tublat

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. No iskä on jo huoltanut fillarin talviteloilta,että kyllä kelpaa taas ajella :O)
    Fillarointi on kivaa ja hyvää kuntoilua,vaikka aluksi arse menee kipeeksi ja kintut hapoille.
    Tosiaan mielenkiintoinen tuo hapoille meno,vaikka päivittäin liikkuu ihan rivakasti säännöllisesti.
    Mutta sama juttu,kun menen kylään kerrostaloon,niin aina kiipeän portaat,niin hapoille vaan menee jonkin verran.
    Alla menopelinä Helkaman seiskavaihde.Muutaman vuoden ollut,ja nyppii kun ei saanut enää ilman jalkajarrua seitsikkoa :/ .Ennen siis jalkajarruton Helkaman kutonen.

    Tosin pyöräily on jonkinverran vähentynyt,kun en enää ihan jokapaikassa aja,kun männävuosina eräs rekka yritti saada pois kuljeksimasta pilven reunalle...Sen jälkeen esim.keskikaupungilla ajo on loppunut.

    Juu,ja kuten Ursa,kuntopyörään en koske.Ihan hönöö hommaa polkee paikallaan :D
  2. Miten määrä vaikuttaa siihen,että on "pätevämpi" kasvattamaan koiria ?
    Jos kärjistetään,niin kuka tahansa pystyisi vaikka urakalla pentueita pukkaamaan,jos haluaisi...

    "Paraskin puhumaan..." Jaa-a.Kenenkään puolesta ei kukaan voi puhua,mutta yleisesti ottaen niinkin voi sanoa,että on ihmisiä,jotka oppii ja haluaa oppia virheistään ja niitä,jotka ei...
    On ihmisiä,jotka myös saattaa muuttaa mielipiteitään,kun on riittävästi aihetta ja näyttöä ja taas niitä,jotka ovat aina mielestään oikeassa.Meni miten meni... Nuot siis ihan vaikka yleisesti ottaen mietittäväksi... ;)
  3. "Paljon kuulee kritiikkiä..." Kritiikki on aina hyväksi.Vaikka joskus se ei olekkaan kovinkaan johdonmukaista.
    Kritiikkiä kannattaa pyytää,mutta myöskin voi samalla pyytää mitä halutaan korjata,ja miten.Eli ihmisten pitää myös ymmärtää miettiä,että myöskin on itse oltava aktiivinen edes antamalla myöskin muuta palautetta...
    Koulutettaville voi myös selittää,mitä "ongelmakohtia" isoissa koulutuksissa on.Eli vaikka rautalangasta vääntäen.Jos niitä ei tajuta,niin sille ei voi mitään ja vaihtoehtonsa voi muualta hankkia.Tuo on kuitenkin pieni ryhmä,joka ei asiallista tietoa ymmärrä tai halua.Ja taas kannattaa mainita,että kehittämisideoita otetaan vastaan ym. ;)Sekin pistää miettimään ihmisiä,mitkä on realiteetit ja mistä kritiikkiä antaa...

    Kuten sanoin,ei makupalat ole rivissäkään ainut vaihtoehto.Noin ei pidä edes ajatella,koska minun mielestäni siinä mennään jo hakoteille,eli mahdollisimman hyvän koulutuksen tarjoamisessa.
    Saalisvietillä voi myös palkata,ja pitääkin,jos yksilöllä parhaiten toimii,ja ohjaaja sitä haluaa.
    Kyllä se onnistuu,mutta kuten sanoin,se menee rivikoulutuksen ehdoilla eli samaan viettitasoonhan ei pääse,kuin kokonaisella yksittäissuorituksilla.
    Kuten sanoin,tuosta palkkamisestakin voi järjestää jotain lisäjuttua,jossa sitä käydään läpi.

    "yhdistys ei pyöri..." Ihan tuota en ymmärrä.Koulutuksen tarkoitus on olla hyvää.Siihen kuuluu myös virheisiin puuttuminen,asioitten selväksi tekeminen koulutettaville ym.Kyllä ne ihmiset ymmärtää,kunhan asiat selitetään kunnolla,mitämiksimilloin,ja taas kerran,vaikka rautalankaa vääntäen,mutta aina asiallisesti.
    Jos mihinkään ei puututa,niin minusta ollaan hakoteillä.
    Tosin jos se on kaikille ok,niin minkäs sitten voi.Mutta en myöskään enää puhuisi tasokkaasta koulutuksesta,vaan ihan jostain muusta...

    Ai niin,kouluttajille voi myös järjestää iltoja,jossa käsitellään kouluttamista.Käydään läpi kentältä tulevaa palautetta,ja mietitään onko jotain tehtävissä.
    Kouluttajille myös kannattaa tähdentää,että mainitsevat kentällä,että jokaisella kouluttajalla on hieman oma "tyylinsä".Tämä siksi,jos yhdistyksellä ei ole tehty mitään tiettyä linjaa koulutukseen liittyen,ja "mainosta" siitä,niin ei tule sitten niinpaljon epäselvyyttä tai miettimistä,miksi toinen ohjaaja toimii tai "suosittaa" ihan toisella tapaa jotain,kuin toinen...

    Sen verran vielä,että ihmisille tosiaan kannattaa selittää,mikä ero on isoilla yhdistyksillä,rivikoulutuksilla (hyvät puolet,ongelmat),ja mitä taas pienien ryhmien anti,esim.rodun omien koulutusten.
    Kummassakin on resurssinsa ja ne vaan pitää tajuta,että kaikkea ei voi aina saada kerralla.
    Tai jos haluaa,niin sitten vaan yksityisille kouluttajille,räätälöidyille koulutuksiin.Rahallahan saa,ja hevosella pääsee.Niinhän se vanha sananlaskukin sanoo :D

    Tuossa nyt jotain :)
  4. Tuo on ihan yleinen ongelma,eli kouluttajia vähän,koulutettavia paljon.Isoissa yhdistyksissä se on ikuisuusongelma,aivan kuten aihetta sivusit.Lisääntymään päin,koska tuntuu,että "talkootyötä" ei oikein löydy nykynuorista (yleensäkin) vaan enemmän oma hyöty kiinnostaa...Tuosta on puhuttu jokusessakin yhdistyksessä,ei pelkästään koiriin liittyvissä.
    Toinen on rahakysymys.Kun mitään ei haluta ilmaiseksi tehdä.Eli tuohon pitää löytyä kauhuntasapaino,eli kouluttajia pitää motivoida jollain lailla,jos niitä halutaan saada ja pitää.Eli resursiien mukaan asuja,kouluttaja-iltoja,lahjakortteja eläinliikkeisiin ym.Silloin tällöin jotain.Hyvin talouspuolen hoidettujen yhdistysten varoista kyllä pitää jotain pientä löytyä ainakin sillointällöin.
    Väkisin ei tosiaan ohjaajia saada,koska on niitä,joilla ei halukkuutta ylipäätään löydy,ja sitten osa vielä niitä,jotka ovat sitä mieltä,ettei siihen ole itsestä tai julkinen esiintyminen jännittää.
    Mutta pitää vaan sitkeästi yrittää niistä kokeneimmista harrastajista,jos niistä joku innostuisi lähtemään.
    Voi myös sanoa,että vaikka jos saisi penturyhmiä kouluttamaan,tai jotain,jos ei resursseja enempään ole,syystä tai toisesta.Toki kannattaa myös muistaa,että jos halutaan kunnon koulutusta antaa ja tasoa pitää,mikä on mielestäni selvä asia,niin kouluttajien pitäisi olla ( ainakin riittävä määrä kouluttajista)antamaan kunnon tietoa ja pätevää koulutusta.

    Rivikoulutukset on rivikoulutuksia.Mutta kyllä nekin voi hyvin hoitaa.Se vaatii joskus vaan vähän luovuutta.
    Yhdistys voi myös järjestää erikseen kursseja,vaikka pienellä hinnalla,jossa käsitellään oppimista,palkitsemista ym.perusasiaa,joka taas auttaa siinä,että itse normikoulutuksissa voi enemmän keskittyä itse tilanteeseen.Myöskin voi järjestää,jos löytyy kouluttajaa/kouluttajaa,jolla mahdollisuus/halua ja pätevyyttäkin vetää välillä kurssimuotoisia koulutuksia (pienellä maksulla osallistujilta).Voi olla ihan mitä vaan,alottelijoille,kilpailuun tai aktiivitoimintaan tähtääville ym.Nuot on hyvää piristystä toiminnalle,tuo hieman rahaa lisää ja helpottaa yleisesti tilannetta.Kouluttajia voi ottaa myös ulkopuolelta.Tosin ne maksaa,ja varsinkin yksityiset työkseen tekevat ottavat jotkut melkoisestikkin.Eli rahallisesti ei yhdistys saavuta silloin mitään,mutta antaa koulutuspuolellisesti kuitenkin,joka on suurin pointti.
    Voi myös järjestä erilaisia kerhoiltoja.Monenlaisiakin,mutta voi pitää ihan teemailtoja liittyen kouluttamiseen.Eli taas jaetaan tietoa,jota kentällä sitten voi hyödyntää.
  5. Oleellisinta ehkä on,onko kyse ehkä jostain hyvin harkitusta,harvoin tehdystä,jossa tiedetään tarkoin mitä tehdään tapauksesta,vai yleisestä tavasta toimia...

    Mutta eipä ole erityisemmin minun juttuni,ja tuskin tulee olemaan.
  6. painoin kesken kaiken lähetys-nappia,joten jatkoa pukkaa vielä :D

    Mutta,kaikessa koulutuksessa voi tehdä sen niin hyvin kun voi.Eli,esim.itse olen vetänyt hyvinkin erilaisia koulutuksia.Ja noissa rivikoulutuksissa voi pyrkiä ihan samoin mahdollisimman hyviin tuloksiin,kuin mahdollista.Eli kun suorituksia opetetaan,niin kyllä niiltä koulutettavilta voi vaatia mahdollisimman hyviä suorituksia ja opettaa niin,että liikkeet olisi mahdollisimman moitteettomia.Sehän on normisti ainakin koulutuksen tarkoitus.Eli virheet huomioidaan,niihin puututaan,kuin myös ylipäätään ongelmakohtiin ja pyritään aina hyviin suorituksiin.Itse en näe mitään keskivertaisia harjoituksia,koska resurssien mukaan pitäää pyrkiä mahdollisimman hyvään.
    Sitä en sitten tiedä,jos jossain on tai haluaan pitää joku höpönhöpönryhmiä,joissa ei ole mitään väliä miten sompaillaan...Itse tosin en näe sen palvelevan ketään viimekädessä.
    Koulutusohjaajan pitäisi pyrkiä mahdollisemmaan hyvään toimintaan.Siihen kuuluu myös virheisiin puuttuminen,kritiikki,palaute ym.MUTTA,oleellisinta on,miten se tehdään ;)
    Sen voi ja pitääkin tehdä mahdollisimman asiallisesti,tarvittaessa vaikka rautalangasta vääntäen,mutta asiallisesti.Pienissä tutuissa ryhmissä hyvä puoli on se,että kouluttaja voi näyttää vähän enemmän persoonallisuuttaankin :D ,koska tunnetaan paremmin toisensa.
    Mutta vieraitten kanssa kannattaa olla vähän tarkempi,vaikka siinä huumoripuolessa.Mutta,itse oleellisesta ei tarvi tinkiä eli hyvästä koulutuksesta,mihin kuuluu mm.kritiikki.
    Jos ihan normaalitoimintaa ei ihmiset kestä,niin sitten ei voi mittään ja ollaan pikkuisen hakoteilla...
    Itse en ole moiseen pahemmin törmännyt.Tosin jotain hankalia poikkeamia vuosien varteen on sattunut,mutta mitäs niistä,kaikkea kun löytyy...

    Tiedän erittäin hyvin myöskin isojen yhdistysten ongelmat ;)

    Mutta,vaikkei tietenkään samaan pysty kuin yksilöllisissä pienryhmissä,niin kyllä mahdollisen hyvään voi aina pyrkiä.Ja ihan samoin isoissa ryhmissä voi viettikoulutusta hyödyntää omalta osaltaan,siinä palkatessa.
    Niin hyväähän saavutusta ei tietenkään saa aikaiseksi,kun koulutuksessa,jossa pystytään kerralla hyödyntämään alusta asti ja loppuun kunnon vietinnostoa.
    Niin,ja onhan se makupaloilla palkkakin vietin hyödyntämistä myöskin.

    Mutta kuten sanoin,yhdistystä voi kehittää monin tavoin.Toimintoja voi pilkkoa,välillä ryhmitellä ym.
    Kunhan vaan siihen löytyy halukkaita niin toimimaan.Se sitten,jos ei niitä ole tai halutaan pitää ehkä jostain vanhoista jäänteistä kiinni,niin sille ei sitten mitään voi...

    Ai niin,niille koulutettaville kannattaa aina tähdentää,että kentällä annetaan opit, ja paino on myös sillä,että koira toimii myös muitten läheisyydessä,häiriötekijöissä ym.
    Mutta se suuri pointti on tulosten muodostumisessa,mitä se ohjaaja ja koissu tekee myös kentän ulkopuolella.Pelkkä kentällä käyminen " kerran viikossa" kun ei ole se ainoa tie päämäärään,vaan myös mahdollisimman aktiivinen ( mihin sitten tähtääkin) myös kahdestaan opittuja hyödyntäen koissun kanssa ja vähän eripaikoissakin ;O)

    Mutta onnea koulutusohjaajan duuniin :)
    Ja vanhan vinkki,aina kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyvään suoritukseen´,myös omassa työssään.Silloin hommasta tulee kaikkein antoisinta ;)
  7. "Silloinen kulttuuri..."Voi olla,etten ymmärtänyt mitä tarkoitat,mutta en oikein ymmärrä Pevin yhteyttä tuohon.Kun ei ole tuo ihan varsinaisesti koulutusjuttuja.
    Jos puhutaan kouluttamisesta,niin minun mielestäni kyllä 90-luvulla jo koulutus oli edennyt enemmänkin viettien puolelle (hyvä niin),ja pakotteet osaltaan väistyneet siitä,mitä oli taas joskus "keski-ajalla".
    Eli enemmän viettejä käytettiin/käytetään hyväksi.
    Vilanderilaisuus=johtajuus oppiin uskominen ei ole ihan synonyymit.Itsekkin uskon jonkinsortin jälkimmäiseen,enkä ole mikään pevifani.Ja se,että uskoo johtajuuteen,ei tarkoiota sitä,että ihminen noudattaa vaan tiettyä kaavaa,normikasvatuksessa tai koulutuksessa.Vaan riippuu siitä,miten asiat näkee.
    Noin on mielestäni ollut,ihan kuin nytkin.

    Sorry,mutta mainitsemasi touhu kuulostaa kyllä melkoiselta keski-ajan käpykylän touhulta :D
    Nimittäin yleisesti ottaen,kuten sanoin,niin eiköhän 90-luvulla ollut jo paljonkin erilaista tapaa toimia.Toki aina ääripäitä löytyy,jopa vieläkin,mutta ylipäätään siltä väliltä.Ja noit varsinaiset alistusjutut on kyllä aika historiallista kamaa.
    Mutta kuten sanoin,minusta 90-luvulla oltiin jo aika keskitiellä asioista,ja paljonkin tiedettiin ja hyödynnettiin koirien käyttäytymistiedettä.

    Koulutukset on taas sitä,millaiseksi yhdistykset ja mikä huomiion ottaen aika olellista,mihin niiden resurssitkin riittää.
    Pk-kentillä,ihan samoin kuin rotuyhdistysten omissa on se vahvuus,että koulutettavia on yleensä huomattavasti vähemmän kuin kaikkien rotujen yleisissä tottelevaisuus ym.koulutuksissa.
    Eli silloin tullaan helposti siihen,että on pakosti rivikoulutuksia,yksilösuorituksia ei voi välttämättä samoin tehdä kokonaisuudessaan,kuten pienissä ryhmissä.
    Mutta,jos yleisten suroissa löytyy mahdollisuutta ( riippuu kouluttajien määrästä,pystyykö sitoutumaan ehkä enemmänkin),niin voi hyvin tehdä myös vaikka osaltaan pienryhmiä tai kurssimuotoisia koulutuksia niille,ketkä haluaa.Se sitten,jos ei ole halukkuutta,niin sille ei voi mitään.
  8. " Se,että..." Toisille ihmisille helpompi saavuttaa,kuin myös toisille koirille.Ja sitten ihan toisinpäin...

    " Se,että hallinta jatkuu..." Tuossa olenkin sitten ihan samaa mieltä.

    " Fifille ei tarvi..." No nyt pitäisi määritellä fifi.Onko se ei-palveluskoiratyyppinen klönttinä vai mitä ?

    Minä taas sanoisin niin,että viimekädessä kaikki on yksilöitä,mutta koulutettavuutta,kuin myös yleistä "kuuliaisuutta" ajatellen vaikuttaa nimenomaan koiran rotu,jalostuksessa painotetut asiat koulutettavuutta ajatellen,ei niinkään onko se "jalo pk-koira",tai edes käyttis vai näyttiskään viimekädessä...
    Itse asiassa,jos ruvetaan ajattelemaan sanaa pk=palveluskoira,niin eiköhän karkeesti ajatellen varsinkin ensimmäinen sana kertoa jotain...
    Tietty jokainen määrittelee sanan " haastava" omalla tavallaan.Mutta jotkut voi määrittää sen niinkin,että ne on myöskin haastavia,joilla ei sitä p-sanaa ole pahemmin painotettu jalostuksessa tai alkuperäisessä käyttötarkoituksessa.Vaan ehkä jotain ihan muuta ;)
  9. En oikein ymmärrä tuota "silloiseen vallitsevaan koirakulttuuriin".Koira koulutetaan sillä,mikä parhaiten yksilöllä pelittää.Toki onhan niitäkin,jotka haluaa sen tapahtuvan vaan sillä,mikä itseä miellyttää...
    Mutta jos se ei sovikaan,ja metsään mennään,niin noh,aina niitä löytyy...
    Mutta kenenkään ei tarvi tehdä "minkään vallitsevan mukaan".Jos on kouluttaja/kouluttajia,joilla ei ole silmää parhaaseen tapaan kouluttaa yksilöä ajatellen,niin sitten muualle.Kyllä noin on ollut mahdollisuus ihan 90-luvullakin. No sitä en tosin tiedä,mitä missäkin " kylässä" on ollut koulutusten taso ja yksilöllinen huomiointi...
    Kiinnostaa,mitä tarkoitat mainitsemallasi "koulutuskulttuurilla" ja mikä siinä ei sopinut pehmeälle koiralle?

    Mitä tarkoitat, että tokossa riittää "laiskatyyli" ? Puhutko nyt joittenkin mielihaluista vai kokeista?
    Minusta on ihan turhaa yleistystä,että riittää tokossa,se on ihan harrastajasta kiinni ja myöskin koulutusohjaajasta. Ja se riittääkö,niin on toki käsitteellinen eli mitä sillä sanalla ylipäätään tarkoitetaan...
    Myöskin kannattaa muistaa,että tokossa varsinkin ylemmissä luokissa liikkeiden tarkkuus merkitsee paljon eli monet haluaa löytää sen kauhun tasapainon,tehokkaan suorituksen,mutta niin että täsmällisyys ei kärsi "liiasta" tehosta.Mitään laiskaa suritusta en siinä näe,jos suorituksessa on selkeästi tarmoa,vaikkei ihan turbolla käykkään.Kannattaa myös muistaa,että tokossa myös käy hyvinkin erilaisia rotuja,vietikkäämpiä,miellyttämishaluisempia,kuin myös ihan jotain muuta.Ja silloin myös suoritukset voi näyttää hyvinkin erilaisilta,koska myöskin rodunomaisuus voi asettaa omat puolensa peliin.

    Mutta terävän..." Miten näkee?Miten se poikkeaa siitä,että yksilölle haetaan se tapa kouluttaa,mikä parhaiten toimii ? Itse en näe asioita millään toisella tavalla,vaan aina sillä mikä parhaiten toimii.Sillä ei ole mitään merkitystä,onko kyse "jalosta pk-koirasta",fifistä ( mitä sillä tarkoitetaankin...).
    Ihmisillä tosin on myös oma ideaalinsa tapa kouluttaa,on se sitten mitä,niin omasta puolestani se on ok,kunhan se vaan toimisi ( riippuu tavoitteista tosin mitä toimivuutta haetaan) ja pysytään inhimillisissä tavoissa.

    En tiedä mitä asenteesta tokoon puhut,mutta kuten sanoin,kaikki lähtee koirien ohjaajista,koulutusohjaajista ja yhdistysten resursseista suhteessa kouluttajien määrään ja koulutettaviin joissain tapauksissa.Mutta ainahan kaikkea voi myös kehittää ja kritiikin sijaan voi mennä itse sitä kehitystä myös ajamaan...
  10. Henk.kohtaisesti jokusestakin ja niin eri kokoisten,kun muutenkin erilaisten.Mm.noista vähän vaativimmistakin.

    Harrastuksen kautta sitten aika laajasti monesta muustakin rodusta :) ,kuin myös ystäväpiirin kautta kertynyt jokuselta vuosikymmeneltä.

    Mutta lähinnä sydäntä yhä edelleen tietyt isot ja pikkumolossit :O)

    Ja ei se borkku huono juttu ylipäätään ole,jos/kun varsinkin selvittää ne asiat,joista kerroin ja puntaroi kunnolla,mitä hakee ja miksi .Eli ne realiteetit kunnolla :)
  11. Tuskin tässä mitään taistelua kukaan alkaa,vaan jotkut yrittää esittää ihan realiteettejä.
    Ja ei millään pahalla,mutta nyt ne on aikas hakusessa aloituksessa.

    Kun puhutaan vartioivista/puolustavista koirista,niin niiden omistamisessa on suuri vastuu.
    Jos sellaisen haluaa,niin vähintää pitää ottaa selvän kunnolla roduista ihan kunnolla vaikka rotupalstojen/kasvattajien/harrastajien kautta,ei ihan vaan sillä linjalla,että laittakaas ehdotuksia.Varsinkin kun ehdotukset voi olla mitä vaan,niin yleisesti,kuin myöskin kun ei toista tunne...
    Tärkeää olisi myös tietää,miten ko.tyyppisten koirien/rotujen kanssa toimitaan,käsitellään ja kasvatetaan kunnon koirakansalaiseksi.Jo puhe siitä,että napsasee vaan jonkun vartioimisvietin/puolustuksen omaavan koiran,nyt vaikka borkun,jostain ja vie sen johonkin "suojelukoulutukseen" tai mihin lie,kertoo että edes perusasiat tuontyyppisten omistamisessa ei ihan ole hallussa.Saati rodun,mitä miettii...
    Joten,ensin kannattaisi ottaa selvän ko.olevien koirien kanssa toimimisesta ym.niihin liittyvästä ja sitten miettiä sopiiko itselle vaativa koira.Sitten se rotu miettiä kunnolla,ettei tulisi kovin pian niitä ongelmia,joita sitten jo mediassakin on jo ihan liikaa ollut...

    Ja kyllä borkku tarkkailee kauemmin,mutta yksilöistä nyt puhutaan kuten mainitsemissakin roduissa.Mutta pointti on myös se,mitä vapauksia sille suodaan ja missä määrin...
    Kun on kyseessä rotu,joka on yksi puhtaimmista taistelukoirista historialtaan ja taustoiltaan,kannattaa miettiä tarkoin mihin tilanteisiin ne "laittaa" tai kannattaako sitä pommia päästä virittymään...
  12. Jotkut on,jotkut ei.Ja niillä millä sitä vahtiviettiä enemmän pukkaa,niin myös se haukku on herkemmässä...

    Mutta vielä kiinnostaa tuo mainitsemasi "kyky huomata milloin toimia" borkun yhteydessä eli mitä sillä tarkoitat ja miten se ilmenee? Ja miten haluat koiran toteuttavan vartiointinsa?

    Tuosta kouluttamisesta vähän sen verran,että sellaista tuskin on ...
    Kunnon suojelutreeneihin tuskin pääset "vääränrotuisen" kanssa ja ylipäätään niihin ei ihan potentiaalittomat siihen harrastukseen oikein pääse.
    Niin ja vähän sanoisin,että jos borkun kanssa alkaa jotain "suojelukoulutuksia" leikkimään,niin vähän on kuin alkaisi pommia virittämään...
  13. Tämä on mielenkiintoista...

    Miten bordeauxindogilla on kykyä huomata milloin toimia? Oletko kuullut kenties esimerkkejä tai tiedätkö ihan oikeesti ?
    Miten niiden toiminta eroaa dobermannista ja rotikoista ja miten käytännössä haluat sen tulevan toimimaan kotisi ja mökkisi vartioinnissa?

    Mihin suojelukoulutukseen aiot bordeauxindogin viedä,jos sellainen sinulle tulisi ?
  14. Ei ole kokemusta mistään palvelusta.Tuskin Suomessa sellaista onkaan,on sitten mitä onkin...
    Yhden kirjan luin joskus aikoinaan,joka kertoi muistaakseni jenkkiläisestä (?),joka siinä kirjassa kerrottiin "kommunikoivan" eläinten kanssa.
    Ihan mielenkiintoinen,ei siinä mitään,joskin en ihan tiedä mitä asiasta ajatella...

    Pääasiassa uskon kuitenkin ihan tiettyyn lajikäyttäytymiseen koirilla,opittuun ja opetettuun.
    Ja vastavuoroisesti tiettyjen ihmisten hyvään koiranlukutaitoon.Ja jos omista koirista suhteessa omistajaan,niin "toistensa oppimisesta".Toisissa suhteissa se pelaa paremmin,toisissa taas ehkä vähän vähemmän,syistä mistä johtuneekin.

    Varsinaisista peloista omien kautta ei ole kokemusta,koska niitä ei pahemmin ole ollut.Jokusiakin on niissä kyllä tullut auteltua.Vähän vaikea kertoa,koska jokainen on oma lukunsa ollut,ja työstäminen ongelmissa on aina yksilökohtaista.

    En ihan ymmärtänyt mitä tarkoitit ystävillä,mutta jos se tarkoitti yleensä hihnassa muitten tervehtimistä,niin meillä ei hihnassa muita koiria tervehditä.Ei tuttuja,eikä vieraita.

    Tosin,kun tulen suvusta,jossa enneunia on nähty,niin toisaalta jätän pienen varan siihen,että voi olla asioita tässä maailmassa,joita ei ehkä pystytä järjellä tai tieteellä selvittämään.Ehkä on muutakin,kuin oman lajimme tiedostamat asiat jne.
    Joten,mistäs sitä tietää,vaikka joku pystyisikin "kommunikoimaan" vaikka eläinten kanssakin...
    "Huomaatteko..." Jaa-a,tiedä sitten,mutta pahuksen hyvin ne itseäni lukee.Varsinkin jotkut on.On sitten ainakin tosi hyvä ihmisenlukutaito :D
  15. On vähän eri asia,onko samaa vaivaa lähellä vai kaukana ja kertautuuko se kummiltakin puolin vai ei (varsinkin lähellä) ja missä määrin rodussa.Mitä lähempänä löytyy,sen herkemmin saattaa periytyä,varsinkin jos rodussa enemmän on jotain vaivaa.

    Mutta hienoa,jos noin paljon on virallisesti tutkittuja jälkeläisiä.Varsinkin kun on melkoinen pentumäärä per narttu.
  16. Noh meillä ei tuossa puolin noita käämejä pahemmin käy,kun tuo köksäpuoli on ukon hallinnassa.
    Ja ihan kiitettävästi sen klaaraa :O).Minä hallitsen siitä puolesta lähinnä tuotosten hyväksikäytön :D

    Hyvää Pääsiäistä vaan täältäkin ja kauniita kelejä !

    Ja ensimmäiset vihreät näkyy jo pihalla,jippii,rikkaruohoja lumen alta pilkistävän kivetyksen päykän välissä...
  17. Oli niitä vanhanajan poppakonsteja :)

    Tuohon tirriäisen pipiin en kyllä laittaisi sitä,enkä välttämättä paljon muutakaan.Jos mätää tulee,niin minusta parempi antaa tulla vaan pois,varsinkin jos on antibiootit päällä ja yrittää pitää lähinnä puhtaana ja ilmavana.
    Eli tarvittaessa vedellä vaan huuhtoa ja saada ilmaa.
    Ulkona sitten suoja,ettei likaannu.Noin itse tuonsuuntaisten pipien kanssa teen.Tosin itse käytän auringonhattu-uutetta desinfiointiin myös.
    Niin ja katsoa,ettei nuoleskele tai kukaan muukaan turhia hoitele kavereista.

    Paranemisia vaan pikkukaverille :)
  18. Tuota Natusan talkkia ennenvanhaan käytettiin punaisiin ja vähän ärtyneisiin varpaanväleihin,tosin muistaisin ettei ihan tulehtuneisiin oisi suositeltu.Mutta ihan ok perusaine kosteilla keleilläkin käytettäväksi tarvittaessa.
    Mutta,satuin ostamaan ko.kamaa muistaakseni viimevuonna,tosin muuhun tarkoitukseen,niin hui hirvitys o_O,mikä dunkkis.En kyllä ymmärrä minkä takia pikkukersojen tuotteisiin täytyy lykätä sellaset aromit,yäks.
    Muutenkin allergisia ja hajusellaisia koko ajan tulee lisää.

    Niin,ja muistaakseni jotkut käytti perunajauhojakin noihin varpaittenväleihin aikoinaan.
  19. En tekisi.Samaa sairautta kummaltakin puolelta ja melkoisen läheltä.Muutenkin kun on pahimmillaan melkoisen ikävä vaiva,ja jos rotuun (linjoihin) päässyt pesiytymään ,niin saattaa joillakin roduilla melko hanakasti muutenkin tulla ilman että oikein kaivetaan esiin.
  20. Koirat on mukana, kun käyn koirien kanssa lenkillä.Koira on mukana,kun käyn koiran kanssa lenkillä.Ei ole koiria tai koiraa, kun käyn lenkillä.Tosin aika harvoin käyn lenkillä.Toisin kuin useasti koirien kanssa lenkillä.Ja jossain määrin koiran kanssa lenkillä.
    21. 163 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt