siare

Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Ase tai siviilipalvelus: panssarijääkäri

Aloituksia

14

Kommenttia

5057

  1. Juuri tuollaista käännöstä kaipasin, eli sen ei tarvinnut olla kirjaimellisen tarkka tai erityisen harkittu. Käännöksen kohderyhmä olen minä, ja minulle riittää hyvin tuollainen yleispätevä suomennos.

    Ja päättelit oikein: kirja tosiaan on painettu 1600-luvulla.

    Nimessä varmaan kuuluisi olla vielä yksi pilkku, niinkuin totesit. Tuossa kirjassa on aika paljon painovirheitä (sen verran osaan latinaa, että olen pystynyt havaitsemaan niitä).

    Suurkiitokset käännöksestäsi
  2. Voihan aina ajatella että Hitler oli "jumalan ruoska" joka rankaisi ihmiskuntaa synneistään (500-luvulla hunni Attilasta ajateltiin näin). Hitler surmasi lähinnä ei-kristittyjä, mm. juutalaisia ja jehovan todistajia. Kristilliseltä näkökannalta juutalaiset ovat kristuksen kieltäjiä ja jehovantodistajat muuten vain harhaoppisia.

    Ja on hyvä muistaa että Führer pysyi katolisen kirkon jäsenenä loppuun saakka ja maksoi tunnollisesti kirkollisveronsa.
  3. Messeniuksen aikana, siis 1500-1600-lukujen vaihteessa, lähdekritiikkiä ei tunnutte. Oli myös yleistä, että historioitsijat lisäilivät teoksiinsa keksimiään juttuja lukijoiden mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Messeniuksen kertomus Odinin sotaretkestä on joko täysin keksitty tai sitten kirjailija vain luotti virheellisiin lähteisiin/ymmärsi lähdetekstin väärin. Tuon ajan Suomessa luotettavia historiallisia lähteitä oli aika hankala saada käsiinsä.

    Se, että Troijaa väitetään kansan alkukodiksi, johtuu siitä, että 1500-1700-luvuilla historialla haluttiin kuvata oman kansan mahtavuutta. Kaikkialla Euroopassa historioitsijat todistelivat kuinka juuri heidän kansansa polveutui troijalaisista/heprealaisista/roomalaisista yms. Hyvä esimerkki tällaisista historiateoksesta on suomalaisen Daniel Jusleniuksen 1700-luvun alussa julkaisema "Vanha ja Uusi Turku"-niminen kirja, jossa mm. kerrotaan kuinka suomalaiset polveutuvat kadonnestaa heprealaisheimosta, kuinka suomalaiset opettivat muinaisille kreikkalaisille heidän sivistyksensä jne.
  4. Kun Viipurin linna aikoinaan perustettiin, annettiin sille nimeksi "Pyhälinna" , eli "Viburg". "Vi"=keskiajan ruotsia, tarkoittaa "pyhä". Keskiajalla oli yleinen käytäntö nimetä linnoja uskonnollisin nimin, esim. Olavinlinnan nimi oli alunperin Pyhän Olavin Linna.
    Koska Viipurin linna toimi tukikohtana pyhässä sodassa pakanallisia venäläisiä vastaan, nimen "pyhälinna" ajateltiin sopivan sille.
  5. Jospa se johtusi ihan yksinkertaisesti siitä, että Suomi oli osa Ruotsia yli 600 vuotta. Sinä aikana Suomi joutui tietenkin ruotsalaisen vaikutuksen alaiseksi. Eihän siinä ole mitään ihmeellistä!
  6. Nimi "Kuu-Ukko" on tullut siitä, että kuun pinnan tummempien ja vaaleampien kohtien on ajateltu muodostavan kasvot. Tämä ajatusmalli on muistaakseni lähtöisin Länsi-Euroopasta.
    Kuu-Ukon ja Ukko ylijumalan nimien samankaltaisuus on vain sattumaa.
  7. "Onko historiamme kerronnassa melkoisia aukkoja kun egyptistä löytyy mainintoja pohjanmiehistä sarvikypärissään..."

