Meillä on mansardikattoinen talo, katto varmaan 50 luvulta, talo itsessään vanhempi. Nyt tänä ja viime talvena kun on ollut pitkiä yhtenäisiä pakkasjaksoja, lumet on sulaneet pikkuhiljaa ja muodostaneet isoja jääkasaumia pariin kohtaan.
Viime vuonna jää alkoi sitten pikkuhiljaa sulaa altapäin, ja löysi peltikatosta jonkun raon, jota pitkin valu seinärakenteisiin. Tästä seurasi parin tonnin remppa kesällä, kun kuivateltiin ja vaihdettiin eristeet varmuuden vuoksi.
Itse jääkuormaa katolla yritin "korjata" kirveellä (!), tuloksena oli katto täynnä reikiä, sen paikkaaminen maksoi reilun tonnin sekin.
Nyt taas jäätä on kertynyt samoihin paikkoihin, parin kolmen kymmenen sentin kasat, noin 50 cm * 150 cm alueille. Onko kellään parempaa vinkkiä kuin kirves, millä poistais tuota jäätä, nytkin pelottaa että vesi valuu jotain kautta sisään, varsinkin kun jää on toisella puolella kertynyt peltikaton ja puuseinän väliseen kulmaukseen. Toimisiko joku jäänestoaine, kuten etanoli tms vai liottaako se öljymaalit pois? Kuinkahan paljon kuumaa vettä pitäis lorottaa? Tai saako jostain tilattua jonkun höyrykäsittelyn? Onko kokemuksia?
Vielä fiksumpaa, jos sais jäätymisen jotenkin estettyä. Yläpohjaan on lisätty 20 cm selluvillaa, viimeviikolla laitoin lisäeristystä myös vinttiluukkuun. Yläpohjassa olevia piipun tiilihormeja on kai turha eristää? Voisko lisätä aluskatteen altapäin, auttaisko mitään vai onko riski että valuttaa jotain kondenssivettä vintille, kun ei kuitenkaan saa laitettua sitä kuin osaan katosta?
Eli paljon kysymyksiä, olisi kiva saada näihin vastauksia ennen kun sorrun taas johonkin mahtavaan tee-se itse hölmöilyyn ;)
Jään poistaminen peltikatolta
33
6207
Vastaukset
- rthhhhdddfg
Kuminuija, muovinuija, puunuija. Nämä yleisimpiä työkaluja peltikatoilta poistettaville lumille.
Höyrytys ääripäänä ja kallista kuin mikä, mutta toisinaan on pakko maksaa, jos muu ei auta. Eristytä vaan se kattosi paremmin niin huolia ei tule tulevaisuudessa.- Katolta jäät pois
Joo, itsekin ajattelin, että olisi hyvä saada juurisyy pois. Yläpohjassa on vanhastaan purua, varmaan muutama kymmenen senttiä. Tämän päälle lisättiin K-raudan suosituksen mukaisesti 15 cm selluvillaa.
Yläkerran ikkunan päälle, mihin jäät pahimmin keräyty laitettiin sisäkautta polyuretaanilevyt, kun sen kohdalle ei pääse vintiltä laittamaan selluvillaa. Lisäksi laitoin 10 cm styroksin kattoluukkuun, ja oletin että olisi auttanut mutta eipä juuri näytä siltä. Piipun hormeja en ole eristänyt.
Talon molemmissa päädyissä on tuuletusluukku auki, varmaan 20 * 15 cm.
Kuinka paljon eristystä oikeastaan pitäisi lisätä? Vai mistä tämä oikein voi johtua? - rthhhhdddfg
Katolta jäät pois kirjoitti:
Joo, itsekin ajattelin, että olisi hyvä saada juurisyy pois. Yläpohjassa on vanhastaan purua, varmaan muutama kymmenen senttiä. Tämän päälle lisättiin K-raudan suosituksen mukaisesti 15 cm selluvillaa.
Yläkerran ikkunan päälle, mihin jäät pahimmin keräyty laitettiin sisäkautta polyuretaanilevyt, kun sen kohdalle ei pääse vintiltä laittamaan selluvillaa. Lisäksi laitoin 10 cm styroksin kattoluukkuun, ja oletin että olisi auttanut mutta eipä juuri näytä siltä. Piipun hormeja en ole eristänyt.
Talon molemmissa päädyissä on tuuletusluukku auki, varmaan 20 * 15 cm.
Kuinka paljon eristystä oikeastaan pitäisi lisätä? Vai mistä tämä oikein voi johtua?Tähän on oikeastaan mahdoton vastata ilman paikanpäällä käymistä.
Perusidea on kuitenkin se, että kylmä vinttitilan tuuletus räystäiltä on vähintään luokkaa 5cm koko räystään matkalla. Jos tuuletusväli/ullakkotila on harjakaton mallinen, jolloin se ei pääse tuulettumaan sisäpuolelta räystäältä-räystäälle on katolle asennettava harjalle alipainetuulettimia, jotka takaavat ilman virtauksen sisätiloissa. Ilma tulee olla samaa luokkaa kuin ulkoilmankin. Muutaman asteen lämpimämpi ilma tuuletusvälissä poistuu katon ja lumen lävitse, kun lunta on katolla maksimissaan 5cm. Tämän jälkeen lumen päälipintaan muodostuun jääkalvo, joka estää lämpimämmän ilman läpipääsyn ja rupeaa muodostamaan sulavedestä jäätä räystäille.
Eli yläpohjan eristyksen tulee olla kauttaaltaan luokkaa 250-400mm, jotta vuodot loppuisivat ja tuuletuksen on oltava hyvä. Sulanapitokaapeleita en heti laittaisi, koska seuraavat ongelmat muodostuvat syösyputkiin ja sadevesikaivoihin. Mikäli kuitenkin päädyt sähköä käyttämään niin oikeaoppisesti se täytyy rakentaa seuraavasti.
1. Katolla täytyy olla koko räystään matkalla lumieste seinälinjan tasolla
2. Lämmityskaapelit pitää asentaa koko räystään matkalle
3. Lämmityskaapelin on jatkuttava syöksytorvea pitkin aina sadevesikaivon kanteen saakka
4. Kaapelin teho täytyy olla hyvä
Idea on se, että kaapeleiden päälle ei pääse kertymään kuin pieni määrä lunta. Lumieste huolehtii tästä. Tällöin idea toimii, koska räystäs pysyy koko ajan sulana ja vesi pääsee virtaamaan aina kaivoon saakka. Jos matkalla on yksikin heikko lenkki ovat jälleen kaikki paikat kahta kauheammassa umpi jäässä. - Katolta jäät pois
rthhhhdddfg kirjoitti:
Tähän on oikeastaan mahdoton vastata ilman paikanpäällä käymistä.
Perusidea on kuitenkin se, että kylmä vinttitilan tuuletus räystäiltä on vähintään luokkaa 5cm koko räystään matkalla. Jos tuuletusväli/ullakkotila on harjakaton mallinen, jolloin se ei pääse tuulettumaan sisäpuolelta räystäältä-räystäälle on katolle asennettava harjalle alipainetuulettimia, jotka takaavat ilman virtauksen sisätiloissa. Ilma tulee olla samaa luokkaa kuin ulkoilmankin. Muutaman asteen lämpimämpi ilma tuuletusvälissä poistuu katon ja lumen lävitse, kun lunta on katolla maksimissaan 5cm. Tämän jälkeen lumen päälipintaan muodostuun jääkalvo, joka estää lämpimämmän ilman läpipääsyn ja rupeaa muodostamaan sulavedestä jäätä räystäille.
Eli yläpohjan eristyksen tulee olla kauttaaltaan luokkaa 250-400mm, jotta vuodot loppuisivat ja tuuletuksen on oltava hyvä. Sulanapitokaapeleita en heti laittaisi, koska seuraavat ongelmat muodostuvat syösyputkiin ja sadevesikaivoihin. Mikäli kuitenkin päädyt sähköä käyttämään niin oikeaoppisesti se täytyy rakentaa seuraavasti.
1. Katolla täytyy olla koko räystään matkalla lumieste seinälinjan tasolla
2. Lämmityskaapelit pitää asentaa koko räystään matkalle
3. Lämmityskaapelin on jatkuttava syöksytorvea pitkin aina sadevesikaivon kanteen saakka
4. Kaapelin teho täytyy olla hyvä
Idea on se, että kaapeleiden päälle ei pääse kertymään kuin pieni määrä lunta. Lumieste huolehtii tästä. Tällöin idea toimii, koska räystäs pysyy koko ajan sulana ja vesi pääsee virtaamaan aina kaivoon saakka. Jos matkalla on yksikin heikko lenkki ovat jälleen kaikki paikat kahta kauheammassa umpi jäässä.Joo tuo lämmityskaapeliratkaisu ei tunnu houkuttelevalta, on turha energiasyöppökin.
Katto on mansardikatto, eli katto on yläosaltaan normaali harjakatto, joka taittuu tosi jyrkäksi, suunnilleen yläkerran (sisä)katon kohdalla, jatkuen jyrkkänä suunnilleen yläkerran lattian tasolle asti.
Tuon jyrkän katon kohdalla on kattoa vasten sellaiset alhaalta vajaan metrin levyiset ja ylhäältä kapenevat komerotilat, Jyrkän katon suuntaisesti on laitettu ulkoeristeeksi polyuretaanieriste, oiskohan ollut 5 tai kymmenen senttiä. Sisältä päin tuntuu ihan lämpimältä. Eristeen ja peltikaton väliin jätettiin ilmalle kiertotila, varmaan ainakin se 5 senttiä ja räystäslaudoitukseen porailtiin reikiä ilman kierron parantamiseksi.
Ylhäällä, loivemman harjakaton kohdalla on siis kylmä vintti jossa on harjan kohdalla korkeutta varmaan 3 metriä, reunoilla 0. Yläpohjassa muhaa ja selluvillaa yht ehkä 40 - 50 cm. Josta 15 cm selluvillaa. Yläpuolella peltikatto ilman aluskatetta.
Nyt en osaa sanoa, kuinka hyvin tuuletus tuon jyrkän osan ilmaraon ja kylmän vintin välillä on järjestetty. Muistelen, että siellä olisi sellaiset peltiset "laatikot", leveydeltään ehkä 100 cm ja korkeudeltaan 5 cm, kattoa vasten suuntautuen yläpohjasta kohti tuota jyrkkää tilaa. Näitä on sitten aina kattotuolien välissä. Itse olen tulkinnut, että nämä on varmaan laitettu jus parantamaan ilmanvaihtoa tuon jyrkän osuuden ja yläpohjan välillä?
Tuuletusikkunat on vain talojen päädyissä, ehkä 2 metriä harjan alapuolella. Katon harjalla ei ole mitään alipainetuuletinta eikä edes tuuletusputkea
Sellainen tulee vielä mieleen, että kattoa on joskus madallettu, ja nykyiisen sisäkaton ja vanhan sisäkaton välissä on varmaan 10 cm tyhjä rako, mutta ei kai tällä ole mitään merkityst`?
Auttaiskohan tuo alipainetuuletin tai peräti tuuletusputki ongelmaan? Minkäköhän lainen se pitäis olla, pitääkö siis olla sähköllä toimiva tuuletin, vai riittääkö painovoimainen. Toinen savupiipuista on käyttämätön, voiskohan sen jotain hormia hyödntää, vai onko helpompi tehdä vaas uus läivienti katolle? - rthhhhdddfg
Katolta jäät pois kirjoitti:
Joo tuo lämmityskaapeliratkaisu ei tunnu houkuttelevalta, on turha energiasyöppökin.
Katto on mansardikatto, eli katto on yläosaltaan normaali harjakatto, joka taittuu tosi jyrkäksi, suunnilleen yläkerran (sisä)katon kohdalla, jatkuen jyrkkänä suunnilleen yläkerran lattian tasolle asti.
Tuon jyrkän katon kohdalla on kattoa vasten sellaiset alhaalta vajaan metrin levyiset ja ylhäältä kapenevat komerotilat, Jyrkän katon suuntaisesti on laitettu ulkoeristeeksi polyuretaanieriste, oiskohan ollut 5 tai kymmenen senttiä. Sisältä päin tuntuu ihan lämpimältä. Eristeen ja peltikaton väliin jätettiin ilmalle kiertotila, varmaan ainakin se 5 senttiä ja räystäslaudoitukseen porailtiin reikiä ilman kierron parantamiseksi.
Ylhäällä, loivemman harjakaton kohdalla on siis kylmä vintti jossa on harjan kohdalla korkeutta varmaan 3 metriä, reunoilla 0. Yläpohjassa muhaa ja selluvillaa yht ehkä 40 - 50 cm. Josta 15 cm selluvillaa. Yläpuolella peltikatto ilman aluskatetta.
Nyt en osaa sanoa, kuinka hyvin tuuletus tuon jyrkän osan ilmaraon ja kylmän vintin välillä on järjestetty. Muistelen, että siellä olisi sellaiset peltiset "laatikot", leveydeltään ehkä 100 cm ja korkeudeltaan 5 cm, kattoa vasten suuntautuen yläpohjasta kohti tuota jyrkkää tilaa. Näitä on sitten aina kattotuolien välissä. Itse olen tulkinnut, että nämä on varmaan laitettu jus parantamaan ilmanvaihtoa tuon jyrkän osuuden ja yläpohjan välillä?
Tuuletusikkunat on vain talojen päädyissä, ehkä 2 metriä harjan alapuolella. Katon harjalla ei ole mitään alipainetuuletinta eikä edes tuuletusputkea
Sellainen tulee vielä mieleen, että kattoa on joskus madallettu, ja nykyiisen sisäkaton ja vanhan sisäkaton välissä on varmaan 10 cm tyhjä rako, mutta ei kai tällä ole mitään merkityst`?
Auttaiskohan tuo alipainetuuletin tai peräti tuuletusputki ongelmaan? Minkäköhän lainen se pitäis olla, pitääkö siis olla sähköllä toimiva tuuletin, vai riittääkö painovoimainen. Toinen savupiipuista on käyttämätön, voiskohan sen jotain hormia hyödntää, vai onko helpompi tehdä vaas uus läivienti katolle?Kuten jo aikaisemmin totesin niin tähän on todella vaikea vastata, kun itse kohdetta en ole nähnyt.
Itse kuitenkin aloittaisin projektin siitä, että sijoittaisin muutaman satasen rakennesuunnittelijan käyntiin niin saisit varmat vastaukset jokaiseen kysymykseesi. Nyt sinulla on siellä jo kolmea eri eristettä ja tämä saattaa pahimmassa tapauksessa tietää muhivaa aikapommia. Rakennesuunnitelija osaa tutkia tuulettuuko mansardin jyrkempi osuus samalla tavalla kuin yläosuus ja osaa neuvoa myös komeroiden tuuletuksissa. Uretaanilla eristys on hyvä vaihtoehto, mutta vaatii huolellisuutta saumoissa ja itse sisätilaan koneellisen ilmanvaihdon. Muuten sinulla on umpipommi kyseessä, jossa ilma ei vaihdu ollenkaan.
Kone-tai käsisaumakaton tuuletuksen pääidea on se, että ilma pääsisi virtaamaan mielellään vapaassa 100mm tilassa räystäältä räystäällä. Myös 50mm tila riittaa, mutta tuolloin yleensä käytetään aluskatetta. Mansardikatoissa tämä idea ei toteudu kattokulman vaihtuvuuden takia ja itse varmistaisin sen alipainetuulettimilla, jotka asentaisin harjalle. Päätykolmion tuuletusritilät saattavat pahimmassa tapauksessa vain sekoittaa ilman kulkemista kylmässä vinttitilassa etenkin silloin, jos katossasi on erkkereitä. Aloita nyt vaan sillä muutaman satasen sijoituksella rakennesuunnittelijan käyntiin, joka on erikoistunut kattojen suunnitteluun. Säästät pitkässä linjassa tuhansia, kun et toteuta jokaista palstan ideaa, mitä täällä sinulle vakavasti uskotellaan.
- 14
Tuossa kuin katsoo toimiston ikkunasta viereiselle "tasa"katolle, niin kriittisissä kohdissa näkyy sulatuskaapelit. Eli niillä varmistetaan sulamisvesille reitti. Ilmeisesti pienellä teholla aina päällä. Olisikohan niiden lisäämisessä, katon yläpuolelle, jiirin pohjalle apu sinulle?
Auttaisikohan tämän talven osalta sähkökäyttöisen rakennuslämmittimen vieminen jään alle ja peltin lämmitys muutaman päinan ajan altapäin? Siinä voi tietysti käydä niin että sekin sulamisvesi vuotaa läpi, jos ei onnistu aloittamaan sulatusta räystäältä päin. Toisaalta jos sen onnistuu tekemään tarpeeksi hitaasti, niin jää haihtuu, eikä valu vetenä.
Nyt minä keksin! Hae pistokkeellinen vesijohtojen lämpökaapeli. Esim Clas Ohlson:illa on 2-25 metrin kaapeleita 50€-219€. Levitä se tuonne kulmaukseen ja anna sen haihduttaa jäät. Teho ei ole metriä kohden paljon, mutta luultavasti juuri sopiva tuohon.- Katolta jäät pois
Tässähän tuli oikeasti hyviä vinkkejä! Sellainen valmiiksi asennettu lämmitysvastus/kaapeli vois olla kyllä aika hyvä juttu, naksauttais vaan sähköt päälle kun alkaa jäätä kertyä liikaa, ja jäät sulais tai romahtais alas. Jos sais sen laitettua jotenkin peltikaton alle, peltiin kiinni? Ois pitänyt hoksata jo viime kesänä, kun eristyksiä lisäiltiin...
Tai onko kellään kokemusta, pitäskö tuollaiset vastuksst, esim tuo vesijohdon lämpökaapeli laittaa peltikaton päälle, vaiko ujuttaa sen alle. Kuinkahan kuumaksi lämpenee, onko tulipaloriskiä? Jos laittaa päälle, niin kiskooko jäät sen irti?
En tiedä uskaltaako laittaa vintille rakennuslämmitintä, ettei syty tulipalo...? - kkp+
Katolta jäät pois kirjoitti:
Tässähän tuli oikeasti hyviä vinkkejä! Sellainen valmiiksi asennettu lämmitysvastus/kaapeli vois olla kyllä aika hyvä juttu, naksauttais vaan sähköt päälle kun alkaa jäätä kertyä liikaa, ja jäät sulais tai romahtais alas. Jos sais sen laitettua jotenkin peltikaton alle, peltiin kiinni? Ois pitänyt hoksata jo viime kesänä, kun eristyksiä lisäiltiin...
Tai onko kellään kokemusta, pitäskö tuollaiset vastuksst, esim tuo vesijohdon lämpökaapeli laittaa peltikaton päälle, vaiko ujuttaa sen alle. Kuinkahan kuumaksi lämpenee, onko tulipaloriskiä? Jos laittaa päälle, niin kiskooko jäät sen irti?
En tiedä uskaltaako laittaa vintille rakennuslämmitintä, ettei syty tulipalo...?Rakennuslämmitin tosiaan saattaa olla (ja onkin) tuolla eristeiden seassa tulipaloriski. varsinkin, kun sitä ei vahdita juuri koskaan. itse poistaisin jäät kerran kunnolla esim kumi- tai puunuijalla. sen jälkeen vaikkapa tasaisin väliajoin poistaminen onnistuu jo helpommin ENNEN suurien jäämäärien kertymistä. saattaisi olla viisasta vetää tämä talvi loppuun näillä. kevään/kesän tullen sitten korjailla paikat kuntoon, kun ilmat on mukavammat ja aikaa eri vaihtoehtojen tutkimiseen on ainakin tarpeeksi. ei tätä talvea enää kauaa kestä kuitenkaan :) parempi tehdä sit kerralla kunnolla, ettei ensi talvi ole taas samaa helvettiä.
- Katolta jäät pois
kkp+ kirjoitti:
Rakennuslämmitin tosiaan saattaa olla (ja onkin) tuolla eristeiden seassa tulipaloriski. varsinkin, kun sitä ei vahdita juuri koskaan. itse poistaisin jäät kerran kunnolla esim kumi- tai puunuijalla. sen jälkeen vaikkapa tasaisin väliajoin poistaminen onnistuu jo helpommin ENNEN suurien jäämäärien kertymistä. saattaisi olla viisasta vetää tämä talvi loppuun näillä. kevään/kesän tullen sitten korjailla paikat kuntoon, kun ilmat on mukavammat ja aikaa eri vaihtoehtojen tutkimiseen on ainakin tarpeeksi. ei tätä talvea enää kauaa kestä kuitenkaan :) parempi tehdä sit kerralla kunnolla, ettei ensi talvi ole taas samaa helvettiä.
Edellisen vinkin perustella löysin yhden ratkaisun: katolle asennettavat sulanapitokaapelit. Ohessa ohjeita.
Tämä ratkaisu varmastikin toimisi. Vähän kyllä arveluttaa energian kulutus. Jos katsoo mitoitusesimerkkiä alta, niin jos yrittää pitää esim 10 metriä räystästä sulana, niin tarvii mitoitustehoa 1250 W. Kuinkahan paljon tämä on päällä? Jos pitää olla päällä esim koko ajan 100 päivän ajan, tekis noin 3000 kWh vuodessa, eli noin 300 euroa.
Vai onko jollain tietoa, paljonko tuollainen kaapeli on oikeasti päällä jos siinä on joku termostaatti?
Jos oikein ymmärrän asennuksen, pitääköhän tämän olla koko ajan päällä, tai muuten muodostuva jää repii sen alas? Jotenkin houkuttelis sellainen vaihtoehto, että voi laittaa sen päälle vaan kun tarttee.
Onko kokemuksia tällaisesta?
http://www.deviuutiset.net/ohjeet/deviflex_dtce-30.pdf
- Vanhan ostanut
Meillä on -49 rakennettu talo ja alkuperäinen peltikatto. Jäätä on jiireissä joskus, että hirvittää, mutta on se vain keväällä sieltä häipynyt vahinkoja aiheuttamatta.
Jos ne korjaukset on tehty hyvin, niin ehkä ne kestävät jään käsittelyn? Tuskin niille on ennenkään mitään tehty? Seuraisit vain rauhassa tilannetta.
Lumen paino ei ainakaan kattoa romahduta. Aina sitä on ollut, enkä ole vielä tähän päivään mennessä kuullut, että yksikään katto olisi sortunut. Jokunen pleksinen terassin lippa ehkä, johon lumi rysähtää voimalla, mutta ei muuten sekään.- NiksiEsa
Itselläkin samanlaisia jäätymisongelmia oli aikoinaan. Muistaakseni kotileisi-lehdestä luin kuinka merisuolaa tai jos on saatavissa niin tiesuolaa heitellään katolle aina lumisateen jälkeen. Heittely käy ihan maasta käsin pienellä lapiolla, kauhalla tms. Jäät sulavat jos ehtivät jääksi kunnolla muodostuakaan varsin nopeasti.
Parisataa kiloa suolaa talvessa kuluu meillä, kattoa noin 170 neliötä. - robert.kardin
NiksiEsa kirjoitti:
Itselläkin samanlaisia jäätymisongelmia oli aikoinaan. Muistaakseni kotileisi-lehdestä luin kuinka merisuolaa tai jos on saatavissa niin tiesuolaa heitellään katolle aina lumisateen jälkeen. Heittely käy ihan maasta käsin pienellä lapiolla, kauhalla tms. Jäät sulavat jos ehtivät jääksi kunnolla muodostuakaan varsin nopeasti.
Parisataa kiloa suolaa talvessa kuluu meillä, kattoa noin 170 neliötä.Suola mene myös saumojen välin ja ei oikein sovi peltikatolle.
- kontsit monet
ens kesänä vahata kattosi peltivahalla. Pinnasta tulee liukas ja lumet tulevat alas, eivät jää katolle makaamaan.
Toinen konsti on kaataa katolle 5sateesta ainetta.
Tietysti voisi ottaa eristeet pois, jotta lämpö nousee ylöspäin ja näin sulattaa katon, taikka sitten asentaa kattoa vasten lämpöpatterin.- Kauhajoen lairalta..
Laitoon ullakoolle säteilylämmittimiä pahimpihin jääpaikkoohin. Ei niitä koko talvia tarvitse päällä pitää. Silloon vaan kun tulee jään kanssa ongelmia. Ja kikantista niitä saa halvalla.
http://www.gigantti.fi/product/pienkoneet/ilma-ja-lammitys/lammitys-old/TRV1010S/teclime-sateilylammitin;pgid=xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx - robert.kardin
Kauhajoen lairalta.. kirjoitti:
Laitoon ullakoolle säteilylämmittimiä pahimpihin jääpaikkoohin. Ei niitä koko talvia tarvitse päällä pitää. Silloon vaan kun tulee jään kanssa ongelmia. Ja kikantista niitä saa halvalla.
http://www.gigantti.fi/product/pienkoneet/ilma-ja-lammitys/lammitys-old/TRV1010S/teclime-sateilylammitin;pgid=xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxHerra rihhhdddfg puhu kyllä kullan arvosta puhetta! Tosi ammattilainen.
Minustakin juuri see lämmin ilma on äkkiä saadava pois vintiltä ja apua oli heti, jos laitta putket läpi harjaan ja jos mikään laki ei kiellä, niin siitä piipua vois hyvinkiin käyttä hyväkseen siihen tarkotukseen. - VolttiMasa
robert.kardin kirjoitti:
Herra rihhhdddfg puhu kyllä kullan arvosta puhetta! Tosi ammattilainen.
Minustakin juuri see lämmin ilma on äkkiä saadava pois vintiltä ja apua oli heti, jos laitta putket läpi harjaan ja jos mikään laki ei kiellä, niin siitä piipua vois hyvinkiin käyttä hyväkseen siihen tarkotukseen.Mulla ja naapurilla on molemmilla ullakkotilassa päätyseinässä puhaltimet. Autosta otettu 12 volttinen jäähdyttäjän puhallin. Akkulaturista 12 volttia sisään ja kellokytkinohjaus niin ei tarvi aina olla päällä. Hyvin tuulettaa ja ei ole enää katola jäätä. Eikä ole sähkölaskussa näin pieni kulutus näkynyt. Tunti päällä ja tunti pois. Tämä riittää.
- vinkki.
VolttiMasa kirjoitti:
Mulla ja naapurilla on molemmilla ullakkotilassa päätyseinässä puhaltimet. Autosta otettu 12 volttinen jäähdyttäjän puhallin. Akkulaturista 12 volttia sisään ja kellokytkinohjaus niin ei tarvi aina olla päällä. Hyvin tuulettaa ja ei ole enää katola jäätä. Eikä ole sähkölaskussa näin pieni kulutus näkynyt. Tunti päällä ja tunti pois. Tämä riittää.
Katolta lähtee lumet ja jäät jonkun kuukauden jälkeen,kun kevätaurinko alkaa lämmittämään. Tuhkapesästä sipaiset tuhkaa katolle,niin se tehostaa auringon vaikutusta.
- robert.kardin
vinkki. kirjoitti:
Katolta lähtee lumet ja jäät jonkun kuukauden jälkeen,kun kevätaurinko alkaa lämmittämään. Tuhkapesästä sipaiset tuhkaa katolle,niin se tehostaa auringon vaikutusta.
Jäätä tule just jalkarännin taakse ja paljon kätevämpi tapa olis putkista lumieste, mikä on taas suht ruma...
- yrittäjänä 40 vuotta
robert.kardin kirjoitti:
Jäätä tule just jalkarännin taakse ja paljon kätevämpi tapa olis putkista lumieste, mikä on taas suht ruma...
Ensi kesänä kannattaa laittaa lämmitysputkisto katon hankalimpiin paikkoihin putkiin kiertämään klykooli. lämmön voi ottaa talon lämmitysjärjestelmästä. Pysyy rännit sulana ja muut vaikiat paikat. Suosittelen laittamaan. Itellä kokemusta tästä rakaisusta jo 10 vuoden ajalta koneistushallin katosta.
- robert.kardin
yrittäjänä 40 vuotta kirjoitti:
Ensi kesänä kannattaa laittaa lämmitysputkisto katon hankalimpiin paikkoihin putkiin kiertämään klykooli. lämmön voi ottaa talon lämmitysjärjestelmästä. Pysyy rännit sulana ja muut vaikiat paikat. Suosittelen laittamaan. Itellä kokemusta tästä rakaisusta jo 10 vuoden ajalta koneistushallin katosta.
See olis kannatava ajatus, jos sama systemi tekis kesällä lämmintä vettä aurinkon avulla, niin kui Kreikassa.
Mutta on see nytt aika p... kun ennen asiat toimi ihan ilman lämmitysputkia. - 19
Kauhajoen lairalta.. kirjoitti:
Laitoon ullakoolle säteilylämmittimiä pahimpihin jääpaikkoohin. Ei niitä koko talvia tarvitse päällä pitää. Silloon vaan kun tulee jään kanssa ongelmia. Ja kikantista niitä saa halvalla.
http://www.gigantti.fi/product/pienkoneet/ilma-ja-lammitys/lammitys-old/TRV1010S/teclime-sateilylammitin;pgid=xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxAika hankala on noille säteilylämmittimille saada riittävää suojaetäisyyttä. Lisäksi ne joutuu asentamaan ylösalaisin, jolloin pölypalon riski kasvaa. Suosittelisin kaapeliratkaisua, jossa pinnan lämpötila jää turvalliselle alueelle.
- Ettei tulis tulipalo
Kauhajoen lairalta.. kirjoitti:
Laitoon ullakoolle säteilylämmittimiä pahimpihin jääpaikkoohin. Ei niitä koko talvia tarvitse päällä pitää. Silloon vaan kun tulee jään kanssa ongelmia. Ja kikantista niitä saa halvalla.
http://www.gigantti.fi/product/pienkoneet/ilma-ja-lammitys/lammitys-old/TRV1010S/teclime-sateilylammitin;pgid=xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxMiten ne asensit, kuinka lähelle peltiä, miten kiinni etc?
- puhallin?
VolttiMasa kirjoitti:
Mulla ja naapurilla on molemmilla ullakkotilassa päätyseinässä puhaltimet. Autosta otettu 12 volttinen jäähdyttäjän puhallin. Akkulaturista 12 volttia sisään ja kellokytkinohjaus niin ei tarvi aina olla päällä. Hyvin tuulettaa ja ei ole enää katola jäätä. Eikä ole sähkölaskussa näin pieni kulutus näkynyt. Tunti päällä ja tunti pois. Tämä riittää.
Onko joku erityinen syy käyttää 12 V, voisko laittaa vaan jonkun tavallisen ilmavaihtopuhaltimen 220 V? Vetäis sähköpiuhan sisä tai ulkokautta. Voisko laittaa jonkun automatiikan, vaikka että jos pakkasta?
- Katolta jäät pois
Ettei tulis tulipalo kirjoitti:
Miten ne asensit, kuinka lähelle peltiä, miten kiinni etc?
Nyt kun ilmat tilapäisesti lämpes, niin suurin osa lumista ja jäistä tuli ryminällä alas. Osa aivan siististi, yks pikku rännin pätkä tuli myös. Kukaan ei myöskään jäänyt jäitten alle.
Parissa kohtaa on yhä 30 cm jäätä parvekkeen vierellä, siinä on varmaan simmonen kohta missä on hyvä eristys, ylempänä katolla tuntuu olevan lämpimämpää, kun sieltä valuu jäät alemmas ja jäätyy siihen, jyrkälle osuudelle. Pitää varmaan tänään käydä koittamassa jos ne lähtis jollain rautakangella nuijimalla pois (pitää olla varovaisempi kun viime vuonna, silloin kärsi kattokin...)
Jotain tarvii silti tehdä, tässä on tullut hyviä neuvoja, houkuttelevin ois tietty tuo ajatus, että jään muodostuminen loppuis. Eli ilmeisesti siis tuuletus kuntoon, vaikkapa jollain alipainepuhaltimella, tai muulla puhaltimella. Lisäksi houkuttelis tietty, jos sais energiahukkaa vielä pienemmäksi, esim lisäämällä vielä eristystä, jos siitä enää apua on. Tai ainakin siis tuo vinkki piippujen eristämisestä kannattaa varmasti toteuttaa. Ja yrittää selvittää, jos jostain seinien raosta tms falskaa.
Akuuttiin jään poistoon tuntuis tuo säteilylämmitin mahdollliselta, jos vaan pystyy toteuttaa ilman tulipaloa. Myös kaapelit olisi hyvät, jos ne pystyis turvallisesti asentamaan peltikaton alle?
Asiantuntijan ottaisin mielelläni suunnittelemaan järkevät ratkaisut, jos löytäis sellaisen joka varmasti on hyvä!
Kokemuksia vielä kiinnostaa lisää, mikä kenelläkin toimii, onko joku löytänyt lämpöhukan juurisyyn tai toimivan ratkaisun ettei jäädy: tässä on jo nyt tullut esiin tosi hyviä juttuja! - VolttiMasa
puhallin? kirjoitti:
Onko joku erityinen syy käyttää 12 V, voisko laittaa vaan jonkun tavallisen ilmavaihtopuhaltimen 220 V? Vetäis sähköpiuhan sisä tai ulkokautta. Voisko laittaa jonkun automatiikan, vaikka että jos pakkasta?
Kyllä muutkin puhaltimet käy kuin 12 volttinen. Niitä vaan sattuu nurkissa olemaan kun vanhoista autonromuista on jäänyt. Automatiikka on helppo rakentaa vaikka sähkölämpöpatterin termostaatista.
- Katolta jäät pois
Katolta jäät pois kirjoitti:
Nyt kun ilmat tilapäisesti lämpes, niin suurin osa lumista ja jäistä tuli ryminällä alas. Osa aivan siististi, yks pikku rännin pätkä tuli myös. Kukaan ei myöskään jäänyt jäitten alle.
Parissa kohtaa on yhä 30 cm jäätä parvekkeen vierellä, siinä on varmaan simmonen kohta missä on hyvä eristys, ylempänä katolla tuntuu olevan lämpimämpää, kun sieltä valuu jäät alemmas ja jäätyy siihen, jyrkälle osuudelle. Pitää varmaan tänään käydä koittamassa jos ne lähtis jollain rautakangella nuijimalla pois (pitää olla varovaisempi kun viime vuonna, silloin kärsi kattokin...)
Jotain tarvii silti tehdä, tässä on tullut hyviä neuvoja, houkuttelevin ois tietty tuo ajatus, että jään muodostuminen loppuis. Eli ilmeisesti siis tuuletus kuntoon, vaikkapa jollain alipainepuhaltimella, tai muulla puhaltimella. Lisäksi houkuttelis tietty, jos sais energiahukkaa vielä pienemmäksi, esim lisäämällä vielä eristystä, jos siitä enää apua on. Tai ainakin siis tuo vinkki piippujen eristämisestä kannattaa varmasti toteuttaa. Ja yrittää selvittää, jos jostain seinien raosta tms falskaa.
Akuuttiin jään poistoon tuntuis tuo säteilylämmitin mahdollliselta, jos vaan pystyy toteuttaa ilman tulipaloa. Myös kaapelit olisi hyvät, jos ne pystyis turvallisesti asentamaan peltikaton alle?
Asiantuntijan ottaisin mielelläni suunnittelemaan järkevät ratkaisut, jos löytäis sellaisen joka varmasti on hyvä!
Kokemuksia vielä kiinnostaa lisää, mikä kenelläkin toimii, onko joku löytänyt lämpöhukan juurisyyn tai toimivan ratkaisun ettei jäädy: tässä on jo nyt tullut esiin tosi hyviä juttuja!Niin, löytyiskö sitä asiantuntijaa, joka osais katsoa eristykset, ilmavuodot, ilmaraot ja tuuletukset? Espoon läheltä? Onko ketään, josta ois hyviä kokemuksia?
- rthhhhdddfg
Katolta jäät pois kirjoitti:
Niin, löytyiskö sitä asiantuntijaa, joka osais katsoa eristykset, ilmavuodot, ilmaraot ja tuuletukset? Espoon läheltä? Onko ketään, josta ois hyviä kokemuksia?
Pistä sähköpostiosoitteesi niin koetan katsella sinulle huomenna tai ylihuomenna sopivan suunnittelijan tuohon hommaan, mikäli vain töiltäni ennätän.
kuullostaa mielenkiintoselta ja ajankohtaiselta. Viikko sitten eteläinen lape tyhjeni itsestään, mutta pohjoiselle lappeelle ei auttanut kylmän ullakon lämmittäminen 30 asteeseen ruoteiden koputtelun säestykselläkään :-( Siis 50-luvun peltikattomaali taitaa olla melko karkeapintaista
onko peltivaha vakioinen rautakauppatuote? mitähän tuotemerkkejä kannattaa etsiä?
(lumi tuli kyllä vilkkaasti alas matalalta osalta kun maasta käsin työntelin rimaan kiinnitettyä muovimattoa pellin ja lumikerroksen väliin)- tapsakoo
Katolta jäät pois kirjoitti:
Niin, löytyiskö sitä asiantuntijaa, joka osais katsoa eristykset, ilmavuodot, ilmaraot ja tuuletukset? Espoon läheltä? Onko ketään, josta ois hyviä kokemuksia?
mulla on kaveri joka tekee työkseen näitä ja on tänä talvena käyny aika monessa yläpohjassa. soita 0503314070 jos tarvitset tietoa. tutkiminen maksaa jotain, mutta korjaussuunnitelma on urakkatarjous, joka tulee ilmaiseksi.
- jääkrapa
Huimi vain kirveellä jäät pois ei siittä enää pahene, muuan vesitippu siellä täällä, sole mikään.
Tillaat kevään korvalla Lemminkäisen tekemään huopakaton, laittavat samalla sammaan rahaan tuuletuksenkin pellaamaan. Niin minä tein.
Muuten tarvitset jatkossakin joka talvi täällä tarjottuja kuminuijia, puunuijia, muovinuijia ja täällä kirjoittelevia tosinuijia ja tosi-tosinuijia- sk
Joo he he. Kuinkahan ne esim. sitoilee mansardin jyrkälle sulatuskaapelit niin, ettei jää vie niitä mennesään
- kokemusta on
joutasko ne joskus koukkaamaan mannariinin kautta, polanneterällä tuo hoituisi äkkiä.
Ole sä siitä tyytyväinen et sulla on varoja korjata sitä kattoos.Vaan mitäs minä voi tehä?katolla samaten jäätä,Joskus rakennettu sauna räystään alle jatkoks.Sielyä oon kans hakannu sitä jäätä joka talvi.ei oo rahaa korjata kun työt loppu.nytkin oon repiny hiuksia päästä ,kun vettä tipuu saunaan sisään.viime kesänä otin eristeet alas siitä ja annoin kuivua.kyllä on huonosti rakenettu,vaan hyvin kuivu.tos joku sano et pitää päästää kylmä sinne peltikaton alle.ei sit muuta kun reikää tekemään seinään,kait se ilma siitä vaihtuu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt4289347- 592446
- 441855
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että271659IS Viikonloppu 29.-30.6.2024
Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio891428- 1221349
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel3661240- 1411179
- 191139
Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen
Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin541042