haluaisin pitbullin

Amerikanpittbullterrieri on mahtava seura-, perhe- ja harrastuskoira, joka suhtautuu vieraisiinkin ystävällisesti. Tutullani on 2 sellaista narttua ja olen kuullut monien muidenkin kilteistä piteistä. Ne viihtyvät myös toisten koirien kanssa.

hyvä rotu :-) kirjoitti:

Amerikanpittbullterrieri on mahtava seura-, perhe- ja harrastuskoira, joka suhtautuu vieraisiinkin ystävällisesti. Tutullani on 2 sellaista narttua ja olen kuullut monien muidenkin kilteistä piteistä. Ne viihtyvät myös toisten koirien kanssa.

Lue lisää

Mutta se on ikävä tosiasia,että niitä monet varsinkin nuoret,ja vanhemmatkin pienuuskompleksia kokevat miehet ostavat pelinjatkeeksi.Eikä heillä ole taitoa kouluttaa sitä,tai sitten ihminen on niin epä-tasapainoinen(huumeongelmaiset,ego-ongelmaiset,kusipäät,juopot.) että haluaa koiran olevan raaka,ja vihainen.Useimmiten kyse ei todellakaan ole rodusta,vaan ihmisestä hihnan toisessa päässä. Tiedän ihmisiä joille voisi laittaa hihnan päähän minkä tahansa rotuisen,tai sukupuolta edustavan koiran tahansa,ja koira olisi hyväkäytöksinen jne.Sitten näen ihmisiä jolla ei koskaan saisi olla koiraa,koska puheistakin kuulee jo miksi se hankitaan.Harmi kun suuret rodut ovat näiden epä-tasapainoisten/tietämättöimien suosiossa koska ovat HEIDÄN mielestään hienoja,kovia jne.jne. Epätasapainoissa olevat ihmiset haluavat munanjatkeen,tietämättömät eivät vain tajua ettei hakea tietoa.

piiripienipyörii kirjoitti:

Mutta se on ikävä tosiasia,että niitä monet varsinkin nuoret,ja vanhemmatkin pienuuskompleksia kokevat miehet ostavat pelinjatkeeksi.Eikä heillä ole taitoa kouluttaa sitä,tai sitten ihminen on niin epä-tasapainoinen(huumeongelmaiset,ego-ongelmaiset,kusipäät,juopot.) että haluaa koiran olevan raaka,ja vihainen.Useimmiten kyse ei todellakaan ole rodusta,vaan ihmisestä hihnan toisessa päässä. Tiedän ihmisiä joille voisi laittaa hihnan päähän minkä tahansa rotuisen,tai sukupuolta edustavan koiran tahansa,ja koira olisi hyväkäytöksinen jne.Sitten näen ihmisiä jolla ei koskaan saisi olla koiraa,koska puheistakin kuulee jo miksi se hankitaan.Harmi kun suuret rodut ovat näiden epä-tasapainoisten/tietämättöimien suosiossa koska ovat HEIDÄN mielestään hienoja,kovia jne.jne. Epätasapainoissa olevat ihmiset haluavat munanjatkeen,tietämättömät eivät vain tajua ettei hakea tietoa.

Lue lisää

Ainakin lapsiperheisiin hyviä valintoja ovat suuret rodut, kuten briardit, bernhardinkoirat, noffit, kaukkarit, airedalenterrierit, akitat, malamuutit, vihikoirat, setterit, kiharakarvaisetnoutajat, irlanninsusikoirat ym. sillä ne tuntevat lapset heikommiksi ja vaivattomammiksi kuin pienet rodut, joten voivat turvallisemmin ja rauhallisemmin suhtautua lasten vahtimiseen ja seurailla niiden touhuja. Mutta tosiaan, omistajien on ymmärrettävä, millaisen peruskoulutuksen iso koira tarvitsee. Tosin sama pätee pieniin koiriin omistajineen.

hyvä rotu :-) kirjoitti:

Amerikanpittbullterrieri on mahtava seura-, perhe- ja harrastuskoira, joka suhtautuu vieraisiinkin ystävällisesti. Tutullani on 2 sellaista narttua ja olen kuullut monien muidenkin kilteistä piteistä. Ne viihtyvät myös toisten koirien kanssa.

Lue lisää

Taitaa olla aika yksilöllistä tuo muitten koirien kanssa viihtyminen.
Enemmän kuin taitaa olla tyypillistä toisinpäin.
Avoimuus ihmisiin taitaa olla enemmänkin tyypillistä.

Harrastuskoirasta sen verran,että jos on mahtava,niin miksi niitä ei juuri missään kentillä tai kokeissa näe?
Vai puhutaanko nyt vaan jostain niiden omista touhuista.

molossi kirjoitti:

Taitaa olla aika yksilöllistä tuo muitten koirien kanssa viihtyminen.
Enemmän kuin taitaa olla tyypillistä toisinpäin.
Avoimuus ihmisiin taitaa olla enemmänkin tyypillistä.

Harrastuskoirasta sen verran,että jos on mahtava,niin miksi niitä ei juuri missään kentillä tai kokeissa näe?
Vai puhutaanko nyt vaan jostain niiden omista touhuista.

Lue lisää

Tuliko sullakin mieleen se missä noita hanakammin käytetään? Koiratappelut!

Egon kirjoitti:

Tuliko sullakin mieleen se missä noita hanakammin käytetään? Koiratappelut!

Suomessa ei ole yhtään rodun kasvattajaa. Eli ulkomailta, jenkeistä. Tuohon yhdistykseen kannattaa olla yhteydessä ja kysellä sieltä ulkomaankoiraa tarkemmin, miten saat sen. Ja miksi näitä ei näe täällä: no ensinnäkään kuinka monta pittiä Suomessa on? oliko niitä 20kpl jos en väärin muista! Muut ovat jotain amstaffi sekoituksia, joihin ei kannata sekaantua, eikä tukea näiden idioottien tehtailuja. Ja tutustu huolella pittien papereihin. Se ei kuulu SKL:n joten paperit ovat todella monimutkaisia (ainakin minusta) joten varmimman tiedon saat suoraan yhdistykseltä.
Tämä hieno, mahtava rotu ei ole missään tekemisissä koiratappeluiden kanssa. Ketkä niitä järjestää, IHMISET!! haluaako koira käydä toiseen kiinni ja repiä samalla itsensä, ei halua!
Lukekaapa te tietämättömät hieman rotumääritelmää ja ottakaa vähän oppia.

Onnea etsintään, minäkin olen jo vähän pidempään miettinyt koiralleni kaveriksi pittiä! Haluan lapsiystävällisen, tasapainoisen, iloisen veijarin joilla ei ole suuresti epäilyksiä muita kohtaan, avoimen ja harrastuksiin sopivan koiran.

molossi kirjoitti:

Taitaa olla aika yksilöllistä tuo muitten koirien kanssa viihtyminen.
Enemmän kuin taitaa olla tyypillistä toisinpäin.
Avoimuus ihmisiin taitaa olla enemmänkin tyypillistä.

Harrastuskoirasta sen verran,että jos on mahtava,niin miksi niitä ei juuri missään kentillä tai kokeissa näe?
Vai puhutaanko nyt vaan jostain niiden omista touhuista.

Lue lisää

...pitbullia ei vielä FCI ole hyväksynyt viralliseksi rodukseen. Ja pitbullin suosio kasvaa myös täällä päin maailmaa hetkessä sitten kun sen rekisteröinnit sallitaan. Ei kaikkia muitakaan monipuolisiksi harrastuskoiriksi soveltuvia rotuja koiraharrastusten parissa usein näy. Ja koko ajan amerikanpitbullterrierit ovat muuttumassa keskimääräisesti sosiaalisemmiksi. Kyllä aivan selkeästi rotu >>yleensä>> viihtyy toisten koirien seurassa.

jjimppu kirjoitti:

Suomessa ei ole yhtään rodun kasvattajaa. Eli ulkomailta, jenkeistä. Tuohon yhdistykseen kannattaa olla yhteydessä ja kysellä sieltä ulkomaankoiraa tarkemmin, miten saat sen. Ja miksi näitä ei näe täällä: no ensinnäkään kuinka monta pittiä Suomessa on? oliko niitä 20kpl jos en väärin muista! Muut ovat jotain amstaffi sekoituksia, joihin ei kannata sekaantua, eikä tukea näiden idioottien tehtailuja. Ja tutustu huolella pittien papereihin. Se ei kuulu SKL:n joten paperit ovat todella monimutkaisia (ainakin minusta) joten varmimman tiedon saat suoraan yhdistykseltä.
Tämä hieno, mahtava rotu ei ole missään tekemisissä koiratappeluiden kanssa. Ketkä niitä järjestää, IHMISET!! haluaako koira käydä toiseen kiinni ja repiä samalla itsensä, ei halua!
Lukekaapa te tietämättömät hieman rotumääritelmää ja ottakaa vähän oppia.

Onnea etsintään, minäkin olen jo vähän pidempään miettinyt koiralleni kaveriksi pittiä! Haluan lapsiystävällisen, tasapainoisen, iloisen veijarin joilla ei ole suuresti epäilyksiä muita kohtaan, avoimen ja harrastuksiin sopivan koiran.

Lue lisää

Puhdasveristen (ulkomailta tuotujen sukupolvelaisten) pitbullterrieiden kasvattajia on täällä Suomessa paljon. Mutta milläs todistaa, kun ei rotu ole vielä FCI:n hyväksymä. Samaten kuin esimerkiksi amerikanbulldogin.

hyvä rotu :-) kirjoitti:

...pitbullia ei vielä FCI ole hyväksynyt viralliseksi rodukseen. Ja pitbullin suosio kasvaa myös täällä päin maailmaa hetkessä sitten kun sen rekisteröinnit sallitaan. Ei kaikkia muitakaan monipuolisiksi harrastuskoiriksi soveltuvia rotuja koiraharrastusten parissa usein näy. Ja koko ajan amerikanpitbullterrierit ovat muuttumassa keskimääräisesti sosiaalisemmiksi. Kyllä aivan selkeästi rotu >>yleensä>> viihtyy toisten koirien seurassa.

Lue lisää

No en kyllä näe sillä mitään merkitystä,jos ei ole FCin virallinen rotu...Näkyyhän sekarotuisiakin kentillä ja kisoissakin.Toki jos ei halua pittiään fix-rekisteriin (kisoja varten),niin ainahan harrastaa muuten voi ja kentilläkin käydä ;)
Ihan kuin muittenkin rotujen kanssa vaikka harvinaistenkin.

Eli lähinnä nyt kyse siitä,että kun puhutaan hyvästä harrastuskoirasta (annetaan tiettyä mielikuvaa),niin ei olisi sille pahitteeksi edes jotain näyttöä olla ;)

Pittiyhdistyksen sivuilla aikoinaan oli maininta siitä,että eivät ole erityisen lajisosiaalisia.
Myös tuon kuvan olen saanut muutamalta rodun harrastajalta.
Eikä mikään ihme ole taustoja ajatellen.Ylipäätäänkin,jos edes yritetään kehittää jostain rodusta,jolla ei lajisosiaalinen
tausta ole jo alkuperältään vahva,niin vaaditaan melkoista ja järjestelmällistä kokonaisvaltaista työtä jalostuksessa,että se saataisiin päinvastoin muutettua...Ja silti se kokonaan ei pahemmin onnistu.

Egon kirjoitti:

Tuliko sullakin mieleen se missä noita hanakammin käytetään? Koiratappelut!

No itse-asiassa päällimäisenä oli ajatus noista taakanvetojutuista ym.omista huveista.Niitä siis viestissä tarkoitin.
Mutta kelleppä ei nyt tulisi ainakin mieleen mainitsemasi myös tuo puoli.Tuskinpa ne jutut muistista keltään häviää,saati nähdyt filmit,mitä on ollut,jos vähänkään eläimistä välittää.

molossi kirjoitti:

No en kyllä näe sillä mitään merkitystä,jos ei ole FCin virallinen rotu...Näkyyhän sekarotuisiakin kentillä ja kisoissakin.Toki jos ei halua pittiään fix-rekisteriin (kisoja varten),niin ainahan harrastaa muuten voi ja kentilläkin käydä ;)
Ihan kuin muittenkin rotujen kanssa vaikka harvinaistenkin.

Eli lähinnä nyt kyse siitä,että kun puhutaan hyvästä harrastuskoirasta (annetaan tiettyä mielikuvaa),niin ei olisi sille pahitteeksi edes jotain näyttöä olla ;)

Pittiyhdistyksen sivuilla aikoinaan oli maininta siitä,että eivät ole erityisen lajisosiaalisia.
Myös tuon kuvan olen saanut muutamalta rodun harrastajalta.
Eikä mikään ihme ole taustoja ajatellen.Ylipäätäänkin,jos edes yritetään kehittää jostain rodusta,jolla ei lajisosiaalinen
tausta ole jo alkuperältään vahva,niin vaaditaan melkoista ja järjestelmällistä kokonaisvaltaista työtä jalostuksessa,että se saataisiin päinvastoin muutettua...Ja silti se kokonaan ei pahemmin onnistu.

Lue lisää

No eipä melkein minkään rotuisten koirien jalostus ole kokonaisvaltaisesti aivan sosiaalisten koirien pennuttamista. Olen kuullut monelta, että ainakin kultaisetnoutajat ovat muutaman vuosikymmenen aikana muuttuneet keskimääräisesti vain aggressiivisemmiksi, vaikkakin edelleen rotu on yleisesti ottaen hyvin lempeä. Samaten suomenlapinkoirat. Liekö pentutehtailu (rekisteröidyilläkin koirilla) tai huolimaton pelkkä >>ulkonöäköjalostus>> syynä.

Osa jonkin rodun koirista ei tee rodusta yleistasolla epäsosiaalista. Ja on huomioitavaa, että amerikanstaffordshirenterrierikin on amerikanitbullterrieri: vain eristetty eri roduksi. Ja hyvin usein koirapuistoissa tapaa amstaffeja pitämässä toisten koirien kanssa hauskaa.

Joidenkin mielestä ehkä liikaakin puolustelen ja kehun amerikanpitbullterrieriä, mutta kilttejä sellaisia tunteneena ja nykydokkareistakin seuranneena olen muuttunut melkein rodun faniksi :-) Toivoisin FCI:n hyväksyvän tämän viehättävän rodun ...

hyvä rotu :-) kirjoitti:

Puhdasveristen (ulkomailta tuotujen sukupolvelaisten) pitbullterrieiden kasvattajia on täällä Suomessa paljon. Mutta milläs todistaa, kun ei rotu ole vielä FCI:n hyväksymä. Samaten kuin esimerkiksi amerikanbulldogin.

Lue lisää

Jos niitä kasvattajia on täällä Suomessa paljon, niin kuinka ihmeessä sitten pitbull-yhdistyksen sivuilla lukee ettei täällä ole ensimmäistäkään? Ehkäpä ne siellä tietää hieman paremmin kuin sinä. Euroopassa on joitakin pitbullin kasvattajia, mutta ns. paras valikoima löytyy Yhdysvalloista.

hyvä rotu :-) kirjoitti:

No eipä melkein minkään rotuisten koirien jalostus ole kokonaisvaltaisesti aivan sosiaalisten koirien pennuttamista. Olen kuullut monelta, että ainakin kultaisetnoutajat ovat muutaman vuosikymmenen aikana muuttuneet keskimääräisesti vain aggressiivisemmiksi, vaikkakin edelleen rotu on yleisesti ottaen hyvin lempeä. Samaten suomenlapinkoirat. Liekö pentutehtailu (rekisteröidyilläkin koirilla) tai huolimaton pelkkä >>ulkonöäköjalostus>> syynä.

Osa jonkin rodun koirista ei tee rodusta yleistasolla epäsosiaalista. Ja on huomioitavaa, että amerikanstaffordshirenterrierikin on amerikanitbullterrieri: vain eristetty eri roduksi. Ja hyvin usein koirapuistoissa tapaa amstaffeja pitämässä toisten koirien kanssa hauskaa.

Joidenkin mielestä ehkä liikaakin puolustelen ja kehun amerikanpitbullterrieriä, mutta kilttejä sellaisia tunteneena ja nykydokkareistakin seuranneena olen muuttunut melkein rodun faniksi :-) Toivoisin FCI:n hyväksyvän tämän viehättävän rodun ...

Lue lisää

"Eipä..."Riippuu mitä tarkoitat.Siitä kunnon kasvattaja lähtee ko.tyyppisten rotujen kanssa,että jalostukseen käytettävät koirat on rodunomaisia,käsissä pysyviä ja kaikki ääripäät jätetään pois.
Kyse on siitä kuitenkin,että mitä enemmän alkuperältään "ei-sosiaalisia" koiria on järjestelmällisesti ja yhteistavoitteellisesti muokattu haluttuun suuntaan,niin sen paremmin siihen on päästy ja siihen haluttuun tilanteeseen;) Mutta ainahan ne geenit siellä mukana kulkee jossain määrin,joten ihan tyypillistä "koirapuistorotukoiraa" ei niistä hevin tule.Poikkeuksia toki roduissa löytyy,mutta se ei suinkaan ole =koko rotu.
Koirien pidon kannalta yksi tärkein asia on tiedostaa rodun piirteet,ja yksi niistä tärkeimmistä,sosiaalisuus.
Siksi onkin tärkeää pitää asiat realistisena ja vähemmän yksilötasolla,myös tiedonannossa,kuin myös koiraa harkittaessa.
Yleensä rotujen yhdistysten sivuilla on melkoisen realistista tietoa.Noh,joskus vähän vaaleanpunaista,mutta eipä pahemmin liiaan jyrkkää ainakaan.Joten pelkästään lukemalla (vaikkei tuntisikaan ainuttakaan pittiä,tai noh,siitä huolimatta,jos muutamasta kyse),niin selkeästi puhutaan rodusta,joka ei siis ole erityisemmin lajisosiaalinen... ;)

"Osa jonkun rodun..." Aivan.Eikä myöskään muuhunkaan suuntaan poiketen ;)
Siksi onkin tärkeä lukea myös vähintään yhdistysten rotumääritelmät,kun puhutaan roduista.Siis vähintään,käytäntö toki mahdollisemman paljon rodusta on sitten sitä parasta tietoa viimekädessä.

Amstaffefa ja pittejä on aika turha verrata keskenään.Sama olisi kuin kaikkia molossirotuja,jotka on lähtöisin samasta alkutyypistä,vertaisi keskenään.
Välissä on se oleellinen, eli nimenomaan tavoitteellisesti ja samaan pyrkien,niin ulkomuodolta,käytöltä ym.jalostuksellisesti.Eli tyypin luominen ja sen siinä pitäminen.
Amstaffeilla se on tehty,rodunomainen jalostus on riittävän uskottavaa ja näyttöä siitä ym.FCin roduksi pääsemiseksi on tehty,joten se on siis oma rotunsa,ihan kuin muutkin jostain alkukoirista järjestelmällisesti ja suunnitellusti muokatut rodut.

"Ja hyvin usein..." Kaikkea löytyy,joka rodussa.Mutta amstaffejakin jos/kun tuntee ja ihan yhdistyksen sivuakin lukee,niin tietää mitkä on realiteetit ja mistä kannattaa lähteä.Eli mikä on se pohja ;)

Ja kun on muutama vuosikymmen ollut tekemisissä rotujen kanssa,jotka ei ihan sosiaalisemmasta päästä ole,niin voin sanoa,että on todella tärkeää,että niistä puhutaan mahdollisemman kokonaisvaltaisesti ja realistisesti.Ja vielä tärkeämpää,niitä harkittaessa,ei ajatella poikkeuksia,vaan pikemminkin mitä voi vaativimmillaan saada käsiin.

molossi kirjoitti:

"Eipä..."Riippuu mitä tarkoitat.Siitä kunnon kasvattaja lähtee ko.tyyppisten rotujen kanssa,että jalostukseen käytettävät koirat on rodunomaisia,käsissä pysyviä ja kaikki ääripäät jätetään pois.
Kyse on siitä kuitenkin,että mitä enemmän alkuperältään "ei-sosiaalisia" koiria on järjestelmällisesti ja yhteistavoitteellisesti muokattu haluttuun suuntaan,niin sen paremmin siihen on päästy ja siihen haluttuun tilanteeseen;) Mutta ainahan ne geenit siellä mukana kulkee jossain määrin,joten ihan tyypillistä "koirapuistorotukoiraa" ei niistä hevin tule.Poikkeuksia toki roduissa löytyy,mutta se ei suinkaan ole =koko rotu.
Koirien pidon kannalta yksi tärkein asia on tiedostaa rodun piirteet,ja yksi niistä tärkeimmistä,sosiaalisuus.
Siksi onkin tärkeää pitää asiat realistisena ja vähemmän yksilötasolla,myös tiedonannossa,kuin myös koiraa harkittaessa.
Yleensä rotujen yhdistysten sivuilla on melkoisen realistista tietoa.Noh,joskus vähän vaaleanpunaista,mutta eipä pahemmin liiaan jyrkkää ainakaan.Joten pelkästään lukemalla (vaikkei tuntisikaan ainuttakaan pittiä,tai noh,siitä huolimatta,jos muutamasta kyse),niin selkeästi puhutaan rodusta,joka ei siis ole erityisemmin lajisosiaalinen... ;)

"Osa jonkun rodun..." Aivan.Eikä myöskään muuhunkaan suuntaan poiketen ;)
Siksi onkin tärkeä lukea myös vähintään yhdistysten rotumääritelmät,kun puhutaan roduista.Siis vähintään,käytäntö toki mahdollisemman paljon rodusta on sitten sitä parasta tietoa viimekädessä.

Amstaffefa ja pittejä on aika turha verrata keskenään.Sama olisi kuin kaikkia molossirotuja,jotka on lähtöisin samasta alkutyypistä,vertaisi keskenään.
Välissä on se oleellinen, eli nimenomaan tavoitteellisesti ja samaan pyrkien,niin ulkomuodolta,käytöltä ym.jalostuksellisesti.Eli tyypin luominen ja sen siinä pitäminen.
Amstaffeilla se on tehty,rodunomainen jalostus on riittävän uskottavaa ja näyttöä siitä ym.FCin roduksi pääsemiseksi on tehty,joten se on siis oma rotunsa,ihan kuin muutkin jostain alkukoirista järjestelmällisesti ja suunnitellusti muokatut rodut.

"Ja hyvin usein..." Kaikkea löytyy,joka rodussa.Mutta amstaffejakin jos/kun tuntee ja ihan yhdistyksen sivuakin lukee,niin tietää mitkä on realiteetit ja mistä kannattaa lähteä.Eli mikä on se pohja ;)

Ja kun on muutama vuosikymmen ollut tekemisissä rotujen kanssa,jotka ei ihan sosiaalisemmasta päästä ole,niin voin sanoa,että on todella tärkeää,että niistä puhutaan mahdollisemman kokonaisvaltaisesti ja realistisesti.Ja vielä tärkeämpää,niitä harkittaessa,ei ajatella poikkeuksia,vaan pikemminkin mitä voi vaativimmillaan saada käsiin.

Lue lisää

=D

perheen isä kirjoitti:

=D

siis tietääkseni edelleenkään ei ole YHTÄÄN ainoaa pitti-kasvattajaa suomessa. Yhdestä paikasta kysyin jossa on "oikeita" pittejä ollut, mutta uros on kuollut,joten enää ei ole tulossakaan. Musta on todella naurettavaa yleensäkin, että ihmiset vieläkin elää harhaluulossa, että nämä ovat jotain taistelukoiria. Ollaanko me jotai hemmetin luola-ihmisiä, joiden ajatusmaailma ei muutu!! kyllä taidetaan olla. Itse olen kaikki harhaluulot laittanut kaikista koirista menemään, on tullu kohdattua niin monia, niin paljon.. etten enää mene perusoletukseen, kultainennoutaja ainoa paras perhekoira!
Koiria kaikki, jokaisella oma mieltymyksensä, mutta kun loppuis nämä hyväkoira-pahakoira, pienikoira-isokoira.. aaaargggh!

ja tarviiko pittien edes olla ns. samassa veneessä muiden rotujen harrastajien kanssa? luulenpa, että nämä omat jutut ovat juuri se kultakimpale. Voi harrastaa vetoja ja kaikkea omaa.. helpon luonteensa ja ihmisystävällisyytensä kanssa tuskin tulee olemaan mitään ongelmia, kun vaan se omistaja osaa asiansa. Ja on tuolla puistossa nähty ihan todella mainioita dogo argentinoja, vaikka väitetään ettei tule toimeen muiden kanssa, hyvin tuli kaksi urosta, se ja oma saksanpaimeneni. Painivat menemään ja perhoskoirat seassa! Että jos ei niin paljon tuota yleistystä kiitos.

hyvä rotu:) laitatko linkkiä tänne missä kasvattajia olisi, koska edelleen epäilen suuresti tätä, ettei niitä ole, mutta jos on, niin haluaisin käydä kurkkaamassa :)

jjimppu kirjoitti:

siis tietääkseni edelleenkään ei ole YHTÄÄN ainoaa pitti-kasvattajaa suomessa. Yhdestä paikasta kysyin jossa on "oikeita" pittejä ollut, mutta uros on kuollut,joten enää ei ole tulossakaan. Musta on todella naurettavaa yleensäkin, että ihmiset vieläkin elää harhaluulossa, että nämä ovat jotain taistelukoiria. Ollaanko me jotai hemmetin luola-ihmisiä, joiden ajatusmaailma ei muutu!! kyllä taidetaan olla. Itse olen kaikki harhaluulot laittanut kaikista koirista menemään, on tullu kohdattua niin monia, niin paljon.. etten enää mene perusoletukseen, kultainennoutaja ainoa paras perhekoira!
Koiria kaikki, jokaisella oma mieltymyksensä, mutta kun loppuis nämä hyväkoira-pahakoira, pienikoira-isokoira.. aaaargggh!

ja tarviiko pittien edes olla ns. samassa veneessä muiden rotujen harrastajien kanssa? luulenpa, että nämä omat jutut ovat juuri se kultakimpale. Voi harrastaa vetoja ja kaikkea omaa.. helpon luonteensa ja ihmisystävällisyytensä kanssa tuskin tulee olemaan mitään ongelmia, kun vaan se omistaja osaa asiansa. Ja on tuolla puistossa nähty ihan todella mainioita dogo argentinoja, vaikka väitetään ettei tule toimeen muiden kanssa, hyvin tuli kaksi urosta, se ja oma saksanpaimeneni. Painivat menemään ja perhoskoirat seassa! Että jos ei niin paljon tuota yleistystä kiitos.

hyvä rotu:) laitatko linkkiä tänne missä kasvattajia olisi, koska edelleen epäilen suuresti tätä, ettei niitä ole, mutta jos on, niin haluaisin käydä kurkkaamassa :)

Lue lisää

"Musta on todella naurettavaa...".Minusta ei niinkään,koska siltä ehkä joidenkin mielestä näyttää.Jos ajattelee sitä negatiivisuutta,mitä ovat olleet julkisuudessa ja mitä vähemmän mukavaa niiden kasvatuksessa ja käytössä yhä edelleen on,varsinkin joissakin maissa,valitettavasti.Siinä yksi syy myös siihen,miksi on ainakin toistaiseksi hyvin epätodennäköistä,että fCI roduksi tulisi jossain vaiheessa.

Perusoletuksia on ja realiteetit on.Realiteetit lähtee lähinnä siitä,mitä yleisesti ottaen on,ja mitä on poikkeamat,joita löytyy.

"Ja tarviiko..." Jos puhutaan ihan eettisestä toiminnasta,niin ei tietenkään tarvi.Roduilla voi ihan hyvin olla omat juttunsa(kaikki kiva toimintahan van hyödyksi koiralle on),ja jos ne on vielä "rodunomaisia",niin mikäs siinä.Mutta,jos "mainostetaan" jotain rotua esim.hyväksi harrastuskoiraksi ( tai vielä ylentävämmin),niin normaalisti asia käsitetään,että puhutaan tunnetuimmista ja yleisemmistä harrastuksista (ja lähinnä virallistetuista),ei niinkään jostain pienen piirin virallistamattomista toiminnoista.
Eli tässä tullaan taas siihen,että ei olisi pahitteeksi antaa mahdollisemman selkeää ja realistista kuvaa,koska mielikuvat osaltaa ohjaa ainakin tiettyjä ihmisiä valinnoissaan hankkia...

" Ja on tuolla puistossa..." Niin.Minäkin olen harrastanut,ja tehnyt koetuloksiakin( eikä hullumpiakaan) myös roduilla,joita ei pahemmin harrastuspuolella,saati kokeissa näy.Mutta,ei se tee niitä rotuja yhtään sen enempää hyviksi harrastuskoiraroduiksi. Siis rotuina.Kun asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena,sekä rotuominaisuuksiakin vasten peilaten.Ja plus se yleinen näyttö,jos sitä edes on...

Noh,dogoilla sitä löytyy jonkin verran,ja toivottavasti tulevaisuudessa vielä enemmän,että saataisiin myös pidettyä saavutetut pk-oikeudetkin.
Ja dogoista,poikkeamia laidasta laitaan löytyy,niinkuin muissakin roduissa,yhä edelleen.
Ja se ei ole yhä edelleen=rotu pääasiassa tai tyypillinen rotunsa edustaja pääasiassa.
Ja dogohan, rodusta puhuttaessa ei ole lajisosiaalinen rotu myöskään,se on yksi pääasia,jota hyvät kasvattajat painottaa ;).
Samaa mieltä,"että jos ei niin paljon ...".
Mutta missään muodossa ;).Vaihdetaan se enemmän ihan realiteetteihin.Ties vaikka sillä pelastettaisiin yksikin koira,joka oltaisiin vähän ruusunpunaisin lasein ajateltu hankkia ja sen tyyppisten saatujen mielikuvien perusteella,sopimattomista käsistä...

molossi kirjoitti:

"Musta on todella naurettavaa...".Minusta ei niinkään,koska siltä ehkä joidenkin mielestä näyttää.Jos ajattelee sitä negatiivisuutta,mitä ovat olleet julkisuudessa ja mitä vähemmän mukavaa niiden kasvatuksessa ja käytössä yhä edelleen on,varsinkin joissakin maissa,valitettavasti.Siinä yksi syy myös siihen,miksi on ainakin toistaiseksi hyvin epätodennäköistä,että fCI roduksi tulisi jossain vaiheessa.

Perusoletuksia on ja realiteetit on.Realiteetit lähtee lähinnä siitä,mitä yleisesti ottaen on,ja mitä on poikkeamat,joita löytyy.

"Ja tarviiko..." Jos puhutaan ihan eettisestä toiminnasta,niin ei tietenkään tarvi.Roduilla voi ihan hyvin olla omat juttunsa(kaikki kiva toimintahan van hyödyksi koiralle on),ja jos ne on vielä "rodunomaisia",niin mikäs siinä.Mutta,jos "mainostetaan" jotain rotua esim.hyväksi harrastuskoiraksi ( tai vielä ylentävämmin),niin normaalisti asia käsitetään,että puhutaan tunnetuimmista ja yleisemmistä harrastuksista (ja lähinnä virallistetuista),ei niinkään jostain pienen piirin virallistamattomista toiminnoista.
Eli tässä tullaan taas siihen,että ei olisi pahitteeksi antaa mahdollisemman selkeää ja realistista kuvaa,koska mielikuvat osaltaa ohjaa ainakin tiettyjä ihmisiä valinnoissaan hankkia...

" Ja on tuolla puistossa..." Niin.Minäkin olen harrastanut,ja tehnyt koetuloksiakin( eikä hullumpiakaan) myös roduilla,joita ei pahemmin harrastuspuolella,saati kokeissa näy.Mutta,ei se tee niitä rotuja yhtään sen enempää hyviksi harrastuskoiraroduiksi. Siis rotuina.Kun asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena,sekä rotuominaisuuksiakin vasten peilaten.Ja plus se yleinen näyttö,jos sitä edes on...

Noh,dogoilla sitä löytyy jonkin verran,ja toivottavasti tulevaisuudessa vielä enemmän,että saataisiin myös pidettyä saavutetut pk-oikeudetkin.
Ja dogoista,poikkeamia laidasta laitaan löytyy,niinkuin muissakin roduissa,yhä edelleen.
Ja se ei ole yhä edelleen=rotu pääasiassa tai tyypillinen rotunsa edustaja pääasiassa.
Ja dogohan, rodusta puhuttaessa ei ole lajisosiaalinen rotu myöskään,se on yksi pääasia,jota hyvät kasvattajat painottaa ;).
Samaa mieltä,"että jos ei niin paljon ...".
Mutta missään muodossa ;).Vaihdetaan se enemmän ihan realiteetteihin.Ties vaikka sillä pelastettaisiin yksikin koira,joka oltaisiin vähän ruusunpunaisin lasein ajateltu hankkia ja sen tyyppisten saatujen mielikuvien perusteella,sopimattomista käsistä...

Lue lisää

tottakai jokainen ottaa koiransa omien taitojen ja koirakäsityksen mukaan.. tai no ei tietenkään kaikki, onhan nuo nähty! Mutta miksi vielä minkäännäköstä hysteriaa tai negatiivinen kuva jo nyt, koska rotua ei suomessa vielä oikein edes ole. Tilastot ja median luoma kuva johtuu juurikin näistä ikävistä tapauksista, joissa koira ei ole vastuussa, vastuu on ihmisen. Jos pittiä sekoitetaan moneen rotuun, annetaan niitä vahtikoiriksi, lenkkeilyt ja oikeaoppinen koulutus on jätetty, niin mitä voi odottaa? Jos koiralle on jo lyöty leima otsaan "tulekkin taloon, niin puren" niin totta hemmetissä tämä sana kiertää.. mutta onko koira sitä itse halunnut, ei ole!
Kuljin tuossa kesällä koirani kanssa, kun kuulin huutoja perääni "hei, sulla on niin järkyttävän iso sakemanni, laitatko kehään sen" voitte vain arvata reaktioni ja siinä sai kuulla kunniansa ne miehet! Eli täällä oltaisiin valmiita laittamaan sakemannit toistensa kimppuun, ihmisten iloksi (mitä en ymmärrä, mikä ilo) ja huviksi! Jo on menny pikkusen metsään tämä homma.
Koirat kun ei synny tappajiksi, niistä tehdään sellaisia!

ja rotuun toki kuuluu, ei niin kaveria välttämättä muiden koirien kanssa, ainakaan urokset. Mutta tässäkin on poikkeuksia. Joten mikään ongelma tuskin tulee olemaan jos omistaja tiedostaa tämän. Onhan noita pystykorviakin jotka eivät siedä toisia koiria. Itse en katso vaaleanpunaisten lasien läpi maailmaa, mutta otan rodut vastaan avoimin mielin, koska niin moni on yllättänyt todella positiivisesti, sekä myöskin ne ns.hyvät koirat taas todella negatiivisesti. Roduilla on ominaispiirteet, ne huomioiden kun mennään, niin hyvä tulee, mutta yleistämään en lähde.

jjimppu kirjoitti:

tottakai jokainen ottaa koiransa omien taitojen ja koirakäsityksen mukaan.. tai no ei tietenkään kaikki, onhan nuo nähty! Mutta miksi vielä minkäännäköstä hysteriaa tai negatiivinen kuva jo nyt, koska rotua ei suomessa vielä oikein edes ole. Tilastot ja median luoma kuva johtuu juurikin näistä ikävistä tapauksista, joissa koira ei ole vastuussa, vastuu on ihmisen. Jos pittiä sekoitetaan moneen rotuun, annetaan niitä vahtikoiriksi, lenkkeilyt ja oikeaoppinen koulutus on jätetty, niin mitä voi odottaa? Jos koiralle on jo lyöty leima otsaan "tulekkin taloon, niin puren" niin totta hemmetissä tämä sana kiertää.. mutta onko koira sitä itse halunnut, ei ole!
Kuljin tuossa kesällä koirani kanssa, kun kuulin huutoja perääni "hei, sulla on niin järkyttävän iso sakemanni, laitatko kehään sen" voitte vain arvata reaktioni ja siinä sai kuulla kunniansa ne miehet! Eli täällä oltaisiin valmiita laittamaan sakemannit toistensa kimppuun, ihmisten iloksi (mitä en ymmärrä, mikä ilo) ja huviksi! Jo on menny pikkusen metsään tämä homma.
Koirat kun ei synny tappajiksi, niistä tehdään sellaisia!

ja rotuun toki kuuluu, ei niin kaveria välttämättä muiden koirien kanssa, ainakaan urokset. Mutta tässäkin on poikkeuksia. Joten mikään ongelma tuskin tulee olemaan jos omistaja tiedostaa tämän. Onhan noita pystykorviakin jotka eivät siedä toisia koiria. Itse en katso vaaleanpunaisten lasien läpi maailmaa, mutta otan rodut vastaan avoimin mielin, koska niin moni on yllättänyt todella positiivisesti, sekä myöskin ne ns.hyvät koirat taas todella negatiivisesti. Roduilla on ominaispiirteet, ne huomioiden kun mennään, niin hyvä tulee, mutta yleistämään en lähde.

Lue lisää

Ottaa juu,ja osa sitten vaan ei.
Mutta siksi onkin tärkeää,että roduista annetaan mahdollisemman realistinen kuva,ei mitään muutaman poikkeaman perusteella,tai oman mopen,tai muutaman mumminkaiman ym.vaan sen,millainen rotytyypiillinen edustaja on,ja nimenomaan pohjimmiltaan.Se pitäisi olla lähtökohta.
Mielikuvat kun vaikuttaa myös (jokusellakin),ja jos vaan lukee jostain jeejee-kuvauksia,ja sitten pahemmassa tapauksessa osuu kasvattajalle,jonka vastuu on sitä,että saa fyffet käsiin,niin liemessä ollaan helposti koiran kanssa jonkun ajan päästä,ja taas yksi lisää myytävänä allergian tai ajanpuutteen vuoksi...

Ei tässä ole puhuttukkaan,että koirissa on vika.Ihmisethän ne tekee,kasvattaa ym.On vaativampia rotuja,tavalla tai toisin,ja sitten toisin päin.Mutta tärkeintä ON painottaa NIMENOMAAN niitä vaativia puolia,se ongelmien ehkäisyä,ei yleistystä.
Tämä nyt on tää pointti ;).Eikä siinä ole mitään tekemistä yleistyksen kanssa.

Jos ajattelee vaikka pittejä,niin ei siinä kovin monia sukupolvia tarvi mennä taaksepäin monenkaan yksilön kohdalla,kun löytyy aikas helposti ihan vielä jalostuksella nimenomaan haettuja ominaisuuksia,negatiivisia,suhteessa lajitoveriin.Ja mitä lähempää ne on roduilla geeneissä,mitä enemmän vahvistettuja,eikä päinvastoin,sen helpompi ne on sieltä tulla esiin.Näin se koirien geeneissä ny vaan pyörii ;)
Sen lisäksi vielä huomattakoon,että mitä voimakkaammin on käytetty(käytetään) jossain vaiheessakin sisäsiitosta,haettu tiettyjä ominaisuuksia,se vielä lisää tiettyjen ominaisuuksien pysymistä rodussa.

"Ja rotuun kuuluu..." No nih,nyt se jyvä löytyi,jes ;D.
Tosin,pitäisi ehkä sanoa,että on tyypillistä.Jos puhutaan,että "kuuluu",niin tulee fiilis,että nimenomaan (painotan sanaa nimenomaan) sellaisia jalostetaan.Ja se kun taas ei ole mikään erityisemmin hyvä asia...

"mutta yleistämään en lähde".En minäkään.Ainostaan tässä asiassa puhutaan tyypillisestä ja rodunomaisestakin koirasta.
Ei siis poikkeamista,pahassa kuin hyvässäkään ;).Niin kivaa kun olisikin vaan painottaa tuota jälkimmäistä poikkeamaa.

molossi kirjoitti:

Ottaa juu,ja osa sitten vaan ei.
Mutta siksi onkin tärkeää,että roduista annetaan mahdollisemman realistinen kuva,ei mitään muutaman poikkeaman perusteella,tai oman mopen,tai muutaman mumminkaiman ym.vaan sen,millainen rotytyypiillinen edustaja on,ja nimenomaan pohjimmiltaan.Se pitäisi olla lähtökohta.
Mielikuvat kun vaikuttaa myös (jokusellakin),ja jos vaan lukee jostain jeejee-kuvauksia,ja sitten pahemmassa tapauksessa osuu kasvattajalle,jonka vastuu on sitä,että saa fyffet käsiin,niin liemessä ollaan helposti koiran kanssa jonkun ajan päästä,ja taas yksi lisää myytävänä allergian tai ajanpuutteen vuoksi...

Ei tässä ole puhuttukkaan,että koirissa on vika.Ihmisethän ne tekee,kasvattaa ym.On vaativampia rotuja,tavalla tai toisin,ja sitten toisin päin.Mutta tärkeintä ON painottaa NIMENOMAAN niitä vaativia puolia,se ongelmien ehkäisyä,ei yleistystä.
Tämä nyt on tää pointti ;).Eikä siinä ole mitään tekemistä yleistyksen kanssa.

Jos ajattelee vaikka pittejä,niin ei siinä kovin monia sukupolvia tarvi mennä taaksepäin monenkaan yksilön kohdalla,kun löytyy aikas helposti ihan vielä jalostuksella nimenomaan haettuja ominaisuuksia,negatiivisia,suhteessa lajitoveriin.Ja mitä lähempää ne on roduilla geeneissä,mitä enemmän vahvistettuja,eikä päinvastoin,sen helpompi ne on sieltä tulla esiin.Näin se koirien geeneissä ny vaan pyörii ;)
Sen lisäksi vielä huomattakoon,että mitä voimakkaammin on käytetty(käytetään) jossain vaiheessakin sisäsiitosta,haettu tiettyjä ominaisuuksia,se vielä lisää tiettyjen ominaisuuksien pysymistä rodussa.

"Ja rotuun kuuluu..." No nih,nyt se jyvä löytyi,jes ;D.
Tosin,pitäisi ehkä sanoa,että on tyypillistä.Jos puhutaan,että "kuuluu",niin tulee fiilis,että nimenomaan (painotan sanaa nimenomaan) sellaisia jalostetaan.Ja se kun taas ei ole mikään erityisemmin hyvä asia...

"mutta yleistämään en lähde".En minäkään.Ainostaan tässä asiassa puhutaan tyypillisestä ja rodunomaisestakin koirasta.
Ei siis poikkeamista,pahassa kuin hyvässäkään ;).Niin kivaa kun olisikin vaan painottaa tuota jälkimmäistä poikkeamaa.

Lue lisää

Joo, tottakai. Mutta täällä nuo pellet anto kysyjälle kuvan, vaarallinen, tappaja! Kun hieman kurkkaa rotuominaisuuksia, niin siitäkin jo saa selville aika paljon. Ja nimenomaan me ei olla edelleenkään oikein hyviä puhumaan kys.rodusta, kun sitä ei täällä ole. Kuka tuolla laittoi, miksei näy kentillä.. no miksiköhän?? jos koko rotua ei lähellekkään kaikissa paikkakunnilla edes ole. Olen kanssasi aikalailla samoilla linjoilla, ja ne ketkä tiedän rodun omaavan, niin he eivät edes halua olla ns. yleisissä piireissä, vaan kouluttavat koiriaan yksikseen ja veto/riippuharjotuksia yms.. Ja tuskin kovin äkkiä suosituksi täällä tuleekaan, joten hyvällä lykyllä ne koirat löytää tasapainoisen omistajan ja juuri tähän rotuun perehtyneen. Kun nyt kumminkaan ole sen suurempi asia kuin pitti. Haluaisin niin muuttaa ihmisten mielikuvaa ja haluan positiivisen kuvan tästäkin antaa, sen vähän minkä tiedän. -siitosta opiskellessa, aika äkkiä ne geenit jää sinne taakse, ja kun normaali tervepäisiä siitetään, tulee loppujen lopuksi hyvä, normaali yksilö.

jjimppu kirjoitti:

Joo, tottakai. Mutta täällä nuo pellet anto kysyjälle kuvan, vaarallinen, tappaja! Kun hieman kurkkaa rotuominaisuuksia, niin siitäkin jo saa selville aika paljon. Ja nimenomaan me ei olla edelleenkään oikein hyviä puhumaan kys.rodusta, kun sitä ei täällä ole. Kuka tuolla laittoi, miksei näy kentillä.. no miksiköhän?? jos koko rotua ei lähellekkään kaikissa paikkakunnilla edes ole. Olen kanssasi aikalailla samoilla linjoilla, ja ne ketkä tiedän rodun omaavan, niin he eivät edes halua olla ns. yleisissä piireissä, vaan kouluttavat koiriaan yksikseen ja veto/riippuharjotuksia yms.. Ja tuskin kovin äkkiä suosituksi täällä tuleekaan, joten hyvällä lykyllä ne koirat löytää tasapainoisen omistajan ja juuri tähän rotuun perehtyneen. Kun nyt kumminkaan ole sen suurempi asia kuin pitti. Haluaisin niin muuttaa ihmisten mielikuvaa ja haluan positiivisen kuvan tästäkin antaa, sen vähän minkä tiedän. -siitosta opiskellessa, aika äkkiä ne geenit jää sinne taakse, ja kun normaali tervepäisiä siitetään, tulee loppujen lopuksi hyvä, normaali yksilö.

Lue lisää

eine siitoksella parane paitsi omistajat ehkä pitäs siittää uudestaan

jjimppu kirjoitti:

Joo, tottakai. Mutta täällä nuo pellet anto kysyjälle kuvan, vaarallinen, tappaja! Kun hieman kurkkaa rotuominaisuuksia, niin siitäkin jo saa selville aika paljon. Ja nimenomaan me ei olla edelleenkään oikein hyviä puhumaan kys.rodusta, kun sitä ei täällä ole. Kuka tuolla laittoi, miksei näy kentillä.. no miksiköhän?? jos koko rotua ei lähellekkään kaikissa paikkakunnilla edes ole. Olen kanssasi aikalailla samoilla linjoilla, ja ne ketkä tiedän rodun omaavan, niin he eivät edes halua olla ns. yleisissä piireissä, vaan kouluttavat koiriaan yksikseen ja veto/riippuharjotuksia yms.. Ja tuskin kovin äkkiä suosituksi täällä tuleekaan, joten hyvällä lykyllä ne koirat löytää tasapainoisen omistajan ja juuri tähän rotuun perehtyneen. Kun nyt kumminkaan ole sen suurempi asia kuin pitti. Haluaisin niin muuttaa ihmisten mielikuvaa ja haluan positiivisen kuvan tästäkin antaa, sen vähän minkä tiedän. -siitosta opiskellessa, aika äkkiä ne geenit jää sinne taakse, ja kun normaali tervepäisiä siitetään, tulee loppujen lopuksi hyvä, normaali yksilö.

Lue lisää

" Kuka laittoi..." Hep,minä. Kun luet viestini,niin selviää,miksiköhän.Eli liittyy tiettyihin määreisiin ja mielikuviin... ;)

Juu ei ole,kuten ei monia muitakaan harvinaisia rotuja.Mutta jos puhutaan ylistävästi jostain ominaisuudesta,niin joku näyttö siitä ei olisi pahitteeksi ;)

Kenenkään ei toki tarvi olla näkyvillä yleisissä piirissä,mutta jotenkin hassulta kuulostaa,jos ei kukaan halua o_O.Minusta kun olisi erinomaista pr:ääkin harvinaisille roduille,ja ylipäätäänkin,saati roduille,joihin liitetään negstiivisia mielikuvia,että niitä tuotaisiin esille positiivisesti ja annettaisiin hyvä kuva.Ja vielä toimivakin,jos puhutaan hyvästä harrastuskoirasta....

Ja siitoksesta.Jos jalostus olisikin noin helppoa,niin eihän tässä olisi itsekullakin kun täydellisiä koiria ja kasvatteja :D
.Mutta kun se ei ole.Ei tarvi kun ajatella jo sitä,miten kauan on,kun koira on eriytynyt sudesta,ja silti niitä ominaisuuksia piisaa jokusia ihan "itsestäänkin"...
Jalostuksessa vaikuttaa vahvasti myös taustat.Ja kuten jo sanoin,mitä enemmän sisäsiitosta käytetty,niin vahvemmin ominaisuudet periytyy.Myöskin jos jotain ominaisuuksia pyritään hävittää,niin siinä pitää käyttää todella monta sukupolvea vain niiltä osin täydellistä (haluttua)koiraa ja ihan jokaikistä,että voi edes tuloksesta haaveilla.Ja silti ne geenit antaa merkkejä otsestään toodella kaukaakin helpostikkin.
Että kyllä haluaisin nähdä rodun,joka on alunperin ja ei sataprosenttisesti jalostettu pois niinkin vaikuttavasta ominaisuudesta,kuin vähemmän sosiaalisesta suhtautumisesta omaan lajiin tai lähinnä omaan sukupuoleen,pystyttävän hävittämään nuo ominaisuudet.Ja varsinkin,jos ei siihen ole pyritty järjestelmällisesti pitkälti viime sukupolvet.Ja pinellä kannalla se on vielä vaikeampaa,kun koiria löytyy samoja paljonkin takaa,eikä poikkeamia saisi yhtään olla.Ei edes niillä tuonneilla,ja niiden taustoissa...

Niin,eikä siinä mitään pahaa,jos positiivisuutta esiin tuo.Mutta realisuus on aikas tärkeää myös;),joskus tärkeämpikin ;)

molossi kirjoitti:

" Kuka laittoi..." Hep,minä. Kun luet viestini,niin selviää,miksiköhän.Eli liittyy tiettyihin määreisiin ja mielikuviin... ;)

Juu ei ole,kuten ei monia muitakaan harvinaisia rotuja.Mutta jos puhutaan ylistävästi jostain ominaisuudesta,niin joku näyttö siitä ei olisi pahitteeksi ;)

Kenenkään ei toki tarvi olla näkyvillä yleisissä piirissä,mutta jotenkin hassulta kuulostaa,jos ei kukaan halua o_O.Minusta kun olisi erinomaista pr:ääkin harvinaisille roduille,ja ylipäätäänkin,saati roduille,joihin liitetään negstiivisia mielikuvia,että niitä tuotaisiin esille positiivisesti ja annettaisiin hyvä kuva.Ja vielä toimivakin,jos puhutaan hyvästä harrastuskoirasta....

Ja siitoksesta.Jos jalostus olisikin noin helppoa,niin eihän tässä olisi itsekullakin kun täydellisiä koiria ja kasvatteja :D
.Mutta kun se ei ole.Ei tarvi kun ajatella jo sitä,miten kauan on,kun koira on eriytynyt sudesta,ja silti niitä ominaisuuksia piisaa jokusia ihan "itsestäänkin"...
Jalostuksessa vaikuttaa vahvasti myös taustat.Ja kuten jo sanoin,mitä enemmän sisäsiitosta käytetty,niin vahvemmin ominaisuudet periytyy.Myöskin jos jotain ominaisuuksia pyritään hävittää,niin siinä pitää käyttää todella monta sukupolvea vain niiltä osin täydellistä (haluttua)koiraa ja ihan jokaikistä,että voi edes tuloksesta haaveilla.Ja silti ne geenit antaa merkkejä otsestään toodella kaukaakin helpostikkin.
Että kyllä haluaisin nähdä rodun,joka on alunperin ja ei sataprosenttisesti jalostettu pois niinkin vaikuttavasta ominaisuudesta,kuin vähemmän sosiaalisesta suhtautumisesta omaan lajiin tai lähinnä omaan sukupuoleen,pystyttävän hävittämään nuo ominaisuudet.Ja varsinkin,jos ei siihen ole pyritty järjestelmällisesti pitkälti viime sukupolvet.Ja pinellä kannalla se on vielä vaikeampaa,kun koiria löytyy samoja paljonkin takaa,eikä poikkeamia saisi yhtään olla.Ei edes niillä tuonneilla,ja niiden taustoissa...

Niin,eikä siinä mitään pahaa,jos positiivisuutta esiin tuo.Mutta realisuus on aikas tärkeää myös;),joskus tärkeämpikin ;)

Lue lisää

Eiköhän se ole kaikille terrieriroduille tyypillistä, että eivät välttämättä tule toisten koiren kanssa toimeen. Jos kumminkin haluaa ihmisrakkaan, rauhallisen ja sosiaalisen terrierin, niin amerikanpitbullterrieri on yksi parhaista valinnoista. Se ei myöskään ole sen aggressiivisempi toisille koirille kuin vaikkapa äärimmäisen yleinen ja suosittu jackrussellinterrieri. Molemmista koitetaan muokata jalostuksella koko ajan vain sosiaalisempia.

Jos jackrussellinterrieri, airis, saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira, mastiffi, snautseri, rottweiler, dobermanni, bokseri, mäyräkoira, akita, suomenpystykorva, hirvikoira ym. tunnetusti riidanhaluisen rodun hankkii, niin muut ovat tyytyväisiä, mutta jos pitbullin hankkii, niin muut syyttävät hulluksi ! Mistä johtuen ? Siitäkö, että he ovat kuulleet rodusta vain median vietittämiä hyökkäystäpauksia :-(

terroristieri kirjoitti:

Eiköhän se ole kaikille terrieriroduille tyypillistä, että eivät välttämättä tule toisten koiren kanssa toimeen. Jos kumminkin haluaa ihmisrakkaan, rauhallisen ja sosiaalisen terrierin, niin amerikanpitbullterrieri on yksi parhaista valinnoista. Se ei myöskään ole sen aggressiivisempi toisille koirille kuin vaikkapa äärimmäisen yleinen ja suosittu jackrussellinterrieri. Molemmista koitetaan muokata jalostuksella koko ajan vain sosiaalisempia.

Jos jackrussellinterrieri, airis, saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira, mastiffi, snautseri, rottweiler, dobermanni, bokseri, mäyräkoira, akita, suomenpystykorva, hirvikoira ym. tunnetusti riidanhaluisen rodun hankkii, niin muut ovat tyytyväisiä, mutta jos pitbullin hankkii, niin muut syyttävät hulluksi ! Mistä johtuen ? Siitäkö, että he ovat kuulleet rodusta vain median vietittämiä hyökkäystäpauksia :-(

Lue lisää

aivan! Ja kuten media on luonut myös sakun ja rotikan automaattisesti vaaralliseksi. Voi kuinka usein kuulenkaan tuolla että, miten sinun koirasi ei haastakkaan riitaa ja tulee juttuun, tai onpas siinä hyvin koulutettu saksanpaimenkoira. Välillä niin naurattaa tämäki homma. Helpompaa rotua saa jo hakea.

Ja ne harvat keillä tiedän pitin olevan, niin kyllä kulkevat, mutta ymmärrän heidän omat harrastuksensa. Kun täällä on niin ahdasmielistä porukkaa, niin menisin itsekkin välillä metsään koiran kanssa kuin haukuttavaksi kentille.

Tuota jalostusta on vähän huono arvioida, koska kuinka paljon teistä kukaan tietää jenkkiläisistä piteistä? Ihan rehellisesti.. Ei tätä myyttiä, vaan oikeita kasvattajia jotka ovat jo pitkään jalostaneet rotua?? Voisin veikata ettei kukaan. Ennemmin otan selvää yhdistyksiltä, joka ovat yhteydessä rapakon toiselle puolelle, ja yhteistyötä on tehty pitkään.

Ja missä rotumääritelmässä lukee näistä "huonoista puolista" niitä löytyy joka rodulta, mutta kun MIKÄÄN KOIRA EI SYNNY TAPPAJAKSI! oli sen isää sitten hakattu ja käytetty kuinka koiratappeluissa. Se ei sitä itse halua, mikään eläin ei sitä omaa luonteeseensa. Nuo ovat ihmisten omia aikaansaannoksia, ja jos pitti todella olisi tappajakoira ja vihainen, niin mistä sen älyttömän rakas ihmisystävällisyys tulee? aika kaksjakoista etten sanoisi. Mutta mielipiteet kullakin.

jjimppu kirjoitti:

aivan! Ja kuten media on luonut myös sakun ja rotikan automaattisesti vaaralliseksi. Voi kuinka usein kuulenkaan tuolla että, miten sinun koirasi ei haastakkaan riitaa ja tulee juttuun, tai onpas siinä hyvin koulutettu saksanpaimenkoira. Välillä niin naurattaa tämäki homma. Helpompaa rotua saa jo hakea.

Ja ne harvat keillä tiedän pitin olevan, niin kyllä kulkevat, mutta ymmärrän heidän omat harrastuksensa. Kun täällä on niin ahdasmielistä porukkaa, niin menisin itsekkin välillä metsään koiran kanssa kuin haukuttavaksi kentille.

Tuota jalostusta on vähän huono arvioida, koska kuinka paljon teistä kukaan tietää jenkkiläisistä piteistä? Ihan rehellisesti.. Ei tätä myyttiä, vaan oikeita kasvattajia jotka ovat jo pitkään jalostaneet rotua?? Voisin veikata ettei kukaan. Ennemmin otan selvää yhdistyksiltä, joka ovat yhteydessä rapakon toiselle puolelle, ja yhteistyötä on tehty pitkään.

Ja missä rotumääritelmässä lukee näistä "huonoista puolista" niitä löytyy joka rodulta, mutta kun MIKÄÄN KOIRA EI SYNNY TAPPAJAKSI! oli sen isää sitten hakattu ja käytetty kuinka koiratappeluissa. Se ei sitä itse halua, mikään eläin ei sitä omaa luonteeseensa. Nuo ovat ihmisten omia aikaansaannoksia, ja jos pitti todella olisi tappajakoira ja vihainen, niin mistä sen älyttömän rakas ihmisystävällisyys tulee? aika kaksjakoista etten sanoisi. Mutta mielipiteet kullakin.

Lue lisää

Ja kannattaa kuitenkin ehkä syvällisemmin miettiä,mikä on luonut tai mitkä...
Media ei ole tehnyt yhtään ainoatakaan agressiivistä koiraa,hyökännyttä koiraa,huonosti käyttäytyvää koiraa,hyvinkäyttäytyvää,kilttiä,tuhmaa ym.
Se raportoi asioista,ja ihmiset tekevät omat päätelmänsä.Mitä tekevätkin.Jos mediaan päädytään,niin pitäisi pikemmin miettiä,miksi,ei syytellä mediaa...Oli sitten kyse ihan mistä tahansa.

"Ja ne harvat..." Miten ahdasmielisyys koirakentillä näkyy ? Kokemusta? Kyllä nykypäivänä koirakentillä,ja varsinkin kaikkien rotujen näkee niin paljon kaikenrotuisia ja roduttomiakin,ja siellä ihmiset ovat mukana ihan muussa mielessä kuin arvostelemassa muitten rotuja tai koiria.Oli ne ihan mitä tahansa.Ja kuten sanoin,kun positiivisesti näkyy,niin se on aina hyvää pr:ää...
Ja alunperinhän oli kyse siitä,että kun puhutaan rodusta hyvänä ym.harrastuskoirana,niin ei sitä pahitteeksi olisi jotain näyttöä olla.

Ja jostain rodusta on kiinnostunut,niin toki kannattaakin ottaa selvää niiden harrastajilta ja yhdistykseltä rodusta.

"Ja missä..." Nyt katos pointti...Kyllä jokusenkin rodun rotumääritelmissä lukee ihan selkeästi suomenkielellä myös niiden vaativista puolista.Kuten lajisosiaalisuudesta.Ja jto:ssa usein vielä tarkemmin.Ja niin pitää ollakkin.

"Mikään koira ei synny tappajaksi".Nyt ollaan jo kuin median puheissa,vai :DNyt käytetään jo sellaisia sanoja,että koko homma vääristyy.
Ei ole puhuttu tässä yhteydessä mistään tappamisista,VAAN suhtautumisesta omaan lajiin/sukupuoleen.Koitetaan nyt siis pitää ne vellit ja puurot erillään.

Ja otetaas vielä kertaalleen.Koiran luonne tulee geeneistä.Ja koiria jalostaa siis ihminen.Ja jalostuksessa on painotettu,vahvistettu tai hävitetty tiettyjä ominaisuuksia.Mitä enemmän tai lähempänä ollaan niissä,sen voimakkaammin ilmenee sukupolvissa ja useammin.
"Aika kaksijakoista".Siis mikä ? Se,että on ystävällinen (tai ylipäätään suhtautuu ihmisiin positiivisesti ym.) ihmisille kun taas lajitovereille (omalle sukupuolelle) ei?
Ei siinä ole yhtään mitään kaksijakoista,vaan se on täysin jalostuksen tuotosta eli tehtyä.Ihan samoin kuin vaikka metsästyskoirien vahva metsästysvietti.

ooih, en jaksa jankata ku se pointti ei meinaa löytyä. Ja vähä rivien välistä luetaan.. tai sitten itse kirjotan epäselvästi.
No vastaan vielä muutamaan. Kentillä näkee ihmisiä arvostelemassa, ymmärrän monet harrastajat jotka sinne eivät mene. On hienoa jos on paikkoja jonne voi koiran kanssa mennä ilman pälyilyä, mutta on myös paljon joissa ei tiettyjä rotuja suvaita. Esim. eräs kerta olimme kentällä, ja nuori (olisko ollut 20v) tyttö tuli saksanpaimenkoiran kanssa, halusi nimenomaan apua heidän ongelmiinsa.. no mitä tehtiin, tyttö jätettiin toiselle puolen kenttää, ilman opastusta. Ja tämän teki ryhmämme vetäjä! Ja osa ryhmäläisistä kartteli koirineen tätä parivaljakkoa (kun se varmaan hyökkää kimppuun) tyttö tuli toisenkin kerran ja taas sama homma, jätti sitten tulematta! Enkä ihmettele ollenkaan.

ja tiedän geenit, jalostukset.. mutta selittäkääpä halu hyökätä toiseen koiraan? agressiivisuutta voidaan listätä, mutta itse koirahan sitä ei halua. Ja toki täytyy kaikkien rotujen kohdalla olla realistinen ja kuten tuolla kirjoitin, niin rotumääritelmästä näkyykin juuri millainen joku rotu on. Niin ne hyvät ja huonot puolet ja näin pitää toki olla.

ja media: kun ihmisillä ei ole tietoa ja lehdet kirjoittavat VAIN sen koira puri lasta. Mutta syy jää aina kertomatta. Ja purutilastojen mukaan kun katsoo, niin miksi siellä ei se kultsi näy? vaan monesti lukee "saksanpaimenkoiran näköinen" ei edes viitsitä selvittää mikä rotu on kyseessä. Kyllähän medialla on kaikkeen valtaa, sitä ei voi kukaan kiistää. Ja vaativampi rotu, ihmisen laiskuus/haluttomuus kouluttaa koiraa, niin mitä siitä voi odottaa? Ja voitteko väittää muuta, jos pienempi koira haukkuu, se on hauskaa, tai ärsyttävää, kun iso koira haukahtaa, se on pelottava samantien!

tiedän erään shetlanninlammaskoiran joka haukkuu, murisee, hyökkäilee vieraille. Ainoastaan omistaja on turvassa tämän hampailta. Mitä olen ihmisiä seurannut, niin tämä ei häiritse heitä, vaan paapovat sitä, että taitaa pientä koiraa pelottaa. Sitten kun tulen omani kanssa joka luvan saatuaan menee tervehtimään samaisia ihmisiä, nousee kädet ylös ja pientä kiljuntaa havaittavissa. Vaikka koira menee ainoastaan tutustumaan, ei hypi tms.. Miksiköhän? koska rotu on ihmisien mieleen painunut pelottavana!

joten tässäkin pari syytä miksi näin kärkkäästi puolustan näitä koiria!

jjimppu kirjoitti:

ooih, en jaksa jankata ku se pointti ei meinaa löytyä. Ja vähä rivien välistä luetaan.. tai sitten itse kirjotan epäselvästi.
No vastaan vielä muutamaan. Kentillä näkee ihmisiä arvostelemassa, ymmärrän monet harrastajat jotka sinne eivät mene. On hienoa jos on paikkoja jonne voi koiran kanssa mennä ilman pälyilyä, mutta on myös paljon joissa ei tiettyjä rotuja suvaita. Esim. eräs kerta olimme kentällä, ja nuori (olisko ollut 20v) tyttö tuli saksanpaimenkoiran kanssa, halusi nimenomaan apua heidän ongelmiinsa.. no mitä tehtiin, tyttö jätettiin toiselle puolen kenttää, ilman opastusta. Ja tämän teki ryhmämme vetäjä! Ja osa ryhmäläisistä kartteli koirineen tätä parivaljakkoa (kun se varmaan hyökkää kimppuun) tyttö tuli toisenkin kerran ja taas sama homma, jätti sitten tulematta! Enkä ihmettele ollenkaan.

ja tiedän geenit, jalostukset.. mutta selittäkääpä halu hyökätä toiseen koiraan? agressiivisuutta voidaan listätä, mutta itse koirahan sitä ei halua. Ja toki täytyy kaikkien rotujen kohdalla olla realistinen ja kuten tuolla kirjoitin, niin rotumääritelmästä näkyykin juuri millainen joku rotu on. Niin ne hyvät ja huonot puolet ja näin pitää toki olla.

ja media: kun ihmisillä ei ole tietoa ja lehdet kirjoittavat VAIN sen koira puri lasta. Mutta syy jää aina kertomatta. Ja purutilastojen mukaan kun katsoo, niin miksi siellä ei se kultsi näy? vaan monesti lukee "saksanpaimenkoiran näköinen" ei edes viitsitä selvittää mikä rotu on kyseessä. Kyllähän medialla on kaikkeen valtaa, sitä ei voi kukaan kiistää. Ja vaativampi rotu, ihmisen laiskuus/haluttomuus kouluttaa koiraa, niin mitä siitä voi odottaa? Ja voitteko väittää muuta, jos pienempi koira haukkuu, se on hauskaa, tai ärsyttävää, kun iso koira haukahtaa, se on pelottava samantien!

tiedän erään shetlanninlammaskoiran joka haukkuu, murisee, hyökkäilee vieraille. Ainoastaan omistaja on turvassa tämän hampailta. Mitä olen ihmisiä seurannut, niin tämä ei häiritse heitä, vaan paapovat sitä, että taitaa pientä koiraa pelottaa. Sitten kun tulen omani kanssa joka luvan saatuaan menee tervehtimään samaisia ihmisiä, nousee kädet ylös ja pientä kiljuntaa havaittavissa. Vaikka koira menee ainoastaan tutustumaan, ei hypi tms.. Miksiköhän? koska rotu on ihmisien mieleen painunut pelottavana!

joten tässäkin pari syytä miksi näin kärkkäästi puolustan näitä koiria!

Lue lisää

No ei taida pointtia löytyä,ei...
Otetaas nyt vielä kerran rautalangasta.

"Kentillä näkee..." Joo,ainahan niitä löytyy joka lähtöön.Mutta kenttiä on monia.Jos ohjaajassa vikaa,niin sitten muualle.On niitä paljon mm.harvinaisia rotuja,jotka esim.on saaneet alussa katseita osakseen,kun epäillen on suhtauduttu.Mutta ei sitä nyt aina joka asiassa nokkaansa pidä ottaa.
Ja voihan sitä näkyä vaikka joskus jossain möllikisoissa,jos itsekseen harrastaa.Nyt on kyse siitä,että jos ei mitenkään näy,niin miten sitä positiivisuutta ja näyttöä vaikka jostain sopivuudesta saa näkyviin negatiivisuuden sijaan,jos ei siitä mitään näyttöä ole...

" Ja tiedän geenit..." No pakko sanoa,että et nyt todellakaan tiedä.Koira on sitä miksi se on tehty.Jos puhutaan alkukoirasta(susi),niin siinä on jo olleet tietyt luontaiset piirteet,mm.suhtautuminen muuhun kuin omaan laumaan.Jalostuksella on tiettyjä piirteitä sitten haettu,muokattu ym.Laji-aggressiivisuus ( ylipäätään tietty suhtautuminen yleensä) on yksi näitä.Eli sitä on lisätty,vaalittu tai vähennetty.Mutta se on ominaisuus,johtuen jo eläimen perusvaistoista,jota on vaikea saada satavarmasti hallintaan.VARSINKAAN jos sen eteen ei ole tehty totaalisen tarkkaa työtä.Ei tässä ole niinkään mistään haluista kyse,nyt ei puhuta ihmisistä,vaan siitä,miksi eläin on tehty,tai rotu ylipäätään ja sen siitä tulevasta tyypillisestä käytöksestä.
Otetaan nyt vaikka joku oikeasti toimiva vahtikoira,vaikka laumanvartija.Se on tehty tiettyyn työhön ja jalostettu siis siihen.Mitä siitä olisi hyötyä,jos ei se sitä tekisi.Sen tapa toimia ja reagoida tulee siis geeneistä,jotka viime kädessä on jalostettu.

"Ja rotumääritelmästä..." No se jyvä on löytynyt tästä :) Eli sitä rotumääritelmää,sen tulkintaa,ja nykypäivän jto:ta,jos sellainen on,niin sitä pitää nimenomaan katsoa ja tulkita,ei tuoda esiin mitään muutamia poikkeamia.

"Ja media..."Luitko yhtään viestiäni?Tuonkin yritin vääntää ;)

"Tiedän erään..."Niin,ja mitä sitten.Ihmisestähän nämä viimekädessä kaikki riippuu,myös kasvatus.Jos pienten koirien omistajat suhtautuu (ketä suhtautuukin,ei suinkaan kaikki) miten suhtautuu,niin minkäs sille voi.Sama sille,miten muut suhtautuu.Pääasia,että itse toimii hyvin,eikä vahvista mitään negatiivista näkemystä.Se kun on suuri vaikutukseltaan myös,millaista kuvaa omalla rodullaan antaa.

Ja miksi sen oman moppen pitää mennä tutustumaan,jos joku ei halua tai pelkää?
Ihan sama mikä rotu on tai onko kirpun kokoinen vai hevosen.

Minäkin olen harrastanut "pelottavia" koiria.Mutta en minä halua niitä puolustaa,vaan käsitellä niitä nimenomaan REALISTISESTI,rotutyypillisesti ja kokonaisvaltaisesti.Ihan siitä syystä,että se on jo pelkästään,ja mikä tärkeintä,yksi tapa vaikuttaa siihen,ettei vääriä ostospäätöksiä tehdä.Ja sitä kautta tule taas turhia harmia,ei elukalle,eikä ihmisille.JA SITÄ huonoa mainosta lisää rodulle.

Ei se rotua huonommaksi tee tai huonoksi,jos siitä puhuu realistisesti ;)

molossi kirjoitti:

No ei taida pointtia löytyä,ei...
Otetaas nyt vielä kerran rautalangasta.

"Kentillä näkee..." Joo,ainahan niitä löytyy joka lähtöön.Mutta kenttiä on monia.Jos ohjaajassa vikaa,niin sitten muualle.On niitä paljon mm.harvinaisia rotuja,jotka esim.on saaneet alussa katseita osakseen,kun epäillen on suhtauduttu.Mutta ei sitä nyt aina joka asiassa nokkaansa pidä ottaa.
Ja voihan sitä näkyä vaikka joskus jossain möllikisoissa,jos itsekseen harrastaa.Nyt on kyse siitä,että jos ei mitenkään näy,niin miten sitä positiivisuutta ja näyttöä vaikka jostain sopivuudesta saa näkyviin negatiivisuuden sijaan,jos ei siitä mitään näyttöä ole...

" Ja tiedän geenit..." No pakko sanoa,että et nyt todellakaan tiedä.Koira on sitä miksi se on tehty.Jos puhutaan alkukoirasta(susi),niin siinä on jo olleet tietyt luontaiset piirteet,mm.suhtautuminen muuhun kuin omaan laumaan.Jalostuksella on tiettyjä piirteitä sitten haettu,muokattu ym.Laji-aggressiivisuus ( ylipäätään tietty suhtautuminen yleensä) on yksi näitä.Eli sitä on lisätty,vaalittu tai vähennetty.Mutta se on ominaisuus,johtuen jo eläimen perusvaistoista,jota on vaikea saada satavarmasti hallintaan.VARSINKAAN jos sen eteen ei ole tehty totaalisen tarkkaa työtä.Ei tässä ole niinkään mistään haluista kyse,nyt ei puhuta ihmisistä,vaan siitä,miksi eläin on tehty,tai rotu ylipäätään ja sen siitä tulevasta tyypillisestä käytöksestä.
Otetaan nyt vaikka joku oikeasti toimiva vahtikoira,vaikka laumanvartija.Se on tehty tiettyyn työhön ja jalostettu siis siihen.Mitä siitä olisi hyötyä,jos ei se sitä tekisi.Sen tapa toimia ja reagoida tulee siis geeneistä,jotka viime kädessä on jalostettu.

"Ja rotumääritelmästä..." No se jyvä on löytynyt tästä :) Eli sitä rotumääritelmää,sen tulkintaa,ja nykypäivän jto:ta,jos sellainen on,niin sitä pitää nimenomaan katsoa ja tulkita,ei tuoda esiin mitään muutamia poikkeamia.

"Ja media..."Luitko yhtään viestiäni?Tuonkin yritin vääntää ;)

"Tiedän erään..."Niin,ja mitä sitten.Ihmisestähän nämä viimekädessä kaikki riippuu,myös kasvatus.Jos pienten koirien omistajat suhtautuu (ketä suhtautuukin,ei suinkaan kaikki) miten suhtautuu,niin minkäs sille voi.Sama sille,miten muut suhtautuu.Pääasia,että itse toimii hyvin,eikä vahvista mitään negatiivista näkemystä.Se kun on suuri vaikutukseltaan myös,millaista kuvaa omalla rodullaan antaa.

Ja miksi sen oman moppen pitää mennä tutustumaan,jos joku ei halua tai pelkää?
Ihan sama mikä rotu on tai onko kirpun kokoinen vai hevosen.

Minäkin olen harrastanut "pelottavia" koiria.Mutta en minä halua niitä puolustaa,vaan käsitellä niitä nimenomaan REALISTISESTI,rotutyypillisesti ja kokonaisvaltaisesti.Ihan siitä syystä,että se on jo pelkästään,ja mikä tärkeintä,yksi tapa vaikuttaa siihen,ettei vääriä ostospäätöksiä tehdä.Ja sitä kautta tule taas turhia harmia,ei elukalle,eikä ihmisille.JA SITÄ huonoa mainosta lisää rodulle.

Ei se rotua huonommaksi tee tai huonoksi,jos siitä puhuu realistisesti ;)

Lue lisää

tuossa oli asiaa mitä laitoit jalostuksesta. Ja edelleen, olen opiskellut alaa. Joten ehkä kumminkin tiedän siitä jotain :) mun pointti oli siinä, että se koira ei edelleenkään halua toiseen kiinni. Ne on tehneet ihmiset, joten turha syyttää rotua siitä. Verraten nyt vaikka hevosiin: Vokker oli jo hyvä juoksija, sitten tuli Viesker, nopea, 5.kertainen ravikuningas. Tästä halutaan edelleen jälkeläisiä, luonnehan näillä on vähän omapäinen, mutta siitä päättää loppupeleissä omistaja itse, millaisella tammalla astuttaa. Joten jo seuraavasta varsasta äkkiä näkee, millainen luonne sillä on ja lopulta, riittääkö vauhti.

Samahan se on koirilla. Geeneissä ne perimät on, mutta se, miten ja millälailla niitä käytetään, on ihmisen oma aikaansaannos. Ja kukaan ei vastannut, tietääkö edelleen kukaan amerikkalaista pitti-kasvattajaa jo pidemmältä aikaa, siis puhun nyt todella pitkästä historiasta? Minusta me olemme edelleen jäävejä sanomaan sen rotukehityksestä, koska meillä ei oikeasti ole paskan vertaa hajua, missä vaiheessa siellä jo ollaan.

ja tuosta kentällä olosta, oikeasti on mahtavaa jos on paikkoja missä saa rauhassa olla. Kentän vaihto on helpompaa isommalla paikkakunnalla, mutta tässä tapauksessa kyse on pienestä kylästä, ei edes kaupunki. Täällä kyllä on koiria ja harrastajia, mutta suppeaa on katsonta. Olen omani kanssa myös joutunut katseiden alle, koska tämä on todella iso! On totta, että miten koiran kanssa olet ja annat vaikutelman, me onneksi olemme ne, jotka saa naapureilta hyvää palautetta, harrastajilta hatun nostoja.. mutta ymmärrän ihmisiä, jotka eivät halua enää olla yleisissä piireissä harrastamassa. Olet onnekas jos kentälläsi on avarakatseisuutta ja jokainen tulokas otetaan vastaan, niin ei kaikkialla ole! Esim. me täällä saadaan tehdä kovasti töitä, että näytämme jo pentuvaihessa "vaarallisen koiran" kanssa, että olemme ihan kivoja ja ainaista todistelua. Sitten kun joku mäykky tulee, ei omistaja joudu lähellekkään samaan tilanteeseen. Ja tätä on muuallakin!

..vielä tuosta.. se tuttavani koira, jos muutkin ovat irti, niin pitäisinkö omani kiinni, kun se on sentään ainoa joka pysyy pihassa ja tottelee käskyjä. Toki kysyn ihmisiltä saako koirani tulla tutustumaan. Onneksi koirani on tehnyt vaikutuksen ja ihmiset eivät enää niin pelkää ja suurin osa on huomannut sen ihan normaali koiraksi.
Näillä, omilla valinnoilla minä näytän ihmisille, ettei kaikki jutut ole tosia ja kyllä, se aina niin paljon puhuttu sakemanni voikin olla se lasten kanssa touhuaja, lempeä jätti!

molossi kirjoitti:

No ei taida pointtia löytyä,ei...
Otetaas nyt vielä kerran rautalangasta.

"Kentillä näkee..." Joo,ainahan niitä löytyy joka lähtöön.Mutta kenttiä on monia.Jos ohjaajassa vikaa,niin sitten muualle.On niitä paljon mm.harvinaisia rotuja,jotka esim.on saaneet alussa katseita osakseen,kun epäillen on suhtauduttu.Mutta ei sitä nyt aina joka asiassa nokkaansa pidä ottaa.
Ja voihan sitä näkyä vaikka joskus jossain möllikisoissa,jos itsekseen harrastaa.Nyt on kyse siitä,että jos ei mitenkään näy,niin miten sitä positiivisuutta ja näyttöä vaikka jostain sopivuudesta saa näkyviin negatiivisuuden sijaan,jos ei siitä mitään näyttöä ole...

" Ja tiedän geenit..." No pakko sanoa,että et nyt todellakaan tiedä.Koira on sitä miksi se on tehty.Jos puhutaan alkukoirasta(susi),niin siinä on jo olleet tietyt luontaiset piirteet,mm.suhtautuminen muuhun kuin omaan laumaan.Jalostuksella on tiettyjä piirteitä sitten haettu,muokattu ym.Laji-aggressiivisuus ( ylipäätään tietty suhtautuminen yleensä) on yksi näitä.Eli sitä on lisätty,vaalittu tai vähennetty.Mutta se on ominaisuus,johtuen jo eläimen perusvaistoista,jota on vaikea saada satavarmasti hallintaan.VARSINKAAN jos sen eteen ei ole tehty totaalisen tarkkaa työtä.Ei tässä ole niinkään mistään haluista kyse,nyt ei puhuta ihmisistä,vaan siitä,miksi eläin on tehty,tai rotu ylipäätään ja sen siitä tulevasta tyypillisestä käytöksestä.
Otetaan nyt vaikka joku oikeasti toimiva vahtikoira,vaikka laumanvartija.Se on tehty tiettyyn työhön ja jalostettu siis siihen.Mitä siitä olisi hyötyä,jos ei se sitä tekisi.Sen tapa toimia ja reagoida tulee siis geeneistä,jotka viime kädessä on jalostettu.

"Ja rotumääritelmästä..." No se jyvä on löytynyt tästä :) Eli sitä rotumääritelmää,sen tulkintaa,ja nykypäivän jto:ta,jos sellainen on,niin sitä pitää nimenomaan katsoa ja tulkita,ei tuoda esiin mitään muutamia poikkeamia.

"Ja media..."Luitko yhtään viestiäni?Tuonkin yritin vääntää ;)

"Tiedän erään..."Niin,ja mitä sitten.Ihmisestähän nämä viimekädessä kaikki riippuu,myös kasvatus.Jos pienten koirien omistajat suhtautuu (ketä suhtautuukin,ei suinkaan kaikki) miten suhtautuu,niin minkäs sille voi.Sama sille,miten muut suhtautuu.Pääasia,että itse toimii hyvin,eikä vahvista mitään negatiivista näkemystä.Se kun on suuri vaikutukseltaan myös,millaista kuvaa omalla rodullaan antaa.

Ja miksi sen oman moppen pitää mennä tutustumaan,jos joku ei halua tai pelkää?
Ihan sama mikä rotu on tai onko kirpun kokoinen vai hevosen.

Minäkin olen harrastanut "pelottavia" koiria.Mutta en minä halua niitä puolustaa,vaan käsitellä niitä nimenomaan REALISTISESTI,rotutyypillisesti ja kokonaisvaltaisesti.Ihan siitä syystä,että se on jo pelkästään,ja mikä tärkeintä,yksi tapa vaikuttaa siihen,ettei vääriä ostospäätöksiä tehdä.Ja sitä kautta tule taas turhia harmia,ei elukalle,eikä ihmisille.JA SITÄ huonoa mainosta lisää rodulle.

Ei se rotua huonommaksi tee tai huonoksi,jos siitä puhuu realistisesti ;)

Lue lisää

komps...

perheen isä kirjoitti:

komps...

molossiKäyttäjän viestit1.9.2010 10:39 siis tälle.

jjimppu kirjoitti:

tuossa oli asiaa mitä laitoit jalostuksesta. Ja edelleen, olen opiskellut alaa. Joten ehkä kumminkin tiedän siitä jotain :) mun pointti oli siinä, että se koira ei edelleenkään halua toiseen kiinni. Ne on tehneet ihmiset, joten turha syyttää rotua siitä. Verraten nyt vaikka hevosiin: Vokker oli jo hyvä juoksija, sitten tuli Viesker, nopea, 5.kertainen ravikuningas. Tästä halutaan edelleen jälkeläisiä, luonnehan näillä on vähän omapäinen, mutta siitä päättää loppupeleissä omistaja itse, millaisella tammalla astuttaa. Joten jo seuraavasta varsasta äkkiä näkee, millainen luonne sillä on ja lopulta, riittääkö vauhti.

Samahan se on koirilla. Geeneissä ne perimät on, mutta se, miten ja millälailla niitä käytetään, on ihmisen oma aikaansaannos. Ja kukaan ei vastannut, tietääkö edelleen kukaan amerikkalaista pitti-kasvattajaa jo pidemmältä aikaa, siis puhun nyt todella pitkästä historiasta? Minusta me olemme edelleen jäävejä sanomaan sen rotukehityksestä, koska meillä ei oikeasti ole paskan vertaa hajua, missä vaiheessa siellä jo ollaan.

ja tuosta kentällä olosta, oikeasti on mahtavaa jos on paikkoja missä saa rauhassa olla. Kentän vaihto on helpompaa isommalla paikkakunnalla, mutta tässä tapauksessa kyse on pienestä kylästä, ei edes kaupunki. Täällä kyllä on koiria ja harrastajia, mutta suppeaa on katsonta. Olen omani kanssa myös joutunut katseiden alle, koska tämä on todella iso! On totta, että miten koiran kanssa olet ja annat vaikutelman, me onneksi olemme ne, jotka saa naapureilta hyvää palautetta, harrastajilta hatun nostoja.. mutta ymmärrän ihmisiä, jotka eivät halua enää olla yleisissä piireissä harrastamassa. Olet onnekas jos kentälläsi on avarakatseisuutta ja jokainen tulokas otetaan vastaan, niin ei kaikkialla ole! Esim. me täällä saadaan tehdä kovasti töitä, että näytämme jo pentuvaihessa "vaarallisen koiran" kanssa, että olemme ihan kivoja ja ainaista todistelua. Sitten kun joku mäykky tulee, ei omistaja joudu lähellekkään samaan tilanteeseen. Ja tätä on muuallakin!

..vielä tuosta.. se tuttavani koira, jos muutkin ovat irti, niin pitäisinkö omani kiinni, kun se on sentään ainoa joka pysyy pihassa ja tottelee käskyjä. Toki kysyn ihmisiltä saako koirani tulla tutustumaan. Onneksi koirani on tehnyt vaikutuksen ja ihmiset eivät enää niin pelkää ja suurin osa on huomannut sen ihan normaali koiraksi.
Näillä, omilla valinnoilla minä näytän ihmisille, ettei kaikki jutut ole tosia ja kyllä, se aina niin paljon puhuttu sakemanni voikin olla se lasten kanssa touhuaja, lempeä jätti!

Lue lisää

No en sano mitään muitten lajien kasvattamisesta,kuin koirien koska kokemusta ei ole,eikä hajuakaan ,miten ja missä määrin muissa lajeissa geenit periytyy,joten pysyn vaan koirissa.Siitä kun jotain hajua on ...

"Koira ei halua..." Koira siis tekee sen,mitä sieltä geeneistä "määräykset" tulee ja osaltaan siis lajityypillinen määrää.Mutta pääasiassa siis jalostus on määrännyt suunnan.Ei siis nyt oikein voi koirien ollessa kyseessä puhua haluamisesta.Tai riippuu siitä, sitten esim.onko mettäkoirien halu riistan peröään "haluamista" ,vetokoirien halu juosta "haluamista" ym.ym.

Luonne on yksi vaikeimmista asioista jalostaa,ja pitää.Koirilla se ei ole todellakaan yksi yhteen.Eli siihen vaikuttaa niin moni.Taustat,hyyyvin pitkältikin,miten yksilöt on sopineet viimekädessä yhteen.ym.Eli ei voida puhua yhden sukupolven jalostuksesta,tai sen tai edes muutamankaan perusteella.Tähän kun vielä lisää lajityypillinen käytös,ja mitä enemmän sitä on ollut tyypin kasvatuksessa ja luonnissa mukana.

Juu,en tiedä pittikasvattajista.Mutta jos tietoa haluaa,niin sitä saa ottamalla suoraan yhteyttä kasvattajiin,ja jos on kotisivut,niin niistäkin usein aika paljon.Tosin jos puhutaan missä mennään,niin eiköhän rodun harrastusyhdistys,siis pittiyhdistyskin jotain tiedä.Yleensä ainakin harrastavat yhdistykset tietävät,ja onhan siellä heidän sivuillaan myös heidän näkemyksensä rodusta,mm.koirasosiaalisuudesta ;)

Onhan se tylsää,jos kentällä on huono henki.Ja kieltämättä kurjempaa,jos ei pahemmin ole varaa valita.
Eipä siinä sitten ole varaa valita,kun lähteä kauemmas,hankkiutua yksityiselle (kallista).Monella rodulla on myös toimintaa,ja sellaista voi koettaa itsekkin pistää pystyyn ja saada sinne koiuluttajaa ;)
Tosin en kyllä niin hurjasta rasismista ole vielä kuullut,että kokokin vaikuttaa o_O
Ylipäätänsä kuulostaa poikkeuksellisen oudolta paikalta,jos maksava jäsen ei kelpaa,tai jotain rotuja katsotaan kieroon.Kuulostaa jo joltain peräkylän jäänteeltä.Mutta yleistää ei tuotakaan kannata,pikemmin ihan toisinpäin.Ja tuskin "vaarallisten koirien" (mitä ne sitten onkin...),harvinaisten,ynnä muitten kummajaisten :D kohalla moista kohtelua on kuin aikas vähissä paikoin.Rodun näkyvuuttä se tuskin estää,jos niikseen halutaan ;)

"Omilla valinnoilla ".Ja kun ne on fiksuja,muita huomioonottavia,niin se on jo pitkälti sitä hyvää pr:ää ;)

perheen isä kirjoitti:

komps...

Mites tytön näytelmä reissulla kävi ?
Saako onnitella :)

molossi kirjoitti:

Mites tytön näytelmä reissulla kävi ?
Saako onnitella :)

Sai jonkun b mdsmf,sxdkjdel#@ maininnan, mutta lähtee kohta puolaan. =(

molossi kirjoitti:

Mites tytön näytelmä reissulla kävi ?
Saako onnitella :)

hyvää teki pieni "palautus" kun vissii meinasi, että menee läpihuutojuttuna. Mutta sai dumarilta tosi hyvää palautetta plutosta. Sitä se tekee kun pitää henkseleitä liian kireellä. No Puolassa palautuksen paikka. =}

perheen isä kirjoitti:

hyvää teki pieni "palautus" kun vissii meinasi, että menee läpihuutojuttuna. Mutta sai dumarilta tosi hyvää palautetta plutosta. Sitä se tekee kun pitää henkseleitä liian kireellä. No Puolassa palautuksen paikka. =}

Lue lisää

Noh,sitä sattuu.

Yksi kaverikin kerran lähti pohjoisesta hakee vikaserttiä,kun oli kuulemma etelässä niin turhan helppoa jo :D
Ja tuli takaisin kera sinisen nauhan...

molossi kirjoitti:

Noh,sitä sattuu.

Yksi kaverikin kerran lähti pohjoisesta hakee vikaserttiä,kun oli kuulemma etelässä niin turhan helppoa jo :D
Ja tuli takaisin kera sinisen nauhan...

Lue lisää

Se pluto on vasta junnu ja suomi vääntö vasta ensi vuoden juttuja. No kokemus on se pääasia.

perheen isä kirjoitti:

Se pluto on vasta junnu ja suomi vääntö vasta ensi vuoden juttuja. No kokemus on se pääasia.

miksi jankata samaa asiaa, kun kummatkin lukee toisen kirjoitukset rivien välistä, tai siltä ainakin tuntuu. Kun tuota perimää ei tarvitse laittaa, tiedän, tiedän, tiedän.. Ja se halu, kyllä vetokoirilla on jo itsestään halu mennä tuolla lapissa, vetää, ne on siihen tarkoitettuja. Paimenkoirat ovat tyytyväisiä siinä työssä, mihin ne on jalostettu. Riistaviettinen on taas omassa elementissään metsällä jne.. Mutta tuo, että mikään koira ei edelleenkään halua mennä kehään, purra toista, tulla itse raadelluksi, ei mikään! Oli siinä esi-isiltä vaikka kuinka paljon agressiivista luonnetta toista koiraa kohtaan, en usko että yksikään näistä nauttii tappelusta.

Otetaanpa taas vaikka esimerkkinä tuo saksanpaimenkoira, koska siitä eniten kokemusta. Ihmisillä on jo jonkinlainen ennakkoluulo, myöskin kunnioitus rotua kohtaan. Perimän mukaan, on suojelu ja paimen -luontoisia. (nämä kyllä varmaan tiedätkin, yritän saada ajatustani että ymmärrät) näissä huomaa helposti eron, monesti ne joilla suku on enemmän suojelupuoleista, eivät ota vierasta vastaan niin helposti, tarkkailevat ja väärällä koulutuksella ovat alttiita laittamaan hampaansa vieraaseen kakaraan. Paimensukuisista olen huomannut, että enemmän nauttivat ihmisten ja toisten koirien seurasta. Mutta tarvitsevat tietenkin omanlaistaan koulutusta tähän paimentamiseen, ettei sitä tarvitse tehdä kotipihalla ja kummallakin osapuolella on helpompi olla, kun tietävät, ettei niiden tarvitse kaitseta sitä laumaa. Vastaani on tullut niin vihaisia ja täysin ihmisiin luoton menettäneitä sakuja. Johtuen ehkä siitä, etten osaa pelätä, ei ole koskaan tapahtunut mitään, paria hampaaniskua vakavampaa, vaan kontakti on aina syntynyt, vaikka vienyt aikaakin. Siksi ehkä olen näin optimistinen, koska koira ei synny tappajaksi, siitä voidaan tehdä vihainen. Sen geenit määrittää luonteen, mutta vielä ei ole tullut vastaan koiraa, mitä ei olisi saanut koulutettua. Ja tämän takia niin hanakasti puolustan niitä rotuja, jotka otetaan vääriin käsiin ja se saa ihmisten haukut, vaikka se ihminen itse ne olisi ansainnut.

ja kyllä, tätä koirarasismia kyllä on kohdattu piireissä, mitä en voi käsittää, koska eiköhän me kaikki rakasteta näitä turrejamme ja ollaan eläinrakkaita, näin se ei isossa ja kylmässä maailmassa näköjään aina ole. Tätä aina ihmettelenkin, isot vs. pienet!
jos laitetaan taas esimerkkiä: puistossa ollessamme, minun koira, kaverin pikkudogimix, ja uros berni. Sitten tuli erittäin tärkeän näköinen vanhempi rouva, joka aloitti samantien minun läksytyksen. Ja syynä tähän kun koirani luvan saatuaan meni tutustumaan tähän uuteen tulokkaaseen, eli nuuhki prsettä! Rouvan koira aloitti kamalan murinan ja hampaiden näyttelyn, tämä oli kuulemma minun ja koirani vika, koska kolme kertaa suurempi koira tulee nuuhkimaan hänen koiraansa. Akka aloitti kiljumiskonsertin ja minullakin ääni jo kohosi. Sanoin, että antaa niiden rauhassa tutustua, niinkuin koirat tekee. Tämä ei sopinut naiselle. Sanoi vielä, että koirani on varoittanut ja on oma vikani jos se puraisee koiraani. Eihän tälle voinut kuin nauraa. Häntä ei yllättäen kiinnostanut berni joka myös innokkaasti nuuskutteli uutta tulokasta, vain pelkästään minun hurja sakuni. Pyysin koiran vierelleni ja eukko vaihtoi puolta, edelleen huutaen. Ja oli kuulemma entinen rodun kasvattaja.. hmmmps...
ja kyllä täällä kohtaa tätä syrjintää. Ja se nuorempi nainen josta kerroin, niin sääliksi käy kun yrittää harrastaa ja vanhat tantat polkee jalkoihin.

jjimppu kirjoitti:

miksi jankata samaa asiaa, kun kummatkin lukee toisen kirjoitukset rivien välistä, tai siltä ainakin tuntuu. Kun tuota perimää ei tarvitse laittaa, tiedän, tiedän, tiedän.. Ja se halu, kyllä vetokoirilla on jo itsestään halu mennä tuolla lapissa, vetää, ne on siihen tarkoitettuja. Paimenkoirat ovat tyytyväisiä siinä työssä, mihin ne on jalostettu. Riistaviettinen on taas omassa elementissään metsällä jne.. Mutta tuo, että mikään koira ei edelleenkään halua mennä kehään, purra toista, tulla itse raadelluksi, ei mikään! Oli siinä esi-isiltä vaikka kuinka paljon agressiivista luonnetta toista koiraa kohtaan, en usko että yksikään näistä nauttii tappelusta.

Otetaanpa taas vaikka esimerkkinä tuo saksanpaimenkoira, koska siitä eniten kokemusta. Ihmisillä on jo jonkinlainen ennakkoluulo, myöskin kunnioitus rotua kohtaan. Perimän mukaan, on suojelu ja paimen -luontoisia. (nämä kyllä varmaan tiedätkin, yritän saada ajatustani että ymmärrät) näissä huomaa helposti eron, monesti ne joilla suku on enemmän suojelupuoleista, eivät ota vierasta vastaan niin helposti, tarkkailevat ja väärällä koulutuksella ovat alttiita laittamaan hampaansa vieraaseen kakaraan. Paimensukuisista olen huomannut, että enemmän nauttivat ihmisten ja toisten koirien seurasta. Mutta tarvitsevat tietenkin omanlaistaan koulutusta tähän paimentamiseen, ettei sitä tarvitse tehdä kotipihalla ja kummallakin osapuolella on helpompi olla, kun tietävät, ettei niiden tarvitse kaitseta sitä laumaa. Vastaani on tullut niin vihaisia ja täysin ihmisiin luoton menettäneitä sakuja. Johtuen ehkä siitä, etten osaa pelätä, ei ole koskaan tapahtunut mitään, paria hampaaniskua vakavampaa, vaan kontakti on aina syntynyt, vaikka vienyt aikaakin. Siksi ehkä olen näin optimistinen, koska koira ei synny tappajaksi, siitä voidaan tehdä vihainen. Sen geenit määrittää luonteen, mutta vielä ei ole tullut vastaan koiraa, mitä ei olisi saanut koulutettua. Ja tämän takia niin hanakasti puolustan niitä rotuja, jotka otetaan vääriin käsiin ja se saa ihmisten haukut, vaikka se ihminen itse ne olisi ansainnut.

ja kyllä, tätä koirarasismia kyllä on kohdattu piireissä, mitä en voi käsittää, koska eiköhän me kaikki rakasteta näitä turrejamme ja ollaan eläinrakkaita, näin se ei isossa ja kylmässä maailmassa näköjään aina ole. Tätä aina ihmettelenkin, isot vs. pienet!
jos laitetaan taas esimerkkiä: puistossa ollessamme, minun koira, kaverin pikkudogimix, ja uros berni. Sitten tuli erittäin tärkeän näköinen vanhempi rouva, joka aloitti samantien minun läksytyksen. Ja syynä tähän kun koirani luvan saatuaan meni tutustumaan tähän uuteen tulokkaaseen, eli nuuhki prsettä! Rouvan koira aloitti kamalan murinan ja hampaiden näyttelyn, tämä oli kuulemma minun ja koirani vika, koska kolme kertaa suurempi koira tulee nuuhkimaan hänen koiraansa. Akka aloitti kiljumiskonsertin ja minullakin ääni jo kohosi. Sanoin, että antaa niiden rauhassa tutustua, niinkuin koirat tekee. Tämä ei sopinut naiselle. Sanoi vielä, että koirani on varoittanut ja on oma vikani jos se puraisee koiraani. Eihän tälle voinut kuin nauraa. Häntä ei yllättäen kiinnostanut berni joka myös innokkaasti nuuskutteli uutta tulokasta, vain pelkästään minun hurja sakuni. Pyysin koiran vierelleni ja eukko vaihtoi puolta, edelleen huutaen. Ja oli kuulemma entinen rodun kasvattaja.. hmmmps...
ja kyllä täällä kohtaa tätä syrjintää. Ja se nuorempi nainen josta kerroin, niin sääliksi käy kun yrittää harrastaa ja vanhat tantat polkee jalkoihin.

Lue lisää

Kyllä minä ainakin luen ihan vaan tekstit... :D

Ja se perimä on laitettu,jokusen kertaakin,koska se on se oleellisin asia.Ja nimenomaan koirien.Minähän en ole muitten perimistä mitään laittanut ;)

No mstähän se "halu" esim.vetokoirille on tullut? Eiköhän se ole sieltä perimästä.Ja perimään tullut geeneistä,ja se taas jalostettu.Eli ei se siellä ihan itsestään ole tullut ja pysynyt rodunomaiselle tasolle varsinkaan.

Ja sitten rautalankaa.Otetaan nyt vaikka ei-sosiaaliset koirat.Sen lisäksi,että jos mennään alkukoiraan,jolle on ollut jo hengissä säilymisen vuoksi tärkeää olla kaveeraamatta muitten laumojen kanssa,niin ihan samoin tässä tulee jalostus.Otetaan nyt vaikka taistelukoirataustaiset rodut.Niille ei ole ollut tärkeää olla sosiaalisia muita kohtaan.Tietyissä tehtävissä,riippuen kuinka kauas,tai mistä on kyse,se on ollut jopa virhe.Toisinsanoen jalostukseen on valittu hyvinkin ääripäitä,ei siis mitään "koirapuistokoissuja".
Kun on lähetty joitain rotuja sitten pehmentämään näissä asioissa,ja muokkaamaan esim.rotuja tiettyihin tarkoituksiin,niin niihin käytetään mahdollisimman sopivia.Esim.vaikka ne molossirodut,jotka on taistelukoirista jalostettu lähinnä seuralaisiksi (myös vahdeiksi,mutta ei näitä ominaisuuksia ENÄÄ haettu nimenomaan),niin lähdetty jättämään ne ääripäät pois.Mutta,jos olisi haluttu ominaisuuden (lajotoverin,käytännössä sivistyneessä päässä lähinnä oman sukupuolen yrmimisen)kokonaan pois,niin silloin olisi melkein poikkeuksetta pitänyt käyttää pelkästään vaan täysin sosiaalisia yksilöitä.Ja siltikään tuskin voi sanoa,etteikö sieltä pitkältä perimältä niitä vanhoja vaistoja geeneistä pukkaisi.
Toisinsanoen,jos koiraa on jalostettu aggressiiviseksi,eikä sitä ole sataprosenttisesti saatu pois,ja varsinkin mitä LÄHEMPÄNÄ ja enemmän on hyökkäyksiin pyrkiviä yksilöitä käytetty,niin sen herkempi on sen kynnys ottaa yhteen toisen kanssa.Ja kun siis puhutaan tietynsorttisista roduista,niin se sosiaalisuus on monesti sitä pintakiiltoa,eli pohjalla on ne vanhat vaistot.Ja kun tämäntyypin rodut pääsee toteuttamaan itseään (siis ne yksilöt,joilla on hyvin vahvana agret),niin kyllä ne vaan ihan aikuisten oikeasti saattaa "haluta" sen kohteen hengiltä ottaa.
Mitä enemmän on tehty/saatu/haluttu ym. tehtyä rotua sosiaalisemmaksi,niin sen vähemän kuitenkin näitä yksilöitä löytyy,ja toisinaan homma saattaakin pysyä pelkästään pörhistelynä.
Eli otetaan nyt ne vaaleanpunaiset lasit pois silmiltä,eikä inhimillistetä koiria tyyliin " en minä halua tapella".
Niin,ja jos haluat vielä selkeämpää tekstiä miten jalostus vaikuttaa myös aggressioiden kohdalla,sen periytyvyydestä,"halusta niitata toinen" vielä lähemmin ja suoremmin,niin otapa vaikka yhteyttä vaikka niihin pittikasvattajiin,jotka noita luonteenpiirteitä oikein hakevat...

Äläkä nyt sotke tähän mitään koulutuspuolta,koska nyt on kyse nimenomaan NIISTÄ perinnöllisistä taipumuksista,JOTKA siis pitää ottaa huomioon roduista puhuttaessa.
Koulutuksella sitten voidaan vahvistaa/hakea ominaisuuksia esiin,tai sitten häivyttää niitä pysymään siellä pinnan alla,MUTTA ei niitä voi poistaa.Jos käytetään vaikka koiraa jalostukseen,joka on hyvin aggressiivinen omaa sukupuoltaan kohtaan,javielä tälle rodulle se on tyypillistä,niin koulutuksella ja oikealla ohjaamisella se pidetään kurissa,mutta se ei poista sen periytyvyyden mahdollisuutta yhtään mihinkään.

Saksanpaimenkoira rotuna ei lueta perinteisiin lajisosiaalisiin rotuihin myöskään.Itse en pahemmin ole tutustunut mihinkään "suojelu tai paimenlinjaiseen" käsitteeseen pahemmin.Lähinnä käyttö/näyttölinjaiseen...
Mutta en ota sen enempää tuohon kantaa,koska en ole paremmasta päästä tuohon rotuun erikoistunut.Mutta täällä on niitä muutamiakin,kuten perheenisä,jolta voit enemmän saada faktaa tuosta rodusta ja linjoista.

Ja sitä koirarasismia on aina.Minkäs sille voi.Mutta kuten olen jo sanonut,jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen,lisääkö sitä vai toisinpäin.Ainakin siis omalta osaltaan.Kyllä minäkin olen näinä vuosikymmeninä,jona olen koissujen kanssa tepastellut,monennäköistä nähnyt,ja vähän kokenutkin.Mutta turha niitä on ihmetellä,korkeintaan miksi moista on,ja voiko sitä jotenkin vähentää.
Tosin sanottava on,että "huonoja"kokemuksia on melkoisen vähän,muttaa niiiin paljon pikemmin ihan toisinpäin :)

Ja muuten,jos sitä muailmaa haluaa parantaa,niin mikä estää tosissaan vaikka siitä tekemästä kongreettista.
Vaikka opiskelemaan koirien kouluttamista,ja jakamaan sitä tietoa eteenpäin ;)Se on yksi kongreettinen tie myöskin asioitten eteen tehdä ;)
Ja mikä estää sitten vaan pistämään treenejä,vaikka mitä koulutuksia pystyyn,tasapuolisesti kaikillekin ;)

Mutta kuten sanoin,en minäkään mistään "syrjinnästä" pidä,todellakaan.Ja todella valitettavaa on,jos sellaista vielä nykypäivänä kentiltäkin löytyy.

molossi kirjoitti:

Kyllä minä ainakin luen ihan vaan tekstit... :D

Ja se perimä on laitettu,jokusen kertaakin,koska se on se oleellisin asia.Ja nimenomaan koirien.Minähän en ole muitten perimistä mitään laittanut ;)

No mstähän se "halu" esim.vetokoirille on tullut? Eiköhän se ole sieltä perimästä.Ja perimään tullut geeneistä,ja se taas jalostettu.Eli ei se siellä ihan itsestään ole tullut ja pysynyt rodunomaiselle tasolle varsinkaan.

Ja sitten rautalankaa.Otetaan nyt vaikka ei-sosiaaliset koirat.Sen lisäksi,että jos mennään alkukoiraan,jolle on ollut jo hengissä säilymisen vuoksi tärkeää olla kaveeraamatta muitten laumojen kanssa,niin ihan samoin tässä tulee jalostus.Otetaan nyt vaikka taistelukoirataustaiset rodut.Niille ei ole ollut tärkeää olla sosiaalisia muita kohtaan.Tietyissä tehtävissä,riippuen kuinka kauas,tai mistä on kyse,se on ollut jopa virhe.Toisinsanoen jalostukseen on valittu hyvinkin ääripäitä,ei siis mitään "koirapuistokoissuja".
Kun on lähetty joitain rotuja sitten pehmentämään näissä asioissa,ja muokkaamaan esim.rotuja tiettyihin tarkoituksiin,niin niihin käytetään mahdollisimman sopivia.Esim.vaikka ne molossirodut,jotka on taistelukoirista jalostettu lähinnä seuralaisiksi (myös vahdeiksi,mutta ei näitä ominaisuuksia ENÄÄ haettu nimenomaan),niin lähdetty jättämään ne ääripäät pois.Mutta,jos olisi haluttu ominaisuuden (lajotoverin,käytännössä sivistyneessä päässä lähinnä oman sukupuolen yrmimisen)kokonaan pois,niin silloin olisi melkein poikkeuksetta pitänyt käyttää pelkästään vaan täysin sosiaalisia yksilöitä.Ja siltikään tuskin voi sanoa,etteikö sieltä pitkältä perimältä niitä vanhoja vaistoja geeneistä pukkaisi.
Toisinsanoen,jos koiraa on jalostettu aggressiiviseksi,eikä sitä ole sataprosenttisesti saatu pois,ja varsinkin mitä LÄHEMPÄNÄ ja enemmän on hyökkäyksiin pyrkiviä yksilöitä käytetty,niin sen herkempi on sen kynnys ottaa yhteen toisen kanssa.Ja kun siis puhutaan tietynsorttisista roduista,niin se sosiaalisuus on monesti sitä pintakiiltoa,eli pohjalla on ne vanhat vaistot.Ja kun tämäntyypin rodut pääsee toteuttamaan itseään (siis ne yksilöt,joilla on hyvin vahvana agret),niin kyllä ne vaan ihan aikuisten oikeasti saattaa "haluta" sen kohteen hengiltä ottaa.
Mitä enemmän on tehty/saatu/haluttu ym. tehtyä rotua sosiaalisemmaksi,niin sen vähemän kuitenkin näitä yksilöitä löytyy,ja toisinaan homma saattaakin pysyä pelkästään pörhistelynä.
Eli otetaan nyt ne vaaleanpunaiset lasit pois silmiltä,eikä inhimillistetä koiria tyyliin " en minä halua tapella".
Niin,ja jos haluat vielä selkeämpää tekstiä miten jalostus vaikuttaa myös aggressioiden kohdalla,sen periytyvyydestä,"halusta niitata toinen" vielä lähemmin ja suoremmin,niin otapa vaikka yhteyttä vaikka niihin pittikasvattajiin,jotka noita luonteenpiirteitä oikein hakevat...

Äläkä nyt sotke tähän mitään koulutuspuolta,koska nyt on kyse nimenomaan NIISTÄ perinnöllisistä taipumuksista,JOTKA siis pitää ottaa huomioon roduista puhuttaessa.
Koulutuksella sitten voidaan vahvistaa/hakea ominaisuuksia esiin,tai sitten häivyttää niitä pysymään siellä pinnan alla,MUTTA ei niitä voi poistaa.Jos käytetään vaikka koiraa jalostukseen,joka on hyvin aggressiivinen omaa sukupuoltaan kohtaan,javielä tälle rodulle se on tyypillistä,niin koulutuksella ja oikealla ohjaamisella se pidetään kurissa,mutta se ei poista sen periytyvyyden mahdollisuutta yhtään mihinkään.

Saksanpaimenkoira rotuna ei lueta perinteisiin lajisosiaalisiin rotuihin myöskään.Itse en pahemmin ole tutustunut mihinkään "suojelu tai paimenlinjaiseen" käsitteeseen pahemmin.Lähinnä käyttö/näyttölinjaiseen...
Mutta en ota sen enempää tuohon kantaa,koska en ole paremmasta päästä tuohon rotuun erikoistunut.Mutta täällä on niitä muutamiakin,kuten perheenisä,jolta voit enemmän saada faktaa tuosta rodusta ja linjoista.

Ja sitä koirarasismia on aina.Minkäs sille voi.Mutta kuten olen jo sanonut,jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen,lisääkö sitä vai toisinpäin.Ainakin siis omalta osaltaan.Kyllä minäkin olen näinä vuosikymmeninä,jona olen koissujen kanssa tepastellut,monennäköistä nähnyt,ja vähän kokenutkin.Mutta turha niitä on ihmetellä,korkeintaan miksi moista on,ja voiko sitä jotenkin vähentää.
Tosin sanottava on,että "huonoja"kokemuksia on melkoisen vähän,muttaa niiiin paljon pikemmin ihan toisinpäin :)

Ja muuten,jos sitä muailmaa haluaa parantaa,niin mikä estää tosissaan vaikka siitä tekemästä kongreettista.
Vaikka opiskelemaan koirien kouluttamista,ja jakamaan sitä tietoa eteenpäin ;)Se on yksi kongreettinen tie myöskin asioitten eteen tehdä ;)
Ja mikä estää sitten vaan pistämään treenejä,vaikka mitä koulutuksia pystyyn,tasapuolisesti kaikillekin ;)

Mutta kuten sanoin,en minäkään mistään "syrjinnästä" pidä,todellakaan.Ja todella valitettavaa on,jos sellaista vielä nykypäivänä kentiltäkin löytyy.

Lue lisää

joko minä en osaa ilmaista itseeni, tai tosiaan samalla linjalla ollaan, mutta aivan ääripäissä. Kuten hevosista laitoin, sama se on koirilla! Toiset vaan ovat nopeampia, herkempiä, rohkeampia, rakanteeltaan parempia yms..yms.. Turhaan aikojen lämppärivoittajasta edelleen halutaan jälkeläisiä. Ja koulutuksella saa pysymään nämä asiat hallinnassa, kuten tuolla yritin tuoda ilmi. Eli on ollut hankalia tapauksia, mutta kärsivällisyydellä ongelmakoiratkin saadaan joskus ihan normikoiriksi. Tietty tässä puhutaan jo siitä, että koira on loppuelämänsä siinä kodissa. Ehkä ne on sitten ne vaaleanpunaiset lasit, mutta pidän ne silmillä. Olen kohdannut niin paljon ongelmahevosia ja koiria, että tiettyyn pisteeseen asti koulutus onnistuu aina, viimeinen asia on sitten piikki, mikä on koiran/hevosen parhaaksi.
Ja nyt kun kyseessä nämä ns. taistelukoirat, erään harrastajankin kanssa puhuessa, niin enää ei tätä agressiota tule esiin, jalostusta on tehty niin kauan, että ne ovat siellä toooodella kaukana. Toki koiran mukanan läpi elämän. Tätä ominaisuutta kun on jo monien monien vuosien saatossa karsittu pois, on tullut erittäin hyvä yksilö, joka ei halua sitä toista tappaa siihen kehään. Onhan toki poikkeuksia, ja olenpa ollut tekemisissä niin ärhäkän pystykorvan kanssa, joka yritti tappaa armotta kaikki koirat jotka sattui sen eteen, joihin vähääkää mahdollista upottaa hampaat.
Joten tuossa tuon pitin yleistäminen saisi loppua.

ja eläinpuolen koulutukset on käyty, mutta lisäkoulutus ei pahitteeksi koskaan olisi =)

..ja olen lukenut perheen isän kirjoituksia, samoilla linjoilla menen koulutuksen ym.. hänen kanssaan, tietty muutama epäkohta, mutta jokaisella on omat mielipiteet.

jjimppu kirjoitti:

joko minä en osaa ilmaista itseeni, tai tosiaan samalla linjalla ollaan, mutta aivan ääripäissä. Kuten hevosista laitoin, sama se on koirilla! Toiset vaan ovat nopeampia, herkempiä, rohkeampia, rakanteeltaan parempia yms..yms.. Turhaan aikojen lämppärivoittajasta edelleen halutaan jälkeläisiä. Ja koulutuksella saa pysymään nämä asiat hallinnassa, kuten tuolla yritin tuoda ilmi. Eli on ollut hankalia tapauksia, mutta kärsivällisyydellä ongelmakoiratkin saadaan joskus ihan normikoiriksi. Tietty tässä puhutaan jo siitä, että koira on loppuelämänsä siinä kodissa. Ehkä ne on sitten ne vaaleanpunaiset lasit, mutta pidän ne silmillä. Olen kohdannut niin paljon ongelmahevosia ja koiria, että tiettyyn pisteeseen asti koulutus onnistuu aina, viimeinen asia on sitten piikki, mikä on koiran/hevosen parhaaksi.
Ja nyt kun kyseessä nämä ns. taistelukoirat, erään harrastajankin kanssa puhuessa, niin enää ei tätä agressiota tule esiin, jalostusta on tehty niin kauan, että ne ovat siellä toooodella kaukana. Toki koiran mukanan läpi elämän. Tätä ominaisuutta kun on jo monien monien vuosien saatossa karsittu pois, on tullut erittäin hyvä yksilö, joka ei halua sitä toista tappaa siihen kehään. Onhan toki poikkeuksia, ja olenpa ollut tekemisissä niin ärhäkän pystykorvan kanssa, joka yritti tappaa armotta kaikki koirat jotka sattui sen eteen, joihin vähääkää mahdollista upottaa hampaat.
Joten tuossa tuon pitin yleistäminen saisi loppua.

ja eläinpuolen koulutukset on käyty, mutta lisäkoulutus ei pahitteeksi koskaan olisi =)

..ja olen lukenut perheen isän kirjoituksia, samoilla linjoilla menen koulutuksen ym.. hänen kanssaan, tietty muutama epäkohta, mutta jokaisella on omat mielipiteet.

Lue lisää

No otetaan vaan vielä kerran :D

Ei,ei tosiaan ole sama kuin hevosilla,jos ymmärsin viesteistäsi,että suurinpiirtein yhdessä sukupolvessa voi ihmeitä tehdä.Koirilla se ei mene niin,taustat tulee enemmän tai vähemmän myös esiin ja on otettava huomioon.Vaikka monta sukupolvea olisi laitettu tietynlaista,niin silti taustosta voi jotain omaansa tupsahtaa ja tupsahtaakin.
Myöskin mitä enemmän on samoja koiria,sen enemmän ne taustat myös vaikuttaa.Tähän sitten kun vielä sitten lisää,mitä aikojen alussa on rodun luonnissa tehty,vahvistettu,hävitetty luotu "uutta" ym.Ja osaltaan ne lajieläimelle tyypilliset piirteet,ja mitä aikojen alusta siis tullut.

Ja nyt olisi hyvä pitää ne vellit ja puurot erikseen,niin on helpompi keskustellakkin ;)
Eli puhutaan jalostus jalostuksena,genotyypit sinä itseänsä ja mitä se tekee,ja fenotyypppi ja esim,koulutus oma osanaan.
Alunperinhän oli puhe koirien (rotujen),ainakin minulla, perusluonteilla,niiden realistisena näkemisenä ja sellaisena niistä puhuttaen.Eli yksi tärkeimmistä asioista ehkäistä ongelmia,JA estää sitä negatiivisuutta,mikä syntyy,kun asioita ei katsota ja tietoa anneta realistisesti ;)

"Ja nyt kun kyseessä... Mistä rodusta puhut?Hyvä tietää tässä yhteydessä ;)
Jos puhut nykypäivänäkin ei-sosiaaliseksi lajitovereita/omaa sukupuoltapuolta mainittavasta rodusta,niin toivon todella,että tuo mainitsemasi harrastaja ei koskaan päättäisi alkaa kasvattajaksi...
Sen verran on nyt tieto koirien kasvattamisesta ja periytyvyydestä hakusessa,ja varsinkin jos vielä on vaativista koirista kyse,niin o_O

" Joten tuossa pitin yleistäminen..."Kenelle tuo oli osoitettu? Jos minulle,niin miten olen yleistänyt ja mitä?
Yhä edlleen,rodunomaisuudesta ja tyypillisistä piirteitä puhuminen ei ole yleistämistä,vaan realismia,ja niin normaalisti tehdään kuin puhutaan rodusta,ei yhdstä tai muutamasta yksilöstä.Tyypillisen rodunomainen ei siis ole poikkeus,vaan se,mitä yleisesti ottaen rotu on,ja vielä tarkemmin,aina parempi,myös rotumääritelmän mukaisia myös...

Ihan kiva,jos olet eläinpuolen koulutuksia käynyt,koirienkin,niin minäkin :)
Jotain myös jalostuspuoleltakin on tarttunut,ihan käytännössäkin,myös se,että genotyyppi ja fenotyyppi on eri asia,ja mitä tarkoitetaan,kun puhutaan roduille tyypillisistä piirteistä ;),joka siis ei ole sama kuin "yleistäminen",miten joku sen ymmärtää,tai haluaa ymmärtää(kö) :D

molossi kirjoitti:

No otetaan vaan vielä kerran :D

Ei,ei tosiaan ole sama kuin hevosilla,jos ymmärsin viesteistäsi,että suurinpiirtein yhdessä sukupolvessa voi ihmeitä tehdä.Koirilla se ei mene niin,taustat tulee enemmän tai vähemmän myös esiin ja on otettava huomioon.Vaikka monta sukupolvea olisi laitettu tietynlaista,niin silti taustosta voi jotain omaansa tupsahtaa ja tupsahtaakin.
Myöskin mitä enemmän on samoja koiria,sen enemmän ne taustat myös vaikuttaa.Tähän sitten kun vielä sitten lisää,mitä aikojen alussa on rodun luonnissa tehty,vahvistettu,hävitetty luotu "uutta" ym.Ja osaltaan ne lajieläimelle tyypilliset piirteet,ja mitä aikojen alusta siis tullut.

Ja nyt olisi hyvä pitää ne vellit ja puurot erikseen,niin on helpompi keskustellakkin ;)
Eli puhutaan jalostus jalostuksena,genotyypit sinä itseänsä ja mitä se tekee,ja fenotyypppi ja esim,koulutus oma osanaan.
Alunperinhän oli puhe koirien (rotujen),ainakin minulla, perusluonteilla,niiden realistisena näkemisenä ja sellaisena niistä puhuttaen.Eli yksi tärkeimmistä asioista ehkäistä ongelmia,JA estää sitä negatiivisuutta,mikä syntyy,kun asioita ei katsota ja tietoa anneta realistisesti ;)

"Ja nyt kun kyseessä... Mistä rodusta puhut?Hyvä tietää tässä yhteydessä ;)
Jos puhut nykypäivänäkin ei-sosiaaliseksi lajitovereita/omaa sukupuoltapuolta mainittavasta rodusta,niin toivon todella,että tuo mainitsemasi harrastaja ei koskaan päättäisi alkaa kasvattajaksi...
Sen verran on nyt tieto koirien kasvattamisesta ja periytyvyydestä hakusessa,ja varsinkin jos vielä on vaativista koirista kyse,niin o_O

" Joten tuossa pitin yleistäminen..."Kenelle tuo oli osoitettu? Jos minulle,niin miten olen yleistänyt ja mitä?
Yhä edlleen,rodunomaisuudesta ja tyypillisistä piirteitä puhuminen ei ole yleistämistä,vaan realismia,ja niin normaalisti tehdään kuin puhutaan rodusta,ei yhdstä tai muutamasta yksilöstä.Tyypillisen rodunomainen ei siis ole poikkeus,vaan se,mitä yleisesti ottaen rotu on,ja vielä tarkemmin,aina parempi,myös rotumääritelmän mukaisia myös...

Ihan kiva,jos olet eläinpuolen koulutuksia käynyt,koirienkin,niin minäkin :)
Jotain myös jalostuspuoleltakin on tarttunut,ihan käytännössäkin,myös se,että genotyyppi ja fenotyyppi on eri asia,ja mitä tarkoitetaan,kun puhutaan roduille tyypillisistä piirteistä ;),joka siis ei ole sama kuin "yleistäminen",miten joku sen ymmärtää,tai haluaa ymmärtää(kö) :D

Lue lisää

REALISMIA PELIIN! tuolla olen laittanut koulutuksen merkityksestä juurikin niihin ns.ongelmakoiriin/rotuihin. Ja alunperin vastasin aloittajalle. Koska tuo tyypillinen pitti-vastaanotto, se on tappaja! (ja en puhu sinusta.) Joten olen tuonut omia faktoja kehiin. Minä sekoitan sitten ne puurot ja vellit. Eli lajityypillinen käyttäytyminen ja koulutus. En puhu pelkästään geeneistä, mitkä siirtyy mihinkin, millä halutaan mitäkin ominaisuutta, vaan siitä mikä jo on olemassa. Ja miten toimia erirotuisten koirien kanssa. Jos tarkoitat tätä omistajaa, joka sanoi, että "tyyppiviat" on kaukana, niin ei hän ala kasvattajaksi, tietääkseni. Kaikki edellytykset hällä kyllä tähän olisi. Hän tietää ne huonot puolet ja koulutuksen merkityksen, sitä ei missään vaiheessa salata ihmisiltä, ei tietenkään. Mutta myös ne hyvät ja millä saadaan juurikin näitä toivottuja piirteitä esiin. Esim. ne rodut joilla jo agressiota on, ja joka johtaa juurensa jo todella kaukaa. En ole sanonut, että se puoli olisi poissa, MUTTA sen saa pysymään koulutuksella siellä minimissä. Nämä ovat herkempiä juurikin tappeluihin ja vastuuntutnoinen omistaja tietää faktat millä mennään. Koiralla kun ei ole nappia, että nyt viha seis! Vaan se ampasee siihen, mihin sen esiesiesi isät ovat aikoinaan tarkoitettu. Eli tällä siis tarkoitan sitä, että ne ovat ehkä enemmän pommeja, mutta omistaja tietää tämän ja sen mukaan mennään. Se negatiivinen kuva on sitten toinen, ja tähän haluan puuttua. Koska nämä ns.vaaralliset rodut osaavat yllättää todella positiivisesti.

ja jos katsotaan hevosten sukutauluja, siellä emän isän isän emä, on tietynlainen, niin kyllä näitä piirteitä halutaan siihen tulevaan varsaan. On se sitten ravipuolen tai hyppääjä. Ja jos itse mietin varsaa, ja isän puolelta erittäin kaukaa on lahjakkuutta jota toivon tähän tulevaan, ja taas emän puolelta myös näyttöä, vaikka sitten hyppääjä. Tietyssä suvussa sitten kulkee omapäisyys ja herkkyys. Vaikka nämä ovat todella kaukaa tulleita, niin vaikuttaa luultavasti tulevaan varsaan. Eli kyllä koirilla menee aika samallalailla. Ei ehkä saman mittapuun mukaan, mutta geenit ne on sielläkin mitkä kulkee :D

en jaksa tätä inttämistä enempää, joten tähän loppu mun keskustelut, koska joissain asioissa ehkä tahdot vääntää jo ihan varsin.

jjimppu kirjoitti:

REALISMIA PELIIN! tuolla olen laittanut koulutuksen merkityksestä juurikin niihin ns.ongelmakoiriin/rotuihin. Ja alunperin vastasin aloittajalle. Koska tuo tyypillinen pitti-vastaanotto, se on tappaja! (ja en puhu sinusta.) Joten olen tuonut omia faktoja kehiin. Minä sekoitan sitten ne puurot ja vellit. Eli lajityypillinen käyttäytyminen ja koulutus. En puhu pelkästään geeneistä, mitkä siirtyy mihinkin, millä halutaan mitäkin ominaisuutta, vaan siitä mikä jo on olemassa. Ja miten toimia erirotuisten koirien kanssa. Jos tarkoitat tätä omistajaa, joka sanoi, että "tyyppiviat" on kaukana, niin ei hän ala kasvattajaksi, tietääkseni. Kaikki edellytykset hällä kyllä tähän olisi. Hän tietää ne huonot puolet ja koulutuksen merkityksen, sitä ei missään vaiheessa salata ihmisiltä, ei tietenkään. Mutta myös ne hyvät ja millä saadaan juurikin näitä toivottuja piirteitä esiin. Esim. ne rodut joilla jo agressiota on, ja joka johtaa juurensa jo todella kaukaa. En ole sanonut, että se puoli olisi poissa, MUTTA sen saa pysymään koulutuksella siellä minimissä. Nämä ovat herkempiä juurikin tappeluihin ja vastuuntutnoinen omistaja tietää faktat millä mennään. Koiralla kun ei ole nappia, että nyt viha seis! Vaan se ampasee siihen, mihin sen esiesiesi isät ovat aikoinaan tarkoitettu. Eli tällä siis tarkoitan sitä, että ne ovat ehkä enemmän pommeja, mutta omistaja tietää tämän ja sen mukaan mennään. Se negatiivinen kuva on sitten toinen, ja tähän haluan puuttua. Koska nämä ns.vaaralliset rodut osaavat yllättää todella positiivisesti.

ja jos katsotaan hevosten sukutauluja, siellä emän isän isän emä, on tietynlainen, niin kyllä näitä piirteitä halutaan siihen tulevaan varsaan. On se sitten ravipuolen tai hyppääjä. Ja jos itse mietin varsaa, ja isän puolelta erittäin kaukaa on lahjakkuutta jota toivon tähän tulevaan, ja taas emän puolelta myös näyttöä, vaikka sitten hyppääjä. Tietyssä suvussa sitten kulkee omapäisyys ja herkkyys. Vaikka nämä ovat todella kaukaa tulleita, niin vaikuttaa luultavasti tulevaan varsaan. Eli kyllä koirilla menee aika samallalailla. Ei ehkä saman mittapuun mukaan, mutta geenit ne on sielläkin mitkä kulkee :D

en jaksa tätä inttämistä enempää, joten tähän loppu mun keskustelut, koska joissain asioissa ehkä tahdot vääntää jo ihan varsin.

Lue lisää

"Eli lajityypillinen..." No nythän sinä jo kirjoitat pitkälti kuin omalta näppäimistöltäni :D,eli jyvät on jo löytyneet :D

Eli aina pitää erottaa geenien aikaansaannos ja kasvatuksellinen/koulutus.Jälkimmäinen ei periydy,joten kun rodusta puhutaan,niin sitä ensimmäistä pitää painottaa vielä enemmän.Toisella sitten ensimmäisen tuotosta ohjaillaan,kuka siinä sitten onnistuu paremmin,kuka huonommin.Pääasia,että otettaessa mitä vain rotuja,tiedetään mitä ollaan ottamassa kunnolla,niin sitten voidaan myös miettiä,tai noh,järkevä ihminen ainakin,riittääkö rahkeet niihin vaativimpiin piirteisiin,ja myöskin,osaako ja haluaako aina tiedostaa ne.
Oli sitten kyse suhtautumisesta lajitoveriin,tai hyvistä tai vähemmän hyvistä koulutusominaisuuksista (hyvä harrastuskoira...) ym.

Ja kakkoskappale.Ja siinäkin se jyvä löytyi :D.Eli nimenomaan rotuominaisuudet pysyvät,tulevat hyvinkin kaaaaaaukaa,ei siinä pysty muuttamaan edes pittiä,kuten muitakaan,muutamalla sukupolvella.
Ja jos linjauksia on käytetty,saati sisäsiitosta,niin se niiden linjattujen koirien ominaisuudet VIELÄ entisestään saattaa korostua.Niin hyvässä kuin pahassa.Eli kun lähtee koiraa hommaamaan,heposista en taaskaan puhu mitään,koska sen lajin geeniperimää ja käyttäytymistä en tunne,niin varsinkin jos halutaan hakea tai vähemmässä määrin jotain ominaisuutta saada,niin kannattaa tuo puoli myös tsekata ;)

Mutta lopetetaan "inttäminen".Ei edes pahemmin tarvi enää :D .Kohta muuten kirjoitat jo kokonaan kuin minun näppäimistöltäni.Tosin oma lehmä tietty ojassa, sanon,että ei ollenkaan paha asia... :DDD

By the way,en minäkään halua rotujen leimaamista,enkä että niitä nimenomaan leimattaisiin.
Siksi se onkin tärkeä jakaa mahdollisimman realistista kvaa,ettei vääriä ostopäätöksiä tulisi,ja toki,mikä ei ollenkaan huono juttu myöskään,tuoda niitä omia koissuja (jos tapetilla olevan tapaisia omistaa),jos mahdollista,positiivisesti näkyviin ;).Jokainen koirakko on aina oman rotunsa yksi "mainos",hyvässä ja pahassa sitäkin.

molossi kirjoitti:

"Eli lajityypillinen..." No nythän sinä jo kirjoitat pitkälti kuin omalta näppäimistöltäni :D,eli jyvät on jo löytyneet :D

Eli aina pitää erottaa geenien aikaansaannos ja kasvatuksellinen/koulutus.Jälkimmäinen ei periydy,joten kun rodusta puhutaan,niin sitä ensimmäistä pitää painottaa vielä enemmän.Toisella sitten ensimmäisen tuotosta ohjaillaan,kuka siinä sitten onnistuu paremmin,kuka huonommin.Pääasia,että otettaessa mitä vain rotuja,tiedetään mitä ollaan ottamassa kunnolla,niin sitten voidaan myös miettiä,tai noh,järkevä ihminen ainakin,riittääkö rahkeet niihin vaativimpiin piirteisiin,ja myöskin,osaako ja haluaako aina tiedostaa ne.
Oli sitten kyse suhtautumisesta lajitoveriin,tai hyvistä tai vähemmän hyvistä koulutusominaisuuksista (hyvä harrastuskoira...) ym.

Ja kakkoskappale.Ja siinäkin se jyvä löytyi :D.Eli nimenomaan rotuominaisuudet pysyvät,tulevat hyvinkin kaaaaaaukaa,ei siinä pysty muuttamaan edes pittiä,kuten muitakaan,muutamalla sukupolvella.
Ja jos linjauksia on käytetty,saati sisäsiitosta,niin se niiden linjattujen koirien ominaisuudet VIELÄ entisestään saattaa korostua.Niin hyvässä kuin pahassa.Eli kun lähtee koiraa hommaamaan,heposista en taaskaan puhu mitään,koska sen lajin geeniperimää ja käyttäytymistä en tunne,niin varsinkin jos halutaan hakea tai vähemmässä määrin jotain ominaisuutta saada,niin kannattaa tuo puoli myös tsekata ;)

Mutta lopetetaan "inttäminen".Ei edes pahemmin tarvi enää :D .Kohta muuten kirjoitat jo kokonaan kuin minun näppäimistöltäni.Tosin oma lehmä tietty ojassa, sanon,että ei ollenkaan paha asia... :DDD

By the way,en minäkään halua rotujen leimaamista,enkä että niitä nimenomaan leimattaisiin.
Siksi se onkin tärkeä jakaa mahdollisimman realistista kvaa,ettei vääriä ostopäätöksiä tulisi,ja toki,mikä ei ollenkaan huono juttu myöskään,tuoda niitä omia koissuja (jos tapetilla olevan tapaisia omistaa),jos mahdollista,positiivisesti näkyviin ;).Jokainen koirakko on aina oman rotunsa yksi "mainos",hyvässä ja pahassa sitäkin.

Lue lisää

tässä on menny vähä ristiin tarkoitukset, olet selvästi pienimuotoinen kiihkoilija ajaessa tätä omaa asiaa, samoin kun minäkin. Sama aihe, mutta eri näkökentältä katsottuna. Itse kiihkoan aina tuon kouluttamisen tärkeyttä ja rodun nimenomaista tunnistamista, ettei sitten käy näitä kämmejä ja vahinkoja.
Kun realiteetit tajutaan JOKA rodussa, niin yleensä hyvä tulee :)

itse voisin kirjoittaa ja puhua aiheesta niin pitkään, ettei kukaan jaksa enää kuunnella =)

jjimppu kirjoitti:

tässä on menny vähä ristiin tarkoitukset, olet selvästi pienimuotoinen kiihkoilija ajaessa tätä omaa asiaa, samoin kun minäkin. Sama aihe, mutta eri näkökentältä katsottuna. Itse kiihkoan aina tuon kouluttamisen tärkeyttä ja rodun nimenomaista tunnistamista, ettei sitten käy näitä kämmejä ja vahinkoja.
Kun realiteetit tajutaan JOKA rodussa, niin yleensä hyvä tulee :)

itse voisin kirjoittaa ja puhua aiheesta niin pitkään, ettei kukaan jaksa enää kuunnella =)

Lue lisää

"itse voisin kirjoittaa ja puhua aiheesta niin pitkään, ettei kukaan jaksa enää kuunnella =) "

Olet jo lähellä sitä rajaa... ;)

takavasemmalta kirjoitti:

"itse voisin kirjoittaa ja puhua aiheesta niin pitkään, ettei kukaan jaksa enää kuunnella =) "

Olet jo lähellä sitä rajaa... ;)

lainaus viestistäsi
en jaksa tätä inttämistä enempää, joten tähän loppu mun keskustelut,

itse voisin kirjoittaa ja puhua aiheesta niin pitkään, ettei kukaan jaksa enää kuunnella

no joo mä kuuntelen jos päätät kuitenkin jatkaa

määmäämää kirjoitti:

lainaus viestistäsi
en jaksa tätä inttämistä enempää, joten tähän loppu mun keskustelut,

itse voisin kirjoittaa ja puhua aiheesta niin pitkään, ettei kukaan jaksa enää kuunnella

no joo mä kuuntelen jos päätät kuitenkin jatkaa

Lue lisää

Siis toi eläinaihe on vaan nii lähellä sydäntä, aina ollu ja myös ammattina. Eritoten hevoset ja koirat.
Oon ollu se "pikkuakka" aina, joka kyseenalaistaa asiat :) hevospuolella tottu siihen, että vanhat ravimiehet on mukamas aina oikeassa ja naisilla on tähän maailmaan välillä vaikea tulla, varsinki jos omaa pienen koon ja äkäsen luonteen :D vanhat koulutusmetodit ja väkivalta tuntuu olevan yhä joillakin mielessä, sama koirilla.

Mun karvat nousee pystyyn kun kuulen jostakin sanan "hullu hevonen" ja monesti pelkällä kärsivällisyydellä, pitkäjänteisyydellä ja oikeaoppisella koulutuksella pääsee jo pitkälle.

Aivan sama koirissa. Viimeksi minulla oli koulutettavana "muka mahdoton tapaus." Mitä haastavampi sesse, sen mukavampi alkaa tekemään töitä. Tämäkin puri ihmisiä, mutta silkkaa pelokkuuttaan. Suht nuori koira pilattu täysin idiooteilla omistajilla. Onneksi koiran luonteesta löytyi kuitenkin ehkä jopa halua oppia luottamaan uudelleen, ilman sitä todella pitkää kaavaa, vaan tämän luottamus saapui parissa viikossa. On mahtavaa tehdä työtä ja nähdä miten eläin alkaa päästämään sinut yhä lähemmäs. Itse tein tämän kanssa sitä, että istuin väkisillä makuuhuoneessa, koira puri kättäni, milloin jalkaa, milloin mitäkin. Itse näin tämän parhaaksi ratkaisuksi, koska koiraa ennen pahoinpidelty, näin se näki, että turhalla murinalla ja puremisella ihminen ei lyökkään sitä. En tiedä, tässä tapauksessa auttoi pelkkä ilta huoneessa ja sen jälkeen koira sai rauhassa tutustella arkeemme ja huomion se sai ainoastaan itse sitä pyytämällä. Joten niistä vaaleanpunaisista laseista puheenollen, minä taidan niitä käyttää :)
Eritoten nämä ns.taistelukoirat ovat lähellä minua, vai mitä nimitystä näistä nyt käyttääkkään. No tajuat sinä, eli kaikki jotka luetellaan pakkaan "vaaralliset." Tätä käsitystä kun saisi pikkuhiljaa ihmisten mielestä pois, reaaliteetit huomioiden, mutta kun niitä aina vähän kärjistellään eikä anneta mahdollisuutta luoda uutta ja parempaa kuvaa näistä roduista.

ihmiset ovat vaikeita, ne osaavat huijata ja valehdella, eläimet taas eivät!

jjimppu kirjoitti:

Siis toi eläinaihe on vaan nii lähellä sydäntä, aina ollu ja myös ammattina. Eritoten hevoset ja koirat.
Oon ollu se "pikkuakka" aina, joka kyseenalaistaa asiat :) hevospuolella tottu siihen, että vanhat ravimiehet on mukamas aina oikeassa ja naisilla on tähän maailmaan välillä vaikea tulla, varsinki jos omaa pienen koon ja äkäsen luonteen :D vanhat koulutusmetodit ja väkivalta tuntuu olevan yhä joillakin mielessä, sama koirilla.

Mun karvat nousee pystyyn kun kuulen jostakin sanan "hullu hevonen" ja monesti pelkällä kärsivällisyydellä, pitkäjänteisyydellä ja oikeaoppisella koulutuksella pääsee jo pitkälle.

Aivan sama koirissa. Viimeksi minulla oli koulutettavana "muka mahdoton tapaus." Mitä haastavampi sesse, sen mukavampi alkaa tekemään töitä. Tämäkin puri ihmisiä, mutta silkkaa pelokkuuttaan. Suht nuori koira pilattu täysin idiooteilla omistajilla. Onneksi koiran luonteesta löytyi kuitenkin ehkä jopa halua oppia luottamaan uudelleen, ilman sitä todella pitkää kaavaa, vaan tämän luottamus saapui parissa viikossa. On mahtavaa tehdä työtä ja nähdä miten eläin alkaa päästämään sinut yhä lähemmäs. Itse tein tämän kanssa sitä, että istuin väkisillä makuuhuoneessa, koira puri kättäni, milloin jalkaa, milloin mitäkin. Itse näin tämän parhaaksi ratkaisuksi, koska koiraa ennen pahoinpidelty, näin se näki, että turhalla murinalla ja puremisella ihminen ei lyökkään sitä. En tiedä, tässä tapauksessa auttoi pelkkä ilta huoneessa ja sen jälkeen koira sai rauhassa tutustella arkeemme ja huomion se sai ainoastaan itse sitä pyytämällä. Joten niistä vaaleanpunaisista laseista puheenollen, minä taidan niitä käyttää :)
Eritoten nämä ns.taistelukoirat ovat lähellä minua, vai mitä nimitystä näistä nyt käyttääkkään. No tajuat sinä, eli kaikki jotka luetellaan pakkaan "vaaralliset." Tätä käsitystä kun saisi pikkuhiljaa ihmisten mielestä pois, reaaliteetit huomioiden, mutta kun niitä aina vähän kärjistellään eikä anneta mahdollisuutta luoda uutta ja parempaa kuvaa näistä roduista.

ihmiset ovat vaikeita, ne osaavat huijata ja valehdella, eläimet taas eivät!

Lue lisää

Oletko don quijoten sukua? Taistelet tuulimyllyjä vastaan. Muut rotua omistavat haluavat pitää koirassaan kynsin hampain juuri ne vietit jotka siihen on jalostettu. Ja sinä ainoana maailmassa aiot muuttaa ihmisten käsityksen yhdellä(?) koiralla(si).

Valitan, mutta taidat joutua vielä nostamaan käet ylös urakassasi. Tulet kyllä näkemään tämän ja vaaleanpunaiset lasit tipahtavat takuulla kuraojaan.

Ihan rakentavana ehdotuksena: Miksi et keskittyisi vain niiden ongelmaomistajien avittamiseen? Et tarvitse tappajakoiraa maineesi luomiseen, vaan hyvin koulutettua koiraa...

16+14 kirjoitti:

Oletko don quijoten sukua? Taistelet tuulimyllyjä vastaan. Muut rotua omistavat haluavat pitää koirassaan kynsin hampain juuri ne vietit jotka siihen on jalostettu. Ja sinä ainoana maailmassa aiot muuttaa ihmisten käsityksen yhdellä(?) koiralla(si).

Valitan, mutta taidat joutua vielä nostamaan käet ylös urakassasi. Tulet kyllä näkemään tämän ja vaaleanpunaiset lasit tipahtavat takuulla kuraojaan.

Ihan rakentavana ehdotuksena: Miksi et keskittyisi vain niiden ongelmaomistajien avittamiseen? Et tarvitse tappajakoiraa maineesi luomiseen, vaan hyvin koulutettua koiraa...

Lue lisää

taitaa olla luetunymmärtämisessä ongelmaa.

"Muut rotua omistavat haluavat pitää koirassaan kynsin hampain juuri ne vietit jotka siihen on jalostettu. Ja sinä ainoana maailmassa aiot muuttaa ihmisten käsityksen yhdellä(?) koiralla(si)."

-omassani pidän ne vietit kyllä mitkä siinä on, mutta miksi sellaisilla roduilla jotka eivät ole niin lajisosiaalisia, näitä viettejä pitäisi pitää yllä? kyllä minä koulutan ennemmin tätä viettiä mahdollisimman alas. Miksi provosoida varsin koiralta esim. suojeluviettiä?? koska se ei ole sen tehtävä, muussa kun suojelupuolen tehtävissä. Siinäkin nämä koirat ovat erittäin hyvin koulutettuja ja niiden ja muidenkin kotia puolustavien ei tarvitse pitää sitä johtajuutta kun ihminen itse päättää roolit perheessä. En näe mitään, yhtään järkevää syytä provota koiraa sen jo luontaiseen käyttäytymiseen.


"Ihan rakentavana ehdotuksena: Miksi et keskittyisi vain niiden ongelmaomistajien avittamiseen? Et tarvitse tappajakoiraa maineesi luomiseen, vaan hyvin koulutettua koiraa..."

-hahaa, tappajakoiraa. Eli siis, omistan saksanpaimen uroksen=) nuori poika on erittäin ystävällinen, fiksu, KOULUTETTU, tietää rajansa ja roolinsa tässä huushollissa, mahtava harrastuskaveri ym.. ja miksi en keskittyisi juuri näiden koirien auttamiseen? jos minulle tuodaan tai haen rääkätyn koiran, niin ennemmin minä sitä autan ja koulutan oppieni ja parhaani mukaan, kuin lähen höösäämään ihmistä, joka on tämän saanut aikaan koiralle. Ja näin koiralle etsitään parempi ja loppuelämän koti. Ja tämä viimesin mikä oli, niin kaukana "tappajasta" eli rotuja siinä oli: jämptiä, norjanharmaata ja luultavasti karhukoiraa. Eli tuskinpa lenkkeilyttäessä tätä ihmiset katsoivat että pönkitän egoani tällä suuurella koiralla! :) ongelmia sillä kyllä oli, ja lapsiperheeseen ei mielellään ikinä, juurikin tuon puremisen vuoksi.

joten en, ne lasit pysyy edelleen.. vielä ei ole tullut vastaan niin hankalaa hevosta, ettei sen selkään olisi loppupeleissä päästy tai koiraa, joka olisi jouduttu lopettamaan. Tiedän kyllä koirissakin rajan, milloin koulutus ei vaan enää onnistu, ja piikille meno on se paras ja ainoa vaihtoehto!

lue tuo: 26.8.2010 23:32
täällä keskustelu käyny jo aiheen vierestä! mutta kuten yllä voit lukea, laitoin kysyjälle vähän tietoa!