Vapaa kuvaus

Pohdiskelija, sivustatarkkailija Coctail: sisäisesti kristittyä&ulkoisesti maailmasta tartuntaa saanut Habitus: pienehkö (172), mutta sopusuhtanen Ikä: mieli nuorempi kuin numerot Harrastus:luonto, lukeminen, koti-illat, musan kuuntelu Luonne: ujo, kai?, mä ehkä pelkään enemmän sua kuin sä mua Omia teitään vaeltava lepattava sielunriekale, joka etsii elämää, totuutta ja jotain muutakin ja joka haveilee olevansa suuri-pieni soturi. Ihmisen on löydettävä tiensä ja tapansa kuinka sovittaa yhteen usko ja maallinen vaellus, sillä: Emme voi lähteä täältä ennenaikaisesti pois "Mä tunnen mun ystävän tiedän yrittää pysyä hän kolme vuodenaikaa täällä yli kesän. Oli kuumetta syntyessään sai oudon vian sydämeensä neljä tuulta rakensi sinne pesän" Joillekin vaan ystävyys on vaikeempaa kuin yksinäisyys... Ja synkät pilvilautat valuvat etelästä... tännekkö? Jos uskot, on olemassa käsikirjoitus; ajasta, maailmasta, ihmisistä... Ihminen ei tiedä koska hänen sielunsa vaaditaan pois! Etsin itseäni ja paikkaani tällä planeetalla. En ole sitä löytänyt, en tiedä löytänenkö sitä koskaan? Enkä myöskään kaltaisijani vaeltajia ole täällä maailmassa tavannut. Mihin tekin olette kadonneet? Lienenkö siis syntynyt väärään aikakauteen? Tai väärälle planeetalle? En tiiä mut joku sanoo... "Tunnet olevasi yksin keskellä mustaa maailmaa jokainen sun yrityskin olla iloinen vain masentaa. Älä silloin menetä uskoa parempaan huomiseen juuri sinun täytyy kulkea läpi tuskaisten hetkien kukaan muu ei voi sua auttaa, kukaan ei voinut mua: Olen kokenut tuskan masentavan elämänhaluni lannistavan aina voima rakastava on mut vapauttava" Lainaukset: -P- Positiivisuus on syvältä, mutta syvemmältä on nega.hapatus Ei kaikkea tarvii vakavasti ottaa Tsemppiä erityisesti niille vierailijoile, joilla elämä välillä tuntuu olevan enempi ja vähempi "hukassa", ajatuspohjasta riippumatta! Me kaikki olemme matkalla jonnekkin... tulevaisuuteen Ja mitä tulevaisuus tuokaan mukanaan? Kiitos kun tutustuit! Suosikkibändit/artistit: Pöllö, talitintti, hömötintti, kirjosieppo Suosikkileffat: Mad Maxit, Tanssii susien kanssa Lempikirjat: Raamattu, jännitys kuten Jack Higgins, aku Vapaa-aikanani: luontoon, lukemaan, lepäämään.. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Profetia, yksinäisyys Katson tv:stä mieluiten: luonto-ohjelmat, elokuvia erityisesti jännitys Kotieläimet: villakoiria on aikas paljon nurkissa ja sängyn alla, mut on ne helppohoitosia En pidä: No ne hyttyset! Parhaat matkakohteet: lande Kotimaa: --- Koulutus: Ammattikoulu Ammatti: Muu Työskentelen: vaki duuni Siviilisääty: Sinkku Lapset: --- Messenger: [email protected] Hakusanat: Usko, yksinäisyys

Aloituksia

37

Kommenttia

428

  1. ei luonnollisesti voida olla, jos toinen uskoo jonkin kirjan kirjoituksiin ja toinen on paljon skeptisempi.

    Meitä uskovaisia ja ylipäätään ihmisiä on niin monenlaisia. Jos on sanonta "rakkaus on sokeaa", niin sama varmaan pätee uskoonkin. Sen voi niellä ja omaksua käyttämättä liiemmin järkeä. Siis (uskon)tunne voittaa järjen.
    Sitten on niitä, jotka yrittää peilata Raamatunkin juttuja reali elämään ja historiaan tapahtumin, ilman suurempia tunnekuohuja.
    Vaikka kai profetoimisvimmakin selitetään kohta geenivirheellä.

    Itsellänikin on varmaan useitakin persoonia, mutta uskonnollinen ja maallisempi ihminen lienee ne selvemmin eroteltavat. Joskus ihmettelen kuinka uskonnollista paatosta sitä tuleekaan suollettua, ettei aina oikein tunnista itseään omista kirjoituksista.
    Yksi oleellinen juttu kuitenkin omaan uskoon olisi hyvä pystyä sisällyttämään ja se on se, että pystyisi mahdollisimman objektiivisesti tarkastelemaan Raamatun asioita; tapahtuneen historiaan, tämänpäivän ja tulevaisuuden suhteen.
    Eli kun on vaikka Raamattua lukiessa sisällä uskonmaailmassa, mutta pystyisi myös hyppäämään ulos uskostaan ikäänkuin sivustatarkkailijaksi, ulkopuoliseksi pohtijaksi.

    Raamattua on mielestäni pakko tulkita nykyisen maailmankuvan ja tiedon mukaan. Paras esimerkki lienee tuo alussa kerrottu luomiskertomus. Muinoin ihmisten oli helpompi uskoa maailman luomiseen 7:ssä ihmisen päivässä. Nyt on joko tunnustettava tutkimusten kautta saatu tieto tai uskoa ns. sokeasti ja itsepintaisesti.
    Ihminen haluaa mielenrauhan itselleen ja siksi hän haluaa myös uskoa johonkin teoriaan, joka tuo sen melenrauhan.
    Onko se sitten totuus, niin se voikin sitten olla eri asia.
    Mulla on myös "oma totuus" ja pystyn selittämään sillä itselleni Raamattua ja myös sitä ilmestyskirjaa. Onko se sitten kuinka lähellä sitä "oikeaa totuutta", niin tämänkin palstan ihmiset taitaa olla aiksas eri mieltä kanssani.

    Hmm.. se mitä sinä etsit -uskoa ja todistusta johonkin yliluonnollisen olemassaoloon-, niin sitä en pysty antamaan.
    Se lienee kuitenkin varmaa, että itse se pitää löytää. Kukaan ei voi sitä sinulle antaa ikäänkuin sanomalla "usko tähän".
  2. vaihtelevat jo senkin mukaan missä kohtaa uskoo tempauksen tapahtuvan. Joillekin tempaus on jo ennen sinettejä tapahtunut, joten sinetit, pasuunat ja vihan maljat tulee sitten vasta loppunäytöksenä tänne jälkeen jääneille.

    Joillekin taas osa sineteistä ensin toteutuu, ja on ehkä jo toteutunutkin. Kenties pasuunoistakin osa toteutuu, mutta pelastutaan kuitenkin Jumalan vihalta tempauksen avulla.

    Sitten on vielä niitä joille kaikki (sinetit, pasuunat, vihan maljat) tulee tapahtumaan ( tai on jo tapahtunut osittain) ennen kuin viimeiset maan päältä löytyvät uskovat muuttuvat ja heidät temmataan Herraa vastaan, joka on tulossa takaisin perustamaan tuhatvuotisen valtakunnan.

    Mutta ethän sinä noita yllämainittuja asioita kysynyt.Eli miekka, nälkä ja rutto on niittänyt ihmiskuntaa jo sen historian alusta lähtien. Eli neljä ensimmäistä toteutuu koko ajan.

    Voiko sitten sinetit, pasuunat ja vihan maljat tapahtua osin päällekkäin? Eli littyykö ne toisiinsa vai erotellaanko ne tyystin eri tapahtumiksi? Yleensä ne taidetaan erotella eillisiksi tapahtumiksi, mutta..
    Kuolema ja Tuonela ainakin on niittänyt ja niittää yhä satoa niin kauan kuin ihmisiä on täällä. Eli tuo sinetti toimii myös kun vihan maljoja vuodatetaan.

    Seitsemän seurakuntaa ovat kaiketi ilmestyskirjan Johanneksen (on ilmeisesti eri Johannes kuin evankeliumeissa) aikaisia
    seurakuntia, joille kirjeet on tarkoitettu. Kuitenkin niiden sanoma on yhtä ajankohtainen kristityille tänäkin päivänä asuipa sitten missäpäin maapalloa tahansa.
  3. selkeä ja asiallinen puolestapuhe sinulta tempauksen ennenaikaisesta tapahtumisesta.
    Silti tuo ei valitettavasti pysty muuttamaan mielipidettäni, joka on siis usko tempauksen tapahtumisesta vasta vihan maljojen vuodattamisen lopussa.

    Kerrot lainauksissasi osuvasti kuinka: Loot, Nooa ja Jeesus-lapsi pelastettiin ja nimenomaan "pelastettiin", ei temmattu.
    Samoin Ilm.3:10 kohta kertoo myös "pelastamisesta", ei tempauksesta ja juuri nuo kolme jo tapahtunutta pelastus esimerkkiä todistaa siitä mitä sana "pelastaa" tarkoittaa.

    Yksikään teistä ei ole selittänyt kohtia: 2 tess.1-3, jossa kerrotaan kokoontumisesta Herran tykö vasta laittomuuden ihmisen ilmestymisen jälkeen tai kohtaa 1 tess.5:4-5, jossa kerrotaan, ettei Herran päivä yllätä hänen "omiaan", eli he sittenkin tietävät oikean "aikakauden" tai jopa "märähetken"!
    Ei noissa kohdissa ole edes sen kumemmin selittämistäkään. Ne kun on varsin suoraan sanottua sanaa. Eli mitään tempausta ei tapahdu ennen kuin Paavalin käyttämä ilmaisu "laittomuuden ihminen ilmestyy" toteutuu.

    Raamatun kohta 2 tess.2:3. Mitä siinä oikein sanotaan ja mitä tarkoitetaan sanalla "luopumus"?
    Uusin käännös sanoo sen ymmärrettävämmin; "Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Ennen tuota päivää näet tapahtuu USKOSTA LUOPUMINEN ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen lapsi".

    Luuletteko siis maapallolla olevan paljonkin Jeesukseen uskovia, silloin kun Hänen paluun määrähetki koittaa?
    Tai vielä: Mitä Jeesus sanoo/kysyy Luuk.18:8 kohdassa uskon määrästä maailmassa tulemisensa aikaan?
  4. kun ei näköjään muut halua vastata sinulle tässä tai siinä toisessa ketjussa.

    Kysymys tuosta antamastasi osoitteesta: "onko Ilmestyskirja tulevaisuuden vai aikansa kuvaus ja toiseksi, tulisiko esitettyihin kielikuviin suhtautua kirjaimellisesti vai vertauskuvallisesti?"
    Mielestäni sekä-että on vastaus molempiin kysymyksiin.
    Ilmestyskirja muistuttaa jossainmäärin Danielin kirjaa, joka sekin on saanut kirjallisen muotonsa ahdistuksen ja vainon aikana n.165 eKr.
    Eli siitäkin voi päätellä sen, että molemmat kirjat ovat lohdutuksen ja toivon sanoja tuon ajan uskoville, joiden usko on koetuksella ja oma hengenmenetys saattoi olla seurauksena, mikäli ei suostunut kulloistenkin hallitsijoiden tahtoon uskonnon suhteen.
    Eli tuon tekstin kirjoittaja on oikeassa, mutta..

    Ne molemmat kuitenkin ovat myös ennustuksellista kirjallisuutta. Kerrotaanhan niissä molemmissa jotakin sellaista, joka ei ole toteutunut.
    Tapahtumat voivat aina toistua ja kuitenkin ne ovat ehdottomasti myös erilaisia tapahtumia historiassa (tai tulevaisuudessa).
    Esimerkkinä tästä on vaikka ensimmäinen- ja toinen maailmansota. Molemmissa sodissa taistelivat pitkälti samat valtiot ollen aika lailla samoissa rooleissa kumassakin sodassa. Silti kummatkin sodat olivat kaksi aivan eri asiaa.

    Ilmestyskirja on oikeastaan osin kooste Raamatun Vt:n ja Ut: tekstien ennustuksista, osin myös uutta tuotosta. Se mielestäni tulisi kaikkien Ilmestyskirjaa tutkivien muistaa. Eli sen sisältö ei ole vain 90-luvun vainojen ja ahdistuksen tuotos. Toki sen voi niinkin nähdä, jos haluaa ummistaa silmänsä muilta Raamatun kirjojen ennustuksilta.
    Samoin ilmestyskirjassa on siis myös muutakin kerrontaa kuin luku 13.

    Ilmestyskirjaakin voi tulkita jokainen niin mielivaltaisesti kuin haluaa johtuen juuri sen ajattomasta luonteesta. Eli siitä, että asiat ovat esitetty vertauskuvallisesti tai muutoin hyvin tulkinnanvaraisesti.
    Niinpä jokainen lukija voi muokata siitä itselleen, omaan maailmaan ja uskonnon näkemykseen sopivan tulkinnan.

    Lopuksi jää jokaiselle sitten kysymys; "kenen tulkinta on oikein?" ja kenen tulkintaan itsekukin haluaa sitten uskoa.
  5. tuossa jutussasi mm. "Tai en ole yksin, jumala on läsnä. Miten pitkälle sillä täällä pääsee?"
    Itsellä tunne omasta yksinäidyydestä on vaivannut öpaut 25-vuotta ja jatkuu yhä.
    Luonani ei käy kukaan, eikä minulla ole ketään kenen luona kyläillä tai edes soitella. Työ tosin auttaa paljon kestämään yksinäisyyttä ja siellä tapaan myös muita ihmisiä. Vapaat sen sijaan olen yksin.

    Uskonnollisella ajatusmaailmalla on päässyt näinkin pitkälle, nelikymppiseksi. Jostakin murrosiästä tähän päivään on yksinäisyys vaivannut, silti yhä elossa. Toki ei ole halunnut tuottaa myöskään murhetta vanhemmilleen itsarilla, sillä lähimmille omaisillehan se on usein iso taakka kannettavaksi.

    Nämä ystävänpäivät, joulut ym. juhla-ajat, jolloin ihmiset tapaa toisiaan on ikävää aikaa ainaskin minulle, mutta aina niidenkin yli on jotenkin päässyt. On tavallaan jo tottunut siihen omaan osaan, että jonkun on kai sitten oltava yksinkin.
    Olen mielestäni yrittänyt etsiä ja korjata tilannettani etsimällä ystäviä, mutta ikään kuin mun kohtalo olisi olla se jolla ei ketään ole.
    Jokaisella on omat murheensa, kai?

    Lääkeet auttaa varmaan joitakin ihmisiä, mutta ei ne välttämättä itse ongelmaa ratkaise (yksinäisyys). Lähinnä pilleri hoitaa vain oireita lievemmäksi, mutta itse ongelma on ja pysyy.
    Puhuminen on myös oireiden hoitoa,ehkä helpottaa, mutta ei poista itse ongelmaa.

    En minäkään ole varma tiedänkö, mitä on olla onnellinen? Lapsena olin kai ihan onnellinen, sitten onnellisuus karkasi käsistä ja sen kiinnisaaminen on suuri elämäntyö.
  6. positiivista palautetta. Kiitos sinulle siitä!

    Yritän olla asiallinen, vaikka usein minullakin on vähemmän asiallisia ajatuksia, mutta yritän sensuroida niitä pois sitten kun kirjoitan asioita julki.
    Solvaaminen, vähättely tai itsevarma kirjoittelu kun on harvemmin rakentavaa ajatusten vaihtoa, vaikka irtopisteitä onkin nastaa keräillä.

    Jep, olen huomannut sen, ettei tekstini herätä suuria intohimoja lukijoissa ja harvemmin saan vastakaikua takaisin. Sama pätee sinuun ja muihin kaltaisiin.
    Itsestä, niin se kun esim. viime vuona "Huhahhhei" määritteli minut jossakin kirjoituksessa muistaakseni "pullamössö kristityksi", niin sehän on loppujenlopuksi aika osuva ilmaisu.
    Ihmiset haluaa "sirkushuveja" ja "ufo-tarinoita" mielensä piristykseksi, eikä mitään kuivaa "lätinää".

    Tuossa kun joku viikko sitten luin kirjoituksiasi, niin tuli sellainenkin asia taas mieleeni, että mistä se ihmisen usko johonkin yliluonnolliseen loppujenlopuksi oikeen tulee?
    Itse olen aikuisena sen määritellyt niin, että Raamatusta löytyy useita ihmistodistajia, jotka väittävät näheneen Jeesuksen elävän kuolemansakin jälkeen.
    Samoin teot ja sanat (puheet) todistaa osaltaan.

    Mutta tuo on vain ihmisiltä saatua tiedollista ( ja fyysistäkin) selitystä asiaan. Se mistä se usko sitten jo lapsena tuli, kun ei minua ole mielestäni lapsena "aivopesty" uskoon?

    Maapallolla on se 5-6 miljardia ihmistä ja ties kuinka paljon jo ennen meitä. Silti suurin osa ihmisistä ympäri maailmaa ilmeisesti oikeasti uskovat ja ovat uskoneet johonkin itseään suurempaan voimaan.
    Miksi?
    Onko ihmisessä sielu (henki) joka etsii suurempaa Isäntäänsä, vaikka tiedollinen (ja lihallinen/fyysinen/aineellinen) minuus kyseenalaistaa kaiken vai mistä on kysymys?

    Viikko sitten tuli tv:stä dokumentti, jossa käsiteltiin mm. sitä; mitä aika on tai milloin aika alkoi?
    Siinä tiede määritteli ajan alkaneen noin 13 miljardia vuotta sitten, alkuräjähdyksen tapahtuessa.
    Mutta siitä kumpusi kysymys; mikä sai aikaan tuon rähjähdyksen ja maailmankaikeuden laajenemisen?
    Onko olemassa joku "neljäs ulottuvuus", joka kohdatessaan meidän tuntemamme maailman sai aikaan ajanlaskumme (alkuräjähdyksen) alun. Tätäkin joku siellä pohdiskeli.

    Kristinusko (raamattu) ja muut uskonnot puhuu enkeleistä, hengistä, sieluista jne. Sehän tarkoittaisi mielestäni sitä, että on olemassa joku muu maailma jonne meillä ei ole mitään asiaa ja jota emme tunne.

    Itse kun uskon Jumalan olemassaoloon ja etsin Raamatusta vastauksia, niin luomiskertomuksessa mainitaan juuri tuo ajan luominen (aurinko ja kuu).
    Kun tullaan Raamatun loppuun, niin sanotaan taas ajan katoavan (ilm.10). Eli ajanlaskun mittarit; aurinko ja kuu kokisivat jotain...kai. Jos tuohon yhtään uskoo, niin ihmisen elämä on aikas pientä jossakin suuremmassa kokonaisuudessa?

    Joo, itsekin näköjään vierailen usein tällä palstalla, vaikka en kyllä aina tajua miksi?
    Ehkä se uteliaisuus siitä, että jos joku joskus sittenkin yllättäisi meidät, jotenkin.

    Niin ja punttis rules ok!, vaikka "liha onkin heikko" ja silleen...
  7. Kyllä, mutta toisaalta taas Ei, on vastaus kysymykseesi uudesta palstasta.

    Useimmitenhan unien tai ilmestysten näkijä, kokija on jollakin tavoin yliluonnolliseen uskova, usein kristitty.
    Samoin palstallahan parhaimmillaan/pahimmillaan kohtaa toisensa elämänkatsomukseltaan kaksi eri ääripäätä; uskova ja ei uskova.
    On täysin selvää, ettei nämä kaksi ääripäätä voi olla yhtä mieltä keskenään, vaan "lunta ja lokaa" tulee sisään (puolin ja toisin).
    Neutraalisti asioihin suhtautuvat ovat sitten siinä välissä.

    Paavali kertoo tuolla ekassa korinttolaiskirjeessään kuinka profetoimisen tarkoitus on vahvistaa seurakuntaa. Se on siis tarkoitettu lähinnä uskoville elämän ja uskon rakennukseksi.
    Paavali kertoo myös samaisessa kirjeessä kuinka uskovat ovat puhuneet "salattua Jumalan viisautta" KESKENÄÄN.
    Eli hän antaa ymmärtää joidenkin asioiden olevan tarkoitettu puhuttavaksi vain uskovien kesken.
    Paavalihan väittää, että jos maailman valtiaat (maailma) olisivat saaneet tietää salattua Jumalan viisautta ennalta "eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet".

    Uskontoon kuuluu siis salaisuuksia, aivan samoin kuin ei opetuslapsetkaan tajunneet Jeesuksen puheita vielä hänen eläessään, kuten esim. ei tajunneet sitä ylösnousemustakaan kuin vasta jälkeenpäin.

    Tosiasia näyttäisi, ikäväkyllä olevan myös se, että profetiapalsta tuottaa katteettomia sanoja, joilla ei ole mitään merkitystä, koska ennustukset eivät ole pitäneet paikkaansa.

    Karrikoiden sanottuna voisi väittää että: Jumala ei asu tällä palstalla. Todisteena tästä on että; tekojen, siis unien, ennustusten toteuma on heikko.

    Kenessä tai missä on siis vika?

    Tämä keskustelupalsta on silti ollut monelle hyödyllinen, sillä se on antanut ihmisille uusia ajatuksia tai laittanut ihmisiä ajattelemaan asioita ja muodostamaan niistä oman mielipiteen.
    Samoin palsta tuottaa myös sitä viihdettä ja hupia tarjoamalla hullunkurisia väittämiä (ennustuksia) lukijansa mielestä.
    Palsta on varmaan monelle myös hyvää "avohoitoa" kun saa lukea ja kertoa varmanapitämiään profetia-asioita.
    Suljettu palsta saattaisi viedä ihmisiä entistä syvempään "harhapsykoosiin" ja altistaa entistä vääristyneempään maailmankuvaan.
  8. "Kainuun Korvenraivaaja" (Keijo K.) Kuopiolaisia niin paljon, että näkee unta kuinka Venäläiset pommittavat kaupungin raunioiksi ja ampuu itse siinä sivussa kyseisen kaupungin asukkaitakin?
    Tälläinen uni oli ainakin julkaistu Kainuulaisten sivustolla marraskuulta 2009.
    Tuolla sivustolla, sen ensimmäisessä kirjoituksessa samainen Keijo K. kertoo (ennustaa) kuinka rauha otetaan Suomesta tänä vuonna pois. Eli siitä voisi jopa päätellä myös Kuopiota koskevan ennustuksen tarkoittavan tätä vuotta 2010?!
    Jos näin on ja ennuste ei (toivottavasti) toteudu, niin on Kainuulaisilla aika outo tapa saada jäseniä "kerhoonsa" valehtelemalla!
    Enkä sitten niin hirveästi tykkää tuosta pelottelustakaan.