Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Aloituksia

310

Kommenttia

11769

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Sinä ja minä jne.
  2. Vertauksen ensimmäisessä osassa päätähti on kadonnut lammas.

    Raamatun pisimmän virren viimeisessä säkeessä sanotaan:
    "Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas."

    Jeesuksen vertauksesta käy ilmi, että siinäkin lammas on kadoksissa
    nimenomaan eksymisen takia. Kun se on tarhassaan se ei voi eksyä.
    Joku voisi sen sieltä kyllä varastaa,
    ja sillä tavoin lammas voi kadota tarhastaan,
    mutta eksyä se ei voi tarhassa ollessaan.

    Kun lampaat ovat tarhassa, ne nukkuvat.
    Samoin paimen, joka asettuu tarhan porttiaukkoon sillä tavoin,
    etteivät lampaat pääse siitä ulos
    eivätkä ulkopuolella vaanivat pedot sisään
    paimenta herättämättä.
    Paimen on siis itse tuo portti eli ovi.
    Niinkuin Hyvä Paimenkin itsestään sanoi.

    Mutta nyt lammas on eksynyt.
    On siis ollut päivä, jolloin paimen on johdattanut lampaitaan
    vihreille niityille ja virvoittavien vesien äärelle.
    Tällä vaelluksella paimen yhtäkkiä huomaa
    keskellä erämaata, että yksi lampaista on kadoksissa.

    Ja mitä hän tekee.
    "Eikö hän jätä niitä 99 erämaahan ja mene etsimään kadonnutta,
    kunnes sen löytää?"

    Hän tosiaan jättää lauman keskelle erämaata.
    Ja lähtee yhden eksyneen perään.

    Tuolla eksyneellä ei ole paljon armonaikaa.
    Kun se lopulta huomaa olevansa eksynyt, se lamaantuu täysin.
    Ei pysty edes liikkumaan.
    Se on enemmän kuin helppo saalis kaikille pedoille.

    Paimen kiiruhtaa juosten läpi aavikoiden etsien tuota onnetonta.
    Kun hän lopulta löytää sen, on paimen ja lammas jo ihan loppu.

    Mutta paimenella ei ole muuta mahdollisuutta
    kuin ottaa noin 30 kg painava lammas harteilleen,
    ja kantaa se yli laaksojen ja vuorien aina kotiin saakka
    hellään hoivaan ja hoitoon.

    Se on teko, josta todella pitää antaa hengenpelastusmitali.
    Ja paimen kutsuukin sitten naapuruston juhlimaan tuota lammasta,
    joka oli kadonnut, mutta on nyt pelastettu.

    Vertaus päättyy, mutta nuo 99 erämaahan jäänyttä
    lammasta eivät pääse enää näyttämölle. Ne jäivät erämaahan.

    Aivan samoin käy vertauksen kolmannessa osassa.
    Isän kodissa julhitaan nuorempaa veljeä.
    Mutta vanhempi veli jää ulos.
    Avoimeksi jää, tuliko vanhempi veli,
    joka luuli olevansa sellainen,
    joka ei parannusta tarvitse,
    koskaan enää isänsä ja veljensä luo.
  3. "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan."
    Luuk 15:2

    Tuo tapahtuma, syöminen, tarkoitti itse asiassa sitä,
    että ateriayhteydessä olevat olivat liitossa keskenään.
    Heprean kielen liittoa tarkoittava sana on johdannainen verbistä syödä.

    Ei siis ihme, että fariseukset ja kirjanopppineet olivat hämmästyksissään
    ja suorastaan närkästyneitä

    Jeesus vastaa fariseusten ja kirjanoppineiden syytökseen
    kolmiosaisella vertauksella.

    Ja nyt tämän moniosaisen johdatuksen jälkeen haluaisin
    noihin kolmeen vertaukseen katsahtaa.

    En tiedä, tulikohan liian pitkä alkusoitto.
    Kiinnostaakohan ketään enää itse nuo vertaukset?
  4. Kyllä kysymys on todellakin yhdestä ja samasta Hengestä.

    * Pyhä Henki
    * Kirkkauden Henki
    * Jumalan Henki
    * Kristuksen Henki
    * Totuuden Henki
    * Armon Henki
    * Pyhyyden Henki
    * Lapseuden Henki
    * Elämän Henki
    * Voiman Rakkauden ja Raittiuden Henki

    Kaikki alkaa todellakin siitä, kun me synnymme uudesti ylhäältä Hengestä.
    Silloin me saamme Pyhän Hengen.
    Opetuslasten kohdalla tämä tapahtui,
    kun Jeesus puhalsi heidän päälleen.
    Mutta heidät puettiin Pyhän Hengen voimalla vasta helluntaipäivänä.

    Eli kun me synteihimme kuolleet tulemme jälleen eläviksi,
    niin me alamme hengittää.
    Mutta sitten tuo samainen tuuli tai henkäys saa aikaan sen,
    että se alkaa kuljettaa meitä.
    "Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
    Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa,
    vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: 'Abba! Isä!'"
    Niin kauan kuin emme hengitä ja liiku, me olemme vielä kuolleita.
    Mutta Pyhä Henki tekee meidät eläviksi.
    Jumala puhaltaa meihin Elämän Hengen, ja meistä tulee eläviä.

    Mutta sitten Jumala varustaa meidät tehtäviin.
    Ja tätä varten meidät puetaan Voimalla Korkeudesta.
    Merkki siitä, että tämä on tapahtunut, on tämä:
    "Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman,
    ja te tulette olemaan Minun todistajani".

    Tässä oli kaksi kertaluonteista Pyhän Hengen vaikuttamaa asiaa.
    Mutta sitten on asioita, joiden tulee tapahtua jatkuvasti.
    Meidän tulee jatkuvasti täyttyä Pyhällä Hengellä.
    Tarvitsemme aina uuden haasteen edellä Voitelun tehtävään.
    Ja meitä varustetaan näihin tehtäviin armolahjoilla.
    Me kasvamme jatkuvasti tuottaen hiljalleen Hengen Hedelmiä.

    Mutta arvelen, että tässä ketjussa ratkaisevan tärkeää olisi ymmärtää
    näiden kahden ensinmainitun asian keskinäinen ero.
    Jokaisella Jumalan lapsella on
    Pyhän Hengen sinetti / pantti / vakuus taivaallisesta perinnöstä.
    Mutta me tätä aikaa varten, jossa nyt elämme,
    me tarvitsemme Voiman, jotta voisimme palvella niissä tehtävissä,
    jotka meille on uskottu.