Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. "Haluan pennun..." Hienoa,että kannatat eettistä kasvatusta :) Ostajilla kun on suuri valta näissä asioissa käytettävänään.
    "Eli eettisyys..." Hienosti sanottu.Ja tuohon vielä voisi lisätä,että koiraa hankkiville myös eettisyys siihen.

    Kyllä noita mainitsemiasi pienkasvattajia löytyy.Nykypäivänä on suuri apu tsekkailussa,jalostustietojärjestelmä.Siitä saa aika paljon osviittaa,noin aloitukseen.
    Tosin noista tuloksista oma mielipiteeni,että ei pahitteeksi jotain ole kumminkin olla.
    Kertoo nekin jotain,osaltaan.
  2. Hyvä kysymys,muttei helppo vastata...
    Eläinten perään lähteminen kertoo saalisvietistä,riistan hajujen metsästus/riistavietistä.
    Kumpaakin voi olla tai sitten jompaakumpaa.Metsästyskoirilla useinmiten enemmän jälkimmäistä.

    Mutta kummankin saaminen hallintaan on hallintakysymys.Ja mitä vahvemmat vietit noissa,sen vahvempi se perushallinta pitää olla.

    Meillä ei lähdetä perään.Ja sen eteen aloitetaan työt heti,kun pentu tulee.
    Eli ihan peruskamaa,heti lähdetään rakentamaan luotto kuntoon ja suhde.Kaikkeen opetetaan miten kuuluu toimia.Opetetaan,motivoidaan ja vaaditaan.Opetetaan kielto ja myös vaaditaan.Tuo on perus.

    Koiralle opetetaan kunnon kontakti,matkat mitä se saa irrota,ja EI koskaan päästetä silmistä häviämään,varsinkaan nuorta koiraa.Luoksetulo vahvaksi,myöskin pysäytys/hallinta käskyt.Vapaana ollessaan EI koskaan saa lähteä yhdenkään ihmisen tai koiran luo,ilman lupaa.
    Noilla siis luodaan pohjaa,että ikinä ei livistetä,mistään syystä.

    Itse käytän paljon makupaloja.Lenkillä harjoitellaan noita säännöllisesti,kun "vitsaa" väännetään.Vanhempanakin satunnaisesti palkkailen.
    Harjoitellaan tarvittaessa pitkällä liinalla.Tuttujen koirien kanssa mm.helppo harjoitella.
    Alussa kun koira bongaa jotain,niin heti huomio itseen ja keskeytys.Kun koira tottelee,kovat kehut ja makupalat.
    Jos koira lähtee,niin yksi/korkeintaan kaksi kieltoa.Jos ei tottele,niin sitten perään ja siihen malliin muistutus,että varmasti tietää tehneensä väärin.
    Heti perään,tilanteen purku,esim.luoksetulo ja hyvät palkkaukset/kiitokset.
    Niin ja metsässä,vielä raakileen koiran pysäytän heti hajulta,kun huomaan,että bongaa jonkun sellaisen hajun,että jalat alkaa vipattamaan väärään suuntaan.

    Noilla eväillä meillä on menty ja säännöillä.Ja portista ulos kun astutaan(pihalla saa ajaa),niin yhtään mitään ei jahdata.Ei edes kärpäsiä.Päivittäin on normilenkeilläkin auki,ja kuten sanoin,niin palkkaan/kehun vanhempanakin.Ja aina hyvinkin voimakkaasti(ja usein makupalallakin,jos on),kun on esim.tiukka paikka ollut,kuten vaikka kissa lähtenyt nenän edestä ym. ...

    Tuossa nyt jotain niistä systeemeistä,joilla kaikki on harjoitettu :)
  3. Molossityyppisiä rotuja on jokusenkin,ja hyvin erilaisia.En yleensäkään suosittele mitään(jos en ihmistä tunne),mutta sanoisin,että vähemmän suosittelen varsinaisesti tyypillisempiä molosseja...Niitten kanssa kun lähtökohta pitäisi olla se,että ensin otetaan kunnolla selvän,sitten voidaan toki kysellä vaikka "käyttäjäkokemuksia"...

    Jos nyt ylipäätään pitäisi jotain mainita(vaikkei suosituslinjalle lähtisikään) ,niin lähinnä jotain esim.kakkosen ns.vähemmän molossimaisia.Berniä,leonbergiä ym.
    Jos taas noita vaativampia,tyypillisempiä meinaa,niin kannattaa siis tutustua oikein kunnolla ensin,ja miettiä tarkoin omat resurssinsa.Sen lisäksi miettiä aina niin,että mitä jos saankin sieltä vaativammasta päästä,riittääkö silloin myös resurssit...

    Noista mainituista roduista isoista kaikki on vaativia.Ja niille monille on tyypillistä,ettei samasta sukupuolesta pidetä,sekä vahva vahtivietti,kun tyypillisistä puhutaan.
    Pyrre on laumanvartija,jolle ihanteellinen paikka on niille tyypillinen.
    Boksut on erittäin energisiä,ja kannattaa miettiä,onko sitten myös tarjota niitä aktiviteettejä kunnolla,ettei tule ongelmaa.
    Bullmastiffi ja cc onkin aika samantyyppisiä.Erona lähinnä cc:n vahvempi ns.palvelualttius.Mutta mainituista kumpikin jo vaativammasta päästä.
    Bullmastiffi ei siis ole helppo "seurakoira"varsinaisesti.Toki poikkeuksia löytyy puolin ja toisin.Bullmastiffi on ihan yhtä hyvä,kuin yhtä huono,riippuen millaisissa käsissä on,kuin muutkin vaativat rodut.Nartut myöskään ei ole sen helpompia,kuin urokset,vaan yksilökysymys.Itseasiassa nartut voi olla enemmänkin tiukkisia,kun niikseen tulee...
    Ja vahtimisviettiä rodunomaisella kyllä on.Tosin löytyy laidasta laitaan,mutta sen verran rodusta löytyy,että kannattaa hyvin tiedostaa,ja miettiä,onko rahkeita,jos täpäkänkin saa.
    Noi mainitut pikkumolossit on käteviä,mutta luonnetta niistä löytyy myös ja tiettyjä piirteitä,joita on hyvä tiedostaa.Toki hallittavuus fyysisesti on helpompaa viimekädessä,kuin suurempien molossien.

    Kannattaa vähintäänkin aloittaa miettiminen lukemalla ensin kunnolla rotujen(yleensäkin lähtökohtana) JTO:t.Suurimmalla osalla ne on aika hyvät ja realistiset.
  4. No toisaalta,niissä samoissa maakuntanäytelmissä ihan samat tuomarit pitkälti arvostelee,kuin isommissakin näytelmissä.Ja se tuskin laatusarvosteluun vaikuttaa tuomarilla,missä hän koiran arvostelee...
    Myöskään ei se määrä arvosteluja sen paremmaksi koiraa tee(siis ulkonäöllisestikkään).
    Enemmän on kyse,mitä ne arvostelut ja laatuarvostelut on.Voihan niitä olla moniakin käyntejä,jossa vaikka mitä tai sitten muutama,vaikka erinomaisia.Eli määrä ei tässäkään korvaa laatua.

    Näytelmät on harrastus,toisille isompi enemmän toisille vähemmän,kuitenkin pääasiassa nykypäivänä.Kyllä muutamat näytelmät rotua tuntevilta tuomareilta on jo aika hyvä mittari arviointiin.

    Ja välttämättä nuot valioarvotkaan ei ihmeitä kerro.Riippuen rodusta.Ihan eri asia,jos on rotu,jossa paljon koiria,kun joku harvinaisempi rotu,jossa muutama.Jälkimmäisestä on suht helppo saada valioksi,ellei nyt mitään ihmeempiä virheitä ole.Tosin sai olla melkein niitäkin ennenvanhaan,kun ei harvinaisempa paremmin tunnettu ja lätkäistiin turhan hyvää...
    Ja jalostusarvostahan näytelmäarvostelut kertoo,sen minkä kertookin,pelkästään ulkonäöstä,ei muusta.

    "Oli pevisa..." Aivan samaa mieltä.Pevisathan on sitten se viimeinen keino,kun ei edes suositukset pure.Pevisoja ei olisi tarvittu,jos nuot akilleen kantapäät olisi heti huomioitu ja kunnolla,ja toimittu suositusten mukaan sitten.
    Mutta kun jto: t yhä vieläkin tuntuu olevan jokusessakin rodussa jokusellekkin vain sanoja...

    "Mun uusin..." C:T itsessään ei ole vielä paha.Mutta erittäin huomioitava kylläkin.Elämänlaatuun ei nuot vaikuta,ellei sitten ole ihan huonokuntoinen ja lihaskunnoltaan retuperällä oleva koira.Normikunnossa ei pahemmin vaikuta.
    Mutta se sitten kannattaakin huomioida,että mitä enemmän ja mitä huonompaa käytetään ja pannaan yhteen,niin siinä riski nousee koko ajan enemmän.
    Myöskin pitää huomioida se luusto kokonaan.Eli vaikka lonkat olisikin hyvät,niin jos etupäässä kyynärissä vikaa,niin koko paketti pitää huomioida.Ja kyynäräthän on erittäin tärkeä,mitä ne on...
    Katsoin uteliaisuudesta mainitsemasi rodun tilastoja ja yhdistelmiä.
    Ja täytyy sanoa,että en yhtään ihmettele ihmettelyäsi...
    Kannattaisi,ennenkuin yhtään uutta pentuetta tehtäisiin,kuvauttaa kaikki syntyneet pentueet.Nyt kun kuitenkin ollaan luomassa pohjaa koko kannalle suomessa.Ja sitten miettiä tarkoin,olisiko pevisa heti kättelyssä paikallaan ja millä arvoilla...
  5. Joo,testeissä/tutkimustuloksissakin on eroja.Itseasiassa vuoden voimassa oleviin(esim.jollain rodulla silmät) aina kertalaakitutkimuksiin,kuten esim.lonkat/kyynärät.
    Ja sitten taas on rotuja,joille ei ole pakko tehdä yhtään mitään.Eli ei olla pevisassa.
    Suositukset,kuten jto,on vain suosituksia,eikä suinkaan kaikki noudata niitäkään...
    Eli kyllähän voi löytyä huimia eroja,jos/kun tarkastellaan kuluja.
    Sitten vielä sekin,että ei aina mennä vaikeimman kautta,vaan myös helpomman esim.astutus kotimaassa,synnytys helppo ym.

    En siis itse näe tuota alle 1500 ihmeenä.Ei tarvi kuin olla rotu,joka ei pevisassa,ei mitään tuloksia.Matkakulut pienet,ym.Ja siihen päälle joku pienikulutteinen kääpiörotu.
    Mutta kuten sanoin,eroja kyllä tulee,riippuen mistä roikkuu.

    Tosin itse en laske jalostuskuluiksi koirieni terveystutkimuksia ,koekäyntejä,näyttelyitä ym.koska teenhän ne muutenkin.
    Näyttelyissäkään ei ole mikään pakko montaa kertaa mennä,saadakseen jo riittävät näkemykset.Muu on sitten ihan omaa hubaa :D
    Koe puoli roduissa,joss a ne on rodunomaiset,on hieman eri juttu,koska näyttö kertoo myös osaltaan tiettyjä juttuja.
    Tosin ei käyttöroduillakaan kaikilla ole mitään tuloksia,valitettavasti.Hyvä jos lt edes vaaditaan,sekin jollain vain muotovalion arvoon.

    Mutta käsitteellistä tämäkin.Itse maksan kasvattieni rodunomaiset terveystutkimukset itse.Ne kyllä lasken ns.kuluihin.
    Se sitten,saako kasvattajalle jäädä jotain ylimääräistä tai voiko olla vaikka puhdasta bisnestä koko homma,onkin sitten oma juttunsa.