as77

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

52

Kommenttia

1292

  1. > 50-luvun peltikattomaali taitaa olla melko karkeapintaista

    jossain kerroinkin että kun rimaan kiinnitetyn liukkaan muovimaton työnsin pellin ja lumen väliin, tuli lumi alas vaivattomasti.

    Sama idea on mm. täällä mainitussa LumiTapiossa ja otsikon hakusanoilla näkee monia muunlaisiakin laitteita toiminnassa. Selvästi parhailta näyttivät nämä muovikalvoviritykset. "Avalanche"-laitteessa työnnettiin pitkällä varrella (maasta käsin!) ryhdikäs ja ehkä painava pitkä punainen muovisuikale lumen alle kuten minäkin tiistaina tein pienellä muovimatonpalalla. LumiTapion muovikalvoputki saattaa olla kevyempi ja siten parempi.

    Työ pitäisi pystyä tekemään maasta käsin tai ainakin tikkailta, katoille ei kannattaisi tavallisia tossunkuluttajia usuttaa! Tee-se-itse -miehen hankaluus on kehittää kevyt pitkä varsi pudotuslaitteelle, jokin teleskooppinen alumiiniputkivarsi taitaisi olla ihanteellinen
  2. eteläinen lape tyhjeni viikko sitten sunnuntaina itsestään, mutta pohjoiselle lappeelle ei auttanut kylmän ullakon lämmittäminen +30 asteeseen ruoteiden koputtelun säestykselläkään (viime tiistaina nollakelillä)

    Siis 50-luvun peltikattomaali taitaa olla melko karkeapintaista
  3. kuullostaa mielenkiintoselta ja ajankohtaiselta. Viikko sitten eteläinen lape tyhjeni itsestään, mutta pohjoiselle lappeelle ei auttanut kylmän ullakon lämmittäminen +30 asteeseen ruoteiden koputtelun säestykselläkään :-( Siis 50-luvun peltikattomaali taitaa olla melko karkeapintaista

    onko peltivaha vakioinen rautakauppatuote? mitähän tuotemerkkejä kannattaa etsiä?

    (lumi tuli kyllä vilkkaasti alas matalalta osalta kun maasta käsin työntelin rimaan kiinnitettyä muovimattoa pellin ja lumikerroksen väliin)
  4. > Yksi tapa pitää katto lumikuormasta puhtaana ... Meinaan katon lämmitys.
    > ...
    > ... kopsauttelee ruodelautoihin ullakkotilasta ja peltikatto aika helposti pudottaa lumet pois

    molempia kokeilin viime tiistaina ... eivät toimineet. Taitaa olla jotenkin karkea/karkeutunut tuo peltikaton maalipunta viidenkymmenen vuoden aikana.
    Matalasta osasta pudottelin työntämällä maasta käsin liukasta muovimattoa kattopellin ja lumen väliin
  5. > ... on käytävä keventämässä lumikuormaa tikkaitten kohdalta

    tuon älysin tehdä vastikään juuri ennen lauhtumisia :) helppoa: metallisella rikkalapiolla lumet veks tikkaan kohdalta

    havainto-opetusta asiasta sain taloon muuttaessani: lapetikatikas oli edellisen asukkaan aikana valunut pari metriä alaspäin ja nousutikas taittunut keskeltä (hän kävi poismuutettuaan hitsarin kanssa korjaamassa tikkaat)

    piakkoin pistän kakkosneloset tukemaan lapetikasta maasta käsin, mittasinkin nelimetrisen riittävän
  6. > yhdellä pesällisellä ja kun puut ovat palaneet, puhallin sammuu.

    juuri noin. Joku täällä suositteli pannuhuonetta _kellariin_ jotta saadaan hyvä veto :-(

    Kattilan seisontahäviöiden vähentämiseksi tiettäväst pyritään päinvastoin siihen että polttojaksojen ulkopuolella ilma savuhormissa ei liiku ollenkaan? Ja polttojaksolla puhallin hoitaa ilmansaannin. Hoitunee kellarisijoituksellakin, joka kuitenkaan ei ole ertyinen etu
  7. > kattiloiden pesät ovat yleensä hiukan yli 100 litraisia.

    jossain näillä palstoilla linkitetystä sivusta ilmeni lämpösisällöksi koivulla 1,7 kWh/litra, muuten 1,3 kWh/litra

    mitoituspakkasilla normaalikokoisen modernin talon lämmönkulutus on alle 10 kW, ehkä siis jotain 200 kWh/vrk. Tuntuisi että tilastollisina muutamina huippupakkaspäiviänä vuodessa yksi pesällinen ei riitä. Lämpimän käyttöveden kulutuksella on tietysti tässäkin merkitystä
  8. > ... pystyykö tontille laittamaa noin 2 metrin syvyyteen putkea riittävästi ...

    mikäs on muuttunut? 80-luvulla pistettiin kaverin tontille tuollainen putkisto mutta ei ollenkaan noin syvälle. Sanoivat että ei se kesäinen auringon lämpö mene syvälle
  9. > ... ikkunat alkuperäiset kahdella lasilla

    muinaisten rakenustekniikka-alan opintojen aikana tavattin arvioida että tuollaisesta ikkunasta menee ulos pinta-alayksikköä kohden KYMMENKERTAISESTI lämpöä seiniin verrattuna. Tätä tietoa hyödyntämällä voi lämpölaskua leikata reilusti jopa melkein ilman investointeja !
  10. > vastaus tulee yli viis vuotta myöhässä...

    eikä ole nyt vuonna 2011 se puulämmityskään ostopuilla enää kovin halpaa

    "liian ison" omakotitalon ongelman itse ratkaisin vyöhykkeistämisellä: työ- ja makuuhuone normaalilämmityksellä - eteinen, kph ja keittiö viileähköjä - loppuosa talosta talvikauden kylmillään
  11. > Lämpötilan pudotus esim työpäivän ajaksi hyödyttää vain, jos lämpötila kerkiää pudota useita asteita

    Oikein. Minulla on töistä tai matkoilta tulllessani 16-17 astetta. Säteilylämmittimen paahteessa silti tarkenee (työpöydän ja tietokoneiden ääressä) sen puolituntisen kun lämpöpuhallin nostaa huonelämpötilan normaaliksi (50-luvulla rakennettu talo, parkettilattiat). Ihan totta että massiivilaatta-lattialämmityksellä ei onnistuisi alkuunkaan.

    btw, ei taida kivipintaiset lattiat oikein sopia Suomen talveen, "lämpimämpi" pintamateriaali oltava

    (ainiin, ymmärtäväthän ei-insinööritkin otsikon? Lämmityskaudella ulkona on keskimäärn pari astetta pakkasta eli lämpötilaero sisätilojen 18 asteeseen kaksikymmentä (20) astetta jolloin yksi aste on kahdeskymmenesosa eli juuri viisi prosenttia)
  12. > mlp-pumppu tuoottaa jopa +70 asteista vettä.

    Ehkä vähän. Ehkä ainoastaan väärin säädettynä (eli liikaa tulistusta). Kylmäaineet ovat vaihtuneet niiden vuosien jälkeen kun opetin lämpöpumppuasioita, mutta aikanaan oli tehtävä valinta:
    - R12 vaati isomman iskutilavuuden kompressorin, mutta tulisti vähemmän
    - R22 kompura sai olla pienempi, mutta usein turhaksi katsottua tulistusta oli enemmän

    tulistusta ja varaajan lämpötilakerrostumia hyödyntäen saadaan _pieni_ määrä lämpöä korkealla lämpötilatasolla, mutta pääosa lämmöstä on käytettävä alemmalla, vaikkapa lattialämmityksen, lämpötilatasolla. Muuten jää lämpökerroin (COP) huonoksi
  13. > öljyntoimittajat suostuvat tuomaan sitä vain farmarisäiliöön

    tämäpäs outo valhe. Kantsuu lukea Neste Oy:n sivuilta että viime joulun ajoista alkaen tarjolla on ollut VAIN moottoripolttoöljyä lämmitystarkoituksiin. Itse tilasin sitä jo aikaisemminkin taloni lämmitykseen
  14. > mitä paremmin lämpöeristetty (=uudempi) talo on kyseessä,
    > sitä pienempi lämmöntarve ja lattian pintalämpötila

    jossain kerroinkin aikanaan väitetyn että liian lämmin lattia jotenkin rasittaa sydäntä? Niin tai näin, lattialämmitys toimii kunnolla vain matalaenegiatalossa

    lattian massiivisuus on vaikutukseltaan kaksipiippuista. Se tasaa vaihteluita molempiin suuntiin, mutta entäpä jos haluaisikin yöksi tai poissaoloajoiksi alentaa lämpötilaa. (Joskus käytettiin massiivilaattaa yösähkölämmön varastoimiseen päiväksi)

    jos massiivilattian läpötila on jotain 25 astetta tai alle, ei muutaman tunnin auringonpaiste sisälämpötilaa hetkauta
  15. > lisäeritys ja ikkunoiden vaihto, voisi helposti laskea tuota melko suurta öljynkulutusta

    samaa mieltä ... pakkasten alkaessa tein muutaman reissun rautakauppaan, ostin kahdeksan paalia 100 millin villaa, alle 500€. Kellarista löytyi lasilevyjä, ikkunoihin pistin kolmannet lasit. Mutta tuskin ostamallakaan huikeita maksaisi
  16. nuo siis _kiertoveden_ menolämpötilaa, lattian pintalämpötila pitää olla paljon alempi. Muistelen jossain kerrotun, että liian lämmin lattia jotenkin rasittaa verenkiertoa

    lattialämmitys on toimiva vain parhaiten eristetyissä taloissa. Samalla poistuu mahdollinen (masiivilaatan) hitaan säädettävyyden ongelma ( Jos pintalämpötila on 24 astetta ja ylättäen aurinko alkaa paistaa: vesikierto alkaakin _jäähdyttää_ ... )
  17. >Erityisesti kovilla pakkasilla se toimii aivan loistavasti.
    >Nollakelistä lämpimäänpäin ei enää pelitä

    Samaa mieltä. Toimii juuri takaperin: helteillä saisi vaihtua kiivaammin kuin pakkasilla :-(
  18. 20 prosentin tuki ei kovin lämmitä nykyisillä järkyttävillä laitehinnoilla

    btw: onko jollain hintatietoja Ruotsista, huhutaan että siellä maalämpöbisnes on terveempää kuin Suomessa
  19. ... on kunnallisten päättäjien ja Fortumin välillä. Kunnallisesta sähkölaitoksesta Fortum maksaa reilusti ja saa valtuudet kiskoa kuluttajilta vähintään sen mitä sielu sietää
  20. pinta-asennuksin vaan ... jääkööt ruostuneet vanhat röörit paikoilleen
    21. 52 / 65
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt