Eläkekatto ei sovi demarien oikeudenmukaisuuteen

Myönnettävä on, että jos kansan syvistä riveistä asiaa kysyttäisiin, maahan saataisiin eläkekatto. Eläkekattoa ei kuitenkaan saada, koska Ay-liikkeen johto ja sitä kautta myös SDP sitä vastustaa.

Ja mistä on siis kysymys. Eläkekatottomuus tarkoittaa sitä, että mitä isommat tulot ovat, sitä isompi eläke. Periaatteenahan tuossa ei olisi mitään hirveän väärää, mutta olennaista on, että eläkettä lopulta maksetaan enemmän kuin mihin maksetut työeläkemaksut oikeuttaisivat. Loppuosa kustannetaan samoin kuin verot. Eli toisin päin sanoen, eläkekaton vastustaminen tarkoittaa sitä, että kannattaa pientuloisten subventoivan veroeuroillaan isotuloisten eläkkeitä.

Lapsilisät maksetaan kokonaan veroeuroista. Nyt monet vaativat, että lapsilisät pitäisi suurituloisilta lakkauttaa kokonaan. Entä jos olisikin niin, että suurituloiset saisivat suhteessa suurempia lapsilisiä. Niin asia hoidetaan työeläkkeissä. Ja sanon vielä kerran: hyväksyn sen että suuremmista tuloista kertyy isompi eläke, mutta en hyväksy sitä, että suurista tuloista maksetaan suurempaa eläkettä kuin mihin työeläkemaksut riittävät. Loppuosa kun vyörytetään muiden maksettavaksi.

Vielä pari vuotta aikaisemmin monet tunnetut demarit ja Ay-vaikuttajat vastustivat eläkekattoa sillä perusteella, että eläkekatto tarkoittaisi sitä, että isotuloiset hankkisivat lisäeläkkeitä. Joo no ensiksikin lisäeläkettä ei maksa kukaan muu kuin sen ottanut taho. Toisekseen lisäeläkkeiden myyntiargumentti ei enää tule kysymykseen, koska vuoden alusta lisäeläkkeiden veromuutokset käytännössä tappoivat koko alan. Eli josko nyt - no ei sentään...

SDP:n eläkekaton vastaista linjaa tuodaan jälleen selvästi esille puolueen pää-äänenkannattajassa. Sinne oli saatu haastattelu Telan johtajalta joka vetoaa vieläkin vanhaan höpö-höpö argumenttiin, että isotuloiset ottaisivat sitten lisäeläkkeitä. No tuskin ottavat ainakaan enää ja onhan niitä muitakin tapoja laittaa rahaa jemmaan sukan varteen vanhuuden varalta. Toinen Telan johtajan esittämä argumentti on naurettava. Telan johtajan mielestä eläkekatto laskisi keskituloisen henkilön kulutustasoa eläkkeellä. Miten ihmeessä, jos tarkoitus on puuttua isotuloisten lahjaeläkkeeseen???

Ja mikäs tämä Tela onkaan. Sitä johtaa nykyään Suvi-Anne Siimes, joka testamenttasi äänensä Maria Guzeniina Richardsonille jäätyään pois politiikasta. Aikaisemmat Telan ylimmät johtajat ovat aina olleet tunnettuja demareita.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/10075-telan-lankia-elakekatto-ei-poistaisi-huippukorkeita-elakkeita

Vielä 1970-luvulla eläkekaton saaminen oli SDP:n puolueen tavoite. Sittemmin tavoitteesta on luovuttu ja päinvastoin ryhdytty sitä vastustamaan. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, mutta demarien oikeudenmukaisuuskäsitys on tunnetusti hyvin joustava. Olen itse kirjoittanut tästäkin aiheesta jo vuosia aikaisemmin.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8648727#comment-0

14

93

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • demarin ahneus

      Demarit on ahneita sikoja. Köyhä kansa jää oman onnensa nojaan ja demariporhot varmistelee itselleen kaikki edut. Tähän on saatava muuttosta. Milloin tyhmimmätkin alkaa tajuamaan tämän kusetuksen.

    • J.O.Kutoinen

      Alla oleva tuntuisi taas demareille sopivan oikein hyvin.

      "Kun eläkkeiden kehitys aiemmin seurasi puoliksi hinta- ja puoliksi palkansaajien ansiotason kehitystä, se on muutoksen jälkeen määräytynyt 80 prosenttia kuluttajahintojen ja 20 prosenttia palkansaajien ansiotason muutoksen mukaan. Tämä uusi, taitetuksi kutsuttu indeksi onkin muodostunut sekä kirosanaksi että tärkeäksi vaalitäyksi senioriväestön ääniä tavoitteleville ehdokkaille.

      Eläkkeiden sitominen taitettuun indeksiin onkin sekä epäoikeudenmukaista että taloudellisesti vailla perusteita. Sen enempää oikeudenmukaisuuden kuin eläkkeiden ostovoiman säilymisen kannalta ei ole mitään syytä edellyttää työikäisen väestön ansiokehityksen ja eläkkeiden välistä yhteyttä. Jos eläkkeet ovat oman työuran aikana ansaittua, siirrettyä palkkaa on niiden kehityttävä sataprosenttisesti kuluttajahintaindeksin tahdissa.

      Eläkkeiden kehityksen vertailu kansantalouden palkkatason kehitykseen on vailla relevanssia. Se ei nimittäin huomioi Suomen taloudessa tapahtunutta kehitystä, jossa matalamman tuottavuus- ja palkkatason työt ovat siirtyneet matalamman kustannustason maihin, ja joitakin satoja tuhansia työikäisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle.

      Perustellumpaa olisikin käyttää vertailuna työllisyydellä oikaistua palkkasumman kehitystä, jolla silläkään ei ole mitään relevanttia yhteyttä eläkkeiden tason kehitykseen.

      Työmarkkinoiden rakennemuutoksen vaikutuksesta antaa vihjeen se, että kansantalouden palkkasumma on vuodesta 1995 kasvanut viime vuoden loppuun mennessä 103 prosenttia. Työikäisen väestön määrän muutos huomioiden kasvu jää 101 prosenttiin."

      300 000 ääniraja menee puhki seuraavissa eduskuntavaaleissa ja demareiden kohdalla se tarkoittaa suuntaa ylhäältä alas päin. Hyvä niin.

      • Anteeksi, mutta nyt en ymmärtänyt kirjoitustasi. Ymmärsin että pidät nykyistä eläkkeiden korotustapaa epäoikeudenmukaisena, mutta en ole varma kirjoituksesi perusteella mitä oikein tarkoitat.

        Jos eläkkeet määräytyisivät sataprosenttisesti kuluttajahintaindeksin perusteella, ne määräytyisivät kokonaan kuluttajahintojen nousun mukaan. Tämä on täysin ristiriidassa sen kanssa että käytettäisiin palkkasumman kehitystä, millä ei ole mitään tekemistä kuluttajahintojen kanssa.

        Pääasiakysymys on, kannatatko eläkkeiden kehityksen kiinnittämistä kuluttajahintojen muutokseen vai ansiotulojen kehitykseen?

        Toinen kysymys on, mitä tarkoitat työllisyydellä oikaistua palkkasummaa?


      • T.A.Vallinen
        pundit kirjoitti:

        Anteeksi, mutta nyt en ymmärtänyt kirjoitustasi. Ymmärsin että pidät nykyistä eläkkeiden korotustapaa epäoikeudenmukaisena, mutta en ole varma kirjoituksesi perusteella mitä oikein tarkoitat.

        Jos eläkkeet määräytyisivät sataprosenttisesti kuluttajahintaindeksin perusteella, ne määräytyisivät kokonaan kuluttajahintojen nousun mukaan. Tämä on täysin ristiriidassa sen kanssa että käytettäisiin palkkasumman kehitystä, millä ei ole mitään tekemistä kuluttajahintojen kanssa.

        Pääasiakysymys on, kannatatko eläkkeiden kehityksen kiinnittämistä kuluttajahintojen muutokseen vai ansiotulojen kehitykseen?

        Toinen kysymys on, mitä tarkoitat työllisyydellä oikaistua palkkasummaa?

        Oliskohan kyseessä ollut tuollainen tapaus?

        "Taitetun indeksin seurauksena työeläkkeet jäävät automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä silloin, kun palkat nousevat yleistä hintatasoa nopeammin. Kun palkat ovat kymmenen vuoden aikana kohonneet keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet samaan aikaan vain vajaat 20 prosenttia, niin eläke, joka alun perin oli 60 % palkasta, on enää vain 50 % eläkkeen perustana olevasta palkkatasosta (laskelma vuodelta 2009). [17]
        Kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki syyttää epärehellisyydestä poliitikkoja, jotka kalastelevat eläkeläisten ääniä vaatimalla "taitetun indeksin poistamista". Hänen mukaansa se vain lisäisi nuorempien sukupolvien ahdinkoa, vaikka jo nyt 1940-luvulla syntyneet saavat eläke-eurostaan takaisin 1,60 euroa ja nuoret ikäluokat vain 80 senttiä ja myös suurempien ikäluokkien kohoavia terveysmenoja ja valtionvelkaa ollaan maksattamassa nuorilla ikäluokilla. [18]
        Työeläkkeitä ja muita työeläkeindeksiin sidottuja maksettavia etuuksia korotetaan vuoden 2013 alusta 2,82 prosenttia"

        Sinä tiedät


      • T.A.Vallinen kirjoitti:

        Oliskohan kyseessä ollut tuollainen tapaus?

        "Taitetun indeksin seurauksena työeläkkeet jäävät automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä silloin, kun palkat nousevat yleistä hintatasoa nopeammin. Kun palkat ovat kymmenen vuoden aikana kohonneet keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet samaan aikaan vain vajaat 20 prosenttia, niin eläke, joka alun perin oli 60 % palkasta, on enää vain 50 % eläkkeen perustana olevasta palkkatasosta (laskelma vuodelta 2009). [17]
        Kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki syyttää epärehellisyydestä poliitikkoja, jotka kalastelevat eläkeläisten ääniä vaatimalla "taitetun indeksin poistamista". Hänen mukaansa se vain lisäisi nuorempien sukupolvien ahdinkoa, vaikka jo nyt 1940-luvulla syntyneet saavat eläke-eurostaan takaisin 1,60 euroa ja nuoret ikäluokat vain 80 senttiä ja myös suurempien ikäluokkien kohoavia terveysmenoja ja valtionvelkaa ollaan maksattamassa nuorilla ikäluokilla. [18]
        Työeläkkeitä ja muita työeläkeindeksiin sidottuja maksettavia etuuksia korotetaan vuoden 2013 alusta 2,82 prosenttia"

        Sinä tiedät

        Yhä isompi osa kansasta kuuluu eläkeläisiin ja suurella osalla eläkeläisistä on säästettynä jos ei muuten niin asuntovarallisuuden muodossa mukava pääoma vanhuutta varten. Tämän vuoksi eläkeläiset näkyvät ja kuuluvat ja heidän ääniään kalastellaan heppoisilla lupauksilla.

        Noissa lainaamissasi lauseissa on kaksi asiaa. Rutinaa työeläkkeiden korottamisen pienuudesta ja rutinaa sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta.

        Ei ole tainnut yksikään puolue jotain rekisteristä poistettua senioripuoluetta lukuun ottamatta vaatia eläkkeiden korottamista suhteessa 50/50 eli paluuta tilanteeseen ennen taitettua indeksiä. Silloin muinoin eläkkeitä siis korotettin puoleksi työansioiden nousun ja puoleksi elinkustannusten nousun perusteella.

        Tavallaan on kysymys siitäkin kuuluuko eläkeläisille osuus ja kuinka suuri osuus työtätekevän kansan tuottavuuden parantumisesta. Jos eläkkeitä korotettaisiin työeläkeindeksillä, tarkoittaisi se työtätekevän kansan työn tuloksen jakamista myös eläkeläisille tasasuuruisin osuuksin. Jos asiaa katsotaan puhtaasti teoreettisesta näkökulmasta, kenellekään ulkopuoliselle ei kuulu osuutta jonkun toisen työ tuloksesta. Politiikka on tietenkin asia erikseen ja siitähän tässäkin on kysymys.

        Sama kysymys voidaan esittää myös julkisen sektorin työpalkkojen nostamista. Niillä mittareilla, millä tuottavuutta tutkitaan, julkinen sektori ei ole pystynyt lisäämään tuottavuutta samassa suhteessa kuin yksityinen sektori. Siitä huolimatta julkisen sektorin työpalkkoja on nostettu viimeisen vuosikymmenen ajan samassa suhteessa ja valtiolla jopa nopeampaa tahtia kuin yksityisen sektorin palkkoja. Tämä on yksi suuri syy ns. kestävyysvajeeseen ja verotulojen nostamisen tarpeeseen.

        Eläkeasiassa valittua kantaa voidaan perustella vastakkaisista suunnista eli sitä, että kustannusrasitetta ei voida enää enempää sälyttää nuorille sukupolville (Pajamäen kanta) ja sitä että kunkin sukupolven tehtävä on maksaa omien vanhempiensa eläkkeet.

        Tasan eivät käy onnenlahjat sukupolvien kesken. Työeläkkeet synnytettiin vasta 1960-luvun alussa. Sitä ennen ei siis juuri ole työeläkkeitä kenellekkään tullut ja alussa työeläkkeet olivat hyvin pieniä. Muistan nähneeni tilaston Suomen Kuvalehdessä, että yli 85-vuotiaita oli 1960-luvulla yli 12.000. Nyt yli 85-vuotiaita on yli kymmenkertainen määrä eli yli 120.000. Samansuuntaisesti on kehittynyt myös eläkeläisten määrä.

        Oikeudenmukaisuus on jännä asia, kun se löytää perspektiivin joka kulmaan :)


      • T.A.Vallinen
        pundit kirjoitti:

        Yhä isompi osa kansasta kuuluu eläkeläisiin ja suurella osalla eläkeläisistä on säästettynä jos ei muuten niin asuntovarallisuuden muodossa mukava pääoma vanhuutta varten. Tämän vuoksi eläkeläiset näkyvät ja kuuluvat ja heidän ääniään kalastellaan heppoisilla lupauksilla.

        Noissa lainaamissasi lauseissa on kaksi asiaa. Rutinaa työeläkkeiden korottamisen pienuudesta ja rutinaa sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta.

        Ei ole tainnut yksikään puolue jotain rekisteristä poistettua senioripuoluetta lukuun ottamatta vaatia eläkkeiden korottamista suhteessa 50/50 eli paluuta tilanteeseen ennen taitettua indeksiä. Silloin muinoin eläkkeitä siis korotettin puoleksi työansioiden nousun ja puoleksi elinkustannusten nousun perusteella.

        Tavallaan on kysymys siitäkin kuuluuko eläkeläisille osuus ja kuinka suuri osuus työtätekevän kansan tuottavuuden parantumisesta. Jos eläkkeitä korotettaisiin työeläkeindeksillä, tarkoittaisi se työtätekevän kansan työn tuloksen jakamista myös eläkeläisille tasasuuruisin osuuksin. Jos asiaa katsotaan puhtaasti teoreettisesta näkökulmasta, kenellekään ulkopuoliselle ei kuulu osuutta jonkun toisen työ tuloksesta. Politiikka on tietenkin asia erikseen ja siitähän tässäkin on kysymys.

        Sama kysymys voidaan esittää myös julkisen sektorin työpalkkojen nostamista. Niillä mittareilla, millä tuottavuutta tutkitaan, julkinen sektori ei ole pystynyt lisäämään tuottavuutta samassa suhteessa kuin yksityinen sektori. Siitä huolimatta julkisen sektorin työpalkkoja on nostettu viimeisen vuosikymmenen ajan samassa suhteessa ja valtiolla jopa nopeampaa tahtia kuin yksityisen sektorin palkkoja. Tämä on yksi suuri syy ns. kestävyysvajeeseen ja verotulojen nostamisen tarpeeseen.

        Eläkeasiassa valittua kantaa voidaan perustella vastakkaisista suunnista eli sitä, että kustannusrasitetta ei voida enää enempää sälyttää nuorille sukupolville (Pajamäen kanta) ja sitä että kunkin sukupolven tehtävä on maksaa omien vanhempiensa eläkkeet.

        Tasan eivät käy onnenlahjat sukupolvien kesken. Työeläkkeet synnytettiin vasta 1960-luvun alussa. Sitä ennen ei siis juuri ole työeläkkeitä kenellekkään tullut ja alussa työeläkkeet olivat hyvin pieniä. Muistan nähneeni tilaston Suomen Kuvalehdessä, että yli 85-vuotiaita oli 1960-luvulla yli 12.000. Nyt yli 85-vuotiaita on yli kymmenkertainen määrä eli yli 120.000. Samansuuntaisesti on kehittynyt myös eläkeläisten määrä.

        Oikeudenmukaisuus on jännä asia, kun se löytää perspektiivin joka kulmaan :)

        Pidän erityisesti tästä osasta ajatuksiasi.

        "Sama kysymys voidaan esittää myös julkisen sektorin työpalkkojen nostamista. Niillä mittareilla, millä tuottavuutta tutkitaan, julkinen sektori ei ole pystynyt lisäämään tuottavuutta samassa suhteessa kuin yksityinen sektori. Siitä huolimatta julkisen sektorin työpalkkoja on nostettu viimeisen vuosikymmenen ajan samassa suhteessa ja valtiolla jopa nopeampaa tahtia kuin yksityisen sektorin palkkoja. Tämä on yksi suuri syy ns. kestävyysvajeeseen ja verotulojen nostamisen tarpeeseen."

        Joku saattaa vähän naurahdella tuolle "julkisen sektorin tuottavuudelle"?


      • T.A.Vallinen kirjoitti:

        Pidän erityisesti tästä osasta ajatuksiasi.

        "Sama kysymys voidaan esittää myös julkisen sektorin työpalkkojen nostamista. Niillä mittareilla, millä tuottavuutta tutkitaan, julkinen sektori ei ole pystynyt lisäämään tuottavuutta samassa suhteessa kuin yksityinen sektori. Siitä huolimatta julkisen sektorin työpalkkoja on nostettu viimeisen vuosikymmenen ajan samassa suhteessa ja valtiolla jopa nopeampaa tahtia kuin yksityisen sektorin palkkoja. Tämä on yksi suuri syy ns. kestävyysvajeeseen ja verotulojen nostamisen tarpeeseen."

        Joku saattaa vähän naurahdella tuolle "julkisen sektorin tuottavuudelle"?

        Näinhän se on. Vaikka käytettäviä tutkimusmetodeita voidaan arvostella siitä, että julkisen sektorin tuottavuutta ei voida mitata samalla tavalla kuin yksityisen sektorin tuottavuutta, on kai aika selvää että tuottavuus ei ole parantunut yhtä paljon kuin yksityisellä sektorilla. Eipä ole mahdotonta sekään ajatus, että tuottavuus ei olisi parantunut julkisella sektorilla viimeisten vuosien aikana yhtään. Totuus taitaa olla aika lähellä tätä arviota.

        Joka tapauksessa vähäiselläkin tuottavuuden parantumisella olisi merkittävä vaikutus ns. kestävyysvajeeseen. Nyt vain kaikki pelle pelottomat tekemään luovia ehdotuksia julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi.

        Ehdotuksia ei tulisi tyrmätä suoralta kädeltä esim. Maria Guzeniinan tavanomaisesti käyttämillä sananparsilla kuten "ihmiset eivät ole muttereita eikä lautoja".


      • T.A.Vallinen
        pundit kirjoitti:

        Näinhän se on. Vaikka käytettäviä tutkimusmetodeita voidaan arvostella siitä, että julkisen sektorin tuottavuutta ei voida mitata samalla tavalla kuin yksityisen sektorin tuottavuutta, on kai aika selvää että tuottavuus ei ole parantunut yhtä paljon kuin yksityisellä sektorilla. Eipä ole mahdotonta sekään ajatus, että tuottavuus ei olisi parantunut julkisella sektorilla viimeisten vuosien aikana yhtään. Totuus taitaa olla aika lähellä tätä arviota.

        Joka tapauksessa vähäiselläkin tuottavuuden parantumisella olisi merkittävä vaikutus ns. kestävyysvajeeseen. Nyt vain kaikki pelle pelottomat tekemään luovia ehdotuksia julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi.

        Ehdotuksia ei tulisi tyrmätä suoralta kädeltä esim. Maria Guzeniinan tavanomaisesti käyttämillä sananparsilla kuten "ihmiset eivät ole muttereita eikä lautoja".

        Mutta mikä onkaan yksityisen sektorin tuottavuus? Turun telakalla tehtiin 2007 - 2010 maailmanluokan loistoristeilijöitä.
        Tekijöiden joukkoon "oli eksynyt" 2700 ulkomaalaista. On tunnettua, että he ovat työskennelleet 2 - 3 euron tuntipalkoilla ja tehneet pitkää päivää. Tuloverokertymät ovat menneet .....
        Kun tämä viimeisin laivatilaus menetettiin Ranskalle, niin jotenkin tulee olo, etteivät edes pienet palkat ole voineet olla syynä tilauksen menettämiseen.
        Pitäisikö laiva tehdä ilman duunareiden palkkakuluja? Ja siitäkin huolimatta häviäisimme kilvoittelun Ranskalaisille?
        Lähdetiedosta riippuen menetämme jopa 5 mrd euroa vuositasolla harmaan talouden vuoksi. Jotenkin kummeksun työministeri Ihalaista alan miestä, joka ei tuohon epäkohtaan mitenkään puutu.
        Eikö olisi meidän kaikkien etu, jos suomalainen ammattihenkilö rakentaisi laivat ja maksaisi hammasta purren EU-maiden lähes korkeinta kokonaisveroamme ja ellei nettopalkka ihan jokapäiväisiin välttämättömyyksiin riitä, niin sitä varten meillä on se luukku, josta voi lippalakki kädessä mennä anelemaan sitä köyhänkansan apua.


      • T.A.Vallinen kirjoitti:

        Mutta mikä onkaan yksityisen sektorin tuottavuus? Turun telakalla tehtiin 2007 - 2010 maailmanluokan loistoristeilijöitä.
        Tekijöiden joukkoon "oli eksynyt" 2700 ulkomaalaista. On tunnettua, että he ovat työskennelleet 2 - 3 euron tuntipalkoilla ja tehneet pitkää päivää. Tuloverokertymät ovat menneet .....
        Kun tämä viimeisin laivatilaus menetettiin Ranskalle, niin jotenkin tulee olo, etteivät edes pienet palkat ole voineet olla syynä tilauksen menettämiseen.
        Pitäisikö laiva tehdä ilman duunareiden palkkakuluja? Ja siitäkin huolimatta häviäisimme kilvoittelun Ranskalaisille?
        Lähdetiedosta riippuen menetämme jopa 5 mrd euroa vuositasolla harmaan talouden vuoksi. Jotenkin kummeksun työministeri Ihalaista alan miestä, joka ei tuohon epäkohtaan mitenkään puutu.
        Eikö olisi meidän kaikkien etu, jos suomalainen ammattihenkilö rakentaisi laivat ja maksaisi hammasta purren EU-maiden lähes korkeinta kokonaisveroamme ja ellei nettopalkka ihan jokapäiväisiin välttämättömyyksiin riitä, niin sitä varten meillä on se luukku, josta voi lippalakki kädessä mennä anelemaan sitä köyhänkansan apua.

        Kaikesta huolimatta telakka on pyörinyt korealaisilla about nollakatteella. Ilmeisesti korealaisten johto teki virhepäätöksen ostaessaan telakan ja sen vuoksi telakkaa on vedetty eteenpäin kuin kivirekeä - johto ei ole halunnut tunnustaa tosiasioita.

