Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

316

Kommenttia

11912

  1. Ilmeisesti sinä todellakin halusit keskustella kasteista tässä ketjussa,
    vaikka aloituksesi viittasi tekstikatkelmaan
    Jeesuksen ja Nikodemuksen välisestä keskustelusta,
    jossa kasteista ei puhuta halaistua sanaa.

    Kun me olemme kääntyneet synnistä
    Jumalan Vanhurskauden eli Jeesuksen puoleen,
    meidät on siirretty saatanan vallasta
    Jumalan Raakkaan Pojan Valtakuntaan,
    jossa meitä ei enää kuljeta maailman henki,
    vaan Jumalan Henki eli Kristuksen Henki eli Pyhä Henki.
    Meissä on Pyhän Hengen vakuus / pantti / sinetti siitä hetkestä alkaen,
    kun tulimme Ovesta tai Portista sisälle tuohon Valtakuntaan.
    Emme enää olleet perkeleen lapsia vaan Jumalan lapsia.
    Emme enää eläneet synnissä vaan Jumalassa.
    Emme enää kuuluneet pimeyden valtakuntaan.
    Vaan meidät oli siirretty pimeydestä Valkeuden lapsiksi.

    Tuossa Valtakunnassa me saamme
    jatkuvasti myös täyttyä Pyhällä Hengellä.
    Tuossa Valtakunnassa me saamme
    tehtäviä ja varustuksen tehtäviin, eli saamme armolahjoja.
    Tuossa valtakunnassa me viheriöimme ja meihin kasvaa Hengen hedelmiä.

    Tuohon valtakuntaan tuleminen alkoi siitä,
    kun me saimme lupauksen Pelastuksesta.
    Tuon pelasuksen tai vapautuksen edellytys oli,
    että syömme teurastetun Karitsan. Näin kaikki alkoi.
    Ja sitten lähdettiin liikkeelle pilven alla.
    Eli aivan alusta alkaen liikkeellelähdön hetkestä alkaen
    olemme olleet kastetut pilvessä.
    Ja kohta olimme syvän meren äärellä, ja maailma kintereillämme,
    mutta me saimma jatkaa matkaa tuon meren läpi,
    ja maailma jäi taakse. Meidät kastettiin meressä.
    Ja silloin me karkeloimme. Mutta pian oli taas rankkaa.
    Me huomasimme olevamme erämaataipaleella.
    Ja meillä oli jano. Silloin tarvittiin uutta ihmettä.
    Meidän täytyi saada juoda kalliosta puhjennutta vettä.
    Meillä on vielä monenlaista ahdistusta ja koetusta edessä.
    Emme ole vielä määräsatamassa.
    Mutta me pääsemme sinne.
    Ei soutaen vaan antaen tuulen täyttää purjeet.
  2. Aloitetaan nyt ihan alusta. Ja alku on toisen luvun viimeiset jakeet.
    "Mutta kun Hän oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlan aikana,
    uskoivat monet Hänen nimeensä,
    nähdessään Hänen tunnustekonsa, jotka Hän teki.
    Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille,
    sentähden että hän tunsi kaikki
    eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä,
    sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on."

    Nikodemus oli yksi noista, joista sanotaan,
    että he uskoivat Jeesukseen nähdessään ne tunnusteot, jotka Hän teki.
    Nikodemuksen avaushan oli:
    "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta,
    sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet,
    ellei Jumala ole hänen kanssansa."

    Jeesus vastaa:
    "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle:
    joka ei synny uudesti, ylhäältä,
    se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

    Se, mitä Nikodemus etsi, mikä oli kadoksissa, mitä hän ei nähnyt,
    oli Jumalan Valtakunta. Ja tämän Valtakunnan näkeminen,
    Jumalan Hallitusvallan kokeminen, edellytti,
    että ihminen syntyy uudesti ylhäältä.

    Nikodemus putosi kokonaan kärryiltä.
    "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä?
    Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"

    Tämä materian katoava maailma, jota meidänkin lihamme on,
    on syntynyt vedestä ja veden kautta rakentuen.
    Mutta maailman perustamisesta asti on meille ollut valmistettuna
    Valtakunta, joka ei katoa. Jumalan valtakunta.
    Jos haluamme päästä näkemään sen,
    meidän täytyy syntyä myös Hengestä.

    "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle:
    jos joku ei synny vedestä ja Hengestä,
    ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
    Mikä lihasta on syntynyt, on liha;
    ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki."

    Ja nyt Jeesus keskittyy,
    ja haluaa Nikodemuksenkin keskittyvän,
    vain tähän jälkimmäiseen syntymiseen.

    "Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle:
    teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
    Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan,
    mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee;
    niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."

    Nikodemus oli nähnyt Jeesuksen tekemät teot.
    Mutta hän voi itse kokea saman Voiman syntymällä Hengestä (pneuma).
    Ja Nikodemus halusi tämän tapahtuvan. Mutta:
    "Kuinka tämä voi tapahtua?"

    Jeesus ei suostu kertomaan, miten taivas tuon ihmeen tekee.
    Ja Hän perustelee, miksi ei sitä kerro.
    Jeesus on tullut taivaasta, ja tietää kyllä taivaallisetkin asiat,
    mutta Nikodemus ja kukaan muukaan ihminen ei ole käynyt taivaassa,
    joten emme me voisi ymmärtää, miten Jumala tuon taivaallisen ihmeen tekee.
    "Totisesti, totisesti sanon sinulle:
    me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme,
    mitä olemme nähneet, ettekä ota vastaan todistustamme.
    Jos puhun teille maallisia ettekä usko,
    kuinka uskotte, jos puhuisin teille taivaallisia?
    Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi Hän,
    joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika."

