tublat
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia27 aloitusta · 5230 kommenttia
- Nyt on ollut Lappi kokeilussa. Vaikka koirat pääasiassa kotiruualla on, niin "varalla" nappula. Ja olen tyytyväinen Lappiin. Maistuu hyvin ja pikkukoiratkin pystyy hyvin sitä syömään. Kokeiluun otin myös, koska haluan mieluummin antaa ilman muuta kotimaista, jos vaan pelittää.
Kuitenkin turvallisempaa ainesosiltaan ym. ja ekologisempaa. Hintakin vielä edullinen.
Ja kyllä täälläpäin ainakin on saatavuus ihan erinomainen. Ennen jouduin paljon kauempaa roudaamaan mitä annettiin, nyt saa ihan lähikaupoista. Ja vielä monessa lafkassa melkoisia tarjouksia aina välillä. - Onhan se harmi homma, että odotus päättyi noin. Ei varmasti tunnu kivalta. Näitä soppia vaan aina välillä tuntuu tulevan. Ja puolin ja toisin sitten voi päättyä tylsästi.
Osa varmasti voitaisiin välttääkin maalaisjärjellä ja toisen huomioonotolla ym.
Tässä tapauksessa olisi ollut selvempää ja itse asiassa fiksumpaakin, että kasvattaja olisi heti kertonut siitä, että jos pentueella syystä tai toisesta mahdollista saada purentavikaa/hampipuutosta ja kertoa heti yhteydenotossa(jos ostaja siis on ottamassa pentua ja kiinnostunut tästä pentueesta). Selvittäen mitä ne mahdollisesti merkitsee tai ei merkitse ym. Jos se mahdollisuus on normaalia enemmän odotettavissa, johtuen rodusta tai mistä lie, niin olisi ihan hyvä myös heti mainitta korvattavuus, joa pentu on "epäkurantti". Silloin olisi selvempi jatkaa diiliä keskenäänkin, kun on homma kummallakin selvänä.
Ja pennunostaja miettii, ottaako riskin (jos sellaisesta on kyse tai vaan jostain pikkujutusta) . Ja jos johonkin tarkoitukseen, niin vielä enemmän kannattaa puntaroida.
Tuossa, että ottaa selvää itse, en näe mitään ihmeellistä. Ylipäätään se on vaan hyvä, että otetaan selvää ylipäätään koiraan ja sen ottoon ym.asioista.
Ja kun tässä tapauksessa asia jäi vähän vaillinaiseksi kasvattajan puolesta, niin ymmärrettävää se on, että sitten kartoitetaan muuta kautta.
Sopimuksen purkauksesta sen verran, MUTTA siis nyt yleisesti, että jos on varsinaisesti jotain sovittu, eikä mitään ehtoja (esim. että omistaja/perhe) on ensin nähtävä ym. niin suullinenkin on sopiva. Mutta tässä on aina ongelma, millä todistaa mitäkin. Sopimuksenkin voi purkaa, mutta syy pitää olla painava. Mutta joo, jossain tapauksessa voi olla iha hyväkin kummankin kannalta, että noin tapahtuu, esim.juuri tänkaltaisissa, jos ostajastakin tuntuu heti kättelyssä huonoilta fiiliksiltä. Hyvä suhde puolin ja toisin on kuitenkin etu kummallekkin osapuolelle :) - Viimekädessähän ei koskaan tiedä, vaikka ostaisi kuinka hyvältä kasvattajalta ja hyvästä yhdistelmästä, mitä sieltä tulee... Se vaan on "luonnonlaki". Mutta oletusarvo hyvään on toki parempi, jos kaikki on hyvin tehty ja siihen siis pyritään.
Hinnanalennus/sen määrä on täysin kiinni, mitä kasvattaja haluaa(jos ostaja suostuu). Lukuunottamatta niitä jotka sopparissa esim.mainitaan korvattavaksi. Eli voidaan sopia jo ostohinnassa. Mutta on se ihan fiksu ja yleinen tapa, että jos pentusessa on joku vika, joka on havaittavissa jo luovutusiässäkin jo, niin hintaa alennetaan. Oli sitten mikä. Ja mikä tärkeetä, että kasvattajan pitäisi kertoa se ja myös jos siitä tulee jotain rajoitteita tai haittaa koiralle, niin kertoa se tarkoin(myös jos tulee kuluja).
"Kuulin tuttavaltani..." Voi ehkä mennä noin. Varsinkin jos on joku ehkä rotuominaisuus syystä tai toisesta. Ja ainahan voi olla niinkuin moni muukin yksilöllinen juttu, että tulee jos on tullakseen. Mutta jos siis ei ole mikään mahdollinen tyyppivika rodussa, niin ei ole varmuutta. Mutta jos on vähänkään epäilystä jostain kuluista myöhemmin(ylipäätäänkin), niin se pitäisi selvittää. Jos varmaksi ei pienenä esim.vielä onnistu, niin sitten pitää sopia, miten kulut hoidetaan (hinnanalennus tai myöhemmin tulevat kulut).
"Paljonko hinnanalennusta ja onko silti aivan liian riski juttu?" Vaikea sanoa riskiin, kun ei ole siis ihan yksiselitteinen. Ja kulut taas menee siihen osastolle, että mitä sovitaan(edellyttää että kasvattaja on siis tarkoin kertonut ym.). Kun pakkohan ei ole ostaa. Mutta oli päätös mikä tahansa, niin kaikki tarkoin soppariin.
Jalostuskäyttöön koirasta joko on tai ei. Ei ole mitään epävirallista välimuotoa... - Yllättäen aikuisen koiran muuttuva käytös voi kertoa jostain vaivasta. Ja kun on vielä tuon ikäinenkin, niin voi olla jo jotain vanhuuden kremppaakin tullut. jostain syystä sitten "osuu" tuohon kohtaan.
Joten lääkärintutkimus olisi hyväksi.
Ja jos terveys ok, niin sitten kuten jo mainittu, yhteys johinkin asiantuntevaan ihmiseen.
Mutta ylipäätään en ymmärrä, miksi koira annetaan mennä tuohon tilanteeseen, että hermostuu tuossa määrin. Eli miksi ei sitä estetä? Koira hihnaan tai tarvittaessa portin taakse ym. - Salaliittoteoria? Lue omaa kirjoitustasi, niin eiköhän sitä selvinne, kuka tässä epäilee ja mitä ;)
Aloittaja kyseli, eikä ole selventänyt, kun aloitus ei ole selkeä. Ja jos mahdollisemman hyviä vastauksia haluaa, niin yleensä on tapana selkeyttää, jos tarpeen. Ihan yleinen käytäntö.
"Sinä sen sijaan vääntelet ja kääntelet ja oletat yhtäkkiä kahdesta käyntikerrasta toisen olevan tuo pentuetarkastus. Sellaista EI OLE KERROTTU, "
Aloittaja puhui kahdesta kerrasta, jolloin tutkittu. Jos on kaksi kertaa tutkittu, niin silloin on toinen pentuetarkastus, kun kerran on mainittu sellainen tehty. Jos taas on kaksi rokotuskäyntiä, ja pentuetarkastus, niin se on silloin kolme kertaa. Eli kun ei täsmää niin ei täsmää.
"Ja missä sinä näet minun, tai oikeastaan kenenkään, SYYTTÄVÄN kasvattajaa? "
"Aloittajan sanavalintojen perusteella on aiheellista olettaa kasvattajan jättäneen kertomatta palliviasta, tahattomasti taikka tahallaan"Tuossa kohta tahallaan.