        Luulisin, että telakoilla työskenteleville ulkomaalaisille on maksettava suomalaisten työehtosopimusten mukaista vähimmäispalkkaa ainakin jos työnantaja on suomalainen. En tunne tapausta, mutta jos asiat ovat niin kuin kerrot, suomalainen telakka on käyttänyt jotain ulkomaalaista alihankkijaa.

        Totuus on juuri näin karu kuin kuvailit. Luxuslaivojen rakennusaika on ohitse. Sitä ei tekohengittämälläkään saada pysymään Suomessa. Ei telakkateollisuus tähän kuole, mutta telakkateollisuuden täytyy erikoistua. Tusinatavarassa Suomi ei pysty kilpailemaan. Ei ole mitään järkeä pyörittää tusinatilaustelakkateollisuutta valtion tuilla - tai no yhtä paljon tai vähän, jos Suomeen perustettaisiin valtion tuella halpatv-teollisuus, joka täältä jo kerran on pois lähtenyt.

        Kaikkien etu tietenkin on, että suomalainen työntekijä tekee arvokasta työtä jatkossakin, mutta tässä se jokin juuri piilee. Suomalainen arvokas työntekijä ei voi tehdä tusinatavaraa. Siihen ei yksinkertaisesti ole rahkeita eikä varaa.

        Toinen asia on harmaa talous. Melkein kaikki siihen syyllistyvät ja sittenkin nähdään malka vain toisen silmässä. Harmaata taloutta parhaimmillaan on vaikka lumenluonnista naapurillesi antama korvaus ilman veroja ja eläkemaksuja. Harmaata taloutta vähensi tehokkaasti kotitalousvähennys. Nyt kun SDP on ideologisista ja vääristä syistä saanut kotitalousvähennyksen määrääkin laskettua on kannustimet yksityisten henkilöiden harmaalle taloudelle nousevat. Tavalliselle tallaajalle houkutus on liian suuri, jos asunnon remontin saa neljänneksen edullisemmin pimeässä maksamalla.

        Raha se loppujen lopuksi määrää niin tavallisen ihmisen kulutuspäätöksessä kuin yritysten hankinnoissakin.


      • T.A.Vallinen
        pundit kirjoitti:

        Kaikesta huolimatta telakka on pyörinyt korealaisilla about nollakatteella. Ilmeisesti korealaisten johto teki virhepäätöksen ostaessaan telakan ja sen vuoksi telakkaa on vedetty eteenpäin kuin kivirekeä - johto ei ole halunnut tunnustaa tosiasioita.

        Luulisin, että telakoilla työskenteleville ulkomaalaisille on maksettava suomalaisten työehtosopimusten mukaista vähimmäispalkkaa ainakin jos työnantaja on suomalainen. En tunne tapausta, mutta jos asiat ovat niin kuin kerrot, suomalainen telakka on käyttänyt jotain ulkomaalaista alihankkijaa.

        Totuus on juuri näin karu kuin kuvailit. Luxuslaivojen rakennusaika on ohitse. Sitä ei tekohengittämälläkään saada pysymään Suomessa. Ei telakkateollisuus tähän kuole, mutta telakkateollisuuden täytyy erikoistua. Tusinatavarassa Suomi ei pysty kilpailemaan. Ei ole mitään järkeä pyörittää tusinatilaustelakkateollisuutta valtion tuilla - tai no yhtä paljon tai vähän, jos Suomeen perustettaisiin valtion tuella halpatv-teollisuus, joka täältä jo kerran on pois lähtenyt.

        Kaikkien etu tietenkin on, että suomalainen työntekijä tekee arvokasta työtä jatkossakin, mutta tässä se jokin juuri piilee. Suomalainen arvokas työntekijä ei voi tehdä tusinatavaraa. Siihen ei yksinkertaisesti ole rahkeita eikä varaa.

        Toinen asia on harmaa talous. Melkein kaikki siihen syyllistyvät ja sittenkin nähdään malka vain toisen silmässä. Harmaata taloutta parhaimmillaan on vaikka lumenluonnista naapurillesi antama korvaus ilman veroja ja eläkemaksuja. Harmaata taloutta vähensi tehokkaasti kotitalousvähennys. Nyt kun SDP on ideologisista ja vääristä syistä saanut kotitalousvähennyksen määrääkin laskettua on kannustimet yksityisten henkilöiden harmaalle taloudelle nousevat. Tavalliselle tallaajalle houkutus on liian suuri, jos asunnon remontin saa neljänneksen edullisemmin pimeässä maksamalla.

        Raha se loppujen lopuksi määrää niin tavallisen ihmisen kulutuspäätöksessä kuin yritysten hankinnoissakin.

        Ovat kai huomanneet Arkadianmäen tallaajatkin, että "jottan tarttis tehrä"?

        http://yle.fi/uutiset/halu_laskea_yritysveroa_kasvanut_arkadianmaella/6521598


    • fg+

      Kyllä sdp kuuluu AHNEIDEN joukkoon. Julkinen sektori ei pääse tuottavuudessa samalle tasolle kuin yksityinen koska yksityinen toimii ULOS tai TULOS periaatteella kumpi parempi jää nähtäväksi.

    • Eliittipuolue

      Ketäs Demarit edustaa, eliittiä vai?

    • voi..voi

      Puhuvat duunarin puolesta mutta teot PORVARIN.

      • Teoilla on syynsä ja seurauksensa. Minun käsittääkseni tämä asia johtuu vallanhimosta. Kun menevät herrojen kanssa marjaan, odottavat tietenkin saavansa jotain... periaatteet myydään, mutta jotain saadaan vastineeksi. No ainakin hyvät eläkkeet Ay-pomoille.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miikka Pentikäinen, 28, on kuollut

      – Classicin liigaottelu siirtyi Lahtelaisen LASBin ja Classicin oli määrä kohdata keskiviikkona. https://www.aamulehti
      Maailman menoa
      366
      37648
    2. Särkynyt sydän

      Teit sitten selväksi ettet ole kiinnostunut. Kiitos siitä! Nyt on turha enää yrittää mitään, lähestyä tai edes jutella s
      Ikävä
      89
      6446
    3. Täytyy sanoa että on tämä aika mielenkiintoinen tilanne..

      Ihan en osaa vielä yhdistellä palasia, toisaalta tarvitseeko edes. Et vaan taida pystyä kokonaan päästämään irti, ja jos
      Ikävä
      31
      5390
    4. Jos haluat tietää miksi tykkään sinusta

      Niin siksi, koska sinusta huokuu sellaista lempeyttä ja seesteisyyttä ja olet lisäksi komea ilmestys. Jotenkin olet myös
      Ikävä
      21
      3868
    5. Oho! Dannyn, 82, seuralainen Helmi Loukasmäki, 23, paljastavissa kuvissa - Yksi sana kertoo kaiken!

      Mediassa on kerrottu, että Danny ja Helmi ovat muuttaneet uuteen kotiin Raumalle. Nyt Loukasmäki on jakanut omalla Insta
      Suomalaiset julkkikset
      66
      3002
    6. Paskakaivo Kuhmo

      Moniko teki uuden saostuskaivon, joka erittelee paskan ja nesteet imeytyskenttineen maassa taloissa. Kaikkien talojen pi
      Kuhmo
      53
      2610
    7. En suuttunut missään vaiheessa

      Oon vaan herkkä ja tuskastunut. Mies se ei ole henkilökohtaista sinulle. Ei mitenkään päin. Sinä herkkänä vaan satut näk
      Ikävä
      12
      2124
    8. Mitä kuuluu?

      Toivottavasti sulla oli hyvä päivä tänään. Täällä on taas ollut niin negatiivista juttua. Oli pakko tulla sanomaan sinul
      Ikävä
      18
      2051
    9. Uskotko yliluonnolliseen?

      Mitä jos tämä ns. kaivattusi on loitsunut sinut? Olettekos sitä ajatelleet, niinpä. Ette todellakaan. :D
      Ikävä
      58
      2049
    10. Trump on jo ihan seonnut...

      Nato maa uhkailee toista Natomaata....Amerikan tuho näyttää toteutuvan Trumpin kaudella 100 varmasti.
      Maailman menoa
      489
      1959
    Aihe