    Tuskin maininnoilla viikinkejä tarkoitettiin, sillä viikinkien kypärissä EI ollut sarvikoristeita! Harhaluulo on syntynyt siitä, kun 1800-luvulla taiteilijat keksivät kuvata viikinkien kypäriin sellaiset.

    Ja minkä takia Roomalaiset maantieteilijät eivät mainitse viikinkejä kuvauksissaan Pohjolan kansoista, jos kerran jo egyptiläiset olisivat tienneet viikingeistä. Esimerkiksi kirjailija Tacitus kertoo vuonna 98 jKr. julkaisemassaan teoksessa "Germania" kansoista, jotka asuivat Pohjois-Euroopassa. Hän mainitsee suebit, scandit, aestit ja fennit, mutta ei mitään viikinkien kaltaista kansaa.

    Kun muinaiset egyptiläiset puhuivat "pohjanmiehistä", niin he varmasti tarkoittivat vain jotain itseään pohjoisemmassa asuvaa heimoa. Esim. Etelä-Euroopan asukkaista kaikki ovat pohjoisia Egyptistä katsoen.
  8. Tämä toteamus on työpaikkani seinällä: "Tyhmät koittavat pitää yllä järjestystä; nerot hallitsevat kaaoksen"
  9. Suomen vaakuna on ollut kruunukoristeinen siitä lähtien kun vaakuna kehitettiin, eli 1500-luvulta, aina siihen asti kunnes kruunu päätettiin poistaa tasavallan vaakunasta liian monarkistisena symbolina 1920-luvun alussa. Kruunun perusteella sitä ei voi ajoittaa tsaarinajalle (tosin ajoituksesi todennäköisesti osui silti oikeaan)
    Minäkin sanoisin kannun olevan 1800-1900-lukujen vaihteesta, sillä niihin aikoihin Suomen vaakunoilla koristellut esineet olivat suosiossa, koska sortokausien aikana niillä haluttiin osoittaa isänmaallisuutta.
  10. Eihän se ole lähelläkään fasistien 30-luvulla harrastamaa arkkitehtuuria, eli 30-luvun uusklassismia. Hyvä esimerkki suomalaisesta rakennuksesta, joka on lähellä fasistien tyyliä, on Eduskuntatalo.
  11. En tarkoittanut vertailla rahallisen arvon perusteella. Tarkoitin että klassista taidetta arvostetaan taiteena, vaikka se onkin vanhanaikaista, ja lisäksi siitä maksetaan paljon.

    Halusit kai ilmaista viestissäsi, että epäklassisista töistä maksetaan enemmän kuin klassisista. Tiedän, mutta se ei vaikuta vertaukseeni.
  12. "Arcangelon lausuma on tyypillinen keskivertokatojan mielipide, ns. mutu, jonka ainoa perustelu on se, miltä hänestä tuntuu. Sellaiseen on turha vastata minkäänlaisilla argumenteilla, hänelle oma käsitys on aksiooma."

    No tietenkin; eihän nyt kukaan nykytaidetta halveksiva mitenkään voi olla oikea asiantuntija, aianakin tällaisen käsityksen olen saanut.

    Epäilen, että väheksyntä johtuu siitä, että nykytaiteen kannattajat eivät halua, että usko nykytaiteen taiteellisuuteen katoaa, jos näin käy, siihen sijoittaneet menettävät rahansa, taiteilijat eivät tienaa, eivätkä ne, jotka keikaroivat nykytaiteentuntemuksellaan, voi enää päteä tiedoillaan.

    Tässä pieni vertaus: klassinen taide on niinkuin kultakolikot, nykytaide niinkuin setelit. Kultakolikot säilyttävät arvonsa, vaikka ne eivät enää kelpaisikaan maksuvälineinä, sillä niillä ei ole ainoastaan nimellisarvoa, vaan niillä on myös arvoa itsessään. Setelit taas ovat arvokkaita vain niin pitkään kuin ne kelpaavat maksuvälineinä ja kun niiden arvoon luotetaan. Kun ne lakkaavat olemasta käypää rahaa tai kun luottamus katoaa, ne ovat arvottomia.
    Klassinen taide ei enää vastaa nykyajan vaatimusia, se ei ole enää "käypää valuuttaa", mutta sitä arvostetaan silti ja siitä maksetaan huimia summia. Epäklassinen on tällä hetkellä muodissa, sillä on luotu uskomus siitä, että se tosiaan on taiteellista, samalla lailla kuin setelitenkin arvo perustuu siihen, että värillisen paperin uskotaan olevan paljon materiaaliarvoaan arvokkaampaa. Epäklassinen taide siis on tällä hetkellä "käypää valuuttaa", mutta kun ennemmin tai myöhemmin sitä lakataan arvostamasta, siis kun usko sen arvoon loppuu, sille käy niinkuin käytöstä poistetulle setelirahalle, siitä tulee roskaa.
  13. "Kai sinulla on perustelutkin, miksi maalaukset ovat huonoja, vai onko lausumasi vain tyypillinen galleriakiertelijän makumielipide?"

    Hänen maalauksensa ovat hutaistua värisotkua. Kuka tahansa voisi tehdä vastaavia.
  14. Eivät ne kovin kalliita ole; 1800-luvun loppupuoliskolla painettiin niin paljon Raamattuja/Uusia Testamenttejä, että kirjakaupoissa myytävät painotuoreet kappaleet ovat keskimäärin kalliimpia kuin 1800-luvun vastaavat.

    Veikkaisin kirjojen arvon liikkuvan korkeintaan noin 10-20 eurossa/kpl (halvimmillaan pari euroa kirjalta). Jos teos on kuvitettu, hinta saattaa olla hieman suurempi, samoin jos kirjoissa on korukannet. Tietenkin myös erittäin hyvä kunto kenties vaikuttaa hintaan (tosin eri ihmiset määrittelevät hyvän kunnon eri lailla)

    Tarkempaa hinta-arviota kannattaa kysellä divareista ja antikvariaateista, arviointi on ilmaista.
  15. "On kauhean kiusallista, kaikenlainen puuhailu ja kekseliäisyys, sitä on alettu kutsua taiteeksi. Miten paljon roskaa tehdään!"

    Kun luin Hesarista tämän, niin ilahduin siitä, että joku ammattilainen sentään uskaltaa haukkua nykytaidetta julkisesti. Huolimatta siitä, että Tapiola tekee huonoja maalauksia, hänen mielipiteensä ovat hyviä!
  16. "Salla on kaikkien aikojen paras näyttelijä / näyttelijätär Salatut Elämät sarjassa"

    Olen samaa mieltä, mutta

    Miksi se henkiinherääminen oli niin tylsä. Salla heräsi "kuolleista" , kaikki olivat iloisia, loppu. Tuostahan olisivat käsikirjoittajat saaneet vaikka mitä aikaan. Esim. Isabella olisi mennyt sairaalaan katsomaan Jarkkoa ja löytänyt Sallan (jota luulee kuolleeksi) tämän luota, pelästynyt henkihieveriin ja juossut kirkuen pakoon. Tai jotain vastaavaa.
  17. "Onko Jeesus ollut olemassa, vai onko kaikki pelkkää satua?"

    Monet antiikin ei-kristityt historioitsijat (esim. Tacitus ja Flavius Josefus) mainitsevat Jeesuksen vaikuttaneen Juudeassa ja aiheuttaneen uskonnollisia levottomuuksia juutalaisten ja kreikkalaisten parissa.

    Lisäksi arvellaan, että kristinusko ei olisi voinut saada niin laajaa kannatusta niin nopesti, jos Jeesus olisi ollut keksitty henkilö.

    Historiallinen ihminen hän siis epäilemättä on.
  18. Olen tosiaan aina ollut siinä luulossa, että kantasana on "taito" (varsinkin kun aikoinaan äidinkielenopettajanikaan ei erehdyksestäni huomauttanut). Mutta hyvä hun sinä teit sen.
    Väitteni sisältö kuitenkin pysyy jokseenkin samana, vaikka kantasana on "taitaa", sillä siinäkin tapauksessa sanan "taide" voi tulkita merkitsevän taidolla/osaamisella tehtyä asiaa.

    "oikean ja väärän erottamiseksi ei johda mihinkään, koska seuraavaksi pitäisi ratkaista mikä teos on taidolla tehty."

    Nojoo, esimerkkini oli huono, ja niinkuin myös itse totesin, siinä on se vika, että voi alkaa väittelemään siitä mikä on taidolla tehtyä.

    "Lisäksi rinnastat käytetyn menetelmän taidon kanssa, joilla kahdella ei ole tuollaista kohtalonyhteyttä, laadukkaan taiteen tekeminen ei ole menetelmistä kiinni. "

    Ilmaisen asian sitten näin: Leonardon tekniikka on vaikeampi hallita kuin Mondrianin, eli Leonardon tekniikka vaatii enemmän taitoa.
  19. "Pieni semanttinen välihuomautus: käyttäessäni nykytaiteesta sanaa vieras, en tarkoittanut, etteikö se olisi tuttua. Käytin sitä merkityksessä, että jokin tuntuu vieraalta, ei sellaiselta, joka kuuluu minun maailmaani. Nämä kielen nyanssit ovat joskus moniselitteisiä, jopa harhaanjohtavia."

    Tajusin toki mitä tarkoitit, mutta näin tilaisuuden leikitellä sanan "vieras" eri vivahde-eroilla koettaen saada aikaan nasevan vastauksen.

    Tarkoitukseni ei ollut väittää että juuri sinä olisit sitä mieltä, että taiteessa ei ole hyvää tai huonoa, vaan viittasin siihen että sellainen mielipide ylipäätänsä on olemassa. (Ymmärrän, että sellaisen käsityksen saattaa tekstistäni saada.)

    Käyttämäni ilmaus "raivostunut" on ehkä huono, koska siitä huomautellaan. Näin ollen korjaan: "olen harmistunut".

    "Mitä "oikeaan" ja "väärään" taiteessa tulee, minun tietääkseni kuvataiteissa ei ole sellaisia normeja tai laatuluokituksia, joiden perusteella voidaan osoittaa taidesuuntaus tai taideteos oikeaksi tai vääräksi (lukuun ottamatta tietysti puhuttaessa taideväärennöksistä). Sinulla ilmeisesti tällainen tieto on, joten ystävällisesti varmaan kerrot, mistä minäkin löytäisin tuon ohjeiston ylösrakennuksekseni."

    Yksinkertaista, olen jo aimmin huomauttanut, että sana "taide" tulee sanasta "taito". Tästähän voi päätellä, että teos, joka on taidolla tehty on "oikeaa" taidetta ja mikä on tehty menetelmin, mitkä eivät sitä vaadi, on "väärää" taidetta. Siinä yksi aika hyvä ohjeistus. Huono puoli siinä kyllä on se, että voi alkaa saivarrella siitä, missä kulkee taitavuuden raja. Oikeastaan voisi sanoa, että mitä suuremmalla taidolla teos on tehty, sitä "oikeampaa" taidetta se on. Esim. Mondrianin kompositioiden maalaaminen ei vaadi läheskään yhtä paljon taitoa kuin Leonardon maaluksien toteuttaminen, näin ollen Leonardon maalaukset ovat "oikeita" maaluksia, Mondrianin taas eivät.
  20. Tarkoitin siis sitä kun Maria julistettiin perisynnistä vapaaksi, mikä tapahtui muistaakseni 1850-luvulla.

    Ja tosiaan; unohdin aivan tuon taivaasenottamisdogmin. Eli ex cathedra-lausuntoja on kaksi, ei yksi, niinkuin aiemmin väitin (vai onko niitä enemmän).
    21. 251 / 253
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt