as77

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

52

Kommenttia

1292

  1. > kehottaisin kuitenkin rakentamaan systeemin jossa voit
    > vielä myöhemmin vaihtaa lämmitysmuotoa niin halutessasi

    ! tässä on suuri viisaus ! Valinnanvapautta tavallaan rajoittaa sekin että on investoinut kymppitonnin johonkin ylihintaiseen muotivehkeeseen, joka huonolla tuurilla velä vie pitkän pennin korjauskuluina

    Valinnanvapautta lisää talon energiatehokkuus eli pienen vuosikulutuksen kWh-hinta on siedettävä useammallakin tavalla tuotettuna
  2. > kun on patterilämmitys, niin onko maalämpö tarpeeksi tehokas.

    tarkoittanet, että onko verkoston kiertoveden lämpötila liian korkea lämpöpumpulle

    - useinkaan ei ole kun takavuosina mitoitettiin reilusti
    - ainakaan ei ole jos pystyt parantamaan talon lämmönerityksiä
    tällöin patteriverkosto "muuttuu ylimitoitetuksi"

    seurailepa menovesilämpötiloja pakkasilla
  3. > hallitus on ehdottanut ensi vuodelle 20% investointitukea
    > öljystä yms. "saastuttavasta" maalämpöön vaihtaville.

    Voi ei ...

    Tälläkin tavalla lietsotaan nykyistä ylikuumentunutta maalämpöhuijausta

    Asun 50-luvulla rakennetussa talossa, mutta JOS olisin uutta rakentamassa, en edes harkitsisi maksaa Suomen nykyhintoja maalämpölaitteista (Ruotsissa kai ovat järkevämmän hintaisia)

    Tuossa JOS-tilanteessa investoisin hyviin eristyksiin ja johonkin vesikiertoiseen lämmönjakoon (ehkä lattialämmitys). Lämmön tuottoa voi sitten harkita ... ehkä odottaa maalämmön hintojen järkiintymistä?
  4. > Maalämpö oli tarjottuna 17 000 meille. Kesseleltä.
    >
    > VILP sai 5800 eurolla, molemmat asennettuna.

    otataanpas taas tämä sama ihmettely: kun ILPin puhalllinlauhduttimen vaihtaa koaksiaalilauhduttimeen, ei pitäisi maksaa montaa sataa euroa ... koaksiaalilauhdutin sitten patteriverkoston paluujohtoon, s'on siin'
    _ _ _

    tuo 17 000 eutoa on järkyttävä hinta "muotilaitteelle" joka useimmiten toimii kivasti, mutta muutamissa tapauksissa on jatkuvan harmin ja rahanmenon aiheuttaja. Asennusfirmoille on luotu tosi kultakaivos

    80-luvulla kaverille pistettiin laadukas MLP pintaputkistolla, kompura DWM-Coperland 2,5 kW ... kaikkien korjaustenkin jälkeen ollut hyvä sijoitus. Mutta hintaluokkakin oli nykytasoa järkevämpi
  5. > Voisiko näistä luvuista laskea paljonko ilpistä tulee lämpöä esim watteina ?

    Ei voi. Lähinnä oikeaan pääsisi. jos sattuisi olemaan tasaisen kylmää ulkona, näin:
    - hanki 0,1 asteen tarkkuudella näyttävä digitaalinen sisälämpömittari, aika halpa
    - hanki/lainaa sähkökäyttöisiä lämpöpuhaltimia aika monta
    - pysäytä ILP ja käynnistä noita sähkölämmittimiä
    - yritä löytää sellainen sähköteho, jolla sisälämpötila pysyy vakiona
    - digitaalimittarista näkee alkavan jäähtymisen/lämpenemisen

    Huomaa että puuha voi vaatia jatkojohtojen vetelyä niin että lämmittimet tulevat eri sulakkeiden perään. Vanhojen talojen pistorasiat ovat 10A sulakkeen takana ja tehoa saa noin 2 kW. Uusien talojen sulakkeet ovat 16 A ja yhdestä saa noin 3 kW
  6. > Sama ongelma on yhteisesti maksetussa vedessä ...

    vuokratalossa tyypillisesti vajaat 200 litraa/henkilö/vrk ... omakotiasujilla useinkin vain 70

    eikös ole harkinnassa määrätä huoneistokohtainen mittaus pakolliseksi uusiin talohin ... Saksassa on yleistä laskuttaa lämmöstäkin jollain patterin kylkeen kiinnitettävällä mittalaitteella
  7. > 1500l kotia toimitettuna 1,0029E/l.

    ... ja eikös ollut tasan sama hinta ennen vuodenvaihdettakin? Oli ainakin toisella jota seuraan helpouden vuoksi (yhdellä klikkauksella aukeaa ja hinta on postinumerosta ja ostosmäärästä riippumaton)

    kuinkas aikasin joulukuussa se 7,3 sentin veronkorotus lisättiin hintoihin ... sit' jos ehdittiin rahdata asiakkaalle ennen vuodenvaihdetta, tuli 7,3 snt/litra ylmääräistä myyntivoittoa
  8. > ... saunalämmityskohde. Kumpi lienee ilmaista. Saunominen vai lämmitys?

    :-) mitoituspakkasella siis saunotaan 24 tuntia vuorokaudessa ja saunassa sitten tarkenee, ehkä muissakin huoneissa ... vaiko ei?

    "passiivitalo" on tyhmä sanahirviömahdottomuus. Rakennusten lämmöntarpeen pysyvyyskäyrästä pitää valita jokin taso (ulkolämpötila) jossa ihmiset ja sähkönkäyttö lämmittävät riittävästi. Olettaisin että tuo taso on jossain kolmasosassa mitoituspakkasella tarvittavasta

    lämmityskauden keskilämpötila lienee muutaman asteen pakkasen puolella. Vanhoissakin mitoituksissa laskettiin sisä- miinus ulkolämpötila keskimäärin 20 asteeksi (loput pari/kolme astetta katsottiin jo menneinä vuosikymmeninä tulevan "ilmaisenergioista")

    MUTTA. Täällä pääkaupunkiseudullakin mitoituspakkasella (-27) sisä- miinus ulkolämpötila on 45 astetta ja olisi tyhmää eristää talo niin että "ilmaislämpö" tällöinkin riittää lämmittämiseen. Lisälämpöä tarvitaan "passiivitalossa" pakkasilla mutta yllättävän vähän.
  9. > Pitäähan talon hengittää. Ei se saa olla pullo

    ? vaan pitää ilman vaihtua pakkasella liikaa ja lauhalla liian vähän ?
    ? vaan pitää olla huokoinen ja päästää kosteudet tiivistymään (jopa jäätymään) lämpöeristeisiin ?
    ? mitähän muuta höpölöpöä jatkoksi ...
  10. > tarkastettiin purut ja lisättiin mistä puuttui.
    > Sitten laitettiin 20mm tuulensuojalevy pintaan

    k-arvo parani vähän (oikein huonosta yhävain huonoksi), mutta työtä (ulkovuorauksen purkaminen) paljon. En minä vaan viitsisi, kyllä rempan jälkeen villaa tai villaa+purua pitää olla kymmenisen tuumaa
  11. jonkin mineraalivillavalmistajan sivulla muistaakseni sanottiin että 100 mm purua eristää yhtä hyvin kuin 70 mm villaa. Sinuna pistäisin varalta kosteutta hyvin, mutta ilmanvirtauksia huonosti läpäisevän kerroksen tai parikin purukerrosten väliin (ja päälle)
  12. kaksinkertaisia kulutuslukujakin olen kuullut. Uudehkossa talossa tosin käyttövedenkulutus ja saunomiset muodostavat kulutuksesta aika suuren osan
  13. > ... sinun/teidän pitäisi muuttaa takaisin kerrostaloon ...

    tai rauhoittua ja lämmittää sähköllä. Muutin (kerrostalosta) 50-luvulla rakennettuun taloon, lämmitän sekä öljyllä että sähköllä ja tiukahkojen talviviikkojen aikana seurasin kulutuksia:
    - öljyä kului 9.12 - 29.12 -ajalla 65 litraa, litrahinta 9.12. oli 0,82€
    - sähköä kului 25.11 - 31.12 -ajalla 630 kWh, kWh-hinta 1.11. alkaen veroineen 9,6 snt/kWh

    (syy "sekakäyttöön" on linja- ja patteriventtiilien jumiutuminen. Peruslämpö ja lämminvesi tulee öljystä, huoneiden "hienosäätö"lämpö siirrettävistä sähköpattereista. Molemmat lämmöt ovat suunnilleen samanhintaisia, mutta sähkön hyvä säädettävyys tuo säästöä)

    ketjun aloittajalla lämmitysvastukset kattilan lämmitysvastukset on jätetty kytkemättä :-( irtopattereillakin voi lämmittää!
  14. > ... kytkisi lämmityksen pois vaikkapa kolmeksi tunniksi yöaikaan?

    tuntuisi järkevämmätä pistää _säätölaitteeseen_ yöpudotus. Pudotus alkaa heti ja voi tietää ja säätää pudotuksen määrän. (Lämmön eli öljyn kulutuksen määrää keskilämpötila)

    jäähtymisen nopeus on kivirakenteisessa hitäämpi kuin evytrakenteisessa talossa
  15. eristyskyky tietysti perustuu siihen että pitää ilmaa paikoillaan ja paksuuden vähetessä siis huononee. Yhden rivariyhtiön yläpohjat puhallutin ja villan tallominen kiellettiin juuri tuon eristävyyden heikkenemisen vuoksi

    kaiken järjen mukaan jokin huokoinen "tuulensuoja" puhallusvilan päällä parantaisi eristävyyttä, mutta on kai hankala asentaa. (Noissa rivareissa räystäiden luo asennettiin pahvit ilman virtailua estämään.)
  16. > Miten vuosien erilaisuus on vaikuttanut ...

    turha arvuutella, etsi paikkakuntasi astepäiväluvut ja arvioi käyttöveden lämmityksen osuus. Ammatti-isännöitsijät "peukalosääntönä" laskevat että astepäiväluvun prosentuaalisesta muutoksesta puolet kertoo lämmitystarpeen prosentuaalisen muutoksen
  17. kerronpa jatkoksi kaukaisina takavuosissa Sveitsissä näkemäni systeemin

    jätehuolto otti kyytiin ainoastaan "virallisissa" maksullisissa pusseissa olevat jätteet. Näitä pusseja sai ostaa kaupoista ja hinta oli tilavuuden mukaan. Kuluttajilla oli siis selvä intressi vähentää jatettä.
  18. > Firma joka asensi kertoi, että suurin säästö saadaan, kun kone ei käy

    suurin säästö todellakin saadaan antamalla sisätilojen jäähtyä ulkolämpötilaan :)

    mutta ei pysäyttämällä ilp ja ottamalla lämpö kolminkertaiseen hintaan öljystä
  19. ... määräytyy periaatteessa äänen aallonpituuden neljäsosan mukaan. Koska diffuusissa äänikentässä ääni tulee myös viistosti, on tehoa vielä kahdeksasosa-aallonpituudella.

    jos pistät 5 cm:n koolauksen päälle 5 cm villoja (pehmeä+akustiikkalevy), lasket 10 cm:n mukaan. 340 Hz:n äänen aallonpituus on yksi metri ja sen kahdeksasosa 12,5 cm :-(

    villojen valinta on haastavaa. Pehmeä villa on vajaatehoista, ääni kulkee siitä läpi. Mutta painavampi villa on kallista. Akustiikkalevy sitten hävyttömän kallista.
  20. ... pyymiehen viestissä

    "polttimen lämpötila"lla tarkoittanet kattilan lämpötilaa ... minä pidän 85 astetta, alemmat lämpötilat tietääkseni lisäävät noenmuodostusta.
    "kiertoveden lämpötila"n säätelee automatiikan shunttiventtiili ulkolämpötilan perusteella: mitä enemmän pakkasta, sitä korkeampi lämpötila, minulla kai jossain 40 asteen vaiheilla, mutta eri talot vaatvat erilaisia kiertoveden lämpötloja
    kattilan korkeahko lämpötila on tarpeen myös käyttöveden lämmittämiseksi: kaupungin verkosta tuleva esim. 7-asteinen kylmävesi pitää kuparikierukan läpi virratessaan ehtiä lämmetä ainakin 55-asteiseksi

    ILP kannattaa nykyisillä öljyn hinnoilla pitää päällä vaikka COP olisi vain 1,00 :-(
    ainakin Ouman -säätimiin saa ulkoanturin lisäksi sisäanturin aistimaan huonelämpötilaa
    21. 54 / 65
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt