siare

Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Ase tai siviilipalvelus: panssarijääkäri

Aloituksia

14

Kommenttia

5456

  1. Hopeaa se ei ainakaan ole, sillä hopeaesineissä on aina leimat. Tuossa lusikassa en mitään leimoja huomannut. Sanoisin että se on hopeoitu.
  2. "Gizan pyramidit saattavat todellisuudessa olla hyvin nuoria, vain muutama sata v. ennen ajanlaskumme alkua rakennetut."

    Älytöntä. Jo Herodotos, joka vieraili Egyptissä 440-luvulla eKr., kertoo pyramidien olevan hyvin vanhoja. haluaisin tietää edes yhden todisteen siitä, että Gizan pyramidit olisivat vain runsaat pari tuhatta vuotta vanhoja.
  3. Vai että arkki vuodelta 2900 eKr. Hassu juttu: Raamatun mukaan vedenpaisumus tapahtui noin 2400-luvulla eKr.
  4. Niin ovat. Mutta Vanhan Valtakunnan kausi päättyi melkein tuhat vuotta ennen Ramses II:n valtaannousua, eikä sen ajoitusepätarkkuuksilla ole tekemistä väitetyn exoduksen kanssa. Keskivaltakunnan (n. 2050-1650 eKr.) alusta lähtien tiedot hallitudajoista ovat hyvinkin tarkkoja lukuunottamatta toista välikautta (n. 1650-1550 eKr.). Ja lisäksi 3.-6. dynastia ovat kuitenkin suhteellisen tarkasti ajoitetut verrattuna muihin samaan aikaan vaikuttaneisiin kulttuureihin.
  5. Hyvä huomio: juutalaiset eivät suhtautuneet alastomuuteen yhtä luontevasti, joten heidän kohdallaan ristiinnaulitsemiseen liittyi vaatettomuuden häpeä. Mutta ristiinnaulitsemisen alkuperäisenä ideana ei kuitenkaan ollut tuottaa alastomuuden aiheuttamaa häpeää, vaan tuskallinen ja hidas kuolema.
  6. "...jotka Babylonian kuningas Nebudkanessar rakennutti kuningattarensa muistoksi"

    Ei muistoksi vaan huviksi. Kuniningar Amytis, joka oli kotoisin vuoristoisesta Persiasta, piti Babylonian tasankoja ikävinä ja Nebudkanessar rakannutti puutarhan, jotta hän tuntisi olonsa kotoisaksi (näin tarina menee, saatettiin puutarha rakentaa muistakin syistä).
    Oletettavati kyseinen rakennelma oli olemassa. Mutta oliko se valtava pyramidimainen pengerviljelmä vai yksinkertaisempi parvi, millä oli ruukkukukkia, on vaikeampi sanoa. Tekniikka, mitä ison pengerpuutarhan kasteleminen vaati, oli kyllä olemassa silloin.
  7. Sinänsä uudet ihmeet oli hyvä valita, antiikin ihmeistä kun ovat säilyneet vain pyramidit (ja rauniot Faroksen majalkasta, Efesoksen Artemiin temppelista ja Halikarnassoksen mausoleumista). Mutta toisaalta oli hölmöä nimenomaan väenväkisin valita ne; antiikin ajan ihmeet vakiintuivat ajan kuluessa kun tehtiin erilaisia listoja niistä. Parasta olisi kai jatkaa samalla linjalla eli tehdä silloin tällöin uusi listaus ja odottaa mitkä kohteet saavuttaisivat suurimman maineen.
  8. Kannattaa varmaan laittaan kysymys tuonne "Keräily"-osastolle.
  9. Millä perusteella epävarmoja? Suosittelisin tutustumaan edes pintapuolisesti Egyptin historiaan ennen kuin latelet älyttömyyksiä. Nimenomaan 18. ja 19. dynastia (Ramses II kuului jälkimmäiseen) ovat parhaiten ajoitetut ja eniten tutkitut.
    Yhtä hyvin voisit väittää esim. Kaarle Suuren, Julius Caesarin ja Platonin olleen keksittyjä hahmoja.
  10. "Eiköhän julkinen alastomuus ollut jo silloin suurimpia häpeän aiheita."

    No ei läheskään suurimpia. Antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset suhtautuivat alastomuuteen luontevammin kuin ihmiset myöhäisimpinä aikoina. Kylpylöissä oltiin alasti ,tosin naiset ja miehet olivat erillään. Jo se, että suurin osa antiikin säilyneistä patsaista esittää alastonta tai puolialastonta ruumista todistaa aika hyvin miten vaatettomuuteen suhtauduttiin (ne viikunanlehdet strategisten paikkojen päällä on myöhemmin lisätty häveliäiden museovirkailijoiden toimesta). Merkkimiehet, esim Aleksanteri Suuri ja Pompeius, teettivät itsestään alastonpatsaita laitettavaksi julkisille paikoille.
    Toki varmasti monet kokivat julkisen alastomana olemisen kiusalliseksi, mutta missään nimessä se ei ollut mikään ylettömän suuri häpeä.
  11. "jo mm. muinaiset egyptiläiset tm. tunsivat opin"

    Eivätpäs! Egyptiläiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään, heidän uskonsa oli hyvinkin samankaltaista kuin kristittyjen. Ihminen siis heidän mukaansa jatkoi elämäänsä tuonpuoleisessa samana henkilönö joka oli ollut ennen kuolemaansa.
  12. "Eräät tiedot kertovat Ramses II:n ottaneen nimiinsä edeltäjiensä töitä."

    Temppeleitä Ramses II anasti omiin nimiinsä paljonkin. Tutkijoiden ei ole kovin vaikeaa erottaa näitä hänen nimiinsä ottamiaan hänen oikeasti rakentamistaan: edellämainituista on rakennuttajien nimet hakattu pois ja tilalle kaiverrettu Ramseksen nimi, muutosten jäljet näkyvät yhä selvästi, lisäksi koriste- ja kirjoitustyyleistä voi päätellä onko temppeli ramseksen ajalta vai ei. Pi-Ramses sen sijaan on hänen rakentamansa; Ramseksen edeltäjien aikaiset lähteet kertovat selvästi että paikalla oli ennen hänen aikaansa vain pieni tuppukylä.
  13. Kyllästyin noin 15 minuutin jälkeen. Suurin osa tuosta ajasta kului tunnelmointiin ja perustietojen latomiseen Jeesuksesta ja hänen "edeltäjistään" (suunnilleen samat asiat opetettiin lukion kirkkohistoriaa käsittelevällä uskonnonkurssilla). Kuka jaksaa katsoa tuollaista täydet kaksi tuntia?
    No mutta joo, onhan Jeesuksella toki yhtymäkohtia Raahan, mutta väitän silti hänen olevan lähempänä Osirista.
  14. Jos Jeesus nyt on rinnastettava johonkin egyptiläiseen jumalaan, niin se olisi Osiris, joka kuoli ja ylösnousi (ei tosin ihan samalla tavalla kuin Jeesus Raamatun mukaan) ja sen jälkeen alkoi toimia kuolleiden valtakunnan hallitsijana. Muinaisegyptiläiset arvostivat häntä kaikkein eniten jumalistaan ja sijoittivat hänet jumalten arvoasteikossa ylimmäksi, sillä hänen ansiostaan kuolemanjälkeinen elämä oli mahdollista (huomaa samankaltaisuus kristinuskon kanssa!).
  15. "Jossain on väitetty, että Rooman kansalaisella oli oikeus tulla teloitetuksi miekalla."