    Ja nyt Nikodemus on ainoan mahdollisuutensa edessä.
    Jeesus vastaa hänelle kertoen maallisen tapahtuman.
    Tapahtuman, jonka Nikodemus niin tarkoin tunsi Israelin opettajana.
    Ja niin Jeesuksen vastaus alkaakin lauseella:
    "Sinä olet Israelin opettaja, etkä tätä ymmärrä!"
    Ja jatkaa:
    "Niin kuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa,
    niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
    jotta jokaisella, joka Häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä."

    Näin me synnymme uudesti ylhäältä. Siis miten.
    Siten, että myrkkykäärmeen pureman saaneille,
    eli synteihinsä kuolleille ihmisille
    kerrotaan ilosanoma tangon päähän korotetusta vaskikäärmeestä,
    eli ristille ylennetystä Ihmisen Pojasta.
    Jokainen,
    joka nostaa katseensa tuohon vaskikäärmeeseen, jää eloon;
    joka uskoo Jeesukseen, siirretään kuolemasta elämään.

    "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,
    että Hän antoi ainokaisen Poikansa,
    ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi,
    vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

    Kuinka se voi tapahtua, Kysyi Nikodemus.
    Se tapahtuu siten, että näet Jeesuksen,
    joka tuli pelastamaan sinut, ei tuomitsemaan sinua.
    Se tapahtuu siten, että tulet ristin juurelle,
    ja nostat katseesi Häneen, joka on ylennetty ristinpuuhun.
    Et sinä tiedä, miten tuo katse saa sen aikaan, mutta sinulle on lupaus,
    jokainen myrkkykäärmeen pureman saanut,
    joka nosti katseensa tangon päässä olevaan vaskikäärmeeseen,
    jää eloon. Mutta vastaavasti Nikodemus tiesi,
    että jokainen, joka ei nostanut katsettaan siihe,
    kuoli myrkkykäärmeen puremaan.
    Tuo vaskikäärme oli esikuva Jeesuksesta ristillä.
    Hän on sinun Pelastuksesi, jos vain uskot ilosanoman Hänestä.

    "Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan
    tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten,
    että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
    Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita;
    mutta joka ei usko, se on jo tuomittu,
    koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen."
  3. Tuo luku siis puhuu epäjumalille uhratun lihan syömisestä.
    Ja minä uskon joka sanan tuosta ja näin on myös
    Koko Raamatun osalta. Se on kokonansa Totuus.

    Raamattu ei kunnioita ketään eikä mitään
    sanomalla tätä edes epäjumalaksi.
    Niin vanha kuin uusi testamenttikin puhuvat
    kirjaimellisesti kääntäen KUVATUKSISTA.
    Toinen herpean sana joka myös on usein
    käännetty epäjumalaksi, on tosiasiassa MITÄTTÖMYYS.
    Aivan kirjaimellisesti kääntäen: EI MITÄÄN.

    Raamattu siis nollaa täydellisesti kaiken,
    mitä tietämättömät ihmiset sanovat jumaliksi.
    Mutta meille, jotka olemme tulleet tuntemaan Totuuden,
    maailmassa ei ole mitään sellaista kuvatusta,
    joka saisi meidät edes aivastamaan.

    Ja niin tässäkin tekstikatkelmassa Paavali
    sulkee pois kaikki sellaiset jumalat ja herrat.
    Ei ole olemassakaan jumalaa pienellä jiillä.
    On vain yksi Jumala, josta kaikki on.
    Nuo kuvatuksetkin ja niiden taustavoimana olevat henget,
    Jumalan taivaasta pois viskatut olennot,
    joita tietämättömät pitävät jumalina ja herroina,
    ovat olemassa Jumalan Sanan voimasta,
    mutta ne eivät enää ole yhteydessä Häneen.

    Mutta me olemme yhteydessä Häneen.
    Olemme Jumalasta ja Häneen.
    Meidän ja Jumalan välillä vallitsee kaksisuuntainen yhteys.
    Me olemme yhtä Pojan kanssa,
    ja siten Hänen kauttansa yhtä myös Isän kanssa.

    Eli jos joku on uhrannut jotakin jollekin kuvatukselle,
    niin se ei millään tavalla hetkauta meitä.
    Se on aivan yhtä tyhjän kanssa. Sillä me tiedämme,
    että ei ole mitään muuta jumalaa kuin meidän Jumalamme.
    Ja niin me voimme millään tavoin häiriintymättä
    syödä tuota kuvatuksille uhrattua.

    "Syömisestä siis kuvatusten uhrien tiedämme,
    että ei mitään kuvatusta maailmassa
    ja ettei mitään jumalaa paitsi yksi.
    Sillä vaikka olisikin jumaliksi sanottuja,
    joko taivaassa tai maan päällä,
    kuten on monia jumalia ja monia herroja,
    niin meillä yksi Jumala,
    Isä, josta kaikki ja me Häneen,
    ja yksi Herra, Jeesus Kristus,
    jonka kautta kaikki, ja me hänen kauttansa."