tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. No en kyllä näe sillä mitään merkitystä,jos ei ole FCin virallinen rotu...Näkyyhän sekarotuisiakin kentillä ja kisoissakin.Toki jos ei halua pittiään fix-rekisteriin (kisoja varten),niin ainahan harrastaa muuten voi ja kentilläkin käydä ;)
    Ihan kuin muittenkin rotujen kanssa vaikka harvinaistenkin.

    Eli lähinnä nyt kyse siitä,että kun puhutaan hyvästä harrastuskoirasta (annetaan tiettyä mielikuvaa),niin ei olisi sille pahitteeksi edes jotain näyttöä olla ;)

    Pittiyhdistyksen sivuilla aikoinaan oli maininta siitä,että eivät ole erityisen lajisosiaalisia.
    Myös tuon kuvan olen saanut muutamalta rodun harrastajalta.
    Eikä mikään ihme ole taustoja ajatellen.Ylipäätäänkin,jos edes yritetään kehittää jostain rodusta,jolla ei lajisosiaalinen
    tausta ole jo alkuperältään vahva,niin vaaditaan melkoista ja järjestelmällistä kokonaisvaltaista työtä jalostuksessa,että se saataisiin päinvastoin muutettua...Ja silti se kokonaan ei pahemmin onnistu.
  2. Taitaa olla aika yksilöllistä tuo muitten koirien kanssa viihtyminen.
    Enemmän kuin taitaa olla tyypillistä toisinpäin.
    Avoimuus ihmisiin taitaa olla enemmänkin tyypillistä.

    Harrastuskoirasta sen verran,että jos on mahtava,niin miksi niitä ei juuri missään kentillä tai kokeissa näe?
    Vai puhutaanko nyt vaan jostain niiden omista touhuista.
  3. Saksanpaimenkoira on poliisien suosikki virkakoirana useastakin syystä.Yksi on se,että rotu on nopea ja helppo opettaa.Eli kuten eräs ohjaaja kerran hyvin kuvasi,"oppii nopeasti,heillä kun ei ole aikaa turhia tahkota koirien kanssa"...
    Eli tarkoittaako se,että rotu ja virkakoirat on pehmeitä ? Epäilen...

    Lähinnä muistaminen kovuudessa on kykyä muistaa (ja hallita) epämiellyttäviä asioita.Ja siinä se nimenomaan näkyy.Tosin taas muistettakoon,että myös luonteen muut osa-alueet vaikuttaa,mitä koira ilmentää.Lähinnä toimintakyky ja taistelutahto.

    En siis näe mitään outoa k.hatuttomansedän kuvauksessa koirastaan.Eikä ole ensimmäinen,josta kuulen tai tiedän ;)
  4. 1.Ei pahemmin.
    2.Sopii
    3.Voi
    4.Sopii,ihan samoin kun yleensäkin koira.Kunhan saa hyvän ja rodunomaisen hoidon.
    5.Omasta puolestani ei ollut.Mutta muitten puolesta vaikea vastata.

    Mopsi ei ole nykypäivänä terveimmästä päästä,joten kannattaa tarkkaan katsoa mistä ottaa.
    Kysellä kunnolla terveydentiloista,onko taustat olleet pitkä-ikäisiä ja että hengitys on vaivatonta.
  5. No nih,hyvä juttu :)

    Minulla aikoinaan kovin kaahottaja,joka pahimmat hepulit veti illalla,eikä malttanut millään rauhoittua nukkumaan,meni sylityksessä,kun siihen oppi,niin taju kankaalle,että uni tuli.
    Kaikkeen sitä joutuu,kun nukuttamaan ylivilkasta koiraakin :D
  6. Kun sitä sylitystä käytetään rauhoittamiseen,niin eipä se heti tajua,mikä homman nimi on.Varsinkin jos on sitkeä ja taistelunhaluinen penikka.
    Jos se alkaa uudelleen kiihtymään tuhatta ja sataa,niin otetaan uudelleen.Alussa niin monta kertaa,kun tarve vaatii.Ja se pidetään siellä sylissä niin vaan kiinni,ettei se osu tai hanskat käteen.
  7. Ei ole tarkkailun alla minun puolestani.Muiden puolesta toki en voi puhua.
    Viestistä ilmeni,jos sen kokonaan luit ,missä asian yhteydessä tuota sivuuttiin ja millälailla :)

    "Pienet..." Tuo oli varmaan tsoukki,heh :P.Itse luulen,että eiköhän se ole lähinnä syntynyt,kun ei muita huomioonoteta tavalla tai toisella ylipäätään eli niitä kooranomistajia löytyy,ja varmaan suurin syy on kun liian usein saa lehdistä lukea,kun joku iso koira on tikannut jonkun ihmisen tai pikkumoppen.

    Meillä noit lattialuutut on pystynyt ohittamaan vaikka auki rähisevät vieraat koirat.Ei kiinnosta.
    Mistähän se vois johtua? Ilmeisesti kun ne ei ole ylipainoisia,emäntäkin vähän kuivemman sorttinen,pieni egoisia vai mistähän voi johtua? Todennäköisesti omasi hallitsevat varmaan moiset pikkujutut jo ihan takaraivosta,kun oikeita koiria on :D
  8. No en osaa sanoa,miksi siellä on tuollainen "trendi".Riippuu vissiin,mihin mitäkin milloinkin osuu.
    Täällä esim.kun lähtee tuonne eräälle asuinalueelle kaupunkikierrokselle :D kiertämään,vastaan tulee eniten suuria sekarotuisia,ja maailman parhaan pk-rodun edustajia melkoisia määriä useinkin.
    Ja ei voida kun pikkufifin kanssa hämmästellä sitä metelin määrää,kun ne meidät suihinsa haluaa ihan selvästi pistellä o_O
    Pakkohan se sitten on omistaa vähän isompaakin luokkaa,sellainen bodikuaard koissutyyppiä,oiskohan sellaista oikeaa sitten,että uskaltaa omasta lintukodosta edes ulos lähteä :D
    Ne siellä olevat hyvät koiranulkoitusmettätkin on niin vaarallisia,kun ne pedot siellä juoksentelee ihan pois kontrollista,että se "oikea koirakin " pitää olla vähintään taistelukoirageeneistä sarjaa,että riskaa sieltä luutun kanssa kulkea pieni naisihminen o_O

    ps.Meillä löytyy "lattialuuttukategoriasta" sen verran koetuloksia,ihan tottelevaisuuspuoleltakin,että hitaampia voi hirvittää,mutta ei auta,kun noit pedot isoine miehineen meidät syödä meinaa o_O
  9. Eiköhän toi "lihavat on lepposia, "("ei ne keksi muille kepposia"" taida olla ihan hauska vanha slougani jostain historian havinasta.Taisi olla peräisin Seitsemän Seinähullulta ;=)

    Kuka sitten ottaakin tosissaan,ihan huumorilla tai millä ottaakin.
    Mutta yleistys on minun mielestäni ylipäätään yleistystä,ja harvemmin mihinkään osuu aina kohdalleen...
    Vähän kuin kaikissa asioissa,sekä että löytyy,hyvässä ja vähemmän hyvässä ym.

    En tiedä lasketaanko itseäni "oikeitten koirien omistajaksi" ,kun en tiedä,mitä se kellekkin tarkoittaa,ja "lattialuuttujakin" löytyy,tosin aikas huonosti pyyhkiviä,kun siihen ei ole koskaan niitä harjoitettu...

    Mutta ei,en pidä koirien lihottamista kivana,vaan vääränä koiraa kohtaan.Se sitten mitä itselleen tekee,on oma asiansa.

    Tuo taas käyttäytymisestä koirista puhuttaessa on myös yleistystä.Aivan samalla lailla löytyy niitä vähemmän fiksusti käyttäytyvia koosta riippuen.Jos vaikka suhteuttaa vielä siihen,mitä määrällisesti ylipäätään näkee,jos niputtaa yhteen haluaa välttämättä.
    Ja siihen ei pahemmin mitään voi,ellei ole vaaraksi muille,miten toiset koiransa handlaa.
    Eli se nyt mitä voi tehdä,jos haluaa asioihin puuttua,niin koettaa vaikka kun keskittyä ne omat pitämään suht järjestyksessä,ja jos oikein vielä on kiinnostusta muittenkin tekemisiin,niin voi vaikka mennä yhdistystoimintaan ja kouluttautua muita ohjaamaan ja opastamaan koulutuspuolella :)
    On hyödyllistä ja saa muuten "irtikin" enemmän kuin pelkistä nettikirjoitteluista.Ihan positiivistäkin :)

    Ja juu,paino-indeksin mukaan normaalin alarajoilla.Ei siis oma lehmä ojassa ;DDD
  10. Jos nyt noit alistusjutut ja dominointijutut jätettäis ja mentäis sinne koirapuolelle...

    Jos se nappula saa hepulikohtauksia,"iltaraivareita" ym.niin otetaan se vaan kunnolla syliin, vaikka maassa istuen ja pidetään sopivan tiukasti,ja kun rupeaa rauhoittumaan,niin rauhallisesti kehutaan ja sitten pois.Ihan kaikella ystävyydellä,ilman murinoita ja pärinöitä...

    Sitten vaan yleisesti se vanha kaava,opetetaan asiat kunnolla kaikkiin tilanteisiin,palkitaan ja motivoidaan,tarvittaessa myös vaaditaan.Rauhallisesti ja määrätietoisesti.Opetetaan kielto ja tarvittaessa käytetään,mutta pääpanostus nimenomaan oikeaan ohjaaminen.
    Ja sitten paljon kivaa yhteistä toimintaa ja sopivasti lepoa ja rauhoittumista.
    Siitä se sitten lähtee paremmille urille :)

    Enkä kannata myöskään mitään arestijuttuja.Koira kun joutuu muutenkin välillä oleman yksin ja erossa laumastaan,niin tuskin on tarkoitus,että se kokee ne rangaistukseksi...
  11. Kyllä löytyy upeita ja vaan koko ajan paranee koira-osaaminen Suomessa,koelajeissa.
    Isot Onnittelut Mestareille ! :)
  12. Epäilen,että oisko jostain fifeistä kyse...

    Jos ajattelen vaikka harrastamiani,niin kyllä noit fifit ois klaarannut vaikka vasemmalla kädellä,kun kokemusta on.Jos ei olisi,niin sanoisin,että maalaisjäjellä ja kahdella kädellä pitkälle kuitenkin menisi,jos ei nyt ihan tiukemmasta päästä sattuisi kaikki olemaan.Tosin tarvittaessa voihan ne nostaa vaikka vähäksi aikaan naulakkoon...
    Jos isoja ajattelisi,niin noh,jos tykkää kaivaa senkkaa nenästä ja motto elämässä on,"tuurilla ne laivatkin seilaa..."

    Juu,ei ole minun motto.
  13. Valitettavasti ei kaikki nartut suinkaan pidä pennuista.Ja itse asiassa ei mitenkään luonnotonta (vaikkei kovinkaan suotavaa koiranpidon kannalta),jos ajattelee.
    Urokset voi joskus paremmin hyväksyä,niillä kun ei ole niin vahvasti "oma lehmä ojassa" .

    Noh,riippuu mistä roikkuu,puolin ja toisin.Myöhemmin vielä enemmän,ja sananmukaisesti.
  14. Komppaan perheenisää...

    Tällaisissa kysymyksissä kaikkein oleellisin olisi myös tietää rodut...

    Kun ne tietää,niin voisi sanoa se tärkein,onko tulossa hyvinkin mahdollisesti hankaluuksia,varsinkin jossain vaiheessa vai riittääkö helpommat eväät...
  15. Varautuneisuutta voi olla erilaista.Se voi vaikka kohdentua johonkin "yksittäiseen" esim.ihmisiin.Tosin pidättyväinenhän on aika lähellä samaa.Eli koiran ei tartte olla skarppina välttämättä koko aikaa.Voi olla ihan tilannejuttukin.

    Sanoihin suhtaudutaan välillä aika mustavalkoisesti.Ihan kuin pehmeyteen.
    Kun pitäisi muistaa,että mitä koira ilmentää,niin se on kaikkien osa-alueitten summa.Pehmeä voi olla aikas kökkö tapaus,tai aivan ihana,ihan samoin kuin kova.Tosin riippuu vähän naruntoisesta päästäkin sitten se loppuhuipennus :D

    Ei pehmeys ole luonnetestissä nykymaailmassa huono asia.Tosin riippuu toki minkäasteisesta puhutaan.Se on ihan normaali luonteen mittaus nykypäivänä ihan kaikille roduille,ei niinkään ajatellen pelkästään alkuperäistä tarkoitusta.
    Mutta esim.hieman pehmeä on jopa joillain toivottava myös,ja kova ei.
    Eli nykyään luonnetestiä käytetään ihan luonneprofilien tekoon,välineiksi kasvattajille (jos vaan haluaa käyttää...),ja nehän tehdään ihan nimenomaan rotutyypillistä tavoitellen,alkuperää ajatellen,mutta myös nykypäivään sopivaksi huomioiden.

    On myös rotuja,jotka on pohjimmiltaan varautuneita ja/tai pidättyväisiä.Ja se on siis niille tyypillistä ja katsotaan rodulliseksi.
  16. En nyt ihan ymmärtänyt pointtia,mutta tulihan yhden osa-alueen esittely...

    "Tempperamentti..." Mainitaan mm.mitkä on millekin erikoiskokeet ja mitä nimenomaan tarkkaillaan myös kokonaisuutena (koko testi).

    Vielä kovuudesta.Eräässä yhteydessä tuomari selitti videolla esiintyneitten kahden koiran eroa mm.räminätynnyrin jälkeen.Toinen otti oitis kontaktia ,kun mahdollisuus tuli eli pyrki heti aiheuttajan selvittämään.Toinen taas ihan toisin päin,joka siis meni pehmeälle.
    Käsiteltiin myös saman pistemäärän saaneita koiria,jotka olivat aivan kuitenkin erilaisia.Eli tässä tultiin nimenomaan eri osa-alueitten vaikutukseen loppupaketissa.
    Hyvä esimerkki kahdesta eri koirasta myös käytiin läpi,eli pehmeä,huono toimintakyky ja taisteluhalu, (kyseisessä "sessiossa" pitävä tuomari määritteli nämä yhdessä mm.hyvin tärkeäksi jalostuskoirille),koira normielämässä myös heikonlainen.Sitten toinen,pehmeä,MUTTA erittäin hyvä toimintakyky ja taisteluhalu,ja ko.erittäin itsevarma ja helppo koira koko ikänsä.
    Eli tuossa taas jotain,että kaikki katsotaan,varsinkin tietyt asiat kokonaisuutena.Normaalielämässä koira on siis täysi paketti,ja tietyt ominaisuudet joko tukee tai huonontaa,riippuen minkäasteisia ne on.

    Oppiminen (kyky oppia) ja muistaminen on yhä edelleen mielestäni kaksi eri asiaa.Kovuudessa tulee nimenomaan tuo muistaminen,ja se,miten siihen tapahtuneeseen suhtautuu,miten muistikuva vaikuttaa.
    Pehmeä koira-"viisas"-helppo oppia ja helppo kouluttaa ja sitten toisinpäin...Eipä nyt ihan niin.
    Ja itseasiassa,tunnettu vanha juttu,"kova koira antaa ohjaajan virheet paremmin anteekisi,pehmeä välttämättä taas ei".
    Sanotaan,että pehmeää koiraa on helpompi,verrattuna kovaan,kouluttaa.Saattaapi ollakkin (kunhan taas muistetaan muittenkin vaikutus,rotuominaisuudet mm.),mutta enpä sanoisi,yhä edelleen,että on kyse tyhmyydestä tai viisaudesta,kun paljon noissa asioissa lähtee nimenomaan halusta tehdä ja toimia,joka taas tulee jalostuksesta ja käyttötarkoituksesta.
  17. Hyvässä mallissahan tuo jo pitkälti tuntuu olevan,ja kun omat heikkoudet ja vahvuudetkin tunnistaa ja haluaa ne kummatkin nähdä myös,niin ollaan hyvällä tiellä :)

    Joten lykkyä pyttyyn vaan :)
  18. "Kova koira tarvitsee...
    Ei yhä edelleen minun mielestäni.Vaan siihen vaikuttaa nimenomaan "halukkuus" tehdä töitä ihmisen kanssa ja yleinen työskentelyhalukkuus,kuin myös vaikuttaa,onko se missä määrin koiralle luonteenomaista (rodullisesti).
    Oppimisella siinä ei ole mitään tekemistä.Eli kova ei ole sen "tyhmempi",jos tätä sanaa halutaan käyttää.
    Samoin pehmeä kestää toistoja,tai sitten ei,siihen samoin vaikuttaa nimenomaan sisäinen motivoitumisen "taso".

    Tuosta olen samaa mieltä,että pehmeä saattaa turhautua helpommin,mutta se lähtee enemmänkin omistajan käyttäytymisestä.Eli se vaikuttaa koiraan.Varsinkin,jos siihen yhdistyy ohjaajaherkkyys.Tosin sitä voi löytyä kovalta,mutta ei samoissa määrin.Turhautuminen tulee lähinnä esiin,kun tarkastellaan myös koiran työskentelyhalukkuutta(ja nimenomaiseen liittyen,johon vaikuttaa siis taas myös rodulliset piirteet).Mitä korkeampi,sen enemmän toistoja,mitä heikompi,sen vähemmän toistoja kestää.
    Tuosta muuten tehtiin kerran pieni testi eräässä alan asiantuntijan vetämässä klikkerijutussa(kun asiaa sivuuttiin),ihan itseasiassa omasta pyynnöstäni :D

    "Minusta vahva ja kovapäinen..." Niin voi olla myös pehmeä.Eli taas tullaan siihen,miten on muut osa-alueet,ja noh,miksei joskus minkäasteinen pehmeys.Tosin siinäkin tullaan taas muihin osa-alueihin.

    " Omien koirien..." Ja tässä samoin,että myöskin ne muut piirteet ratkaisee,rotuominaisuudetkin vaikuttaa ja miten koira on ohjeistettu ylipäätään ym.
    Luonnetestissähän aika hyvin määritellään kovuus ja pehmeys ;)

    En taaskaan puhuisi (edes testiä ajatellen) tyhmyydestä tai viisaudesta.
    Ja kuten esimerkissä mainitsit,jopa tasen rotuominaisuudet voi vaikuttaa,miten koira ilmentää...
    Ja kuten luonetestissä,kuin normielämässä,niin ne muut osa-alueet vaikuttaa toosi suuresti.
    Ja testissä myös vaikuttaa paineistus,jolloin käyttäytyminen sen alla nimenomaan tulee näkyviin.
    Toisin sanoen,kun kovuutta testissä määritellään myös sillä,miten nopeaan koira ottaa kontaktia sen pelästyttäneeseen kohteeseen ja halua ottaa siitä selvän,niin siinäkin voi olla eroa normielämässä,jossa tapahtuneessa koira ei välttämättä ole samanlaisen paineistuksen alla kuin testissä.

    Mutta ylipäätään koulutuksessa,sopivat eväät ja sopivassa määrin annosteltuna hommat yksiö nimenomaan huomioiden.Mutta rotuominaisuudet olisi hyväksi tietää,koska sieltä pitkälti tulee myös realiteetit asiaan liittyen.
  19. Ensinnäkin,varautunut ja pelokas on kaksi eri asiaa.Ja varautuneisuudenkin voi käsittää eri tavalla,ja se saattaa ilmetäkkin niin.Minulla on ollut yksi varautunut koira,joka ilmeni lähinnä suhteessa vieraisiin ihmisiin.
    Helppo tapaus siinä mielessä,että suhtautuminen oli tyypillnen varautuneen koiran plusmiinusnolla.

    Ei siinä mitään pahaa ole,mutta riippuen,miten paljon,tai miten ominaisuudet ilmenee,varsinkin pelokkuus,niin se voi muodostua niin taakaksi omistajalle,kuin koiralle.
    Luonnossa elävästä koirasta ei mielestäni voi puhua tai verrata,koska sellaista ei ole,kun puhutaan jalostetuista.

    Ihmisten käsitteethännyt ylipäätään menee helposti puuroksi ja velleiksi.Jo pelkästään siinä,että jos on kyse itsepäinen,itsenäinen,vähemmän miellyttämishaluinen,joka ei olekkaan ihan helppo käsitellä,niin oitis saatetaan puhua kovasta koirasta.Eikä sillä ole mitään tekemistä asian kanssa.Samoin,jos ei taitoja itsellä riitä,syystä tai toisesta,ja koiraa ei hanskaa,koira käyttäytyy huonosti,niin taas puhutaan kovasta...

    Yhtä lailla kova tai pehmeä saattaa rätistä muille,siihen vaikuttaa niin moni muu asia nimenomaan,ja hyvin pitkälti se narun toinen pää,joka myös ominaisuuksia kontrolloi.

    Koulutuksessa yksilö huomioidaan toki,mutta niin olisi hyvä myös tietää rotuominaisuudet.Sillä ne vaikuttaa paljon.Eli koulutettavuuden kannalta hyvä tietää,mitkä on vahvuudet,ja mitkä heikkoudet.Ja tuo puoli määrää käytännössä kaikkein eniten eli karkeasti sanoen koulutettavuus.Ei niinkään jokin luonteenpiirre.

    "Miksi ihmeessä..." Jaa-a.Vaikea sanoa.Miksi jotkut myös haluavat katsoa yleisestikkin omaa koiraa vaaleanpunaisten lasien läpi,ja esim.puutteet menee selittelyksi.Mene ja tiedä...

    "Itsellä on..." Kumpikin voi olla unelma.Rippuu nimenomaan muista luonteen osa-alueista,niiden vahvuuksista.
    Ei mistään yksittäisestä piirteestä.
    Juu,ja pehmeä ei tosiaan ole sama kuin varautunut,mutta pehmeä voi olla varautunut.Mutta niin voi olla kovakin.
  20. Toivottavasti otti opiksi :D

    Minulla ei ole huonoa sanottavaa omiin fifien kanssa kokemuksista.Päinvastoin.
    Mielellään oltu tultu tutustumaan,ja isot äijätkin melkein maassa kontaten leperrellyt :D

    Ainoa mikä tapahtunut,niin aikoinaan eräässä harrastuksessa pisti tirriäinen närästämään muutamaa,kun ei oltu pahemmin totuttu tirriäisiä siinä hommassa näkemään.Ja kun vielä hommat hoitu ihan kiitettävästi,niin olihan se muutamalle "ainoan ja oikean "omaavalle vissiin kova paikka :DDD
    21. 148 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt