Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5229

  1. Joo,leikkaus nartulle,hyviä puolia siinä kyllä löytyy,enemmän kuin huonoja.
    Sitten sekin vielä,että jollain nartulla alkaa "pinnaakin kiristämään" noina aikoina,joten nekin koohotukset jää pois.

    Tuo pitää kyllä paikkansa,että onhan siinä puolensa ja puolensa,jos/kun ajatellaan ulkopuolisia myös.Kun on itsellä sekajengiäkin ollut ja taajamassa asutaan,niin onhan tullut monennäköisiä tilanteita...
    Tosin,voi olla osaltaan rotujuttukin,niin oma porukka pitää viimekädessä yhtä,sukupuolesta riippumatta.Ja meillä ainakin ylipäätään isot ottaa jostain syystä pienempiin "suojelevan" asenteen,iästä tai asemasta tai sukupuolesta riippumatta.
    Mutta viimekädessä,tärkein on,että omassa huushollissa jengi pelaa yhteen,jos siis lähtökohta on se,että mitään eristyksiä ym.toimenpiteitä ei haluta tehdä.

    "Tai yleensäkin koiran..." Juurikin näin,valitettavasti...Kaikkein tärkein olisin miettiä,että ottaako sen koiran tai muun elukan ylipäätään...
    Tämä siis ihan yleisesti ottaen.

    Ja paljon kuitenkin se rotu ratkaisee siinäkin,että jos vieras yrittelijä tulee omille apajille.Sosiaalisemmat ei pahemmin ole moksiskaan,kun taas vähemmän on ylipäätään helposti nokka nirpallaan,oli sitten sekaporukka tai ei.
  2. Tuolla jo yhdessä viestissä sivuuttiin,että eri sukupuolet on varmempi valinta.Ja se on varmempi aina lähtökohtaisesti.Poikkeuksia toki on.


    Silloin on asia hieman eri,jos/kun on kyse lajisosiaalisista roduista.Jos ei sitä olla,niin on aina riski ottaa samat sukupuolet.Jos kuitenkin ottaa,niin kannattaa tarkoin miettiä,jos ei homma toimikkaan.Kun sen verran paljon on sitten niitä,kun on on jouduttu pois antamaan.Ja jos koiran ottaa perheenjäseneksi ja kaveriksi,niin ei se välttämättä kivaa ole myöskään,jos eristämään toisistaan joutuu...
    Leikkaus ei myöskään aina jännitteitä poista.Ja siis varsinkin,jos on kyseessä vähemmän sosiaaliset rodut.Riippuu ihan koirien luonteista.Rotuominaisuuksia itsessään ei poista kumminkaan.Joissain tapauksissa auttaa,mutta useinmiten jos kyseessä on kuitenkin sosiaalisemmasta päästä.

    Tuo nartun terveyssyistä kiinnostaa?eli mitä tarkoittaa?
    Itse ei tule leikkaamisesta näin nopeasti mieleen muuta huonoa kuin joillakin pidätysvaikeudet ja joillain kannattaa miettiä luonteen puolesta.Hyviä puolia on sitten,että ehkäistään noita "narttujen vaivoja".
    En tiedä mitä tatrkoittaa juoksun komplikaatiot?,mutta valeraskauksiin ei aina auta.Eikä mitenkään märkäkohtuun ym.tulehduksiin.

    "Mietin vain..."En nyt tuota honaa.Kuitenkin ensisijaisesti kannattaa miettiä,miten oma porukka toimii.Muuhun voi kuitenkin itse vaikuttaa paljon enemmän viimekädessä.
    Ei se ikäero koskaan hullumpi juttu ole.Tärkeämpi tosin silloin,kuin on samaa sukupuolta.Mutta kuten sanoin,rodun oletusarvo merkitsee kuitenkin eniten.Vaikka auttaa,sen minkä auttaa,siinäkin tietystikkin.
  3. Kyllä,koirat pitää hallita myös fyysisesti.Tosin lähtökohta on aina se henkinen.Siksi en oikein ymmärräkkään,että miten voi antaa kohtuullisen ison koiran,jolla vielä puolustusviettiä lapsen talutettavaksi. Suoraan sanottuna edesvastuutonta.Jos koiralla vielä on ongelmia jänisten (muun riistan suhteen? ) ja se provosoituu epämääräisistä ihmisistä,niin tuo jos mikä on pelottavaa...

    "mutta entäpä jos.."Lähtökohta on se,että koirat on hallinnassa,eikä pettäisi.Siksi siihen pyritään kaikessa.Mitään ei ajeta.Ja missään nimessä koirilla ei ole mitään oikeutta turhaan käyttää mitään agressiivisia eleitäkään kellekkään.Ei hörhöille,ei puliukoille,ei millekkään.Näin meillä,kuin myös kaikilla tutuilla,kun tosissaan hallintaa haetaan.Myös harrastuskoirien kanssa.Harrastus on harrastus,oli sitten mikä,normielämä sitten normielämää.Kun koira on kunnolla hanskassa,niin ei sen nuppi siitä hajoa,tai harrastustoiminta kärsi,jos se harrastuksessa/työssään saa toimia/kannustetaan siihen,mutta normielämässä on toiset säännöt.
    Meillä myös hallintaan kuuluu se,että mitään riskejä ei oteta.Eli lapset ei koskaan/ikinä taluta ainuttakaan isoa koiraamme,vaikka ne olisi meillä aikuisilla kuinka hyvin hanskassa.
    Riistasta sen verran.jos taas jatketaan hallinnalla,niin en edes pitäisi koiraani auki missään,jos vaara on lähteä riistan perään.Koska silloin hallinta puuttuu.Omat ei ole lähteneet,jos jotain en saisi niin koulutettua,niin hihnassa pysyisi.Ja juu,saalisviettisiä/kuin myös riistaviettisiä repertuaariin on kuulunut ja tälläkin hetkellä...

    Yhä edelleen,olen sitä mieltä,että kaikki koirat koosta riippumatta olisi hyvä tapakasvattaa.Ellei muuten,niin ihan perushallinta,vaikkei pitemmälle hallintaa tähtäisikään.
    Mutta jos hallinnasta ja kouluttamisesta puhutaan,niin enemmän olen huolissani isojen koirien käytöksestä,jotka ei ole hallinnassa,koska siinä on vaaratekijät.
    Eli jos pitäisi käyttää niinkin provosoivaa sanaa keskustelussa kuin f...,niin laittaisin sen ennemmin tähän kohtaan.Ja täytyy sanoa,että jos minulta se sana pääsee,niin se pääsee silloin,kun näen lapsen taluttevan isoa koiraa,varsinkin suojeluviettistä tai/ja vähänkään sosiaalisesti vähemmän sosiaalista lajitovereilleen olevaa rotua/yksilöä...
  4. öh,oma koirani on hallinnassa.Noh,tässä ehkä tullaan siihen,MITÄ hallinta kenellekkin on...
    Joillekkin pikkukoirien omistajille ehkä riittää se,että se on fyysisesti hallinnassa.Sinä kerroit oman näkemyksesi hallinnasta,joka taas ei vastaa oma näkemystäni ihan samoin.Omassa hallinnassani pyrin siihen,ettei myöskään jäniksiin turhia reagoida ;)
    Myöskin oma lähtökohtani on se,että koira hallitaan myös ilman pannasta kiinni pitämistä.Jos joutuisin omiani pitämään kaksin käsin,niin sanoisin,että nyt on hallinta kyllä pielessä ja pahasti...Oli kyse suojeluviettisestä koirasta tai ei.Ja juu,hieman löytyy kokemusta niistä puolustavistakin...
    "kuinka iso koira kurittaa..."Siis missä tilanteessa.Miksi koirat kurittaa?Oma koira pitäisi hallita niin,ettei se kurita.Toki eri asia on vahingot,jossa vieras koira tulee sutena iholle ja vastaanottava reagoi jo niin reaktiivisesti,varsinkin jos on tyypiltään vähemmän sosiaalinen.Mutta en sitä näe kurittamisena.Ja koosta riippumatta,minä katson vastuun olevan aina siinä koirassa,joka päästetään/ryntäämään toisen luo.Ja ohjaajassa on aina vika.Puhdas yllättävä vahinko on hieman eri juttu.
    Mutta se,että koira oikeasti puolustaa on ihan eri juttu,kuin se,että se ei halua iholleen vieraita koiria ja reagoi siis siihen.
    Minulla on ollut yli 100 kiloa käsissä(oma paino siitä vähän yli puolet),kuin myös about 6 kiloa.Koirat on hallittu ja lähtökohta on se,että puolustaa/haluan puolustavan/niin kyllä ne on hallittava ihan ilman pannasta roikkumista.Se on minun mielestä hallintaa,saati että lähdettäisiin riistan ym.perään.

    Mutta siis hallinta on käsitteellinen,ehkä...
    Tosin itse en katsoisi ollenkaan pahitteeksi,että kaikki koirat tapakoulutetaan.Koosta riippumatta.Mutta näin ei ole,eikä se ole mikään kokokysymys.Koosta kuin koosta löytyy,tai pikemmin narun toisesta päästä :D,monennäköistä...
  5. Ihan olisi ok aloitus,jos olisi deletoitu nuot kokokymysykset pois...
    Kun se ei ole kokokysymys.Koirat käyttäytyy ihan koosta riippumatta,miten ne viimekädessä on ohjeistettu tai jätetty ohjeistamatta.
    Omien koirieni päälle vuosikymmenien saatossa ei ole esim.tullut yhtään pikkukoiraa niin,että olisin erotumariksi joutunut.On niitä muutama liki tullut mesoomaan,Mutta jokainen matsaava koira tai LIIAN liki tuppautunut on ollut iso koira.Viimeksi vuosi sitten omistajalta käsistä lähtenyt saksanpaimenkoira.Ja juu,pakko sanoa,TAAS yksi saksanpaimennin väärissä käsissä...
    Remmirähjääjiä on nurkilla,joissa lenkkejä teen,ihan koosta riippumatta.Mutta ainoat,jotka kierrän kaukaa,löytyy isoista.

    Koirien viestittämä häiriökäyts ei aina ole rähjäämistä.Toiset rähjää äänellä,toiset näyttää ne eleillä ;)Viimekädessä,jos provoamisesta puhutaan tai koirien keskinäisestä,niin jokunenkin iso taitaa ja saa käyttää eleitä...Viimekädessä se on minusta ihan samaa...
  6. No ensinnäkin,bostoniuros tuskin rauhoittuu iän myötä.Ehkä sitten pilvenreunalla...Ihan samoin,kun jokunen muukin hyvin nartuista pitävä uros(joillekkin roduille tyypillistä).Että siihen ei kannata tuudittautua.

    Se,millä tuohon voi auttaa,jos pystyy,niin koiralle kunnolla aktiviteettiä ja aivojen käyttöä.SILLÄ se vie puhtia ja ajatukset pois tytöistä.Ja tyttöihin addiktoituminen on myös aika useasti sijaistoimintaa osaltaa,kun vauhtia ei pääse purkamaaa(ja sitähän bostoneilla on...)Jos on omassa perheessä narttuja(ei leikattuja),niin se onkin vaikeampaa,mutta "yksittäisellä" eri juttu.
    Toinen on se marssijärjestys.Eli koiralle ei anneta mahdollisuuksia uhoilla muille(koirapuistoilut ei kaikille edes sovi),nuolla pissoja ym.tehdään asiat ylipäätään selväksi ja vaaditaan ne.Merkkailu on tyypillinen merkki siitä,että marssijärjestys ei ole kunnossa,eli on myös sijaistoimintaa.Bostoni on myös vahva koira päästään,ja jos sille löysää suodaan,niin se voi kehittää hyvinkin itselleen tuollasia sijaisjuttuja.

    Jos ei hommaa saa pelittämään,niin kyllä kallistun enemmän pallien poistoon.Tosin kannattaa muistaa,että välttämättä ei sillä pelkästään käytöstä voi muuttaa.Ja riippuen syistä,ei mitään hyötyäkään aina...
    Mutta se,mikä olisi hyvä puoli,niin eturauhasjuttujen vaara poistuisi.Eli terveyspuoleen sillä olisi hyötyä.
    Itse en kannata noita pistoksia.Vieras aine elimistöön,jolla rukkaillaan hormoonitoimintaa.

    ps.Eikö nykyisin pääse leikatut uroksetkin näyttelyyn,jos on kivestodistus.Saa korjata(isoisoäiti?),jos muistan väärin.Ei jaksa googlettaa :D

    Vanha ketju,mutta aika ajoin noita pohditaan kuitenkin.