    Se ei ole väittämä, vaan tosiasia.
  16. Aika outoa ettei Mooseksesta ole egyptiläisiä lähteitä. Josefus kirjoitti kirjansa yli 1500 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen. Toki Josefuksen kuvaukset hänen itse kokemastaan juutalaissodasta ovat hyvin luotettavia, samoin tiedot juutalaisten historiasta muutamaa sata vuotta taaksepäin siitä, mutta vanhempien aikojen kohdalla luotettavuus on hyvin kyseenalaista.
    Ja sitä paitsi Egyptin historiassa ei vain yksinkertaisesti ole mitään yht'äkkistä heikentymistä, mitä Raamatun kuvaamista vitsauksista olisi seurannut (karja kuollut, sato pilalla, suuret joukot ihmisiä kuollut, koko armeija tuhoutunut, faaroa kuollut, samoin kruununperillinen ja kaiken lisäksi juutalaiset vielä vieneet aarteet mukanaan). Se olisi aiheuttanut valtavan kaaoksen, yhteiskuntajärjestelmä olisi romahtanut, maan olisi ollut alttiina ulkomaalaisille sotajoukoilla, kruununperimyksestä olisi käyty kamppailua... Mutta ei, Egyptin historia ns. Uuden valtakunnan aikana (suunnilleen 1600-1000 eKr.) on yhtäjaksoisesti nousukautta tai vakaata aikaa. Uuden valtakunnan historia tunnetaan erittäin tarkasti (lukuunottamatta 1330-lukua, mutta se ei liity Moosekseen), eikä kuvaus vitsauksista sovi siihen, ei mitenkään.
    Kaiken lisäksi Raamatussa on vielä kronologinen virhe: tämä nimeltä mainitsematon sortajafaaroa käski Raamatun mukaan juutalaisia rakentamaan Ramseksen "varastokaupungin". Ainoa egyptin kaupunki, minkä nimessä oli Ramses, oli Ramses II:n rakennuttama Pi-Ramses (suomeksi "Ramseksen kaupunki"). Mutta Ramses II eli vasta 1200-luvulla eKr., Raamatun mukaan exodus olisi tapahtunut suunnilleen1500-1400-luvuilla eKr.
  17. "...evolutionistitiedemiehiä pidetään yliopistoissa yleisesti hiukan säälittävinä ja vähän yksinkertaisina hörhöinä."

    Esimerkkejä? Esim. missä Suomen yliopistoissa tilanne on näin? Missä eurooppalaisissa yliopistoissa on näin?
  18. Latinan naufragium, haaksirikko, on mielestäni kiva. En osaa tarkalleen selittää miksi, kai se jotenkin sointuu niin hauskasti.
  19. Auttaisi paljon jos kuvaus olisi tarkepi. Ovatko suomea vai ruotsia (ruotsinkieliset ovat hieman halvempia, niitä painettu niin paljon suhteessa siihen, kuinka paljon maassamme on ruotsinkieltä puhuvia). Tarkempi vuosiluku; jos ovat painettu ennen 1850-lukua, ne ovat hieman kalliimpia kuin jälkeenpäinpainetut (1850-luvulla siirryttiin käsipainatuksesta konepainatukseen ja lumppupaperista halvempaan selluloosapaperiin, niin että kirjoja tuotettiin tuon ajankohdan jälkeen enemmän kuin ennen). Ovatko ne isokokoisia korusidoksia vai pieniä "taskukirjoja", isot hieman kalliimpia. Onko niissä kuvitusta vai ei, kuvitus nostaa hintaa. Minkä kuntoisia, jos kannet irrallaan ja sivunreunat repsottavat, ne ovat huonokuntoisia. Hyväkuntoiseksi määriteltävissä on korkeintaa pientä kulumaa (määritelmä "ikäisekseen hyväkuntoinen" voi tarkoittaa mitä tahansa).
    Kaikenkaikkiaan ne ovat joka tapauksessa halpoja, parhaimmillaankin yhteensä reilusti alla sata euroa (elleivät sitten todella järkälemäisiä ja koristeellisia). Veikkaisin että yhteensä 30-40 euroa. Vanhojen kirjojen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan; Raamatuissa on suurta ylitarjontaa, mutta olematon kysyntä. Kirjakaupoissa uudet Raamatut ovat yleensä kalliimpia kuin 1800-luvun jälkipuoliskolla painetut Raamatut antikvariaateissa.
    Kannattaa kysyä tarkempaa arviota antikvariaatista tai divarista, niissä arviointi on ilmaista.
  20. "Mooseksen ajan kuvaus on yksityiskohtaista egyptiläisen taustan tuntemusta, että lähinnä on pidettävä mahdottomana kirjojen syntymistä sukupolvia myöhemmin."

    Joo, mitäköhän nämä tarkat yksityiskohdat ovat? Eihän Exoduksessa edes mainita sitä, kuka oli Mooseksen ajan faarao. Kun ottaa huomioon että egyptin kulttuuri säilyi hyvinkin samanlaisena tuhansia vuosia, aina Aleksanteri Suureen asti ja hänen jälkeensäkin, niin että sangen ylimalkaiset kuvaukset sopivat oikeastaan mihin tahansa Egyptin historian aikakauteen ja voivat olla tehty yhtä hyvin 1500-luvulla eKr. kuin 500-luvulla eKr.
    21. 261 / 273
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt