Vapaa kuvaus

Tärkeitä asioita minulle ovat kristillinen usko, läheiset, ystävät, seurakunta, terveys, kirjat, musiikki, liikunta, ruoka, puhdas vesi ja luonto sekä rauha.
youtube.com/@juhamikkonen
juhamikkonen.blogspot.fi

Aloituksia

60

Kommenttia

833

  1. Kuulin Suomen teologisella opistolla vanhan vapaakirkollisen itseironisen sloganin "tule meille töihin, Jumala pitää sinut nöyränä ja me pidämme sinut köyhänä". Työ on kutsumustyötä, on olemassa helpompia tapoja ansaita toimeentulonsa. Ihmissuhdetyö vie emotionaalista jaksamista ja työaika on venyvä. On kyseessä elämäntapa-ammatti. Ainakaan ne työntekijät, joihin olen tutustunut, eivät vaikuta leipäpapeilta.
  2. Sanoisin, että hieman karikatyyrinen ja satiirinsävyinen kuva kristillisestä teismistä. :D Filosofi Esa Saarinen sanoi ireenisemmin, että kristittyjä ei ole syytä halveksia kirjassa Länsimaisen filosofian historia, käy siinä läpi mm. Aurelius Augustinuksen, Tuomas Akvinolaisen ja Søren Kierkegaardin filosofista ajattelua, he oli kristittyjä. Hän ei ole kristitty itse.

    Olen samaa mieltä, että Raamattu on ihmisten kirjoittama. Oikeastaan se on kirjasto. Kukin kirja heijastelee syntyaikansa kulttuuria ja ajattelua. Mielestäni esim. Mooseksen lain parempi vertailukohta on Hammurabin laki kuin nykyinen moraalifilosofia. Hammurabin laissa oli mm. kovemmat rangaistukset omaisuusrikoksista ja pienemmät henkirikoksista. Mooseksen laissa orjillekin taattiin tiettyjä oikeuksia, vaikka heitä ajan tavan mukaan pidettiinkin ihmisten omaisuutena.

    Uudessa testamentissa orjia pidettiin ihmisinä samanarvoisina kuin isäntiään. Se oli antiikissa hyvin poikkeuksellista. Esim. Aristoteles ajatteli, että toiset ovat synnynnäisesti orjia. William Wilberforce sai lakkautettua orjuuden Britannian imperiumissa 1800-luvun alussa, hän oli kristitty ja koki kutsumusta vaikuttaa politiikassa vakaumuksensa pohjalta.

    Arvostan tiedettä tosi paljon ja uskon että se on paras keino hankkia tietoa havaittavasta todellisuudesta. Tieteellä on kuitenkin rajansa. Luonnontiede voi tutkia monenmoista, mutta maailmankaikkeuden synty on yhä mysteeri. Nykyfysiikassa ajatellaan, että universumi sai syntynsä alkuräjähdyksestä noin 13,7 miljardia vuotta sitten. Mistä se syntyi? Tyhjästä? Elämän syntyä ammatikseen tutkivat myöntävät, ettemme tiedä miten ensimmäinen solu syntyi. Jos lähtökohtaisesti torjuu teismin, niin ei ole ainakaan vielä selitystä näille.

    On totta ettemme ymmärrä tietoisuutta, minusta on kuitenkin liian reduktiivista pelkistää se sähkökemiaan. Se on siellä pohjalla, mutta tietoisuudessa on kyseessä nähdäkseni toinen todellisuuden taso tai emergenssi.
  3. Ajattelen, että Jumala ei tarvitse ketään mihinkään, hän on itsessään täydellinen olento. Apt. 17:24-25: "Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin -- itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun."

    En oikein ymmärrä tuota "ei tarvetta tulkinnalle" ajatusta. Millainen on se kirja tai puhe, jota ei tarvitsisi tulkita? Nämä merkit, jotka kirjoitan tähän ruudulle, muodostavat sanoja. Jo se, että ymmärtää niiden merkityksen, on tulkinnallinen prosessi. Kieli on symbolijärjestelmä, joka täytyy opetella. Kaikkeen viestimiseen liittyy tulkintaa. Ehkä tarkoitat, että pyhän kirjan tulkinnan täytyisi olla täysin yksiselitteistä? Itse en näe, että pyhän kirjan tarvitsisi olla helppotajuinen ollakseen sanomaltaan relevantti. Filosofi Marianne Talbot on sanonut: "Jos olisin Jumala, antaisin ihmisille paljon moraalisia ongelmia, koska sillä tavoin saisin heidät ajattelemaan." Jos kaikki annettaisiin valmiina, niin kasvaisimmeko me aikuisiksi ja vastuullisiksi ihmisiksi? Ajattelen, että ehkä pikemminkin laiskoiksi ajattelemaan yhtään syvällisemmin mistä on kysymys. Oppimisprosessi sisältää sen, että omaksuu asioita, ei vain toista niitä ulkoa. Todellisuus on monimutkikas kokonaisuus, josta opimme yksilöinä ja koko ihmiskuntana lisää jatkuvasti.

    Kristityillä on toki yksityiskohdista moniakin tulkinnallisia eroja Raamatun äärellä, mutta valtavasti on roomalaiskatolisilla, ortodokseilla ja protestanteilla myös yhteistä pohjaa. Tämä on tullut erityisen selvästi esille 1900- ja 2000-luvuilla, jolloin ollaan käyty paljon ekumeenista keskustelua eri kirkkojen välillä. On huomattu puolin ja toisin, että sitä mikä meitä yhdistää, on enemmän kuin sitä, mikä meitä erottaa.
  4. Olen samaa mieltä siitä, ettei Raamattua tule tulkita aina kirjaimellisesti. "Jeesus on kyrios" oli varhaiskristillinen uskontunnustus. Roomassa ajateltiin, että keisari on kyrios. Kristittyjä pidettiin epäluotettavina, kun tunnustivat Jeesuksen Herraksi keisarin sijaan. Monet menettivät henkensä vainoissa, kun eivät suostuneet kiroamaan Jeesusta ja uhraamaan keisarin suojelushengelle. Paavali ilmeisesti kirjoittaa karismaattisesta toiminnasta (Jumalan Hengen valtaamana puhuminen). Voin sanoa sanat "Jeesus on kirottu" vaikka puhuessani tämän kohdan tulkinnasta, mutta en tarkoita niillä silloin sitä, että ajattelisin faktisesti asiaa siten. Samoin vaikka ateistiteologi voisi luennoida varhaiskristillisestä uskonnollisuudesta ja sanoa "Jeesus on Herra" ilman vakaumusta. Intentio ratkaisee, ei ainoastaan lausutut sanat.