"Eli siinä, että kasvattajan teetättämässä pentuetarkastuksessa on kaikki muka ollut normaalia, mutta omistajan ..." Mitähän tuo "muka" sitten on ? - "Kaksi käyntikertaa selittyisi jo sillä, että nelosrokote ja rabiesrokote on annettu eri kerroilla. "
Mutta jos pentutarkki on tehty, niin elli tarkkeja on silloin kolme, jos rokotukset on tehty eri aikaan. Ja yhä edelleen, ei kasvattajaa voi syyttää, jos ne pallit on ollut pentutarkissa ja elli ne siihen merkannut. Eli yhä edelleen selvyyttä ei ole tullut, miten on.
Yhtä hyvin oma mielipiteesi voi olla olettamus, eikö ;) - "Eikä vakuutus korvaa laskeutumattomia palleja." Ei, mutta kasvattaja korvaa noin kolmanneksen (sen mikä sopparissa on valmiina tai muuten huomioiden, jos ostaja sellaiseen suostuu). Ja korvaa, vaikka olisi ej-rekkariin laitettu.
"Aloittajan sanavalintojen perusteella on aiheellista olettaa kasvattajan jättäneen kertomatta palliviasta, tahattomasti taikka tahallaan. " Noh, tuntuu niin sekavalta tuo aloitus, että ei tässä oikein tiedä, miten asia oikeasti on. Kun aloittaja ei ole tullut selkeyttämään, vaikka mielipiteitä kysyy... Aloittaja puhuu kahdesta eläinlääkärin kopeloinnista, eli oletettavasti eka on pentutarkastus. Jos siinä on kuitenkin tuntunut, koska elli on niin merkannut, niin ei kasvattajaa voi syyttää sanomattomuudesta, ELLEI hän ole eri mieltä ollut ja hänen mielestään ei ollut. Tosin kertoo aika tumpelosta ellistä siinä tapauksessa. Mutta miten elli on kuitenkin kirjannut ne olevan, mutta ei ole tuntenut. Vähän sekavaa o_O
Mutta oli ne jossain välissä ollut tai ei, niin jos ne ei sieltä kuitenkaan pysyvästi tule, niin ostaja on oikeutettu korvaukseen.
Pakollinen toimenpide ei ole. Se sitten missä määrin tarpeellinen, niin oma lukunsa. Nykypäivänä sitä kovasti suositellaan. Ennenvanhaan ei pahemmin tehty. - "Kyllä se joillakin roduilla..." Juu, ehkä joillakin, mutta ei yleistä. Itse tunnen aika monia eri rotujen kasvattajia, eikä ole tapana. Eikä sitä mielellään halua ej-merkintää tietoihinsa turhan päiten, kun ei varmaa ole. Ja jos koiralla kuitenkin ne pallit tulee, niin sitten on taas oma byrokratiansa jos koettaa siirtoa saada. Tän hetkistä tilannetta en tiedä, mitenkä on.
Ei kasvattajan tarvi mitään todistusta pyydellä. Palautettavan rahan voi maksaa muutenkin, haluttaessa. - "Se on ej rekattu pallivian vuoksi,ja halpis pentu ollut.Vai mix olis ej ssä?"
Ei yleensä rekisteröintiaikaan suinkaan kaikilla ole pallit tullut, joten ei niitä siitä syystä laiteta ej:n. Ei ainakaan yleisesti. Ja tuollahan oli pentutarkkiin merkattu, että olis. Tosin niin omituinen aloitus loogisuudeltaan, ettei saa oikein selvää, eikä näemmä aloittaja ole viitsinyt tähdentää, vaikka kysyy neuvoa...
Ej:n voidaan laittaa monesta syystä, esim.värivirheellinen, kuuro, väärä purenta ym. joku sairaus ym. - Ei kyllä viimeisiin vuosikymmeniin ole puolet ollut ainakaan. Itse asiassa itse en muista yhtään noin paljoa. Jotain noin kolmannes/30 prossaa pääasiassa. Yhden sopparin aikana oli jotain kahtakymmentä.
Vältämättä ei ole tullut virhettä. Pallit on voinut olla pentutarkissa, mutta ne saattaa hävitä ykskaks, varsinkin jos ne ei ole kunnolla "tippuneet alas". Useasti kyllä ne tarkennetaan paperille miten on, mutta kaavakkeita taitaa olla erilaisia.
Mutta nyt en ymmärrä, että ei löytänyt "kummallakaan kertaa" ja yksi rokotus siis annettu. Eli eka kerta on ollut pentutarkki, vai? Jos näin, niin silloinhan olisi pitänyt tulla merkintä "ei ole" ym.
Nyt on vähän epäselvä aloitus.
Joka tapauksessa, jos ihan normi sopimus on tehty, niin kasvattaja korvaa jos niitä palleja pysyvästi ei tule muistaakseni vuoteen mennessä (ellei raja ole muutettu). - Lisäys, asiat miten koiran kanssa toimitaan/tullaan toimimaan, pitäisi selittää jo ennen koiran tuloa. Jos ei pystytä olemaan samoilla linjoilla, niin kannattaisi miettiä ylipäätään koiran ottoa, onko se järkevää.
- Kyllä bernikasvattajalla on ihan hyvät pointit.
Kyllä koiraa pitää myös kunnioittaa ja siihen kuuluu se, että pentu saa nukkua ja syödä rauhassa. Toki pentukin pikkuhiljaa myös opetetaan siihen, että kaikkea voi tapahtua, vaikka ruoka viedä tai tulla koskemaan nukkuessa ym. Mutta avainsana on opettaa ja positiivisesti. Ja se on aikuisten tehtävä ja sitten opastaa lapsia siihenkin, mutta ne tehdään valvotusti ja oikein. Mutta turhanpäiten ei mitään tehdä-
Jos lapsi saa käyttäytyä "miten vain", niin mistä hän oppii tietämään ylipäätään miten koiran kanssa käyttäydytään. Entä jos vanhempanakaan ei ole selvitetty, niin lapsi voi käyttäytyä hyvinkin väärin.
Ei se ole paha asia, jos muksu tykkää makailla koirassa kiinni, mutta pitää vähän katsoa missä tilanteessa. Ja jos koira siitä sitten oikeasti pitää.
Kaikki koirat ei pidä myöskään halailusta. Ja kaikki ihmiset ei sitä huomaa, ellei koira selvästi näytä. Pentu on myöskin eri asia kuin aikuinen.
"Sen verran pitää koiran ihmisiin luottaa " Niin pitääkin, MUTTA asiat opetetaan koiralle. Eikä luottoa käytetä väärin. Siitä se varmuus syntyy koiralle kuin koiralle. - Pienissä koirissa löytyy myös monenlaista. Ja sylikoiraksi ne tulee lähinnä ihmisen "opetuksella" monetkin...
Joten itse kyllä suosittaisin miettimään niistä(kin). Ne on myös fyysisesti helpompi hallita, mitä asiaa kannattaa kuitenkin miettiä, kun ikää tulee. Vaikkakin se hallinta lähteekin aina henkiseltä puolen ensisijaisesti.
Itse en taasen ensisijaisesti suosittaisi palveluskoiria. Koska monet rodut tarvii sitten kunnolla myös aktiviteettiä. Ellei sitten ole halukas todella panostamaan myös siihen puoleen. Sen lisäksi kannattaa miettiä, haluaako koiran, jolla on vahti/puolustusviettiä ehkä reippaastikkin, koska niitä myös löytyy pk-roduilta. Tosin hyvinkin riippuen rodusta. Tosin löytyy muistakin ryhmistä, joten kannattaa miettiä. Monilta pk-roduilta löytyy myös reippaasti saalisviettiä, ja joillain myös riistaviettiä. Tosin tätä löytyy myös muiltakin, koostakin riippumatta eli kannattaa selvittää. Mitä enemmän on näitä ominaisuuksia pidetty rodussa yllä tai on pysyneet, niin sen tärkeämpi miettiä se puoli.
"Periaatteessahan melkein kaikki rodut pysyvät irti, jos ne vaan kouluttaa " Ihan vaan kokemuksesta sanoisin, että ei ihan noin helppoa ole... Roduissa on suuret erot ja siihen päälle yksilöerot. Mutta lähtökohtaisesti jo rodullisesti. Ja tietyt rodut on vaativampia jo kouluttaa kuin toiset ylipäätään. Sen lisäksi, jos siihen lisää ja joskus yksistäänkin, jos omaa reilusti saalis/riistaviettiä, niin se kouluttaminen pysymään vapaana hanskassa ei todellakaan ole helppoa. Ja ei kaikilta onnistu... Oli sitten metsästyskoira (joita hyvin pätevät kyllä myös saa koulutettua) tai ei.
Suosittaisin, jos lähellä on kirjastoa, niin tsekkaamaan, löytyykö sieltä Tapio Eerolan kirjoittama rotuopas. Ei mikään ihan uusi, mutta mielestäni parhaimpia tuossa kategoriassa.
Collie on kyllä ihan kiva vaihtoehto. Kunhan löytäisi luotettavan kasvattajan... Vatsavaivaa on vaikka muille jakaa ja mitähän tekee luonteille vielä enemmän, kun lt pakkokin poistuu mv-arvon saamiseksi...
"Onko siis parempi olla ottamatta??" Tuo on niin vaikea kysymys, että sen tietää vain itse kukin. Se luopuminen on niille, jotka koiriinsa kiintyvät, yhtä hel****ä, eikä siihen edes totu. Mutta kun ei ilmankaan osaa olla, niin kestettävä se vaan on.
Jos sekarotuista ajattelee, niin niillä on oletusarvo luonteille hankalampi ennustaa kuin rotukoirille. Myöskin sitten kannattaa miettiä tarkoin, minkälaista toimintaa tukee eli mistä ottaa. Noista kun on vielä vaikeampi saada tolkkua, kun ei pahemmin faktaa ole missään nähtävillä niiden tekijöistä... - "Hyvä! Jos toi ei soita pennunostajien kelloja niin mikä :D"
Soittaiskin...Mutta kun ei. Kun ei minkään vertaa oteta asioista selvää, vaikka nykypäivänä on netit sun muut. Tai ei välitetä...
Tuo yksikin suosittelija ei sen vertaa ole selvillä ottamansa koiran taustoista ym. että vielä kehtaa suositella. - "Jos amerikankääpiöterrieriä halajaa niin voin lämpimästi suositella..."
Oletko ihan tosissasi? Vai onko joku vitsi? Oletko yhtään lukenut tätä ketjua? Onko sinulla mitään hajua minkä kennelin koiria suosittelemassasi kennelissä on ja mihinkä yhdistykseen kuuluvat? - Ja taas näitä... Sama epäilys todellakin tulee, kun edellisillä kirjoittajilla.
Yhä edelleen, arvostella saa eikä ollenkaan huono juttu, siis ihan yleisesti. Mutta jos vähänkään fiksu, niin pysyy kuitenkin faktoissa...
Tuskinpa on useat. Kun todellkaan ei ole mikään pakko kuulua kennelliittoon, jos haluaa kasvattaa.
Vai kerrotko miksi olisi?
Ja yhtään mikään ei estä perustamasta uutta liittoa. Mikään suomen lakihan ei sitä kiellä :D Ja eiköhän tuossa jossain vaiheessa ollutkin joku perustettu liitto, mitenkähän sille on käynyt. Sen ainakin muistan, että oli tosi huonot kotisivut ja jäsenenä ainakin, oisko ihan hallituksessa jotain sanktioita saaneita...
Fci on järjestö siinä missä muutkin, millä on omat sääntönsä. Ja yhdistyksillä on sääntönsä, ja niiden mukaan mennään. Ihan simppeliä. - Kävin lukemassa mielipiteitä ennen kuin jostain syystä on poistuneet. Ja kyllä siellä silloin ainakin oli niin paljon positiivisia kokemuksia, vain muutama negatiivinen (muistaakseni liittyen tuohon jauhoisuuteen), että tuskin on poistaneet negatiivisten takia.
Itse olen myös kuullut paljonkin hyvää, ja kotimaisuus on suuri plussa.
Plussaa on myös se, että yritys ottaa mielellään palautteita . Yksi tuttuni myös reklamoi koostumuksessa olleessa ongelmasta. Ja erinomaista palvelua hän ainakin sai ja sellaiset hyvitykset, että harvemmin nykypäivänä mistään saa.
Kaikki ei tietty kaikille sovi, mutta itse ainakin otan kokeiluun (sen mitä nyt meillä saa nappuloita). - Sinänsä ihan ideaa, mutta mietityttää miten onnistuisi käytännössä. Eli pitäjän pitäisi sitten tarkastaa kasvattajat, jos jotain nimiä annetaan. Ei se voi ihan niin mennä, että joku ilmottaa oli sitten hyvässä tai pahassa jonkun, ja kukaan ei tiedä, onko edes todenperäistä. Kuka tahansa voi syystä mistä lie, ilmoittaa muuten mitä lystää.
Tuollaisen listan pitämisessä otetaan suuri vastuu, jos ei olla ihan faktojen varassa. Eri asia on, jos on ihan faktoihin perustuva lista esim.skl:n sanktioita saaneet ja oikeudessa tuomitut.
Eri asia on sivustot, jolla annetaan tietoa miten hankkia pentu/koira, mitä huomioida ym. on taasen ihan hyvä ja helppo tehdä toimivaksi. Mutta niitähän jo taitaapi löytyäkkin. Tosin tässä asiassa mikään ei ole liikaa.
Ja minuakin kiinnostaisi saada linkki tuohon Tietävän mainitsemaan, jos sellainen on tosiaan. - En tiedä minäkään , miten tuon sirutussysteemin jutut tulee viimekädessä menemään. Että saapi sitten nähdä lopputulos tulevaisuudessa.
"Kukahan..." Taitaapi olla juuri ne, jotka ei ole millään muotoa kennelliiton "tavoitettavissa". ..
Kävelytestistä löytyy tietoa netistä. Viime sunnuntaina oli kennelliiton järjestämä seminaari brakyroduille. Tilaisuuteen kyllä pääsi myös toki muutkin. Kyseinen juttu lähetettiin myös suorana netin kautta. Ja tuosta isot peukutukset kennelliitolle. Kaikilla kun ei ole mahdollisuus päästä paikanpäälle, vaikka kiinnostusta olisi.
Ko.seminaarissa käytiin selkeästi testi läpi ja perusteet.
Vaikka tapahtuma oli tietylle kohderyhmälle, niin siellä käsiteltävät asiat oli osa hyvinkin yleisesti otettavia. Kuten esim.luusto ja silmiin liittyvät.
"Puolet kirjoituksista..." Ihan yleinen tapa, jos vastaa toisen kirjoitukseen tai johonkin siihen, että laitetaan se mihin haluaa kommentoida tuolla tavalla. Se sitten, jos on vaikea pysyä mukana, on jokaisen oma asia. Omasta mielestäni kuitenkin selkeämpää, kuin kirjoittaa vaikka omin sanoin toisen kirjoitus, kun sen voi kätevämmin ja selkeämminkin tehdä ;) - Virheet? Kerro vaan, jos virheitä on, niin mielelläni toki kuulisin...
Itse en myöskään huomaa mitään virhettä cavojen yhteydessäkään. Itse en millään lailla ottanut edes kantaa rodun ihmisten tekemisiin tai rodun tilaan ym., vaan kirjoitus oli siitä miten asioihin vaikutetaan ;) Cavat mainitsin lähinnä siksi, koska tuolla ylläoleva niistä mainitsi, ihan samoin kuin lyhytkuonoiset.