pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2476

  1. Moi,

    jostakin olen samaa mieltä kanssasi, mutta jossakin asioissa olet hakoteillä.

    Asunnoista 30 % on todellakin vuokrakäytössä. Vakinaiseen asumiseen käytettyjä asuntoja oli vuoden 2011 lopussa 2 537 000 kappaletta.

    Työllisiä on tällä hetkellä n. 2,55 miljoonaa. Toteat, että vielä joka kymmenes joutuu työttömäksi. Tämä tarkoittaisi siis 255.000 uutta työtöntä. Tällä hetkellä työttömiä on tilastokeskuksen mukaan vuosikeskiarvona 219.000 (2013). Pahimpana lamavuonna työttömiä oli vuosikeskiarvona 408.000 (1994). Tässä taantumassa siis mielestäsi ylitetään 2000-luvun pahimmankin lamavaiheen työttömien määrä vieläpä selvästi vajaalla 70.000 tuhannella henkilölllä. 219.000+255.000 = 474.000.

    En todellakaan usko väitteeseesi ja tuskin teitkään arviotasi muuta kuin mutu-menetelmällä ja tunnepohjalta. Taloudessa joudutaan totuttelemaan hiljaiseen kasvuun ja/tai pieneen näivettymiseen (ainakin talouspakotesodan ajan). Työttömien määrä lisääntyy vielä vähäsen, kunnes jossain vaiheessa kääntyy parempaan.

    Väitteesi asuntojen hintakehityksestä 2000-luvulla pk-seudun ulkopuolella on selvästi vastoin totuutta. http://findikaattori.fi/fi/92
    Tilastokeskuksen mukaan karkealla tasolla esim. kerrostaloasuntojen hinnat olisivat n. 23 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2000 alussa. Teit siis jälleen väitteen tunnepohjalla ja mutu-tuntumalla. Hinnoissa ei ole mukana omakotitalot.

    Mahdollisten pakkomyyntien määrää vähentävät itse kalliina pitämäni lainaturvavakuutukset (joita on 28 %:lla). Lainaturvavakuutuksesta saatetaan maksaa lyhennykset tai lyhennyksiä työttömyyden ajalta, joten työttömyys ei vie näillä henkilöillä asuntoa pakkohuutokauppaan. Taloudellisia vaikeuksia vähentävät myös alhainen korkotaso ja korkokatot. Myös pankit tulevat vastaan ja jos velallinen kykenee maksamaan korot, sekin voi riittää pankille pitkäksikin aikaa.

    Maalailet siis piruja seinille, paisuttelemalla ongelmia ja unohtamalla toiseen suuntaan perustuvat faktatiedot. Selvää kuitenkin on, että löytyy tapauksia kehä kolmosen ulkopuolella, joissa asunto on ostettu nykyiseltä muuttotappiopaikkakunnalta ja jossa asuntojen hintakehitys ja työlllisyyskehitys on heikompi kuin keskimääräiset kehitykset.
  2. Karkeasti yleistäen kirjoituksesi on totta. Silmiini osui sattumalta tänään lounaalla eläkeläisten ET-lehti, jossa joku eläläinen valitti kurjuuttaan. Kirjoituksen perusteella hänellä ei jää vuokramenojen ja välttämättömien menojen jälkeen mitään jäljelle. Eläkettä tuo mainittu eläkeläinen kuitenkin sai 1.400 euroa nettona, mikä on eläkeläisten mittapuulla hyvä eläke. Vuokramenot olivat 800 euroa.

    Kirjoituksen tehnyt eläkeläinen valitti sitä, että hänellä ei ollut mahdollisuutta aikanaan ostaa asuntoa. Noinkohan oli. Eläkkeen täytyy olla bruttona noin 2.000 euron luokkaa, että siitä saa nettona käteen 1.400 euroa. Tyypillisesti 2.000 euron eläkkeen saa, jos ansiot ovat olleet jotain 4.000 euron luokkaa, ehkä hieman vajaat.

    Luulisi tuosta noin 4.000 euron bruttopalkasta ollut mahdollisuus aikanaan säästää myös oma asunto.
  3. Juuri näin. Elämää ei ole ilman riskejä. Omistamiseen ja varallisuuteen kuuluvat erilaiset riskit kuin vaikkapa kädestä suuhun elämiseen.

    Asunnon omistajan riski on että asuntovarallisuuden arvo vaihtelee suhdanteiden mukana ja peruskorjauksiin on varattava varoja ennemmin tai myöhemmin.

    Kädestä suuhun elävän vuokralaisen riski on, että yksikin yllättävä menoerä voi vesittää budjetin.

    Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat ne vuokralla elävät eläkeläispariskunnat, joiden parisuhde päättyy kuoleman tai eron vuoksi. Yksinäisen eläkeläisen rahkeet eivät tahdo riittää muuhun elämiseen vuokramenojen lisäksi. Tyypillinen asunnon vuokra pk-seudulla on helposti 800-1000 euroa. On suuri määrä eläkeläisiä, joiden eläke jää nettona 750 euroon.

    Normieläkeläinen saa 1.500 euron eläkkeestään käteen Helsingissä 1.258 euroa (jos hän kuuluu seurakuntaan). Hyvin halvan yksiön vuokra Helsingissä on vaikkapa 650 euroa. Paljon ei jää muuhun elämiseen.
  4. Elämä on..

    Voidaanpa jopa kysyä, onko käytetyn auton ostaminen aina riski?
    Mielikuvissasi sekoittuvat yleisyys sen saamaan otsikointiin, mutta ok tehdäänpä nopea selvitys.

    Asuntokauppoja tehtiin viime vuonna n. 80.000 ja vuonna 2009 tehtiin 27.500 kiinteistönkauppaa.

    Ministeriön julkaisussa: Asuntokaupan turvan parantaminen epäillään asuntokauppoihin liittyvien riitaisuuksien lisääntyneen. Siinä arvellaan, että kaikenlaisia erimielisyys- ja riita-asioita olisi vuosittain satoja tai jopa tuhansia tapauksia. Erimielisyys- ja riita-asioihin mahtuu muutkin kuin pelkät home- ja kosteusvaurioriidat. Suuri osa riidoista sovitaan ilman käräjäjiä!

    Jos vertailukohtana on kaikkien asuntokauppojen määrä, riitoja voisi olla 0,5-3,125 prosentissa tapauksia eli ehkä enimmillään jopa yksi kolmestakymmenestä.

    Jos vertailukohtana on pelkästään kiinteistön kaupat, riitoja voisi olla 1,8-9,1 prosentissa asuntokauppoja, eli ehkä enimmillään jopa joka kymmennessä.

    Jos olisi niin, että sadasta kaupasta kymmenessä olisi jotain riitaa ja sanomista, onko se sellainen riski jota voi/et halua ottaa?

    Elämä on..
  5. Hei, muistan nyt että kerroit joskus aikaisemmin asuvasi jossain keskusta-asunnossa.

    Saamasi sähkönkulutusarviot ja toteumat ovat järkeenkäypiä, mutta arviosi suoralämmitteisen 180 neliön asunnon vaatimista kuluista poikkeavat selvästi yläkanttiin vastaavien kokoluokan asuntojen normaaleista kulutusarvioista.

    Ikäloput vanhempani laittoivat omaan taloonsa pari vuotta sitten maalämmön vielä vanhoilla päivillään. Jos muistan oikein käymäni keskustelut vanhempieni sähkömenot ovat pudonneet noin kolmasosaan.

    Pitää varmaan paikkansa, että tekniikan vanhentuessa tulee myös tekniikan uusiminen yhä ajankohtaisemmaksi. Sama koskee erityisesti öljylämmitteisiä taloja. Minulla on kuitenkin se käsitys, että maalämpö on enemmän myyntivaltti kuin myyntihaitta.

    Ainakin Berliini on mukava paikka asustella. Saattaisin kuitenkin itse valita hieman enemmän tasalämpöisemmän paikan, ellei oleskelulle ole työstä tai perheestä johtuvia syitä.

    Ei kai tuo pumppu voi talon hintaa maksaa, vanhaa sananpartta käyttäen.
  6. Haukut laskuria huonoksi, mutta sitten jo itse omassa kirjoituksessasi luvut ovat kaksin- tai kolminkertaisia todellisuuteen verrattuna. Laskurissa on puutteensa, mutta se on monin verroin totuudenmukaisempi kuin sinun kirjoituksesi. Laskurin ja jutun kirjoittaneet ovat yrittäneet laatia laskelmat olematta kummankaan vaihtoehdon puolella (oma asunto - vuokra-asunto). Sinä yrität puolustaa vuokra-asuntovaihtoehtoa moninkertaistamalla kustannuksia, unohtamalla asuntojen hintakehityksen pitkältä ajanjaksolta ja unohtamalla kuinka paljon enemmän maksat vuokraa kuin vastiketta.

    Keskimääräinen putkiremontin hinta on 625 euroa neliöltä!
    http://yle.fi/uutiset/putkiremonttien_hinnoissa_valtavia_eroja/6918104

    Lisäksi kaukolämmöm piirissä olevissa omakotitaloissa, rivitaloissa ja paritaloissa putkiremontin kustannukset ovat plajon tätä pienempiä kaukolämpöyhtiön vastatessa omista putkistaan.

    Tarkoitatako sitä, että asuntoa jouduttaisiin remontoimaan enemmän kuin mitä asunnon arvo olisi? Putkiremontti lisäksi tehdään keskimäärin 50 vuotta täyttäneisiin taloihin.

    Eli jos on ostanut asuntonsa 10 vuotta sitten hintaan 200.000 euroa ja asunnon arvo on nyt kymmenen vuoden kuluttua 276.000 euroa (keskimääräinen pelkkä reaaliarvon nousu tähän saakka pk-seudulla).

    Vaikka kävisi niin onnettomasti, että juuri tämän mainitun asukkaan pitäisi maksaa putkiremontti koko asunnon 50 vuotiselta historialta, kustannukset olisivat keskimäärin siis 80x625=50.000 euroa. Vuokrakulut ovat kuitenkin huimasti korkeammat, kuin vastikkeet (jotka riittävät asunnon normaaliin ylläpitoon).

    Itsekin vaihdoin asuntoa pari vuotta sitten. Veroton myyntivoitto (n. 100.000 euroa) oli monin verroin suurempi kuin rahoitusvastikkeeseen asumisaikana menneet rahat.

    Ao. laskurin perusteella jään itse n. 800.000 euroa plussan puolelle omassa kuin vuokralla. Tosin en asu asunnossa 30 vuotta ja asuntolainakin on alle puolet tuosta määrästä.

    Älä satuile aikuisille ihmisille.
  7. Tunteet ovat saaneet sinussa vallan, etkä kykene analysoimaan tilannetta rehellisesti. Asut tällä hetkellä vuokralla ja yrität parhain päin veistellä lukuja, jotta voisit nukkua yösi hyvin. Missä taloröyskässä mahdat olla asunut, jos saat kulumaan 400 euroa kuukaudessa sähköön.

    Esimerkiksi tältä sivulta saat arvion siitä, paljonko 180 neliön suoralämmitteisessä omakotitalossa keskimäärin menee lämmitykseen ja käyttösähköön yhteensä. Summa oli 24200 kilowattia. Olisikohan suoralämmiteisessä talossa sähkön kokonaishinta jotain 12 senttiä per kilowatti. Näin ollen ilman maalämpöä tai takkaa kustannukset olisivat keskimäärin 242 euroa kuukaudessa.

    http://www.kuopionenergia.fi/sahkokauppa/sahko_kotitaloudet/sahkolaskuri

    Itsekään en asustele kovin kaukana Sello-nimisestä kauppakeskuksesta.

    Perustele nyt ihmeessä, miten maalämpöpumppu voisi myytäessä näkyä heikompana hintana?
  8. SDP on kuin mammutti jääkauden jälkeen. Toimintaympäristö ja olosuhteet ovat täysin muuttuneita siitä, mikä maailma oli 1980-luvun alussa. SDP:ssä tätä ei ole vielä ymmärretty.
  9. Omaisuuttani toki kartutan eri tavoin, mutta sijoitusasunnon ostaminen periferiasta ei ole ensimmäisenä mielessä. Tuotto olisi sijoitettavaan pääomaan nähden erinomainen, mutta ei ole varmuutta kuinka pitkään tuota tuottoa saa. Kemin kaltaiset paikkakunnat kärsinevät muuttotappiosta ja se heittää varjon tuoton saamiselle.

    Esimerkiksi tämän Vuokraturvan huomattavan varakas omistaja Timo Metsola teki omaisuutensa tyhjästä ostamalla asuntoja pilkkahintaan.
  10. Ei ole tavallinen tilanne, että remontin hinta ylittää kerrostaloasunnon arvon. Tämä on sitä urbaania kaupunkilegendaa.

    Putkiremontti voi olla vaikkapa 600 euroa neliöltä. Onhan se ikävää, kun asunnon peruskorjaamiseen joutuu laittamaan rahaa eläkepäivillä, mutta verrattuna vuokralla asumiseen omistusasuntovanhukset voivat aina myydä asunnon siihen enempää rahaa laittamatta ja saada ne jäljelle jäävät 2.500-3.500 euroa asuntoneliöltä.

    Finanssilaskutaito pitäisi laittaa pakollisena oppina jo peruskouluun.

    Parhaiten köyhän vanhuuden varmistaa tekemällä satunnaisia hanttihommia ja asumalla vuokra-asunnossa sekä tietenkin kuluttamalla käteisvaransa.

    Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Taannoin kuoli eräs yksinäinen siivoojana uran tehnyt nainen pääkaupunkiseudulla, joka oli pienistä tuloistaan ostanut mökin pienen maapläntin kera, joka oli sittemmin kaavoitettu. Kiinteistön arvo lähenteli miljoonaa euroa, vaikka mökillä ei ollut käytännössä mitään arvoa. Vuokralla asuessa tämä siivoojavanhus olisi haudattu varattomana. Nyt lapset saivat muhkeat pesämunat perintönä.
  11. Vuokralla asuessa meillä oli oudon suuret käyttösähkömenot. Nyt sähkömenot ja lämmitysmenot ovat yhteensä kuukaudessa vain noin kaksi kertaa suuremmat eli vuodessa n. 2000 euroa. Aikaisemmin meni pelkästään käyttösähköön 1000 euroa (mitä toki vieläkin ihmettelen).

    Vesi- ja jäteveteen menee kuukaudessa kai 50 euroa ja kiinteistön puhtaanapitoon 15 euroa kuukaudessa. Nuohous kerran vuodessa on 38 euroa.

    Ainoa mitä en ollut nopeassa vastauksessani huomannut oli kiinteistövero, joka on kuitenkin aika pieni tekijä verrattuna vuokraan.

    Nykyisestä omakotitalostamme pitäisi maksaa paljon enemmän vuokraa kuin mainitut 1.600 euroa. Tästä asunnosta vuokrapyyntö olisi pitkälti yli 2.000 euroa, ehkä lähemmäs 2.500 euroa.

    Minä kyllä tiedän kuka voittaa ja kuka häviää vuokralla asuessa.
  12. Enpä tiedä muulilogiikasta, mutta laskea osaan. Mielestäni paras osoitus muulilogiikasta on jonkun pilipaliasiantuntijan kirjoituksen täydellinen kopioiminen tänne ilman minkäänlaista analyysiä ja sillä hehkuttaminen edellyttäen, että artikkeli tukee omaa näkökantaa. Monet artikkelit ovat suorastaan epätoivoisia kikkailuja, kuin vaikkapa jos kerrotaan maksuvaikeuksiin joutuneiden kotitalousten määrän kasvaneen 5 % (eli aikaisemmin maksuvaikeuksiin joutuneita kotitalouksia oli 0,5 prosenttia ja nyt jo 0,525 prosenttia). Oivallinen osoitus muulilogiikasta on myös se, että suljetaan silmät vaikkapa 10 vuoden tilastotiedoilla asuntojen hintojen kehityksestä.

    Ao. esimerkin poimin suoraan myyntiilmoituksesta eikä ollut tarkoitustakaan selvittää maksettavia veroja. Ellei muuta esitetä, tulot ilmoitetaan bruttona niin kuin tässäkin.

    Verojen jälkeen käteen jäisi mainituista 2.196,48 eurosta 1.537,53 euroa. Kun sijoitettu alkupääoma oli vain 7.200 euroa (en nyt monimutkaista tätä lisäämällä tähänkin varainsiirtoveroa ja kaupanvahvistajan kuluja), tuotto on alkupääomasijoitukselle 30,5 % bruttona ja 21,35 % nettona.

    On todellinen riski, että asunto jää tyhjilleen, mutta jos olisi varmuus vuokrasuhteen jatkumisesta, tuotto olisi todella hyvä. Vertaapa sitä, että osakesijoituksestakin joudut maksamaan verot.
  13. PItää varmaan paikkansa, että markkinoiden suosiessa vuokra-asumista työllisysprosentti on hieman korkeampi ja työttömyysprosentti hieman matalampi. Omistusasuminen lisää työmarkkinoiden jäykkyyttä.

    Toisaalta monissa maissa, joissa vuokralla-asuminen on paljon yleisempää kuin Suomessa, käytetään yleisesti asuntokaupoissa hyvin pitkiä laina-aikoja, jolloin käytännössä velallinen ei lyhennä asuntolainaa lainkaan. Käsittääkseni Suomessa pankit eivät olisi edes halukkaita myöntämään yli 30 vuoden lainan maksuaikatauluja.

    Vuokralla asuminen on ainoa vaihtoehto, kun tulot ovat niin pienet että yhteiskunta maksaa osan vuokrasta.

    Monia vuokralla asuneita kohtaa iso ongelma eläkkeelle siirtyessä. Finanssiajattelun muille ulkoistaneet eivät ole budjetoineet tulojen puolittumista ja asumiskulujen jatkuvaa nousua. Tuohon jos vielä yhdistää puolison kuoleman, niin tuloksena on köyhä vanhus, jolla ei ole varaa asua siinä vuokra-asunnossa, jota hän on kotinaan pitänyt.
  14. Helppo laskutoimitus. Tänä vuonna oman asunnon korkovähennys muilla kuin ensiasunnon omistajilla on 75 % ja ensi vuonna 70 %.

    Jos lainaa on 100.000 euroa ja korkotaso 2 %. Hyöty asuntolainojen vähennyksestä on 0,75x2.000x0,3 jos ja kun ei ole muita pääomatuloja eli kun asuntolainojen korkovähennysoikeus menee alijäämähyvitykseen.

    Ylläolevan kaltaisen lainan hyöty verovähennyksenä on 450 euroa. Velalliselle itselleen jää maksettavaksi korkoja 1550 euroa vuodessa.
  15. Olet siis vuokra-asunto -uskovainen. Uskolla ei ole mitään tekemistä taloudellisten päätösten kanssa. Kyky pohtia taloudellisia asioita ja päätellä mikä on taloudellisesti järkevintä on opittua. Omalla kohdallani olisi ollut järjetön päätös jatkaa asumista kalliissa vuokra-asunnossa, joka oli vieläpä liian pieni perheellemme. Tuskin edes parisuhde olisi kestänyt vuokralla asumista.

    Kahden vuoden ajalta olisi valunut vuokrarahaa hukkaan jo 24x1.600 euroa eli vajaat 40.000 euroa. Asumiskulujen maksamisen jälkeen on jäänyt karkeasti ottaen säästöön n. 35.000 euroa.

    Samalla tavalla laskien 10 vuodessa säästöä tulee 175.000 euroa. Ainoastaan en siis tehnyt taloudellisesti järkevää päätöstä, vaan säästin myös avioliittoni, joka ei olisi kestänyt asumista edelleen meille liian ahtaassa vuokra-asunnossa.

    Minä lihotan mieluummin omaa kukkaroani kuin naapurin kukkaroa.
  16. Hei totta varmaan veistelet. Itse ainakin kirjoittelen omia analyysejäni ja linkit on tarkoitettu vain lähteeksi. Kaikenlaiset keskustelupalstat ovat hyviä avoimessa yhteiskunnassa.

    Ongelma on kuitenkin erityisesti häiriköinnissä. Näillä kirjoituspalstoilla ei juuri ole lainkaan ylläpitoa sisällön suhteen. Tällä tarkoitan sitä, että ylläpito ei aktiivisin toimin edes yritäkään estää häiriköintiä. Tästä syystä lähes jokaista palstaa kuormittaa enemmän tai vähemmän häiriköinti.

    P.O.I.S P.A.K.K.O.R.U.O.T.S.I kirjoitukset ovat mitä erinomaisin osoitus tästä. Joku maalailee näitä vastauksia ilmeisesti päivittäien eri palstoille.

    Toisekseen omien ajatusten kirjoittaminen vaatii ymmärrystä ja asiantuntemusta. On suuri joukko ihmisiä, joilla on mielipiteitä mutta nämä mielipiteet ovat sanasta sanaan lainattuja. Monilla henkiköillä, jotka eivät käytännössä päivittäin joudu kirjoittamaan ajatuksiaan paperille, on suunnattomia vaikeuksia tuottaa itsenäistä kirjoitusta. Copy paste on kuin taivaan lahja tällaisille.

    .. ja vaikka tänne kirjoittaisikin pohdiskeltua ja pureskeltua tekstiä, saa vain harvoin vastauksia, jotka ovat tarpeeksi jäsennetyjä sekä vastaamisen näkökulmasta kiinnostavia.

    Vuosien saatossa aina silloin tällöin on virinnyt pitkiä ja kiinnostaviakin keskusteluita, joissa on ajatuksia ja sisältöä. On kuitenkin myös niitä, joilla ei pinna kestä, ei ole asiantuntemusta eikä väittelytaitoa ja jotka vain pyrkivät nollaamaan keskustelun tai viestiavauksen solvaamalla.

    Syyt avauksessa esittämääsi ovat siis mielestäni:

    - ylläpidon puute häiriköinnin estämiseksi
    - vaikeus kirjoittaa ja tuottaa omaa tekstiä
    - asiantuntevien keskustelijoiden puute
    - toisten keskustelijoiden solvaaminen

    Kirjoitan silloin tällöin palstalle. Keskustelua ei kuitenkaan juuri synny. Nimimerkkini takaa löytyy pitkä rivi kirjoituksiani. Aikaisemmin kirjoitin vapaalla nimimerkillä "Tyyris Tyllerö", jonka nimimerkin alta löytyy jonkun verran myös häirikön kirjoituksia.
  17. Tämä on totta. SAK, STTK ja Akava ilmoittivat kovaan ääneen vastustavansa eläkekattoa, kun Hyssälä sitä tutki ja selvitti mahdollisuuksia sen käyttöön ottamiseen.

    SAK ja STTK kulkevat demarijohdossa. Nämä järjestöt järjestivät tästä näkyvän esiintulon uutisissa asian julkaisemisen jälkeen ja yllätys, yllätys asia päätettiin haudata kaikessa hiljaisuudessa. Hyssälältä yksinkertaisesti loppui rohekus ja tuki asian eteenpäinviemiselle. Kukapa sitä voisi tahallaan suututtaa järjestöjä, jotka voivat halutessaan laittaa koko maan yleislakkoon.
  18. Antti Rinne väittää julkisuudessa käyttäytyvänsä samalla tavoin kuin Katainen tuodessaan uusia esityksiä budjettiin.

    "- Jos mennään historiassa taaksepäin, niin esimerkiksi valtiovarainministeri Katainen teki Kela-maksujen leikkauksen ilman, että oli kertonut siitä millään tavalla kenellekään hallituskumppanille. Silloinen pääministeri (Matti Vanhanen) kuuli siitä viestimistä. Olen kuitenkin käynyt keskustelua pääministerin kanssa läpi prosessin."

    Se ero tässä on, että Kela-maksujen leikkauksesta oli tehty sopimus työmarkkinajärjestöjen kesken. Eli siis myös Antti Rinne oli ollut sopimassa tätä asiaa. Ei sitten Antti Rinnekään ollut informoinut Vanhasta.

    Tässä maassa on jo kauan ollut tapana tehdä niin kuin työmarkkinajärjestöt sopivat, eli nyt Antti Rinne kyllä rinnastaa kaksi tapausta, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
  19. Lesbopari voi saada lapsilisän lisäksi elatusukea lapsesta 153,63 e/kk, eli yhteensä koko lapsuuden ajalta 31340 euroa. Kysymyksessä ei siis todellakaan ole mikään pikkusumma. Heteropari voi saada elatustukea lapsesta vain jos pari eroaa eikä toisella vanhemmalla ole mitään kykyä osallistua elatukseen. Kela sitten perii näitä elatustukia tällaiselta heteroperheen vanhemmalta takaisin.
  20. Hah, tuo aatteellinen hoipertelu onkin hyvä sanapari kuvaamaan tilannetta :)

    Diskuteeraaminen Ruotsissa menee sillä tavoin, että asia on jo kabineteissa päätetty, mutta sitten diskuteeraamisen tuloksena näyttää ikään kuin päätös olisi tehty yhteisellä päätöksellä porukassa.

    Ainakin tällä yhdellä lähipiiriini kuuluvalla henkilöllä on vaikea ymmärtää, että on eri asia puhua vaikeista asioita, kuin solvata ja herjata. Halla-Aho sai minun mielestäni ihan oikeista syistä tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asoista olisi voinut kirjoittaa ja keskustella asiallisesti, mutta Halla-Aho joko ymmärtämättömyyttään tai tahallisesti halusi loukata ja panetella kohdettaan. Samantyyppiset syyt johtivat hänen eroamiseensa myös valiokunnan puheenjohtajuudesta.

    Sakkoja Halla-Aho ei riittävästi maksanut, vaan piti omana tietonaan sen, että tulot olivat merkittävästi suuremmat kuin paperiin merkityt tulot. Näin ollen sakkojen määrä jäi vähäiseksi. Hänestä on kuitenkin toimintansa johdosta tullut messias isolle joukolle ns. kotikutoisia maahanmuuttokriitikkoja.
    21. 101 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt