Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

844

Kommenttia

9476

  1. "Etkö näe, ettei yhtäläisyys tai eroavuus ole todisteena pätevä."
    Sinun näkemyksesi ei kumoa sitä että samankaltaisuus ja eroavaisuus on perusteena täysin pätevä. Väitteesi on sinun henkilökohtainen mielipiteesi.

    "Sama jonka vuoksi lisäännymme samaa taattua menetelmää käyttäen jne."
    Niinhän me kaikki istukalliset nisäkkäät lisäännymmekin suurinpiirtein samojen menetelmien avulla.

    "Eikä noista mikään ole luomista tähänkään mennessä kumonnut."
    Entäs millätavalla ne eivät ole ristiriidassa luomisen kanssa? Sekä haluaisin kuulla tarkemmin, että A.mitä luomisukoon kuuluu? Mitä aihepiirejä siihen kuuluu? B. Millainen havainmto kumoaisi luomisuskon? C. miten ihmeessä uskonnollinen näkemys voisi olla ristiriidassa luonnosta havaittavien ilmiöiden kanssa. Toinen on reaalimailmaa, toinen fantasiamaailmaa.
  2. alussa maininta sitä että jumalaa ei tarvita enää luonnonilmiöiden selittäjäksi.

    jumala/jumaluudet ja muut vastaavat ovat uskonnollisia hahmoja. Osa ihmislajin kulttuurievoluutiota. Osa ihmislajin, kuinka sen sanoisi, yksi ihmislajin erityispiirteistä, kyky abstraktiin ajatteluun, taiteellisuuteen, visiointiin. Mutta koska kyseessäoleva gilmesh-eepokseen pohjautuva raamattu-niminen tarinakokoelma on uskonnollinen teos, miten sitä voisi käyttää luonnontieteen oppikirjana? Pelkkä lähtötilanne on tyystin absurdi. Jotta vastakkainasettulu olisi mahdollista, näiden eri näkemysten pitäisi käsitellä samaa aihepiiriä. Oletko jo löytänyt raamatustasi jakeen, joka käsittelee genetiikkaa? Taikka luonnovalintaa ja evoluutiota? Entäs muistaako lähteesi kertoa vaikkapa perinnöllisydestä? Vääräuskoisten tappamisesta ja roomalasiten miehittäjien häätämisestä se kyllä kertoo.

    Taikauskon korvaamisesta tieteellä:
    "Sumer oli maailman ensimmäisenä korkeakulttuurina paikka, jossa kehittyi ensimmäiset tieteilijät.[30] Sumerilaiset tieteilijät ottivat ensimmäisinä ratkaisevan askeleen siirtymässä taikauskoisesta tieteelliseen maailmankuvaan, vaikka uskonnolla oli edelleen vahva vaikutus. Sumerilaisesta mytologiasta löytyy kertomus puutarhuri Šukallitudasta, jonka viljelykset kesä helteet ja kuivuus olivat tuhonneet. Sadon menettämisen estämiseksi Šukallituda pohti tapaa, jolla hän saisi pelastettua sadon. Hän sai ajatuksen siirtää viljelmät puun varjoon, jossa ei ollut lainkaan niin kuumaa kuin suorassa auringonpaisteessa. Ajatus osoitti toimivuutensa ja Šukallituda sai paremman sadon kuin normaalisti. Tämä osoittaa sen kuinka tieteelle ominaisen tavan kehittää tiedettä. Ensin selvitetään ongelma, jonka ratkaisemiseksi kehitetään hypoteesi. Hypoteesia koellaan empiirisesti eli kokeillaan käytännössä hypoteesin toimivuutta. Sumerilaisista savitauluista on selvinnyt myös, kuinka maanviljelijät ovat merkinneet ylös eri aikoina tehtyjen kylvöjen satoisuutta, josta saamiensa tietojen perusteella he päättelivät parhaimman ajan kylvöille."
    Eli ei se rukoilu olisi auttanut, asian hyväksi pitää tehdä jotain. Mitä tämä liittyy fiksaatioon luomisesta? Senverran että taikauskoon on helppo turvautua helppona oikotienä, mutta itse siitä kärsii.
  3. Pitkästä aikaa täyslaidallinen kreationisti itsesuugestiota.

    Tekemäsi lista kahden eri ihmisapionalajin eroavaisuuksista on hyvin lyhyt, vain yksityiskohtiin meneviä "viilauksia". Eli homo ja pan sukujen eroavaisuudet ovat hyvin marginaalisia. Kuten itse asian ilmaisit.

    Ihmislajilla on kaksi tartuntaelintä, jotka ovat vapautuneet liikkumisesta, sekä näiden eturaajojen, käsien eroavaisuudet esimerkiksi simpanssien käsiin ovat verrattain vähäiset. Merkittävin fysiologinen ero on peukalon sijainti. Evoluution myötä homo suvun eri lajien kädet, älykkyyden kasvaessa ja ihmislajien muodostaessa vakituisia asuinsijosa saivat muuta käyttöä, ja evoluution myötä, verrattain pienessä populaatiossa peukalon paikan muuttanut mutaatio yleistyi ja syrjäytti puussa elämiseen sopeutuneen peukalon. Lajin populaation ollessa pienellä alueella, ja laumojen välisen geeninvaihdon ollessa aktiivista, kriittisen hyödyllinen mutaatio, kuten peukalon sijainnin muuttuminen, syrjäyttää nopeasti edellisen "konstruktion", etenkin jos kyseessä oleva "variantti", eli sopeutuma, mikroevoluuion kautta syntynyt pieni anatominen muunnos, on vallitseva.

    "apinaeläinten tasapainoelin sekä äänihuulet ovat myös aivan erilaisia. Väitetyillä välimuodoilla on yleensä ollut mm. paviaanien kaltainen tasapainoelin"
    Väitteen todenperäisyyttä senparemmin tuntematta herää kysymys, että montako geneettisen koodin muutosta tarvitaan tähän paviaanin kaltaiseen tasapainoelimeen jotta se muuttuisi ihmisen kaltaiseksi? Oikeassa elämässä, mitää ei synny tyhjästä, olemassaolevaa vain muutetaan. Jolloin tapahtuu geneettisen informaation kasvua, muutelua, mikroevoluution kumuloitumista, lajiutumista.

    Mitä myyttiin suunnitelmallisesta ihmiskropasta, niin aika surkkiasti tuo sikiäminen on "suunniteltu" kun pystykävelyyn sopeutuneen apinan lantio on niin kapea, jolloin penikoiminen on tilan puutteen takia vaikeaa. Ja mitä ainoan jäljelläolevan homo-suvun edustajan jälkeläistenb kehittymiseen tulee, niin tilanne on surkkia. kaikilla muilla lajeilla jälkeläisten aikuistuminen tapahtuu paljon nopeammin. Suunnittelu virhe. Eiköskin? Samalla lajin jälkeläistuotanto on verrattain alhainen, vaikka silel ei olekkaan mitään estettä tautien ja ravinnon saannin kannalta.
  4. Ilmeisesti väitin että lepakon siipien luustot olisivat samanlaiset kuin käpälän luusto?

    No niimpä tuo varmasti vaatiikin tuo lentotaito monia suotuisia mutaatioita, ja mijoonia vuosia luonnonvalintaa soveliaassa valintapaineessa. Ehkäpä parhaiten tunnetusta kehityslinjasta, homo sapienssin kehityksestä, voimme pätellä että valintapaineen ollessa sovelias, laji muuttuu verrattain nopeasti. Eläinjalostuksen saavutuksista lienee turha edes mainita. Miten lepakko olisi erityisasemassa, miksi lepakon "syntyminen" olisi ollut vaikeampaa kuin muiden lajien syntyminen? Eli mikä on se prosessi mikä olisi tehnyt lepakon ominaisuuksien kehittymisestä vaikeampaa verrattuna muiden lajien niille tyypillisten ominaisuuksien kehittymiseen.

    "Mutta tällä palstalla ei oikeaa tietoa eliöiden kehittymisistä ole saatavissakaan, sillä sitä ei ole tässä maailmassa."
    Lue sitte sitä raamattuasi! Ja elä siinä ihmemaailmassa. Kiellä näkemäsi, usko lukemaasi. Luonto on väärässä, raamattu oikeassa. UGH, olen puhunut. Sanonta Difficultātem facit doctrīna on niin totta.