tuplacake
Harrastuksia: kirjallisuus, musiikki (kuuntelu), valokuvaus, luonto ilmiöineen, kielet, matkailu.
Liikuntaa: pyöräily, melonta, tanssi, hölkkä, löhöily.
Suosikkibändit/artistit: Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri
Linkit: http://www.tanssi.net/fi/p/2d.html
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Koulut: Jyväskylän yliopisto
Ammatti: ATK/IT/tietoliikenne
Ase tai siviilipalvelus: Oulu,alikessu
Yhdistykset/kerhot: Keski-Suomen Tanssin Ystävät Kestavät ry
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia5 aloitusta · 174 kommenttia
- Kaisaliisa: "Tuntuu että kun hyvin pitkän tauon jälkeen menee tansseihin,siellä tulee orpo olo.Ja minäkin katson niitä huippu-osaajia ja tuntuu kuin en ikinä olisi osannutkaan tanssia.Kuinkahan taas pääsisi asiaan sisälle?"
Jos tarkoitat kädenalitansseja yleisesti, niin hyvä keino on mennä jonnekin tanssikurssille. Syksyllä pyörivät tanssiseurojen alkeis- ja muut kurssit säännöllisesti. Lisäksi joissakin tanssipaikoissa on ennen tansseja silloin tällöin tanssikursseja.
Uusia tansseja voi kyllä oppia tansseissakin avuliaiden herrojen ja daamien kanssa. Kokemusta tästäkin on sekä opettajana että oppilaana.
Aikaisemmin samassa säikeessä mainitsin, että foksista on varsin helppoa siirtyä fuskuun, jos foksissa seuraaminen on hallussa.
Bugg-tanssikaan ei vaikeaa ole. Perusidealtaan bugg on marssia musiikin tahtiin tempolla askel/isku. Tanssiksi marssi saadaan, kun siihen lisätään mukaan vartalon liike ja musiikkiin sopiva jousto eli ns. swing ja tehdään kädenalikuvioita kuten esimerkiksi fuskussa.
Käsinalitansseissa vienti/seuraaminen on vaativampaa kuin suljetun otteen tansseissa, joissa vartalokosketus on osa vientiä, näin on erityisesti tangossa. Hyvä vienti/seuraaminen vaatii sekä viejältä että seuraajalta hyvää vastetta (jämäkkyyttä) käsiin ja kaikkea tarpeetonta käsien vatkaamista on vältettävä. - Joo. Totta on, että viimeisten 10 v. aikana on tapahtunut melkoinen muutos/kehitys tanssilavoilla erityisesti ns. kädenalitanssien osalta.
Totta on myös se, että useimmat kädenalitanssit voidaan mainiosti tanssia foksina, jos niin halutaan.
Jos kädenalitansseja haluaa opetella, niin helpoiten pääsee alkuun joko fuskun tai buggin avulla. Jos osaat seurata viejääsi foksissa sujuvasti ja hiukan muutakin kuin pelkkää HHNN-askellusta, niin mielestäni fuskuun pääsee sisälle hyvin nopeasti, jos haluaa ko. tanssin oppia. Fuskussahan on täsmälleen samanlainen perusaskellus ja jousto kuin foksissa. Erona foksiin on, että fuskussa tehdään erilaisia "kädenalikuvioita runsaasti".
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000035991969
Äskettäin eräs viehättävä ja ennestään tuntematon daami haki minua naistentansseissa fuskulle. Pyyteli anteeksi, kun oli vasta edellisenä päivänä käynyt eka kerran ko. tanssin kurssilla.
Hämmästelin, kun daami seurasi erittäin hyvin eikä seuraamisessa ollut juuri opastettavaa! Viemäni kuviotkin sujuivat vallan mainiosti.
Jokseenkin yhtä helppoa on oppia buggia, jos mies osaa viedä oikein.
Mielestäni muut kädenalitanssit kuten jive, cha cha, rumba ja samba vaativat jonkin verran myös kursseilla käymistä, jotta tanssi alkaa sujua edes vietävän roolissa. - Jos hakurivissä on tuttuja, niin valintani perustuu ainakin seuraaviin asioihin. Mitä kiinnostavampi (kiinnostavuus on luonnollisesti hyvin monisäikeinen juttu) tuttu daami rivistöstä löytyy sitä halukkaampi olen häntä hakemaan. Toinen tärkeä asia on tiedossa oleva haettavan tanssitaito. Muita hakemiseen vaikuttavia seikkoja ovat mm. se, että olenko jo hakenut häntä aiemmin samana iltana ja onko haettava mahdollisesti hakenut minua illan mittaan tai joskus aiemmin. Myös sillä hetkellä soivalla musiikilla on merkitystä hakuvalintaan, jos tiedän haettavan osaavan juuri sitä tanssilajia ja myös itse sitä osaan mielestäni riittävän hyvin.
Jos haettavana on vain ennestään tuntemattomia henkilöitä, niin haku on melkoista arpapeliä ilman kummempaa pohdintaa. Tässä vaiheessa mm. käsilaukkudaamit saavat miinuspisteitä. Yksi tärkeä kriteeri on haettavan daamin ulospäin näkyvä tanssihalukkuus kuten daamin vartalo tai jalat liikkuvat musiikin tahdissa tms.
Suuri ikäero omaan ikään verrattuna (suuntaan tai toiseen) tekee mietteliääksi. Tuttujen osalta ikäeron merkitys vähenee.
Jos ja kun täysin vierasta daamia on hakenut tanssimaan, niin sellaisessa tilanteessa "tuntosarvet" automaattiset ovat pitkällä ja tanssien aikana syntyy etsimättä vaikutelma siitä, onko juuri tämän henkilön kanssa kiva tanssia vielä myöhemminkin. Ensimmäinen tanssi uuden henkilön kanssa voi olla kokemuksena hyvin miellyttävä tai myös vähemmän miellyttävä. Ensivaikutelma tansseissakin voi olla ratkaisevan tärkeä! - Minäkin pelkäsin viime talvena Jyväskylän Viihtariin mennessä, että Plogman soittaa musiikkia, joka soveltuu lähinnä vain buggiin. Yllätys oli myönteinen, kun musiikkivalikoima olikin monipuolinen ja laadukas. Tämän ja erään toisenkin illan kokemusten perusteella Plogman on minusta hyvinkin ok!
- Fuskun alkeiskursseilla opetetaan lähinnä perusaskelta HHNN ja se onkin syytä oppia hyvin ja lajinomaisesti.
Jatko- tai konkarikursseilla yms. opetellaan perusaskellusta elävöittämään muunlaisella askelrytmityksellä. Askeleet menevät kyllä musiikin mukaan (toivottavasti!), mutta alkuperäisen perusaskelluksen HHNN rytmitys voi välillä muuttua.
Rytmitys voi olla periaatteessa melkein mikä tahansa muotoa xHyN, missa x ja y ovat jotain numeroita. Samaa sääntöä voidaan soveltaa ja sovelletaan myös foksiin ja muihinkin tansseihin paitsi buggiin, jossa nainen tikittää koko ajan askel/isku. Tässäkin voi olla joitakin poikkeuksia. - "Eri asia on vapaa variointi ja improvisointi musiikin mukaan. Perusaskeleella ei ole kenenkään liian vaikeaa tai haastavaa improvisoida, joten kaikki kokeilemaan vaan rohkeasti! Ei kaikki tarvi aina olla jonkun "opettajan" siunaamaa. Tuollaisista on vaan haittaa kun opetellaan tanssimaan kaavamaisesti jotain ihme mannetangoa tai viisiaskelfoksia.
Tai no... voihan se jollekin olla hienoakin kun voi kertoilla ihmisille että minä poika/tyttö se osaankin vasta montaa eri tanssilajia: fuskua, swingfuskua, täp-fuskua, salonkifuskua, lavatangoa, Wanhaa tangoa, buggia, latinobuggia, kävelyhumppaa,jenkkaa, sottiisia,foksia, svedufoksia, viisiaskelfoksia,polkkaa, swingpolkkaa, vaihtoaskelpolkkaa, nilkkuhumppaa ja kuviohumppaa..."
Voisi olla vaikka omaa tekstiäni, mutta ei ole. Nostan hattua. Ensin tietysti pitää oppia perusaskel kunnolla (tanssi kuin tanssi), jotta sitä voi alkaa varioida.
Osa tanssinopetustakin on epäilemättä lähinnä rahastusta. Opetusta saatetaan markkinoida konkariopetuksena ja tuttujen tanssien edessä on erilaisia outoja etuliitteitä. Ei sen puoleen, kyllä kursseilla yleensä aina jotain oppiikin ja "kertaus on opintojen äiti" myös tanssiopinnoissa. - Unohdin edellisessä kommentissani mainita, että olin nimimerkki soittajan kanssa samassa paikassa. Soittajaa tosin en tunne tai tunnistanut?
Filikseni oli jo tansseihin mennessä hiukan valmiiksi alavireinen. Kiinnostavaa kuitenkin oli, että omat mietteeni illan musiikista olivat hyvin saman suuntaiset kuin ketjun aloittajalla.
Ennakkokäsitykseni oli, että Pekkaniskan poikien musiikki olisi hyvää. Tavallaan se olikin, mutta jotain jäi silti mielestäni puuttumaan. Asioita on vaikea arvioida ja vertailla, mutta olisin kaivannut enemmän "luovuutta, letkeyttä ja rentoutta", mitä näillä asioilla sitten saatetaankaan ymmärtää. Musiikkikin oli monipuolista, mutta innokkaana jiven veivaajana kaipailin tämän tanssityylin musiikkia enemmän kuin kuultiin.
Minusta ja luultavasti monesta muustakin on harmillista, että tämän säikeen lukuisat haarat ovat kokonaan etääntyneet siitä aiheesta, jolla soittaja säikeen aloitti. Keskustelun tasoon voi jokainen kirjoittaja omilla toimillaan vaikuttaa tasoa nostavasti tai laskevasti. Jokainen on täälläkin lopulta vastuussa kirjoittamisistaan! - Soittaja: "Kiitokset kaikille keskustelijoille kommenteista. Kysymys on osin filosofinen. Orkesterin hyvyyttä tai huonoutta ei voi mitata SI-järjestelmän yksiköillä. Tanssijan omat henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat myös ja illan fiilis ja tunnetila.
Mitenkään tanssiorkesteria ei huononna se, että soitetaan hyvin. Hyvällä perustekniikalla soittaen kuviotkin kuulostavat komeilta. Parhaimmillaan yhtye vie tanssijoita täysin haluamallaan tavalla.
Biisivalintaan pitäisi vaan panostaa. Tiedän, miten vaikeaa se on ja työllistävää. Uusia biisejä valitessa hukkaprosentti on valtava.
Treenikämpällä uusista kappaleista karsiutuu pois puolet. Ne ei vaan istu eikä soi.
Keikalla karsiutuu toinen puolet. Kappale vaan ei sytytä yleisöä. Näin on helppo (ja turvallinen) tukeutua vanhoihin ns hyväksi havaittuihin biiseihin. Ja tämähän on tylsää pitkän päälle... "
Todella hyvin tiivistetty, nostan hattua! Tämä auttaa näkemään myös niitä ongelmia, joita esiintyjillä on.
Kunkin oma tunnetila ja fiilis on erittäin tärkeä. Yksi ainoa ihastuttava "tähtisilmä" saattaa vaikuttaa niin, että kaikki musiikki kuulosta hyvältä ja fiilis on huipussaan!
Suosittujen orkesterien esityksissä on kuitenkin tiettyjä yhteisiä piirteitä. Näitä ovat ainakin a) repertuaarin monipuolisuus ja b) hyvin ja puhtaasti soitettu musiikki. Lisäksi hyvät esiintyjät osaavat laittaa volyymit kohdilleen: volyymiä lisäämällä ei milloinkaan pysty korvaamaan laatua, vaikka joskus tuntuu siltä, että esiintyjät voivat näin ajatella. Jos ajatellaan, että esiintyjien tuottama "ääni" on 100% musiikkia, niin silloin siltä osin kaikki on kohdallaan. Toinen ääripää on, että ääni on 100% meteliä. Tähän ei tietenkään mikään orkesteri pääse, mutta joillakin tuotettu ääni muuttuu enemmän tai vähemmän metelin suuntaan. - Kuten tiedetään, bugg on ruotsalaisten kansallistanssi ja tuntuu siltä, että Ruotsissa ei muuta tanssitankaan kuin buggia ja dubbelbuggia. Pohjanlahden länsipuolella on muutenkin outoja mielitekoja, kuten nuuskaaminen ja hapansilakan syönti.
Kyllä bugg ja ko. kilpailut Suomessakin ovat minun puolestani ok. Kilpailuihin osallistuminen on onneksi vapaaehtoista, kuten buggin tanssiminen muutenkin. On ilmeistä, että läheskään kaikki eivät pysty helposti oppimaan fuskua saati sitten jiveä. Onneksi bugg tarjoaa helpomman(?) vaihtoehdon - Tanssikursseilla neuvotaan, että "mies ottaa rytmin musiikista ja nainen miehestä". Näin siis ainakin periaatteessa. Lisäksi kun puhutaan seuraamisesta, niin nainen todellakin ihannetapauksessa seuraa miestä muutaman "nanosekunnin viiveellä". Se että miten daami voi neuvoa miestä on epäilemättä hienovarainen ja tapauskohtainen asia. Kyllä daamit minuakin ovat joskus neuvoneet (erityisesti tanssikursseilla) ja olen joskus jotain tanssiin liittyvää kysynytkin.
Minusta kannattaa ensin tunnustella hienovaraisesti meneekö neuvo mahdollisesti perille ja jos menee, niin sitten voi neuvoa. Ilman "vastaanottavuustestiä" en menisi neuvomaan viejää. - Asiaa sisältävistä kirjoituksista pitää ehdottomasti ottaa aina kopio omalle koneelle. Näin olen tehnytkin niille muutamille kirjoituksille, jotka olen katsonut sen arvoisiksi. Näin on syytä tehdä, koska kirjoitus voi poistua jos joko se suoraan tai kirjoituksen sisältävä säie poistetaan.
- Pitkästä aikaa oikein hyvää ja myös opettavaista keskustelua! Kiitos osallistujille ja Päivi etc. :lle tuplakiitokset.
Miehen käden nosto ei automaattisesti tietenkään tarkoita sitä, että daami menee saman tien käden alta, vaan alituksen voi luonnollisesti tehdä myös mies. Itse menen varsin usein oman käteni alta. Sellaisessa tilanteessa ei muistaakseni kukaan nainen ole yrittänyt tehdä alitusta. Kaipa ero viennissäni omaan vs. daamin kädenalitukseen on riittävän selkeä.
Seuraajissa on todella valtavan suuria eroja, viejistä oma kokemus puuttuu. Joskus tuntuu, että daami seuraa kuin unelma ja ajatus lähes aavistuksenomaisen kevyesti ja daamin tanssi sykkii täydellisesti yhteen oman tanssini kanssa. Usein seuraamisen vaikeus johtuu siitä, että ko. tanssin osaaminen on vielä opetteluvaiheessa.
Kädenalitansseja opetellessani vielä suhteellisen äskettäin mietin joskus, että miten yleensä on mahdollista saada nainen seuraamaan kädenalitansseissa kuten hyvillä tanssijoilla näytti tapahtuvan. Onneksi sitä ei tarvitse ihmetellä enää, vaan daami seuraa yleensä vientiäni varsin hyvin. - Tapani Kansan & Pepiton show oli viime kesänä parempi kuin ennakkoon odotin. Solistin ääni oli kunnossa, miellyttävää musiikkia eikä mitään diivailuja.
- Kilpatanssi on luonnollisesti eri asia kuin "lavatanssi". Kyseisillä DVD-levyillä opetetaan juuri lavatanssin mukaista perustanssia. Mitään erikoisuuksia niillä ei opeteta, perusaskelta ja muutamia yksinkertaisia lavoilla tanssittavia kuvioita.
Opetettavaan tanssiin kuuluu opetussessio ja "vapaata" tanssia. Tässä vapaassakaan tanssissa ei mitään kilpatanssikoukeroita esitetä. - Näin se menee tai pitäisi mennä, kuten nimim. avanaq kirjoittaa. Hauska lukea palstalla pitkästä aikaa pelkkää asiaa sisältävä kirjoitus. DD kirjoitti myös periaateessa ok, mutta mielestäni turhan terävästi.
Tanssietiketistä puhutaan usein myös tanssikursseilla ja näin pyrittäneen opettamaan sivistynyttä lavakäyttäytymistä ikään kuin muun opetuksen ohessa. - Lainaan ohessa viestiäni, jonka kirjoitin tanssi.net -pasltalle.
Normaaleissa tansseissa käydessä saattaa saada harhaisen käsityksen ihmisten yleisestä tanssitaidosta.
----- lainaus -----
Tanssitaitoisten ja -harrastajien %-osuus kaikista?
Cake
2008-04-09 14:59
Tulinpa käyneeksi viikonloppuna (su-ma) risteilyllä, jossa koko laiva oli varattu samalla porukalle. Olin etukäteen ajatellut pistäväni jalalla koreasti laivan parketilla.
Normaaleissa tansseissa käydessä saattaa tulla harhainen käsitys ihmisten tanssitaidoista. Laivalla oli noin 1400 risteilyvierasta (ei-tanssiristeily). Väkeä laivan parketillakin riitti ja musiikki oli mainiota sen perusteella, mitä esityksiä kuuntelin. Varsinaisesti tanssitaitoista väkeä ei laivalla näyttänyt olevan juuri nimeksikään.
Orkesteri soitti mm. letkeää jiveä, mutta parketilla ollut väki tanssi pelkkää "luomunytkyttelyä". Pari kädenalittajaakin bongasin, mutta sekin näytti olevan jonkinlaista luomuvääntelyä. Nautinnollista luomutanssikin tietysti voi olla, mutta ilmeinen tanssilajien osaamattomuus oli minusta jopa häkellyttävää. Kun itse mielelläni tanssin mm. jiveä - osaamisesta en viisaasti puhu mitään - niin sydämeni vuoti suorastaan verta jiveä kuunnellessa. Humppa ja perusfoksi näytti parketilla sujuvan, mutta sen edistyneempää tanssia en sattunut näkemään.
Ilmeisesti on niin, että suomalaisista kenties noin 1%% (promille) lasketaan aktiivisiksi tanssiharrastajiksi. Jos laivan väestä laskee tämän osuuden, saadaan 1-2 henkilöä? Tämä havainto näyttäisi täsmäävään mainitun risteilyn tapauksessa.
Loppuillasta laivan parketti oli niin umpitäynnä, että siellä ei olisi lajinomaisestti mitään pystynyt tanssimaankaan. Vedin tilanteesta johtopäätökset ja painuin ajoissa nukkumaan. - http://tanssi.net/fi/tausta/lajit.html
Siellä on myös muutamia askelanimaatioita. Aika neropatti on, jos pelkästään noiden avulla aikoo tansseja oppia? Myös DVD-kursseja löytyy:
http://www.tanssit.fi/
Pelkän DVD-opetuksenkin avulla on oppiminen vaikeaa? Parasta olisi mennä sopivalle kurssille ja käyttää edellisiä opetuksen tukena. - Ilta oli minusta musiikillisesti ja tanssillisesti hyvä. Väkeä paikalle tosin olisi mahtunut enemmänkin.
Tuntui siltä, että kumpikin orkesteri vain vetreytyi illan edetessä. Musiikki oli tanssillisesti monipuolista, tuli sekä hitaita, että nopeita, perinteistä suomalaiskansallista tanssimusiikkia ja nykyajan muotitansseja. Sambaa en sattunut kuulemaan kertaakaan. (Olin kyllä välillä hiihtomajan puolella.) Cha chata sen sijaan soitettiin useaan kertaan.
Jos jotain toivomuksia saa lausua, niin minusta kumpikin orkesteri voisi esittää jokaisella setillään noin yhden soittoparin enemmän "Rock'n'Roll & Jive" -tyyliin. Nykyajan osaava tanssiyleisö mielestäni kaipaa juuri tällaista musiikkia tunnelman kohottamiseen. Näitäin kuultiinkin ja mainiosti esitettynä, mutta lähinnä loppuillasta, kun osa yleisöstä oli jo poistunut. Mahdollisesti parhaat esitykset jäivät monelta kuulematta kokonaan! - Huomaavaisista tupakoitsijoista joskus puhutaan, mutta sellainen lienee harvinainen ilmestys?
Tupakoitsija todellisuudessa lienee yleensä nikotiinin ja tottumuksensa orja. Siinä ei silloin juuri muita ihmisiä ajatella, kun pitää saada mielihalunsa tyydytetyksi.
Minuakin kieltämättä ärsyttää se, että monien laitosten ulko-ovella on tupakkamannekiineja esittelemässä typerää ja monin tavoin haitallista riippuvuuttaan. - Osoitteesta: http://www.tanssit.fi/
voi tilata tavallisimpien tanssien opetusta DVD-muodossa. Hintakin on hyvin kohtuullinen 24€ postikulut. Oikeaa tanssikurssia ei mikään voita, mutta opetus-DVD voi olla erinomainen lisä ja kurssin tukena.
Netin videot eivät pärjää DVD-opetukselle, jossa voi halutessaan toistaa tiettyä kuviota niin monta kertaa kuin haluaa ja katsoa vaikka hidastettuna, jos tarpeen.