Vapaa kuvaus

Tärkeitä asioita minulle ovat kristillinen usko, läheiset, ystävät, seurakunta, terveys, kirjat, musiikki, liikunta, ruoka, puhdas vesi ja luonto sekä rauha.
youtube.com/@juhamikkonen
juhamikkonen.blogspot.fi

Aloituksia

60

Kommenttia

833

  1. En ole kuullut minäkään että olisi tulossa, Pasi Turunen kirjoitti hänestä aika kipakasti. Oli kävimäärät niin pieniä viime kerralla sen johdota, että uhkaili Turusta Jumalan vihalla ja rangaistuksella. Turunen kuuluu muuten vapikseen, vaikka puuhaa enimmäkseen siellä Mellerin kerhossa. Tykkään Pasista aika paljon, ihan samaa en voi Leosta sanoa. Mutta kyllä se Herzog tosiaan joitakin vapaaseurakuntia ainakin sillä eka reissulla kiersi. Kuulin eräästä seurakunnasta että oli aiheuttanut sen verran hämminkiä vierailu että pitivät purkukeskustelun asiasta. Ainakaan siihen seurakuntaan ei varmaan ole enää asiaa hänellä.

    Olen samaa mieltä että on kaksijakoinen asia. Melkein kaikilla asioilla on hyviä ja vähemmän hyviä puolia. Vaikka meillä ei ole vapiksessa niin selkeitä opillisia linjauksia, kuin ehkä joskus toivoisi, niin SVK:ssa on toisaalta tilaa, mistä itse tykkään tosi paljon. Näkisin että tulevaisuutta on tällä kirkkokunnalla kyllä Suomessa, vaikka toki haasteita on myös paljon.
  2. Toivottavasti helpottaa, jos saa purkaa sydäntään. Ikävä kuulla, jos on näin kielteisiä kokemuksia mitä kommenttien perusteella saa kuvaa. Vaikka itselläni on hyvin erilainen kokemus, niin en halua mitätöidä kenenkään kokemusta.

    Tiedän hieman näistä parista avioerosta viime ajoilta, mutta en halua niistä puhua juuri sen enempää. Kyse on ystävistäni. Heidän asioistaan ja yksityisyydestään. Yleisesti sanon, että avioerot on varmasti aina kipeitä. Sen sanon kyllä, että Simoa ei kannattaisi niistä kuitenkaan syyttää. En oikein usko, että näille ystävilleni tulisi edes mieleen sellainen.

    Tuosta jaottelusta. Opistolla on pienet resurssit. Opettajia on aika vähän ja he ovat aika tiukilla kun työtä on paljon. Varmasti olisi parempi, että opiskelijoita huomioitaisiin enemmän. Kyllä opettajat pyrkivät sen ajan ja resurssien puitteissa mitä heillä on keskustelemaan ja tukemaan. Ja opiskelijat tukevat myös toisiaan. Ihan hyvä henki on minusta opiskelijoiden kanssa ollut, sen minkä neljä vuotta olin.

    Noista piireistä. On totta, että Suomen vapaakirkko on pieni kirkkokunta. Jäseniä on vähän yli 14 000. Pienillä liikkeillä on joskus se vaara, että ollaan liikaa oman liikkeen parissa. Eräskin nuori nainen sanoi minulle, että on "kasvanut pumpulissa". Suomen vapaakirkko ei kuitenkaan ole lahko, vaan kirkko. Näin sanoi mm. edesmennyt ekumeniikan prfessori Seppo A. Teinonen Helsingin yliopistolta. Teemme kyllä yhteistyötä muiden kirkkojen kanssa Suomessa, sekä myös yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Toivoisin kyllä, että vuorovaikutusta muuhun yhteiskuntaan ja muihin kirkkoihin olisi vieläkin enemmän.
  3. Jos jotain opin Suomen teologisella opistolla, niin ainakin sen, että Suomen vapaakirkolla ei ole kirjoitettua dogmatiikkaa tai laajaa tunnustuskirjaa. Jokainen seurakunta on omanlaisensa ja monenlaisia ovat seurakuntalaisetkin. Tietysti on tiettyjä yhteisiä asioita, joihin mm. tunnustus ja yhteiskuntajärjestys velvoittaa. Yhdessä sitten keskustellaan ja sovitaan asioista. Raamattua Vapaakirkossa pidetään suuressa arvossa. Vapaakirkon virallinen kanta on se, että Raamatun mukaan kristityn ei tule harrastaa avioliiton ulkopuolista seksiä, oli homo tai hetero.

    Jatkan vielä, että en todellakaan menetä yöuniani sen takia, että Suomessa on homoja. En ole kieltämässä homojen suhteita. Toivon, että luterilainen kirkko ei hyväksyisi Suomessa homojen vihkimistä, mutta se on luterilaisten oma päätös. Vapaakirkossa siihen ei olla menossa. Jos oltaisiin, niin oltaisiin jo sen verran liberalisoiduttu, että joutuisin itsekin miettimään uutta hengellistä kotia. Homoseksi ei ole kuitenkaan käsittääkseni sen kummempi synti kuin aviorikoskaan. Ainakin jos katsellaan Raamatun tekstejä, niin tällaista vaikutelmaa saa tiettyjen tekstien äärellä. Kristityn tulee Raamatun mukaisesti kilvoitella että harrastaisi petipuuhia vain aviovuoteessa aviopuolisonsa kanssa. Minusta homoja tulisi rakastaa ihmisinä ja heille kertoa evankeliumia, kohdella niin kuin muitakin ihmisiä. Itsekin olemme syntisiä.

    Markus ei ole tehnyt uutta Raamatun käännöstä, se on ihan älyttömän iso urakka sellainen. Toki hän on kääntänyt hepreasta ja kreikasta raamatuntekstejä suomeksi (ja aivan varmasti myös englanniksi opinnoissaan). Sitä kääntämistä harjoittelimme jo Suomen teologisella opistolla kun alkukieliä luimme. Suomenkielinen käännös on käännös, alkuteksti on alkuteksti. Markus osaa hyvin alkukieliä ja minusta on viisasta kuunnella sellaisia ihmisiä, varsinkin jos ei itse ole ollut mahdollisuutta tutustua Raamatun kieliin.

    Torontolaisuutta vapaakirkossa ei lopulta hyväksytty, mutta se johti jakaantumisiin joillakin paikkakunnilla ja syntyi City-seurakuntia. Olen samaa mieltä, että se ei ollut hyvä asia. Vineyard-liikkeen Toronton seurakunnan touhu oli niin villiä että Vineyardkin lopulta erotti kyseisen seurakunnan. Voisin lisätä tähän, että näin lähiaikoina David Herzog sai kiertää joissakin vapaaseurakunnissa ja opettaa diipadaapaa. Kyllä olisi minustakin parannettavaa siinä, että ketkä saa julistaa ja opettaa seurakunnissa.

    Tuosta uudesta luomakunnasta voi lukea vaikka Johanneksen ilmestyksen luvuista 20-22. Ajatus ei ole suinkaan uusi oppi, vaan ihan Raamatun teksteistä nouseva käsitys. "Minä näin uudet taivaat ja uuden maan." Taivaallinen Jerusalem laskeutui alas taivaasta maan päälle. Taivas ja maa yhdistyivät näyssä ja Jumala asui kansansa keskellä.

    Kristinuskossa korostetaan ruumiin ylösnousemusta, platonilaisuudessa sielun kuolemattomuutta. Platonilaisuus on vaikuttanut lännen kirkkoon, idän ortodoksisuuteen ei niinkään paljon. Meillä on ajatus, että kun kuolen niin sielu menee taivaaseen. Raamattu puhuu kuitenkin ylösnousemuksesta, viimeisestä tuomiosta, kadotuksesta ja uudesta luomakunnasta. Voi hyvinkin olla että sielu odottaa välitilassa ylösnousemusta Jumalan läsnäolossa, mutta tämä välitila, missä ihmisellä ei ole ruumista, ei ole ihmisen lopullinen tila.

    Vielä tuosta haureudesta, niin totesin että vapaakirkossa on jäseniä jotka elävät avoliitossa ja että on avioeroja ja uudelleenavioitumisia. Se vain on niin. Niin on helluntaiseurakunnissakin, olen siitä lukenut mm. Ristin Voitosta ja olen ollut jäsenenäkin hellareilla ja tiedän. Toivon että heitäkin rakastetaan ja tuetaan molemmissa liikkeissä ja muuallakin, niin kuin varmaan ainakin jossain määrin tehdäänkin. Kuitenkin Raamatussa ei avoliittoa hyväksytä, eikä oikein käsittääkseni uudelleen avioitumistakaan puolison eläessä, toki tästä jälkimmäisestä on jonkinverran eriäviä tulkintoja. On käsittääkseni kuitenkin kyse asiasta, jossa tarvitaan anteeksiantamusta.

    Vapaakirkon työntekijä voi kieltäytyä omantunnonsyistä vihkimästä eronneita. Osa vihkii. En halua tuomita ketään ihmistä valinnoistaan, siihen minulla ei ole myöskään oikeutta eikä valtaa. Jumala tuomitsee lopulta minut ja koko ihmiskunnan.
  4. Hyviä ajatuksia Mohikaanilla! Helluntailiike on jakautunut maailmalla ja Suomessakin useamman kerran. Minusta on harmi jos tuhlataan ruutia keskinäiseen vääntöön. Muutosvastarintaa on ollut monta kertaa ennenkin Suomen helluntaiherätyksessä kun on jotain uutta tehty. Toivottavasti tuo sopu mistä puhuit toteutuisi paremmin tulevaisuudessa. Kristuksen seurakunta on yksi, kaikki uudestisyntyneet kuuluvat siihen.

    Jouko Ruohomäki, entinen Ison Kirjan rehtori, piti työssään raskaimpana asiatonta palautetta mitä toisinaan tuli kentältä. Koulutusvastaisuus oli hänen mukaansa peruja Lewi Pethruksen kirkollistumisen vastaisuudesta, mistä on ollut sitten haittaa myöhemmin erityisesti lähetyskentillä. Uskon että helluntailaiset ovat tehneet paljon hyvää työtä Suomessa ja maailmalla. Evankeliointi, lähetys, diakonia, sielunhoito jne. Kaikkeen Jumalan työhön seurakunnassa ja seurakunnan kautta sekoittuu varmaan jossain määrin ihmisen oma ajatus ja langenneisuus.

    Kaikissa kirkoissa on omat vikansa. Jos ei koe helluntaiseurakuntaa omakseen, voi varmaan vaihtaa kirkkokuntaa jos niin kokee. Täydellisiä seurakuntalaisia on vasta Jeesuksen luona. Mihin tahansa kirkkokuntaan on helppo pettyä. Aina ei vaihtamalla parane, vaikka joskus voi löytää kodin jostain muualta kuin sieltä missä on kasvanut. Yksin ei kannata jäädä. Itse tulin luterilaisena nuorena uskoon helluntaisrk:n nuortenillassa ja liityin helluntaihin vaikka olin edelleen ev. lut. kirkon jutuissakin mukana. Nykyisin olen vapaakirkossa. Minusta ei ole kyse siitä mikä on paras kirkkokunta tai herätysliike, vaan mihin kokee Jumalan johdatusta, minkä kokee itselleen sopivaksi kodiksi ja missä voi palvella lahjoillaan toisia.
  5. Toki on tutkijoita jotka ajoittavat Tuomaksen evankeliumin 50-luvulle, kuten Jeesus seminaari. He ovat kuitenkin vähemmistössä enkä pidä heidän lähestymistapaansa kovin onnistuneena. Kyseessä ei ole apostoli Tuomaksen kirjoitus, vaan pseudonyymi kirjoitus. Hekin, jotka ajoittavat kirjoituksen ensimmäiselle vuosisadalle, yleensä myöntävät, että sitä on toimitettu myöhemmin.