pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Anneli Kiljunen puhui itsensä pussiin.

    YLE uutisoi 19.2.2013 Anneli Kiljusen kertoneen YLE-uutisille, että "jos ministerivaihdoksia tulee, olen ilmoittautunut olevani käytettävissä".

    Samana päivänä Anneli Kiljunen kuitenkin väitti, että "Urpilainen ei ole minulta kertaakaan kysynyt mahdollista ministeritehtävää. Minulla ei ole sellaista tavoitetta, että pyrkisin peruspalveluministerin tehtävään."

    Jos Anneli Kiljunen ja uutisvälineet puhuvat totta, ei Urpilainen ole henkilökohtaisesti tiedustellut hänen suostumustaan peruspalveluministeriksi, vaan joku Urpilaisen avustaja...

    Iltasanomissa pidettiin mahdollisena, että tämä voi jopa estää Kiljusen valinnan ministeriksi, koska Maria Guzeniinan heikkoutena olisi demaripiireissä pidetty juuri sitä, että hän joutuu jatkuvasti julkisuudessa perustelemaan lausuntojaan. Miksi siis korvata Guzeniina toisella selittelijällä. No mielestäni tämä on kyllä aika kaukaa haettua.

    Mikä muuten onkaan Anneli Kiljusen koulutus?
  2. Nyt Iltasanomien verkkoportaalissa on tilaisuus antaa äänensä "turhimmalle" SDP:n ministerille http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288541508912.html

    19.2.2013, klo 18.25 Maria Guzenina oli kerännyt äänipotista 45 % ja Jutta Urpilainen 31 %.

    Jutussa kerrotaan myös se, että lehden haastattelemat demarilähteet arvioivat, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson saa lähteä.
  3. Oho, Iltasanomat muutti jutun sisältöä. Tuo ei ollut alkuperäinen juttu, vaan alkuperäisessä jutussa vihjattiin siihen, että Anneli Kiljunen olisi jopa kiinnostunut paikasta. Nyt jutun otsikkokin oli muutettu selvästi toiseen suuntaan.

    Ei savua ilman tulta. Tämä kai tarkoittaa sitä, että näitä keskusteluja on luultavasti käyty, mutta Iltasanomat muuttivat huhuihin perustuneen jutun sisältöä, kun asianomaiset lähtivät sitä kiistämään.

    Ei tässä mistään oman pesän likaamisesta ole kysymys. Maria Guzeniinalle oli vähän pakko antaa salkku isona äänikuningattarena, vaikka näytöt olivat vähäiset ja epäilyksiä hänen persoonaansa oli paljon. Hyvin mahdollista, että juuri siitä syystä Urpilainen julisti heti hallituskauden aluksi että SDP kierrättää ministereitään. Sillä tavalla pystytään ottamaan pois julkisuudessa ryvettyneitä ja epäonnistuneita eikä kenenkään tarvitse menettää kasvojaan.

    Äänikuninkaisiin ja kuningattariin liittyy melkoisia riskejä. Ajatelkaapa vaikka sitä, jos Kokoomus olisi nostanut ministerin paikkaan kovasti pyrkineen Marja Tiuran ministeriksi. Kataisella oli tuossa pelisilmää, Urpilaisella ehkä ei. Puolueiden toimintakulttuuritkin ovat niin erilaisia.

    Ihalainen on varmaankin auttanut ja tukenut omalla panokseellan SDP:n kuvaa, mutta jos Ihalaisen tehtäväksi jäi niiden Urpilaisen lupaaman 100.000 työpaikan luominen, niin hän taitaa jäädä suurimmaksi epäonnistujaksi.
  4. Tarkoitat ilmeisesti rahoitusmarkkinaveroa. SDP:n talousosaaminen on juuri tätä tasoa. Oikeastaan kysymys palautuu siihen, että SDP:ssä ei ole minkäänlaista ymmärrystä talousasioiden päälle. Ihmisethän eivät ole muttereita ja lautoja :)
  5. Kaikesta huolimatta telakka on pyörinyt korealaisilla about nollakatteella. Ilmeisesti korealaisten johto teki virhepäätöksen ostaessaan telakan ja sen vuoksi telakkaa on vedetty eteenpäin kuin kivirekeä - johto ei ole halunnut tunnustaa tosiasioita.

    Luulisin, että telakoilla työskenteleville ulkomaalaisille on maksettava suomalaisten työehtosopimusten mukaista vähimmäispalkkaa ainakin jos työnantaja on suomalainen. En tunne tapausta, mutta jos asiat ovat niin kuin kerrot, suomalainen telakka on käyttänyt jotain ulkomaalaista alihankkijaa.

    Totuus on juuri näin karu kuin kuvailit. Luxuslaivojen rakennusaika on ohitse. Sitä ei tekohengittämälläkään saada pysymään Suomessa. Ei telakkateollisuus tähän kuole, mutta telakkateollisuuden täytyy erikoistua. Tusinatavarassa Suomi ei pysty kilpailemaan. Ei ole mitään järkeä pyörittää tusinatilaustelakkateollisuutta valtion tuilla - tai no yhtä paljon tai vähän, jos Suomeen perustettaisiin valtion tuella halpatv-teollisuus, joka täältä jo kerran on pois lähtenyt.

    Kaikkien etu tietenkin on, että suomalainen työntekijä tekee arvokasta työtä jatkossakin, mutta tässä se jokin juuri piilee. Suomalainen arvokas työntekijä ei voi tehdä tusinatavaraa. Siihen ei yksinkertaisesti ole rahkeita eikä varaa.

    Toinen asia on harmaa talous. Melkein kaikki siihen syyllistyvät ja sittenkin nähdään malka vain toisen silmässä. Harmaata taloutta parhaimmillaan on vaikka lumenluonnista naapurillesi antama korvaus ilman veroja ja eläkemaksuja. Harmaata taloutta vähensi tehokkaasti kotitalousvähennys. Nyt kun SDP on ideologisista ja vääristä syistä saanut kotitalousvähennyksen määrääkin laskettua on kannustimet yksityisten henkilöiden harmaalle taloudelle nousevat. Tavalliselle tallaajalle houkutus on liian suuri, jos asunnon remontin saa neljänneksen edullisemmin pimeässä maksamalla.

    Raha se loppujen lopuksi määrää niin tavallisen ihmisen kulutuspäätöksessä kuin yritysten hankinnoissakin.
  6. Teoilla on syynsä ja seurauksensa. Minun käsittääkseni tämä asia johtuu vallanhimosta. Kun menevät herrojen kanssa marjaan, odottavat tietenkin saavansa jotain... periaatteet myydään, mutta jotain saadaan vastineeksi. No ainakin hyvät eläkkeet Ay-pomoille.
  7. Näinhän se on. Vaikka käytettäviä tutkimusmetodeita voidaan arvostella siitä, että julkisen sektorin tuottavuutta ei voida mitata samalla tavalla kuin yksityisen sektorin tuottavuutta, on kai aika selvää että tuottavuus ei ole parantunut yhtä paljon kuin yksityisellä sektorilla. Eipä ole mahdotonta sekään ajatus, että tuottavuus ei olisi parantunut julkisella sektorilla viimeisten vuosien aikana yhtään. Totuus taitaa olla aika lähellä tätä arviota.

    Joka tapauksessa vähäiselläkin tuottavuuden parantumisella olisi merkittävä vaikutus ns. kestävyysvajeeseen. Nyt vain kaikki pelle pelottomat tekemään luovia ehdotuksia julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi.

    Ehdotuksia ei tulisi tyrmätä suoralta kädeltä esim. Maria Guzeniinan tavanomaisesti käyttämillä sananparsilla kuten "ihmiset eivät ole muttereita eikä lautoja".
  8. Yhä isompi osa kansasta kuuluu eläkeläisiin ja suurella osalla eläkeläisistä on säästettynä jos ei muuten niin asuntovarallisuuden muodossa mukava pääoma vanhuutta varten. Tämän vuoksi eläkeläiset näkyvät ja kuuluvat ja heidän ääniään kalastellaan heppoisilla lupauksilla.

    Noissa lainaamissasi lauseissa on kaksi asiaa. Rutinaa työeläkkeiden korottamisen pienuudesta ja rutinaa sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta.

    Ei ole tainnut yksikään puolue jotain rekisteristä poistettua senioripuoluetta lukuun ottamatta vaatia eläkkeiden korottamista suhteessa 50/50 eli paluuta tilanteeseen ennen taitettua indeksiä. Silloin muinoin eläkkeitä siis korotettin puoleksi työansioiden nousun ja puoleksi elinkustannusten nousun perusteella.

    Tavallaan on kysymys siitäkin kuuluuko eläkeläisille osuus ja kuinka suuri osuus työtätekevän kansan tuottavuuden parantumisesta. Jos eläkkeitä korotettaisiin työeläkeindeksillä, tarkoittaisi se työtätekevän kansan työn tuloksen jakamista myös eläkeläisille tasasuuruisin osuuksin. Jos asiaa katsotaan puhtaasti teoreettisesta näkökulmasta, kenellekään ulkopuoliselle ei kuulu osuutta jonkun toisen työ tuloksesta. Politiikka on tietenkin asia erikseen ja siitähän tässäkin on kysymys.

    Sama kysymys voidaan esittää myös julkisen sektorin työpalkkojen nostamista. Niillä mittareilla, millä tuottavuutta tutkitaan, julkinen sektori ei ole pystynyt lisäämään tuottavuutta samassa suhteessa kuin yksityinen sektori. Siitä huolimatta julkisen sektorin työpalkkoja on nostettu viimeisen vuosikymmenen ajan samassa suhteessa ja valtiolla jopa nopeampaa tahtia kuin yksityisen sektorin palkkoja. Tämä on yksi suuri syy ns. kestävyysvajeeseen ja verotulojen nostamisen tarpeeseen.

    Eläkeasiassa valittua kantaa voidaan perustella vastakkaisista suunnista eli sitä, että kustannusrasitetta ei voida enää enempää sälyttää nuorille sukupolville (Pajamäen kanta) ja sitä että kunkin sukupolven tehtävä on maksaa omien vanhempiensa eläkkeet.

    Tasan eivät käy onnenlahjat sukupolvien kesken. Työeläkkeet synnytettiin vasta 1960-luvun alussa. Sitä ennen ei siis juuri ole työeläkkeitä kenellekkään tullut ja alussa työeläkkeet olivat hyvin pieniä. Muistan nähneeni tilaston Suomen Kuvalehdessä, että yli 85-vuotiaita oli 1960-luvulla yli 12.000. Nyt yli 85-vuotiaita on yli kymmenkertainen määrä eli yli 120.000. Samansuuntaisesti on kehittynyt myös eläkeläisten määrä.

    Oikeudenmukaisuus on jännä asia, kun se löytää perspektiivin joka kulmaan :)
  9. Anteeksi, mutta nyt en ymmärtänyt kirjoitustasi. Ymmärsin että pidät nykyistä eläkkeiden korotustapaa epäoikeudenmukaisena, mutta en ole varma kirjoituksesi perusteella mitä oikein tarkoitat.

    Jos eläkkeet määräytyisivät sataprosenttisesti kuluttajahintaindeksin perusteella, ne määräytyisivät kokonaan kuluttajahintojen nousun mukaan. Tämä on täysin ristiriidassa sen kanssa että käytettäisiin palkkasumman kehitystä, millä ei ole mitään tekemistä kuluttajahintojen kanssa.

    Pääasiakysymys on, kannatatko eläkkeiden kehityksen kiinnittämistä kuluttajahintojen muutokseen vai ansiotulojen kehitykseen?

    Toinen kysymys on, mitä tarkoitat työllisyydellä oikaistua palkkasummaa?
  10. Perussuomalaisten Seppo Kanerva oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Poliisin mukaan asiassa ei ole näyttöä rikoksesta.
  11. Täydennetäänpäs tätä sarjaa. Vuonna 2012 SDP:n keskimääräinen kannatus oli 18,7 prosenttia eli edelliseen vuoteen nähden keskimääräinen kannatus oli noussut 0,7 prosenttiyksikköä. En vielä tämän perusteella kuitenkaan kirjoittaisi, että kannatuskäyrät osoittavat koilliseen.

    Tässä viestiketjussa oli keskustelua myös poliittisten asioiden tuntemuksesta. Suomen Kuvalehden tutkimuksen mukaan heikoiten perillä hallituspuolueista olivat Vihreiden kannattajat.
  12. SDP:n vaatiman ja kansalaisten lopulta maksaman pankkiveron tuottokin jää selvästi ennakoitua alhaisemmaksi. Pankkiveron olisi pitänyt tuottaa arviolta 170 miljoonaa euroa, mutta sen tuotto näyttää jäävän 140 miljoonaan euroon. Tämä vajaus johtuu Nordea-konsernin verosuunnittelusta.

    Tavallisen pankkeja ja rahoitusmaailmaa inhoavan tallaajan mielestä voi kuulostaa hienolta rokottaa pankkeja, joilla rahaa riittää - vai riittääkö sittenkään. Loppujen lopuksi tavallinen tallaaja kaikki vero maksaa omissa palvelumaksuissaan. Kukapa ei meistä joutuisi pankkipalveluja käyttämään. Pankkiverot ovat mitä suurinta tasaverotusta tai jopa regressiivistä verotusta, jossa pienituloinen palkansaaja maksaa selvästi suuremman osan palvelumaksuista.

    SDP tekee hyvää työ.... no ei sentään.
  13. Muistaakseni Ay-jäsenmaksujen verovähennyksiin menee valtiolta vuosittain 210 milljoonaa euroa. Käytännössä valtio siis maksaa suuren osan keskusjärjestöjen saamista tuloista, joita sitten käytetään erityisesti SDP:n vaalirahoitukseen.

    Ruotsi on jo poistanut Ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden, mutta tätä tuskin tapahtuu Suomessa, tässä korporaatioiden luvatussa maassa, jossa valtaa parlamentin sijasta todellisuudessa näyttävät käyttävän suurelta osin keskusjärjestöt. Tämä paljastuu hallitusohjelmasta ja siitä, kuinka monta työmarkkinajärjestöjen politrukkia nimitettiin valtiosihteereiksi valvomaan, että ministerit tekevät työnsä työmarkkinajärjestöjen tahdon mukaisesti.
  14. Eniten eläkeläiskannattajia on SDP:llä ja Keskustapuolueella. Näiden puolueiden kesken ei ole suurta eroa, mutta väittäisin että suhteessa puolueen kannatukseen SDP:llä eläkeläisten osuus on vieläkin suurempi. Tästä on kyllä olemassa erilaisia tilastojakin. Vihreiden kannattajaprofiili on kaikkein nuorin.

    Löydätkö linkin tuohon tutkimukseen, mistä kerrot vastauksessasi.
  15. Jos vertailu todella tehdään SDP:n ja Perussuomalaisten kesken.

    - Vasemmistolaisissa on perinteisesti ollut enemmän pasifisteja ja pasifistien ymmärtäjiä. Halonen teki mielin hyvin päätöksen miinakiellosta, vaikka miinat eivät ole hyökkäysase vaan edullinen puolustusase. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta SDP suhtautuu torjuvasti myös Natoon.

    - Hyvänä esimerkkinä SDP:n ymmärtäväisestä suhtautumista pasifismiin, on Tarja Halosen tekemät järjestelmälliset armahdukset totaalikieltäytyjille, jotka eivät tahtoneet edes siviilipalvelusta suorittaa.

    - Homous on henkilökohtainen asia, mutta minun mielestäni avioliitto kuuluu vain miehen ja naisen väliseen suhteeseen. Rekisteröity parisuhde on mielestäni riittävä. Käsittääkseni SDP ja demarikansanedustajat yleisesti suhtautuvat aika myönteisesti homojen avioliitto-oikeuteen. SDP:n tavoitteena on ollut myös homoja syrjivän SPR:n verenluovutussäännön kumoaminen (eli homoille pitäisi antaa oikeus luovuttaa verta. Tilastojen mukaan homolla on 23 todennäköisemmin HIV kuin heterolla. Maria Guzeniinan teki ehdotuksen miesten oikeudesta synnyttämiseen :)

    - Demareilla on homojärjestönsä Pinkkiruusut. En ole kuullut, että Perussuomalaisilla olisi mitään vastaavaa. Ehkä aika näyttää.

    - SDP:ltä ei heru ymmärrystä edes pienyrittäjille - valitettavasti. Tämän on todenneet myös monet demarit valitellen. Perussuomalaisissa on enemmän yrittäjäkannattajia ja tämä näkyy myös kannanotoissa. Maanviljelijöiden saamat tukiaiset nostetaan aika ajoin esiin SDP:n äänenkannattajassa vastakkain asettelun lietsomiseksi. Todellisia vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole eikä niitä ole SDP:kään esittänyt.

    - SDP suhtautuu varmaan hieman ymmärtäväisemmin kuntaliitoksiin kuin Perussuomalaiset. En tiedä kuinka suurta eroa tässä todellisuudessa on.

    - SDP vastustaa ehdottomasti subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamista. En tiedä mikä kanta Perussuomalaisilla on asiaan.

    - Mielestäni ainakaan SDP:n virallinen linja ei ole lapsilisien poisottaminen hyvätuloisilta. Joku kansanedustaja voi tätä ehdottaakin. Ei tästä kuitenkaan mitään todellisia kustannussäästöjä tule. Mihin raja laitettaisiin? Tämä on mielestäni enemmän populismia kuin järkipuhetta. Helpompaa ja rationaalisempaa on nostaa verotusta yläpäästä.
  16. Kyllä tuo aloittajan vanha viestialoitus on totta. Olen itsekin kirjoittanut tätä sivuavasta aiheesta jo vuosia sitten.

    Eiköhän tuo asia ollut jotenkin uutisissa esillä, että Ay-liikkeen johto oli käynyt hakemassa mittatilauspuvut halvalla Thaimaasta. Olivat kai kovastikin tyytyväisiä ja ylpeitä, kun saivat kerran halvalla ostettua.

    Toinen asia onkin se, että pitäisikö Ay-liikkeen johto ylpeillä ulkomailta ostamillaan halvoilla puvuilla tai millään muunkaan ulkomaisen halpatyön ostamisella. Eikö Ay-liike halua profiloitua Suomessa suomalaisten työpaikkojen puolustajaksi ja työllisyyden puolustajaksi.

    Mikä se on sellainen profeetta, joka huutaa julistaa pyhää sanomaa, mutta ei itsekään toimi julistuksensa mukaisesti ja vieläpä kehtaa sillä ylpeillä.

    Viimeksi varmaan joku vastasi, että nämä räätälit yms. käsityöntekijät ovat sitä parempiosaista porukkaa eikä tällaisen työn tekemistä tarvitse Suomessa tukea, kun palvelut ovat niin kalliitakin. Miltä kuulostaa jos sama vertaus tehdäänkin vaikka telakkateollisuuteen. Eiköhän se ole selvää, että telakoilla tehdään raskasta työtä, mutta siitä on myös korvattu aika hyvin. Ovat siis olleet varsin hyväpalkkaisia ja hyväpalkkaisia ainakin suhteessa tavallisen duunarin palkkaan.

    Eikö koko Ay-lliikkeen sanoma kalskahda epäaidolta ja huku sekameteliin, kun suomalaiset työpaikat jaetaan vuohiin ja lampaisiin. Toiset tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin toiset. Näin ei pitäisi olla. Toivoisin Ay-liikkeen ottavan lusikan kauniiseen käteensä ja miettivän syntyjä syviä kaikkien Suomen työpaikkojen puolustamiseksi.

    On turha haukkua jotakin suomalaista yritystä siitä, että se ostaa ulkomailta, jos Ay-liike ja sen johto ei edes omissa toimissaan noudata tätä.
  17. SDP osaa vain politiikan tekemisen eli lupausten antamisen poliittisen kannatuksen maksimoimiseksi. Lupauksia ei tarvitse pitää eikä niitä saa muistella eikä vanhoja kaivella. Jos lupauksia ei rikota saman vaalikauden aikana, ne voi rikkoa ainakin ensi vaalikaudella, koska olihan monet niistä ehkä vahingossa tehtyjä ja vahingossa kiveen hakattuja.
  18. Suomen telakkateollisuuden suuri nimi ja Rauma-Repolan telakan entinen pääjohtaja Tauno Matomäki pitää korealaisia roistoina asiassa. Matomäen mielestä venäläisten pitäisi omistaa suomalaisia telakoita.

    Suomen Kuvalehdessä 3/2013 Matomäki toteaakin, että ei ole Suomen valtion tehtävä hoitaa telakalle pääomaehtoista rahoitusta. Se on korealaisen omistajan tehtävä.
  19. Väestörakenteen muutos perinteisestä rasvakourasta keskiluokkaan ja hyvinvoinnin sekä vaurauden lisääntyminen. Tässä suurimmat syyt vasemmiston jatkuvaan alamäkeen. Vasemmisto ja SDP eivät ole juurikaan kyenneet laajentamaan perinteistä kannattajakuntaansa ja hyvinvoinnin lisääntyminen on muuttanut keskiluokan arvomaailmaa.

    Keskiluokalle palveluverkoston ylläpitäminen on tärkeää, mutta myös käteen jäävät tulot. Keskiluokka ymmärtää, että heikoista on pidettävä huolta, mutta että ei mihin hintaan tahansa eikä millaista turvaa tahansa. Yksilöllä on oltava myös itsellään vastuuta oman toimeentulonsa hankkimisesta eikä työhaluttomalle yksilölle voida antaa samanlaista elämisentasoa yhteiskunnan varoista, että se vastaisi pienituloisen työssäkäyvän asemaa.

    Oikeistodemari Jouhkin mielestä SDP:stä on tulossa elätettävien puolue. Sellaiset vaaliteemat eivät suurelta osin keskiluokkaa puhuttele.

    SDP on ollut merkittävä vallankäyttäjä keskushallinnossa ja jatkaa sitä edelleenkin päästyään nimittämään useampia demareita yhteiskunnan paalupaikoille jäsenkirjaperustein. Nämä yhteiskunnan paalupaikoille nimitetyt jäsenkirjademarit vain hyvin usein osoittautuvat Juhana Vartiaisen kaltaisiksi kovien arvojen henkilöiksi tai poliittisiksi broilereiksi (YLEn aikaisemmat johtajat, RAY:n aikaisemmat johtajat yms.)
  20. Hallitusvastuu on sitä, että ei voi vain antaa ja luvata kaikkea hyvää vaan pitää myös laskea mistä rahat lupauksiin otetaan. Työllisyyttä ja ostovoimaa ei edistetä himoverotuksella. Hallitusvastuu edellyttää erilaisten asioiden yhteensovittamista.

    Oppositiossa Urpilainen haukkui hallitusta sekä velkaantumisesta että siitä että sosiaalietuuksia tietyille ryhmille pitäisi nostaa. Nyt velkaannutaan paljon enemmän kuin silloin, vaikka verotustakin nostetaan. Kun on lopulta itse vastattava tilinpidosta ei olekaan olemassa sellaisia helppoja rahoja, joita voisi jakaa ja luvata sinne sun tänne. Vaalipuheissa Urpilainen lupasi 100.000 työpaikkaakin.

    Hallituspolitiikka on kompromissien hakemista. Nykyinen hallituspolitiikka ei ole sen enempää Kokoomuksen politiikkaa kuin SDP:n politiikkaa. Muistat varmaan sen, kuinka Kataisen joukot arvostelivat Kataista demaripolitiikan toteuttamisesta. Sellaista se elämä on.

    Loppujen lopuksi oman perheen elämässä "hallituspolitiikka" on sitä, että laitetaan rahat riittämään. Ei perhe eikä valtiokaan voi velkaantua loputtomasti.
    21. 119 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt