinä joudutaan kompressorilla nostamaan tulistuksen suhdetta ja hyötysuhde heikkenee.

Lue lisää

Et sano mitään tuolla liturgialla.

Mitkä ovat lämpötilat ja riippuvuudet? Meikäläinen maallikko tietää, että muodostettava lämpötilaero ratkaisee COPin. Mitä isompaa lämpötilaeroa muodostetaan sen huonompi COP. Eli miksi melko lämpimästä maaliuoksesta tulee COP 2, kun paljon huonommilla lämpötilojen suhteilla tulee ILPillä COP 5. Ja miksi Nibellä on säätyvällä kompuralla COP 4...5 (NIBE F1150). Onko Nibe jotenkin ylivertainen?

maallikko. kirjoitti:

Et sano mitään tuolla liturgialla.

Mitkä ovat lämpötilat ja riippuvuudet? Meikäläinen maallikko tietää, että muodostettava lämpötilaero ratkaisee COPin. Mitä isompaa lämpötilaeroa muodostetaan sen huonompi COP. Eli miksi melko lämpimästä maaliuoksesta tulee COP 2, kun paljon huonommilla lämpötilojen suhteilla tulee ILPillä COP 5. Ja miksi Nibellä on säätyvällä kompuralla COP 4...5 (NIBE F1150). Onko Nibe jotenkin ylivertainen?

Lue lisää

Käytettävistä paineista riippuen voi lauhtumis- höyrystymislämpötilaero olla 100 astetta. Lämmönsiirto edellyttää lämpötilaeroa siirrettävien aineiden, esim. vesi ja kylmäaine, välillä. Sen edullisempi, mitä suurempi. En nyt tiedä miten tämän paremmin selittäisin.

kylmäkalle1 kirjoitti:

Käytettävistä paineista riippuen voi lauhtumis- höyrystymislämpötilaero olla 100 astetta. Lämmönsiirto edellyttää lämpötilaeroa siirrettävien aineiden, esim. vesi ja kylmäaine, välillä. Sen edullisempi, mitä suurempi. En nyt tiedä miten tämän paremmin selittäisin.

Lue lisää

Teoreettinen COP on sitä parempi, mitä pienempää lämpötilaeroa tehdään pumppauksessa. Energiaa siirretään alemmasta lämpötilasta ylempään. Riippuvuus on sen tyyppinen, että lämpötilaeron lähestyessä nollaa COP lähestyy ääretöntä. Tuo sana teoreettinen on kauhistus "alan miehille", mutta noin se vain on. Todellinen COP riippuu jonkin verran sovelluksen mm. hyötysuhteista, mutta ei oleellisesti. ILPeissä asia tulee hyvin esiin. Huijausta tehdään kertomalla koneen olevan 7,5 kW ja COP yli 5. Sittemmin selviää, että tuollainen toteutuu hyvällä COPilla jossain lähes 10 asteen ulkolämpötilassa. Kun lämpötilaero onkin 20...30...50 astetta, onkin teho pudonnut puoleen ja kolmannekseen ja COP kahteen ja allekin. Fysiikka sen aiheuttaa. Termisen kierron fysiikka.


Tämä opetetaan jo päiväkodissa, mutta näkyy olevan uutta "ammattilaisille".

maallikko. kirjoitti:

Teoreettinen COP on sitä parempi, mitä pienempää lämpötilaeroa tehdään pumppauksessa. Energiaa siirretään alemmasta lämpötilasta ylempään. Riippuvuus on sen tyyppinen, että lämpötilaeron lähestyessä nollaa COP lähestyy ääretöntä. Tuo sana teoreettinen on kauhistus "alan miehille", mutta noin se vain on. Todellinen COP riippuu jonkin verran sovelluksen mm. hyötysuhteista, mutta ei oleellisesti. ILPeissä asia tulee hyvin esiin. Huijausta tehdään kertomalla koneen olevan 7,5 kW ja COP yli 5. Sittemmin selviää, että tuollainen toteutuu hyvällä COPilla jossain lähes 10 asteen ulkolämpötilassa. Kun lämpötilaero onkin 20...30...50 astetta, onkin teho pudonnut puoleen ja kolmannekseen ja COP kahteen ja allekin. Fysiikka sen aiheuttaa. Termisen kierron fysiikka.


Tämä opetetaan jo päiväkodissa, mutta näkyy olevan uutta "ammattilaisille".

Lue lisää

Maalämpöpumpussa on pakko suunnitella kylmäaineelle lauhtumis- ja höyrystymislämpötilalle suuret lämpötilaerot, koska veden josta energia otetaan ja johon se luovutetaan lämpötilaero on suuri. Muuten lämmön siirtymistä ei voi tapahtua.
Ilmastoinnin lämmöntalteenotossa on myös laitoksia, mitkä perustuvat lämpöä siirtävän aineen faasimuutoksiin, missä ei käytetä kompressoria ollenkaan.

kylmäkalle1 kirjoitti:

Maalämpöpumpussa on pakko suunnitella kylmäaineelle lauhtumis- ja höyrystymislämpötilalle suuret lämpötilaerot, koska veden josta energia otetaan ja johon se luovutetaan lämpötilaero on suuri. Muuten lämmön siirtymistä ei voi tapahtua.
Ilmastoinnin lämmöntalteenotossa on myös laitoksia, mitkä perustuvat lämpöä siirtävän aineen faasimuutoksiin, missä ei käytetä kompressoria ollenkaan.

Lue lisää

Siis maaliuoksesta veteen on huonompi siirtää kuin ilmasta ilmaan. Se selittääkin ILPpien ylivoimaisen COPin (5,5) maalämpöpumppuihin nähden (1-2).