tuplacake
Harrastuksia: kirjallisuus, musiikki (kuuntelu), valokuvaus, luonto ilmiöineen, kielet, matkailu.
Liikuntaa: pyöräily, melonta, tanssi, hölkkä, löhöily.
Suosikkibändit/artistit: Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri
Linkit: http://www.tanssi.net/fi/p/2d.html
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Koulut: Jyväskylän yliopisto
Ammatti: ATK/IT/tietoliikenne
Ase tai siviilipalvelus: Oulu,alikessu
Yhdistykset/kerhot: Keski-Suomen Tanssin Ystävät Kestavät ry
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia5 aloitusta · 174 kommenttia
- Pelkästään katsomalla ei tosiaan opi. Katsele paikkakuntasi tanssikurssitarjontaa. Polkkaa opetetaan useimmissa lavatanssiseuroissa silloin tällöin. Myös kansantanssin harrastusseurat kannattaa pitää mielessä kuten edellisessä kommentissa todetaan.
- Tanssia ja harjoittelua: https://www.youtube.com/watch?v=RY5msQ1svTI
- Hyvin sanottu edellä ja vastaaja on nainen. Itse olen mies, mutta eipä tuohon juuri ole lisättävää.
Käy tanssikursseilla ja opettele hyvin muutaman yleisimmän tanssin perusteet ja vienti. Kuvioita ehtii opetella ajan mittaan kokemuksen kertyessä. Kuvittelen, että tansseissa miellyttävä persoonallisuutesi on se, joka tekee vaikutuksen. Hyvä tanssitaito voi olla avuksi ja antaa rohkeutta hakea daameja tanssimaan.
Kuten edellä myös sanotaan, et voi kaikkia miellyttää vaikka olisit maailman paras tanssija ja hallitsisit kaikki mahdolliset kuviot ja habanerat. Pakkejakin voit joskus saada ja niin olen saanut minäkin. - Tanssien alkeiskursseilla on monentasoista väkeä. Osa on käynyt alkeiskurssit moneen kertaan ja toiset voivat olla eka kertaa elämässään opettelemassa tanssin alkeita. Tästä syystä voi tulla vaikutelma, että juuri minä olen huonompi ja hitaampi oppimaan kuin muut.
Tanssikursseille osallistumista kuitenkin suosittelen. Pitää vain ottaa reipas huumori mukaan eikä lannistua vastoinkäymisistä. Itse olen käynyt ties kuinka monella kurssilla, mutta silti välillä tunnen itseni tyhmäksi uusia asioista opetellessani.
Tanssimaan ei opi kirjekurssilla eikä pelkästään mallivideoita katselemalla. Katselusta on apua, mutta omakohtaista harjoittelua ei mikään voita.
Motivaatio kasvaa kunhan huomaat oppineesi jotakin. Näin tapahtuu, jos harjoittelet sinnikkäästi. - Yksityistunnit voivat tulla turhan tyyriiksi? Kannattanee katsoa aluksi vaikka Jyväskylän tanssiopiston monipuolista tarjontaa:
http://www.jyvaskylantanssiopisto.org/
Nuoria tyttöjä siellä näyttää enimmäkseen käyvän. - Suomalalainen ripaskanäyte: http://www.youtube.com/watch?v=SDQBhUX5BBs
- Tässä linkissä on Foksin ja Tangon videonäyteet:
http://www.suomentanssistudiot.fi/index.php?id=46
Kysymys on DVD-opetusvideon näytteistä. Voit tilata DVD-opetusvideon, jos katsot aiheelliseksi. - Tanssilajeja on nykyään joka lähtöön. Jos haluaa kouluttautua "seuratanssiohjaajaksi", silloin on käytännössä pakko opiskella myös suomessa. Missään muualla ei saane koulutusta siten, että se antaisi valmiudet opettaa esim. jenkkaa, polkkaa, masurkkaa ja humppaa?
Seuratanssiohjaajaksi voi kouluttautua Suomen seuratanssiliiton kursseilla: http://www.susel.fi/
Usein tanssiseurat tukevat omia kursseille osallistuvia kasvattejaan, jotka sitten valmistuttuaan ohjaavat seuran tanssikursseilla.
Tanssilajeja on tietysti seuratanssin ulkopuolellakin. Kannattaa miettiä mikä kiinnostaa ja millaiselle osaamiselle olisi kysyntää. - "Ihmettelen suuresti miksi kopterointi on niin suosittua, syliotteessa tanssittaessa kun saa paremman "touchin" kumppaniin."
Sanopa se! Ei tässä luulisi mitään ongelmaa olevan, koska tanssissa mies vie ja nainen seuraa. Jokainen mies voi siis viedä kuten itse haluaa. Lavatanssissa ei ole kysymys kilpailusta.
Jostakin se skisma kuitenkin tulee. Jos oikein olen vetänyt johtopäätökset, niin suurimpia valittajia ovat ne jotka eivät (omaksi harmikseen?) osaa tanssia nykyään kovin suosittuja kädenalitansseja. Niistä sinänsä on ylimääräinen hohto ja glamour mennyt, kun fuskua ja buggia tanssitaan jo eläkeläistansseissakin.
Erityisesti mieheltä vaatii kyllä panostusta ja harjoittelua melko paljon, jotta pystyisi viemään varmoin ottein avoimen otteen tansseja. Kaikki miehet eivät tähän ole valmiita tai heillä ei asuinpaikkansa vuoksi ole siihen mahdollisuutta:
http://www.youtube.com/watch?v=bwjOypYz62Q
Luonnollisesti tanssien järjestäjä on tyytyväinen jokaisesta myydystä lipusta tanssipa tanssipa lipun ostaja sitten miten tahtoo tai ei tanssi lainkaan. - Olipa raikkaan brezhneviläinen ja putkinäköinen kirjoitus teemalla "Koskaan et muuttua saa — siis tanssilavalla mikään ei saa muuttua". Ilmeisesti kirjoitus on tehty provokaatio tietoisesti mielessä?
Pitää paikkansa, että Suomen tanssilavoilla on tapahtunut huomattavaa kehitystä viimeisten noin kymmenen vuoden aikana. On tullut uusia tanssilajeja kuten argentiinalainen tango ja salsa. Mainittuja tanssilajeja harrastetaan maailmalla laajasti, miksei myös Suomessa. Kiinnostavaa kuitenkin on, että toistaiseksi kaikki vanhatkin tanssilajit ovat säilyneet. Uutuuksista huolimatta ns. kädenalitanssitkaan eivät ole niin uutta kuin voisi äkkipäältä luulla. Suomessa on kauan tanssittu mm. jenkkaa, polkkaa, kuviohumppaa ja masurkkaa. Näitä tanssitaan enimmäkseen avoimessa otteessa ja tehdään jopa kädenalituksia.
Silloin tällöin nettikeskustelussa peräänkuulutetaan "perinteisiä tansseja". Tiettävästi jotkut tanssijärjestäjät ovat tähän pyrkineetkin. Lopputulos lienee, että sellaiset tanssit eivät menesty eivätkä kiinnosta ihmisiä tarpeeksi. Kun pullon henki on päästetty ulos, ei sitä enää saada takaisin.
Itse tykkään tanssia kädenalitansseja, kun musiikki siihen innostaa. Tanssin mielelläni myös foksia ja valsseja sekä tietysti myös tangoa.
(Tämä on tarjolla myös lehden keskusteluun.) - Tanssi on wikipedian mukaan "taidemuoto, jossa ihminen liikuttaa vartaloaan, yleensä rytmikkäästi musiikin mukaan, tuottaakseen esteettisiä elämyksiä, huvitellakseen, sosiaalisena toimintana tai ilmaistakseen tanssillaan jotain".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tanssi
Seuratanssikin on vartalon liikettä ja parhaimmillaan koko vartalon sykettä musiikin rytmiin. Tanssi perustuu oleellisilta osiltaan jalostuneeseen kävelyyn musiikin rytmiin sovittaen. Joissakin tansseissa kuten tangossa ja foksissa jopa korostetaan normaalia kävelyä ja kanta-askellusta. Tätä pohtiessani tajusin taannoin, että Suomen suurin tanssinopetuspaikka ei ole mikään tunnettu tanssiseura. Suomen ylivoimaisesti suurin "tanssikoulu" on Suomen armeija! Miksi? Alokasaikana kaikille opetetaan kyllästymiseen asti tahtimarssia ja usein vielä laulun tai musiikin höystämänä. Marssi on tasarytmistä kävelyä, siis aiemman määritelmän mukaan tanssia! Lähes kaikki oppivatkin marssimaan tahtiin, mutta usein löytyy komppaniasta yksi toivoton, joka ei millään ilveellä ja harjoituksella opi marssimaan tahtiin.
Armeijan tahtimarssista on periaatteellisesti vain pieni ero mm. suosittuun tanssiin buggiin. Buggin sääntöjen mukaan naisen askellus on tasatahtista, siis pohjimmiltaan tahtimarssia. Ymmärrän, että joku voi nähdä punaista tämän lukiessaan. Fakta homma ei siitä miksikään muutu, joskin lisää tanssillisuutta buggiin saadaan swingin, baunssin, pyörimisen, parityöskentelyn yms. tehosteiden avulla. Miehen askel buggissa on vielä "helpompi", jos mahdollista, sillä miehen askel buggissa on sääntöjen mukaan vapaa, mutta miehen pitää silti osata viedä daamia musiikin mukaan. Aloittelevaa tanssijaa tämä tieto ei auta lainkaan, mutta ehkä on kuitenkin helpottavaa tietää, että miehen askel ei buggissa voi koskaan mennä väärin!
Totuuden nimissä on samalla todettava, että mikä tahansa tallustaminen ei näytä erityisen tanssilliselta. Buggin ohella kävelyhumppa on toinen esimerkki tanssilajista, jolla on runsaasti yhtäläisyyksiä marssiin.
Musiikki itsessään ei käske tanssia esim. Cha cha -tanssia tai mitään muutakaan tietyn tanssilajin mukaan. Nämä ovat opittuja asioita. Kaikki tanssit ovat kuitenkin rytmistä liikettä musiikin tahtiin sovittaen. - Asian kuin asian saa niin halutessaan vaikeaksi. Musiikin rytmiin liikkuminen on useimmilla jollain tapaa synnynnäistä. Pikkulapset alkavat usein liikkua musiikin rytmin mukaisesti, vaikka eivät ole koskaan kuulleet mitään tanssista.
Tanssi on liikettä ja liikkumista musiikin rytmiin. Lavatanssi on vain yksi ja OPITTU tiettyjen sääntöjen mukainen tanssin muoto useine tanssilajeineen.
Esimerkki pikkulapsen tanssista: http://www.youtube.com/watch?v=4wt824D1Bqg - Minä puolestani suosittelen aktiivisesti tanssikursseille osallistumista, jos paikkakunnallasi tanssikursseja pidetään.
Paljon töitä ja harjoitusta tarvitaan, mutta ajan mittaan huomaat edistyväsi ja se motivoi jatkamaan. Turhautumisen vaarakin alkuvaiheessa voi olla. Voi helposti tuntua siltä, että muut oppivat nopeammin. Tämä taas saattaa johtua siitä, että ne muut ovat olleet samalla alkeiskurssilla jo monta kertaa. Alkeiskursseilla on kuitenkin eduksi, että mukana on jo aikaisemmin kursseilla käyneitä.
Alkeiskursseilla kannattaa käydä useasti, jos vain mielenkiintoa on. Alkeiskurssin käytyäsi et yleensä ole valmis osallistumaan välittömästi seuraavan tason kurssille. Oppimiseen tarvitaan aikaa ja tanssikilometrejä. Muista, että kaikki taitavatkin tanssijat ovat joskus olleet aloittelijoita! - Tämän kysymyksen voisi myös ja jopa mieluummin osoittaa tanssinetin keskustelupalstalle: http://tanssi.org/ (vaatii kevyen kirjautumisen)
Vastaukset riippuvat luonnollisesti hyvin paljon vastaajasta. Aikaa vievää ja työlästä olisi käydä kuuntelemassa suosituiksi tiedettyjen orkestereitten esiintymisiä.
Ykkösjuttu tietysti on soittotaito ja äänentoiston ja volyymin sovittaminen (miksaus) tilaisuuteen sopivaksi. Joillakin ilmeisesti soittotaitoonsa suhteen epävarmoilla orkestereilla näyttää olevan taipumusta korvata volyymilla mahdolliset soittotaidon vajavaisuudet, mikä ei tunnetusti paranna lopputulosta yhtään, pikemminkin huonontaa.
Kun puhutaan tanssiorkestereista, niin monipuolisuus on hyvästä. Omasta puolestani sanoisin, että musiikkilajiakin tärkeämpää on, että musiikki tuntuu hyvältä ja hivelee korvia ja tajuntaa. Musiikkilaji tulee tämän jälkeen. - Hmm?
Älä sentään rysäytä lavan päälle. Jos lavan katto ei kestä, on tiedossa pahoja ongelmia.
Muuten on tosi kivaa ja piristävää nähdä kopterointia lavoilla. Erityisesti naiskopterit piristävät tanssi-iltaa! - Tätä palstaa paljon parempi tietolähde on:
http://tanssi.net/
ja siellä erityisesti mm. keskustelupalsta. Sinne oma nimimerki ja menoksi.
Onnellista tanssivuotta 2012! - Hmm? Näitähän luulisi jo olevan riittämiin eikä uutta enää tarvita. Oheisesta listasta voi valita ja listaakin täydentää:
Jive
Fusku tuplabaunssilla (tai Swingfusku)
Lindy hop
BW
Bugg (kun siltä tuntuu)
West Coast Swing (East Coast Swing on periaatteessa jiveä)
Potkurokki (parasta välttää tanssilavoilla)
Luulisi tällä valikoimalla pärjäävän aika pitkälle? - Tuotapa en ole tullutaan ajatelleeksikaan, että ruotsalaista buggia voi hyvin pitää lindyn halpis- tai karvalakkiversiona. Hyvä rinnastus!
Aloittelijalle bugg voi aluksi tuntua vaikealta mm. siksi kun "miehen askel on vapaa". Pitää kuitenkin ensin oppia "tanssimaan" tasa-askelluksella, jotta pystyy soveltamaan myös vapaata askellusta niin halutessaan. Kaiken kaikkiaan bugg on mielestäni ylimainostettu tanssi. Yhtä hyvin suomalaiset tanssiohjaajat voisivat viedä Ruotsiin vaikka suomalaista humppaa ja fuskua. Ruotsalaiset lienevät sen verran viisaampia, että eivät moiseen alennu.
Säikeen avaajalle sanoisin, että älä vaivaa päätäsi sillä miten buggia pitäisi tanssia. Tanssi kuten hyvältä ja mukavalta tuntuu ja ota parisi ja muuta tanssijat huomioon. Tansseissa ei olla kilpailemassa vaan viihtymässä. - Avanaq kirjoittaa minusta todella hyvin ja ilmeisen kokemukseen perustuen. "Bugghölkkä" ympäri lavaa ei ole eikä pidä olla mikään itsetarkoitus. Niin ja kuten nimimerkki myös toteaa, niin tanssillisuus on kaikkein tärkeintä koska kerran tanssista on kysymys. Buggin säännöt itsessään antavat mahdollisuuden tanssia buggia hyvinkin monella tavalla.
Edellä kehutaan myös svedubuggia. Makuasia sekin. Itse en pidä ollenkaan kauniina buggia, jossa miehen jalat heiluvat levällään kuin helikopterin lavat. Kauneus lienee tässäkin katsojan silmässä. Bugg on lopulta vain yksi tanssi muiden joukossa, vaikka epäilemättä on omalla tavallaan kiinnostava. - Täältä löytyvät buggin killpailusäännöt. Lavalla tietysti voi tanssia miten tahtoo. Tavallisissa lavatansseissa ei ole kilpailusta kysymys:
www.tanssiurheilijat.fi/EC-10-dance/stul_kilpailusaanto.pdf
10.3 Bugg
10.3.1 Määritelmät
10.3.1.1 Perusajatus
Bugg on ilman ennalta sovittua koreografiaa tanssittava vapaasti vietävä paritanssi ja kilpailumuoto
siitä bugg-tanssista, jota tanssitaan tanssilavoilla. Sitä tanssitaan 4/4-tahtiseen, esimerkiksi
tanssiorkestereiden soittamaan, musiikkiin.
10.3.1.2 Perusaskel
Naisen askellus:
a) Naisen tulee astua yksi askel tahdin jokaisella iskulla.
38
b) Nainen saa kulkea eteen- tai taaksepäin tai kääntyä jokaisella askeleella. Käännös ei
voi olla sellainen, että yhdellä askeleella käännytään kokonainen kierros.
c) Naisen vasemman jalan tulee olla lattiassa musiikin 2 tai 4 iskulla. Naisen oikean jalan
tulee olla lattiassa musiikin 1 tai 3 iskulla tai sitä voidaan halutessa viivyttää jonkin
verran (synkopoida). Poikkeuksena ns. tuplapyörähdykset.
d) Naisen taka-askeleen suunnanvaihdon tulee pääasiassa tapahtua musiikin ykkösellä
tai kolmosella ja suunnanvaihdon tulee olla selkeä.
e) Naisen jokaisen rotaatiosuunnan muutoksen tulee aiheutua miehen viennistä eli
jarrutuksesta. Tämä jarrutus tapahtuu pääasiassa musiikin ykkösellä tai kolmosella
(rotaationmuutokset tapahtuvat sekä etu- että takaperin).
Miehen askeleet ovat vapaat, mutta niiden on oltava sopusoinnussa musiikin, kuvion ja naisen
askelten kanssa. Miehen jalkatyö saa mieluiten olla vaihtelevaa.
Perusaskeleen erilaiset tekniset variaatiot ovat samanarvoisia, esim. kierto tai varvas / kokojalka-
askellus (perusaskeleen suoritustavassa ainoastaan tanssittavuus vaikuttaa arvosteluun).
10.3.1.3 Perusaskeleen variointi
Naiselle ei ole olemassa perusaskeleen variaatioita. Ns. tuplapyörähdykset, joissa rotaationopeus
tilapäisesti kiihtyy ja nainen askeltaa nopeammin kuin askel per isku, esim. 4 askelta
2 iskulle (= 2 kierrosta yhden asemasta) ja 6 askelta 4 iskulle (= 3 kierrosta kahden asemasta),
ovat myös sallittuja. Miehen askeleet ovat vapaat.
10.3.1.4 Tanssin luonne
Buggissa ei ole ennalta määrättyä koreografiaa ja vienti on vapaa. Parituntuma on tärkeä.
Miehen tulee viedä naista. Tanssin tulee olla harmoniassa musiikin kanssa ja kuvastaa sen
intensiteettiä ja tunnelmia. Tanssikuvioiden tulee seurata toisiaan luontevasti ja harmonisesti
aiheettomien pysäyksien tai katkosten häiritsemättä. Tanssin pitää soljua luontevasti, mikä
edellyttää parin kummankin osapuolen aktiivista osallistumista. Kaikki ”murteet” ja tanssityylit
ovat samanarvoisia.
10.3.1.5 Kuviorajoitukset ja kuvioiden variointi
Kaikki kuviot ja niiden variaatiot ovat vapaasti käytettävissä, mutta buggin luonne (ks. edellinen
kappale) ei saa kadota tanssissa.
10.3.1.6 Akrobatiarajoitukset
Akrobatiakuviot eivät ole sallittuja.