j.pellervoinen
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia274 aloitusta · 1718 kommenttia
- Ketjujen pituus toki häiritsee varmaan kaikkia, koska mukana pysyminen on hankalaa. Varsinainen keskustelu keskittyykin muutamaan kymmeneen viimeisimmän kommentin välille. Loput ovat vain painolastia.
Ehdotan siis noiden suosittujen ketjujen pitämistä tällä palstalla, koska niillä kirjoittelijat ovat aktiivisia 70 käyttäjiä muutenkin.
Ketjujen pituus voitaisiin kuitenkin rajata niin, että esim. 51 vanhin kirjoitus tipahtaa aina automaattisesti pois kun uusi kommentti tulee. Silloin ketjussa olisi kivempi käydä ja uskon, että ei niitä tosivanhoja kukaan kerkiä lukemaan. - Minulle sopii melkein mikä hyvänsä Suomen normaali lämpötila.
Lämpöisestä nautin ja otan iisimmin.
Kylmälä pukeudun asiallisesti.
Yöksi avaan heteellä ikkunan ja saatan laittaa tuulettiminkin päälle.
Lintujen laulun ja satuunaisten yöajelijoiden äänet mykistän korvatulpilla ja ikkunasta killittävän aamuauringon vaimennan mustalla silmäsuojalla. - Se joki virtaa savisessa maastossa, siitä osa väristä.
Tähän aikaan vuodesta lienee siitepöly suurin värjääjä. - Home - End näppäimien suosiminen lisää kannanottojen unohdusta, koska silloin jonnekin ketjun välille tehty huomautus ohitetaan silmänräpäyksessä ja mennään pohjalle. Keskustelu muuttuu jorinaksi, niin kuin tämäkin välihuomautus, jos käyttää noita näppäimiä, vaikka tämä ketju ei olekaan kovin pitkä.
- Tunnustan, etten ole kovin aktiivinen vierailija kahvipirtissä ja syy on varmaan miehisessä ujoudessani.
Kun en usein käy, niin harvoin käydessäni minulla ei ole aikaa lukea tuota valtavaa ja, tunnustan, suurimmalta osaltaan ihan mukavaa aineistoa.
Tunnen siis itseni ulkopuoliseksi, vähän kuin kekkereissä, joissa olen kuokkimassa, enkä tunne ketään tai jos tunnen, jään keskusteluringin ulkopuolelle kuuntelijaksi.
Jos jotain sanon, vastausta en juuri saa ja jos saan, niin koen sen kohteliaana vieraan huomioimisena.
Varmaan sitä tarkoittavat myös nuo nikittöminä, usein merkkiä vaihtavat, kirjoittajat valittaessaan syrjinnästä tai väheksynnästä.
Kuokkavieraana on kurja olla, jos haluaa huomiota.
Huomiota saa vain esiintymällä poikkeavasti, joka usein koetaan häiritseväksi.
Onko jokin ketju sitten liian pitkä?
Ketjun aloittaja saa tietysti egolleen hunajaa, mutta sinne kirjoittajan täytyy hyväksyä se, ettei välttämättä tule huomatuksi, mutta sehän ei haittaa, jos siitä ei välitä.
Minua ne eivät haittaa, kirjoittakoot niihin kuka haluaa. Minäkin kirjoitan joskus. - näyttäisit mallia, millaista kirjoittelun pitäisi olla.
- Vanhoja ollaan kaikki, niin että jätin tuon nimimerkkisi etuosan pois.
En ole kauaa aikaa täällä kirjoitellut, mutta sen olen huomannut, että kun asiallisesti kirjoittaa, niin eipä sorssita, tarkoitan sitä , että me ollaan jo (siis Sinä ja minä) sen verran vanhoja, ettei kovin lapsellinen paskanjauhaminen kiinnosta.
Eipä silti, ei sellainen omasta mielestä hyväkään juttu kaikkia kiinnosta.
Itsetuntoahan se vaatii noilta politiikoiltakin, jos kukaan ei ole kiinnostunut niiden jutustelusta. Silti nevaan yrittää. Joskus sitten onnistuu ja yhtä äkkiä huomaa, että kasa kuuntelee, eikä heitä mädillä kananmunilla.
Jotkut taas tykkäävät kun kansa heittelee.
Meitä on niin moneen junaan. - kutsuit.
Tuo abnormi vähän kummastutti, mutta jos se on normaali, niin se onkin ainoa ilmaisu, jolla voi kuvata toista ihmistä. Noilla idiootti ja imdesilli sanoilla kun nimittelee, niin haastemies on pian ovella kunnianloukkaushaaste hyppysissään.
Käytän noita kahta kun palautan itseäni maan pinnalle tyyliin. Saa..nan Jopel olet idiootti.
Jos b ja n ovat liian lähekkäin, niin se johtuu liian pienestä näppiksestä tai vääristä juomatavoista. - se kiusaaja on vihollinen.
Lähettääkö se naissotilas nootin vihollisen esikuntaan? - Hidas härmäläinen kun olen, niin meni vuorokausi ennen kuin hiffasin.
Monet sanovat armeijan kuulumisesta tasa-arvomielessä myös naisille ja vastustajat sanovat, että koska naisilla on tuo lasten hankintavelvollisuus, niin sen pitäisi riittää vastineeksi.
Ainakin silloin kun meidän perheeseen lapsia hankittiin, se oli mitä suurinta rakkautta ja odotusaika mukavaa jännitystä täynnä.
Sitäkö siis verrataan armeijaan ho,ho, hoo.
Tuosta armeijan kurjuudesta sen verran, että se on sotatilannetta varten luotu koulutustapahtuma, jossa pyritään kouluttamaan asevelvolliset ehdottomaan käskyjen tottelemiseen ja kurin, sekä todella ikävien olosuhteiden sietoon. Pienelle osalle annetaan myös johtamiskoulutusta.
Kaikista koulutetaan, niin ikävältä kuin se kuulustaakin, vihollisen eliminoijia.
Kiusaaminen on ikävä asia, muuta sitäkin pitää oppia sietämään ja tarvittaessa itseään puolustamaan. Tosipaikan tullen vitsit on vähissä ja itku ei auta. - Nykyään jos kessärengin ottaa, niin varovainen täytyy olla.
Pitää olla vakuutukset ja ilmoitukset verottajalle kunnossa ja pitäiskö oikein työnantajaaksi tekeytyä, muuten voi tulla ongelmia.
Jos tuo kesärenki sattuu olemaan yrittäjä, niin täytyy tarkastaa, onko sen veroasiat ja yrtystiedot kunnossa, muuten voi tulla ongelmia.
Niin ja sitten, onko tuo renki rehellinen ja pitäskö pyytää rikosrekisteri näyttämään?
Vaikeeta on nykyään kesärengin otto. - Minusta on mekein sama, mnkä puolueen kannattaja ehdokkaas oni, kunhan hän täyttää nuo ehdot.
Suomalasten puolueiden ohjelmilla on loppujen lopuksi yllättävän vähän merkitystä, kun EU:n asioista on kyse.
Puhukoot mitä vaan, kyllä heillä on Suomi kuitenkin mielessä, uskon ainakin niin. - Äänestin kävelylenkin varrella olevassa paikassa kokenutta konkaria.
Myös kielitaito ja oikea koulutus olivat kriteereinä.
Meillä on siellä niin vähän edustajia, ettei sinne kaanata untuvikkoja laittaa.
Opetelkoot kotimaassa ensin ja näyttäköön täällä kyntensä. - Tottakai.
- Jonkin tutkimusen mukaan noin puolet nykynaisista harksee jo vakasti äiyiydestä kieltäymistä.
Mitä muuta voi odottaakkaan naisista, joista on tullut uraohjuksia.
Vielä vähän lisää, niin täytyy ruveta kääntämään halukkaiden miesten vehkeitä nurin päin ja syöttämään niille naishormooneja. - Minäkin
haluaisin
vähän
kokeilla
ja
vaikka
kiusallani
näyttää,
miten
vaikea
on
lukea
tarinaa,
kun
sen
kirjoitta
tähän
muotoon.
Tuleehan
sivulle
tietysti
pituutta,
jos
se
on
tärkeää.
Minä
en
katsonut
tuota
ohjelmaa,
vaan
tappelin
digiboxin
kanssa
ja
sain
siitä
selkävoiton.
Selkävoitto
tarkoittaa
tässä
tapauksessa
sitä,
että
se
alkoi
taas
tallentamaan
ja
antamaan
nähtäväksi
kaikki
sinne
tallennetut
ohjelmat,
eikä
vaadi
kovalevyn
alustusta.
Terveisin
Jopel - Niillä on miehen mitat, karvat ja kaikki, mutta mieli on vielä kuin lapsella.
Suurimmalla osalla pojista on melko varmasti vielä poikuuskin tallella.
Kiinnostus on kuitenkin kauhea toista sukupuolta kohtaan ja ei tarvita kuin yksi manipuloija AU-tupaan, niin tälläisia hassuja alkaa tapahtua.
Mitenkään puolustelematta noita hölmöjä sanoisin kuitenkin, että sivistyksemme on vielä kovin ohut ja vaikka tasa-arvo hyväksytään, niin joissakin asioissa se vaan näyttää kangertelevan puhumattakaan nainen sotilaana, ei kaikki naisetkaan sitä ymmärrä.
Jotkuthan vaativat tasa-arvon nimissä jopa naisillekin pakkoasevelvollisuutta, mutta eihän se käy, koska ei sitä niin tasa-arvoisia kuitenkaan haluta olla..
Nyt tytöt saatetaan kokea myös eriarvoisina pyrkyreinä.
Monet asiat ovat syvällä geeneissä ja selkäytimessä ja vaikka missä. Ei noihin salaisiin sopukoihin kannettu oppi helposti mene.
Tilanne voi olla ihan toinen 100 vuoden tai 1000 vuoden tai viimeistään 10000 vuoden kuluttua. Silloin saattaa olla jo vaikka amatsonien valtakunta olemassa.
Ken elää se näkee. - Mitro, (ei saa käyttää enää Isä titteliä), on demarien listoilla, tosin sitoutumattomana, mutta kuitenkin.
Entäpä, jos lista olisi ollut kokoomus tai peräti kristilliset? - Tuolla on parikin viestiketjua, joissa on pitkiä rimpsuja kopioita menneiltä ajoilta.
Mitenkähän ne olisi hepoin tehdä?
Minäkin voisin kokeilla.
Niin ja SkillaN voisi laittaa kanssa menneet jutut palstalle.
Jo vain olisivat 60 palstalla kateellisia.
Uudistuksen tuulet toivat uusia tapoja. - Ylioppilas nimikkeenä on vähän yliampuva ja yli arvostettu nykypäivänä.
Sen tutkinnon suorittanuthan on vasta alimmalla tasolla, jos tavoitteena jokin korkeakoulu tai yliopisto, niin kuin useimpien on.
Yksinään tuolla opinarvolla ei ole mitään käyttöä.
Sanoisin, miltei päinvastoin.
Siitä siis täytyy ponnistaa eteenpäin ja lujaa. Onneksi useimmat niin tekevät.
Lopuista tulee pettyneitä väliinputoajia.
Paljon enemmän pitäisi arvostaa ammattiin johtavaa koulutusta.
Sieltäkin on nykyisin mahdollisuus ponnistaa kaikille opintasoille.
Etua ammattiin johtavassa koulutuksessa, että sieltä alemmaltakin asteelta lopettaneet ovat jo jonkin alan ammattitutkinnon suorittaneita.
Heitä tarvitaan, he ovat tärkeitä. ei kaikki voi olla pomoja.
Tätä mieltä uskallan olla, vaikka lapseni ovat ylioppilaita ja maistereita ja olen heistä ylpeä.