sepmuur

Oman elämänsä runoilija nuoruudesta lähtien,kuten myös kirjallisuuden harrastaja elämän eri alueilta,ettei mikään siihen liittyvä saa olla vierasta - kirjoittajana/lukijana.
Kirjoittaa eri palstoille runojen ohella tekstejä myös yht.kunn.asioista tarvittaessa ( tosin eri rekister. nimim.varustettuna),joka seuraa tiiviisti maailmanpolitiikkaa Suomen ohella.
Pienikin voi olla suurta kaiken tämän nykyajan krääsän keskellä.
Luontoarvoja & eläimiä kunnioittava,joka omistaa empaattisen mutta myös kriittisenkin luonteen : Elämän perusarvoille.
Asustaa "Nässyjärven Tarjanteen" että Treenkin läheisyydessä
viihtyvä keski-ikäinen mies.
Eila Pienimäki :
----- ---- ---
Tänä yönä räjähtävät pilvet
kuu valuu ikkunasta sisään
Raskaat kulissit jotka jo
seitsemän kertaa tuhosin
murskautuvat lopullisesti.
,,,,,, rakkauden valo
poistakoon polultasi varjot.
Hellyyden siivet sinua suojelkoot,
lämmöllä ... E.P
Säh post os: [email protected]
Suosikkibändit/artistit: ....niin kotim.ja ulkol.... lähes kaikkiruokainen - vanhempaa kuin uutta.
Suosikkileffat: lähes kaikkiruokainen.
Lempikirjat: erilaisiin tietoihin liittyvät kirjat ..runous..ymv.kirjoja.
Vapaa-aikanani: kevyen liikunnalliset että erilaiset henkiset harrasteet.
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: runo kuin keskustelupalstat.
Katson tv:stä mieluiten: lähes kaikkiruokainen.
Kotieläimet: lemmikki...koira.
En pidä: /- pahansuopaisuudesta, ilkeydestä.
Parhaat matkakohteet: Suomi, (Karjala)Baltian maat
Ruoka & juoma: Tavalliset terveelliset koti ruuat/-juomat.Juhlaan miedot viinit, oluet kuin siiderit.
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Messenger: [email protected]
- Hyvä - kun pidit ettei tarvii mennä piiloon,ja jotenkin
vain tuli tunne että tähän minä vastaan omallani.
Kun tulee sellainen vahva tunne,niin minun on vaikea
itseäni pidätellä - vai oliko tuo vahva "tunne" - mutta
sellainen extempero ajatus... äsh mitä lienee ... oiskohan
oikkari vai - pistetään valomyrkytykseksi ... pistoksen saaneena.
Kiitos - kun ymmärrät... nyt mie luikin pois... - Ilahdutat hienoilla kuvilla kuin tuo kommenttisi,
jonka itsekin tunnistan että huomaan mitä se voi
saada meistä itsekussakin liikkeelle,vaikka elämä
joskus nirpottaiskin.
On heräämisen aika - johon itsekin yhdyn. - Elämämme
kuin noituutta
jossa emme tiedä
suuruuttamme,pienuuttamme
kohtaloinako lipuu elämämme
sydäntemme merellä
karikot kiertäen
majakat suuntanaan
aavalla
autereisilla vesillä
tuntemattomuutemme kohtaavat toisensa
kuin tuikkeet taivaan tähtivöissä
silmiemme loisteessa
tunnistettavuuden kahleet murtuvat
tyyneys tainnuttaa myrskyn
kuunloisteessa kaksi seilaajaa
- Turvassa - - Utua
tämän suuren aallokon pärskeissä
sen myötäleissä
sen laskuissa
kiepun kuin lastuina ilmoilla
Taivaan julma peikko peittoaa
voimani kiivaaseen myrskyn syliinsä
ammottavaa tummaan nieluun
koskemattomiin syvänteisiin
vieläkö tämän kestän
että keuhkoni
vielä hengittävät
myrskynsilmästä
- Elämänsilmiin -
- kuka tämän päättävä on - - Pyyntö Ystikselle .... "äl yli päästä perhanaa",tässä tapauksessa
myrskyä,olet nyt paljon vartija että vastuussa meistä
Sisäsuomalaisista ja jos torjut - niin suvenkaffeet tarjoan täällä.
Mutta sekin käy jos myrskynsilmässä tänne tulisit,niin pois
lähtöäsi täältä - en takuita anna... sorry,eihän tämä saa mennä
jutusteluksi tai muutoin hurrit tulee ruottinpuolelta.
Kiva noita olet aina ollut jo lapsesta asti
tutustuttu että liemillä tavattu. - Jännästi sanottu ... tulla elämästä riippuvaiseksi ... monesti
ainakin itse huomannut että täältä löytyy upeita erilaisia
sanontoja --- olisi pitänyt alkaa pitämään niistä kirjaa ---
mutta sehän olisi jo mennyt ns. kopiointipuolelle.
Kuitenkin niistä itse rakentaen - vaikkapa runoutta - tämähän
on niin tyypillistä minua että vasta myöhäisessä tajuaa.
Lopettelet - ja vasta kun Sinut löysin täältä - jos kuitenkin
edes välillä huomauttelisit täällä runoillasi ... aina voi toivoa,
ymmärtäen puristusotteesi Elämään.
Kiitos Sinulle - lämpimistä sanoistasi ja hymyilen vastuullisesti,
että kun kirjoitit ----,työhösi... asetitit nyt minulle rimakauhun. - Puhuimme
- Auringosta -
niiden lämpimistä säteistä
joiden pisaroissa lapsina leikimme
katsoimme Taivaan jylhää olemusta
sen ääniä
sen eri värejä
kuljimme niiden lävitse
huulemme kostuivat pisaroista
joita lämpö kuivatti
tuulien matkoissa
soudimme läpi maailman kajojen
kylvimme tuoksuissa toistemme syliin
juuri tätä hetkeämme rakentamaan
juuri täksi päiväksi muistelemaan
että milloin atmos-sfääreissämme
saapuisimme tuon menneen
matonpesupaikkamme äärelle uudelleen
- suven puhtaille tuoksuille
sen syville sydänkammioille
että mielenharjanteille
tähdeiksi yölle loistamaan.
Anteeksi - vastarunoni,joka tuli
kyselemättä tässä aamussa. - Jokaisella on omat kokemuksesta eri vaiheista
että miten kaiken koemme itsessämme,mitä
kohdallemme eteen tulee.
Kuten osuvasti tuossa sanot todellisuus ei ole
mustavalkoista,jopa monenkirjavaakin.
Jonkin aikaa minulla on täällä ollut hiukka
hiljaisempaa mutta pyrin edelleen niin
kirjoittamaan kuin kommentoimaankin
lukemisen oheen.
Kiitos myös Sinulle ja Hyvää maaliskuuta. - Olet aina niin kriittinen itseäsi kohtaan ja kyllä olen
otsikollasi päässyt sinuiksi mutta avoimena ehkä
sittenkin "parempi" ... maku kuin tulkinta kysymyksiä.
Kyllä sitä aika-ajoin lukitsee kuin itsensä omaan
sisäpiiriinsä,joka ei välttämättä aukene kaikille
että mitä mielessä liikkuu.Ei vain pitäisi jäädä
liiaksi oleilemaan sinne kuin itseensä vangiksi.
Lunta tullut taas lisää ja mitenhän keväällä lumien
suliessa vaikuttaa ympäristöön,jos vedeksi muuttuu.
Aurinkoa myös Sinunkin päiviisi. - Käykööt vaikka tyhjennysharjoittelustani ja jos
eri mieltä,niin aina on hyvä omakin tuoda esiin
ja perustellakin.
Tässä on jäänyt pitemmän aikaa omat
kommentoimiset vähemmälle mutta yritetään
edes jotenkin tässä olla mukana,vaikka sitten
harvemmin.
Hyvää maaliskuuta Sinulle. - Tuo viimeinen loppukappaleesi saa lauseetkin tippumaan,
kun uumoilemme "vetenalaiset"juoksutushanaset virtaamaan
että kastuttamaan itseämme alttiiksi pöpöille ... pidetään
itsemme kuivina ja uhmataan tuota mahdollista hyökkääjää
vastaan.
Ja vasta satanutta lunta jälleen tullut että valkeaa
huumetta loistaa "ulkoistetuilla"takamaastolla. - Runossasi on erillisiä sanoja,jotka kiinnittävät
huomioni kuin myös joita harvemmin käytetään.
Otsikkosi kuvaa myös runosi "eräänlaista
salaperäisyyttä",etenkin jos ei ole
runontulkinta hallinnassa.
Jäänen vielä mietteisiini että mitä otsikkosi
pitää sisällään/takanaan mutta luulen ymmärtäväni. - Taidokkaasti rakennettu että kerrottu,joka
saa hetkeksi pysähtymään kuin miettimään
että miten eri tavoin voi rakkauden tulkita
kirjoittamalla - Taidokasta ! - Saattaa hyvinkin olla että hyvän ystävän
halaus voi olla jotain syvempää,silloinkin
kun mikään muu ei kosketa sinne,mihin
eniten sattuu - olkoot hyvä tai paha tunne.
Hyvä ystävä on aina luotettava että uskollinen. - Oisko tämä ihan Sinun omaa murrettasi,missä
mahdollisesti asustat,vaiko hihasta heitetty,
en vain siihen oikein tältä istumalta usko....
...
tuo loppu viettelee "saiskos pluvan".
Monitaito ollut liikenteessä,niin ja hyvässä !
Hyvää maaliskuuta samalla Toivotan. - Kaunista kuin herkkää runoutta- aploodiruno - tälle
kauniille talvellemme,joka nyt jo
taitaa muuttua kumppari keleiksi.
Poimin yhden lauseesi runostasi ;
"jota ei voi koskea
mutta joka koskettaa".
Hyvää maaliskuuta Sinulle ! - Se on nyt tätä aikaa ... jumpperit ja pipo
kuin simmarit ... oho... jos kuitenkin kumpparit
kumppaniksi kun ulos lähdetään...lits lots läts...
ätshii ... on kyllä piikki otettu- mikä lienee.
Hyvin runostasi otteen saa ja selvää kuin
vesi räystäiltä tippuu - kuin Tippavaaran
vanha isäntä.
Perskutarallaa - mikä vyykuurti on ?
( vaiko ammatillista latinaa ) - Kun oikein valottaa tai hämärtää silmissä,niin ei sitä tiedä
minne kulkunsa johdattaa,jollei ole opastajaa - tuletko
oppaaksi - niin valossa kuin pimeydessäkin ?
Hitsi - mistä powerit sait ja vielä erilaisuudella - jos sitten
omat Duracellit ovatkin toimineet ... annoit mietteitä
ja siitäkin minä - Kiitän Sinua ! - Ystävä hyvä - Kiitos - ... ei kai ole uutta kun palstalle
tulin,niin muodostin tai minulla oli jo ennestään oma
tyylini kuin tapani olla täällä,niin kirjoittaa tekstejä
kommentoimisineen että myös toimia omalla tavallani
kuin siitä kiinni pitäen - muutoinhan en voisi olla täällä.
Olemalla oma itsensä vaikeuksienkin keskellä.
Sillä meillä on vain yksi elämä elettävänä,kohdata
itsensä kuin toisensa myös runoissakin,tavalla jotta
ei loukkaisi eikä panettelisi ketään - Arvostaen - mutta
tarvittaessa myös käyttää sanansäilää.
Ketään ei saisi alistaa eikä väärinkäyttää vaan tukea !
Kiitos Sinulle huomiostasi ! - Aamumme hiljaisina kätkekööt
tuhannet tunteemme
nouskoot kuin salkoot liehumaan
ystävyyden sanamme
kuin opasteeksi kertomaan
sanattomat sanamme
kirjoittamattomat säkeemme
jotka odottavat toistensa
kosketusta
hiljaa toisiinsa lipuen
- äänettöminä -
tunne voimanaan
jota tuuli kantaa sylissään.