jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Tuen määrä hieman vaihtelee eri puolilla Suomea, mutta tässäpä esimerkki C4-alueelta, tilalta, jonka viljelyala on 29,6 ha ja eläinyksiköitä on 25,1 kpl, vuodelta 2013: (Lähde: MTT-Taloustohtori)

    CAP-tuet 9.310 €
    LFA-tuki 5.400 €
    Ympäristötuki 3.070 €
    Kansalliset tuet 39.600 €
    Muut tuet 2.120 €
    Investointiavustus 3.070 €

    TUET YHTEENSÄ 62.600 €

    Pelkästään omista verorahoistamme maksettu suora kansallinen tuki on suurudeltaan 63 % tukien kokonaismäärästä, mutta kun siihen lisätään Suomen osuus ympäristötuesta on n. 70 % (2.150 €) ja LFA -tuesta n. 72 % (3.900€), niin jo tässä vaiheessa oma, kansallinen osuutemme onkin peräti 73 %.

    Toistaen: Tämän esimerkkinä olevan tukijussin suorasta tuesta on silkkaa kansallista, omista verovaroistamme, omalla päätöksellämme maksettavaa tukea peräti 45.700 €.

    Muun EU:n alueella kansallisia tukia ei makseta juuri lainkaan. Suomalainen tukijussi saa tukea liki nelinkertaisen määrän verrattuna muihin EU-alueilla toimiviin viljelijöihin.

    Kuitenkaan tässä ei ole vielä kaikki. Rouhean 45.700 € tukipotin lisäksi esimerkkinämme oleva tukijussi kuittaillee n. 5.000 € edestä lomailurahoja, maksattanee valtiolla tapaturmakorvauksiaan ja repii vielä ennenaikaiselle eläkkeelle jäädessään valtiolta luopumistukea vuosikausia.

    Yleisesti väitetään maataloustukien olevan kuluttajatukea. Se ei pidä paikkaansa. Se on suuri valhe, minkä jokainen voi todeta ruokakaupassa käydessään. Lähes poikeuksetta on ulkomainen hyödyke hinnaltaan edullisempaa kuin megalomaanisen maataloustuen avulla tuotettu kotimainen.

    Maatalouden kansallinen tuki on tarpeeton kiviriippa suomalaiselle veronmaksajalle. Se tulisi lakkauttaa mitä pikimmin.
  2. Tästä voidaan päätellä:

    1) MTK Häme kirjoitti ja julkaisi tiedotteensa 11.7.2015 ja kuvasi tapahtumaa sanalla 'eläinsuojelurikkomus’ (Sanan käyttö on todennettu google-haun linkkiesittelyssä)

    2) ESS:n toimittaja lainasi 13.7. MTK Häme -tiedotetta artikkeliinsa

    3) ESS julkaisi artikkelin 14.7.2015 (kuvaavana sanana eläinsuojelurikkomus)

    4) jopa_vain hämmästeli MTK:n tapaa vähätellä törkeää eläinsuojelurikosta SUOMI24:ssä

    5) MTK korjasi 14.7.2015 illalla tiedotettaan

    Muuten, arvoisa nimimerkki 'logikka-kateissa', kysy vain, jos et jotakin ymmärrä. Tapasi kirjoittaa alkeellisesti 'logikka' tarkoittaessasi sanaa 'logiikka' paljastaa sivistystasosi, joten ei ole pelkoa, että typeränkään kysymyksen esittäminen enää sen enempää uskottavuuttasi vähentäisi.
  3. 'Siis MTK,n tiedote kertoo "MTK Hämeen puheenjohtaja Arto Laine pitää asiaa valitettavana ja toteaa, että eläinsuojelurikos ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa."' -eläinsuojelurikos


    Nyt on asiasta liikkeellä kahdenlaista ilimoo.

    En tietenkään väitä, että tuossa MTK Häme- tiedotteessa olisi vielä eilen aamupäivällä lukenut sana "eläinsuojelurikkomus" sanan "eläinsuojelurikos" paikalla. Enpä tietenkään.

    En siltikään väitä, että tuossa MTK Häme- tiedotteessa olisi vielä eilen aamupäivällä lukenut sana "eläinsuojelurikkomus" sanan "eläinsuojelurikos" paikalla, vaikka seuraavalla tavalla itse kukin voi todeta, että ihan tuulesta temmattu tuo "eläinsuojelurikkomus" sana ko. tiedotteen yhteydessä ei ole.

    Tehkää google-haku sanayhdistelmällä: "MTK Hämeen puheenjohtaja Arto Laine". Ainakin itselläni nousi ensimmäiseksi hitiksi tämä linkki:

    "MTK Häme
    www.mtk.fi/hame
    MTK Hämeen puheenjohtaja Arto Laine pitää asiaa valitettavana ja toteaa, että eläinsuojelurikkomus ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa. Eläinten ..."

    Huommaattehan: sieltähän nousi sana "eläinsuojelurikkomus" linkin selitteeseen, ei sana
    "eläinsuojelurikos". Linkin taakse liittyvästä tiedotteesta löytyy nykyisellään sana on "eläinsuojelurikos". Mutta eilen aamulla taisi tilanne olla toinen.

    http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/07/14/sysmalainen-sivuun-mtk-hameen-johtoryhmasta--toiminta-ei-hyvaksyttavaa-missaan-olosuhteissa

    Loppujen lopuksi väitän, että ainakin ylle uudelleen linkittämässäni ESS:n artikkelissa väitetään MTK Hämeen puheenjohtaja Arto Laineen käyttäneen sanaa: "eläinsuojelurikkomus".

    Lainaus ESS:n artikkelista: "- Eläinsuojelurikkomus ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa. Eläinten hyvinvointi on suomalaisen ruoantuotannon kilpailuvaltti nyt ja tulevaisuudessa, sanoo MTK Hämeen puheenjohtaja Arto Laine verkkosivulla julkaistussa tiedotteessa."

    Mielihyvin pistän merkille, että taisi MTK - ihan vain pikkuisen avustettuna - ymmärtää, että törkeästä rikoksesta ei voi todellakaan käyttää synonyymina sanaa rikkomus. Sellainen siloittelu ja rikoksen vähättely ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa.
  4. Jotta MTK saisi vähääkään uskottavuutta sen kaltaisille mielikuvituksellisille propagandatörähdyksilleen mitä "Eläinten hyvinvointi on suomalaisen ruoantuotannon kilpailuvaltti nyt ja tulevaisuudessa." paradoksaalisesti edustaa, olisi ehdottoman välttämätöntä kyetä puuttumaan eläinsuojelurikoksiin jäsenkunnan sisäisenä valvontana paljon ennen kuin asia tulee edes poliisiviranomaisten tietoon.

    Tällaiseen ennalta ehkäisevään toimintaan MTK on kuitenkin kykenemätön. Ei riitä kompetenssi, joten on odotettava sitten raastuvan oikeuden päätöstä ennen kuin itse uskalletaan toimia. Tämän tapainen menettely viestii melkoisen peittelemättömästi jäsenistölle, että lakia ei tarvitse noudattaa, mutta kiinnikään ei saa jäädä.

    Ihmetystä herättää myös MTK:n tapa vähätellä tapahtuneita rikoksia. Kun tässä Sysmän tapauksessa poliisi ja oikeuslaitos totesivat kysymyksessä olleen t ö r k e ä eläinsuojelurikos, käyttää MTK-Hämeen tiedotteessaan sordiinoa eläinsuojelu r i k k o m u s.
  5. "Kun terveydenhoito, koulutus, maanpuoluoludtus, palo ja pelastustoimi sekä jätjestyksen ylläpito ja ruoka saa yhteiskunnan vetovaroja niin mitä siitä voi päätellä." - kertokaapa

    Tuossä listauksessaan nimimerkki "kertokaapa" tuo aluksi hyvin esiin, että hän melkein ymmärtääkin jotakin yhteiskunnan rakenteesta. Liittäessään kuitenkin maataloustuotannon niihin tehtäviin, jotka länsimaissa koetaan yhteisesti tuotettavaksi ja maksettavaksi, hän asemoi itsensä halpahintaiseksi propagandistiksi ja surullisen hahmon ritariksi.

    Jo pelkästään länsimaiden vertailu kertoo sen, että yleensä kaikkialla on terveydenhoito, maanpuolustus, palo- ja pelastustoimi sekä järjestyksen ylläpito määritelty yhteisesti hoidettaviksi toimiksi. Myös koulutus enimmäkseen, vaikka siinä eroja löytyykin.

    Sen sijaan maatalous ei yleisesti ottaen kuulu massiivisesti verovaroin hoidettavaksi missään muualla kuin Suomessa. EU:ssa tosin on vielä toistaiseksi jonkin verran tukea, mutta sen on määrä hiljalleen loppua. Muunmuassa ALDE -puolue johon myös Suomen Keskusta mepit kuuluvat on ottanut vaaliangendalleen tukien poistamisen.

    Suomessa kansallinen tuki on 60 % ja EU:lta saatava tuki 40 %. Tästä verovarojen tuhlauksesta voimme päätellä, että kyetäkseen nostamaan EU:n tuen, tarvitsee suomalainen tukijussi tuen nostantatukena
    kansallista tukea puolitoistakertaisen määrän EU-tukeen nähden. Siinä se on kompetenssivajeisuuden syvä ydin.

    Täysin vailla häpyä alentaa ahne, suomalainen talonpoika itsensä nöyristellen loiseksi, parasiitiksi,
    kansakunnan kiviriipaksi joikaamallla:

    "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaaa. Aaah!"
  6. Kyllä tämä sillä tavalla talonpoikain kontolle päätyy, että se laatu - jos sitä olisi - olisi heidän tuottamaa.

    Jos suomalainen maataloustuotanto tuottaisi sillä tavoin laadultaan ylivertaisia alkuhyödykkeitä, mitä he jatkuvalla syötöllä räävittömästi toitottavat tekevänsä, toki elintarviketeollisuus ja julkkiskokit olisivat haukkana siitä tehtyä ruokaa maailmalla markkinoimassa.

    Loppupeleissä suomalaisten elintarvikkeiden laatu ei kuitenkaan taida olla edes keskinkertaista. Valiokin joutuu 'jalostamaan' nyt suuren osan raaka-aineestaan maitojauheeksi, kun ei edes melamiininmaidon luvattuun maahan Kiinaan kelpaa juustoina tai muunakaan korkeampana jalosteena.

    Milanon maailmannäyttelyn tapaisen tapahtuman luulisi olevan niin tärkeä ja niin helppo uusien asiakkaiden hankintapaikka, että luulisi siellä Valion ja suomalaisten lihatalojen olevan ihan omaan piikkiinsä, ilman että tarvitsisi valtiota olla apuun huutamassa. Mutta kun heillä on tarkka tuntemus ja käsitys suomalaisen maataloustuotannon kykenemättömyydestä todelliseen laatuun, on tietysti ymmärrettävää ja viisasta, että he pysyttelevät hiljaa kotinurkissa soitelle sotaan lähtemisen asemesta.

    Valion on maitotilallisten täysin omistama yritys. Samoin niin Atrian kuin HKScanin osake-enemmistö ja määräysvalta ovat viljelijöiden hallussa.
  7. Kyseistä määritystä ei todellakaan tehnyt "olli Rhen" (kuka hän muuten on?).

    Sen sijaan Olli Rehn (Suomen Keskusta) toimeenpannessaan edellisen hallituksen suunnitelman tulee nuo rajat piirtäneeksi. Vielä ennen vaaleja Rehn oli vastustavalla kannalla Fennovoiman suhteen, joten tapauksessa slogan "Kepu pettää aina" on taas enemmän kuin totta. Olisikohan niin, että jos oikein tiukoille menisi, niin Rehn tulkitsisi jopa Venäjän olevan osa kotimaata. No, saattaahan hän vielä senkin tehdä. Paavo Väyrysellehän Venäjä on kelvannut aina asiassa kuina asiassa.

    Mielenkiintoista oli vastauksia lukiessa havaita, että avauksen pääpointtia: EU- ja ETA-alueen määrittämistä koitmaaksi myös elintarvkkeiden suhteen, ei kukaan laittanut ehdolle. Hyvä niin.
  8. "No mihin sitten maataloustuet pitäisi mennä kuin tuotantopanosten hankintaan." -kerromeille

    Lähtökohtaisesti ei tietysti mihinkään, koska maataloustukiaisia ei pitäisi kerta kaikkiaan maksaa senttiäkään. Ne ovat hirvittävä ja turha kiviriippa yhteiskunnallemme.

    Tällä hetkellä tukiaiset suureksi osaksi menevät Suomessa uotantopanoksen hankintaan y l i h i n n a l l a, mikä johtuu toisaalta talonpojan ikiaikaisesta ahneudesta ja toisaalta syvästä kompetenssin puutteesta hankintatoimen alalla. Kolmantena vaihtoehtona tulee kysymykseen vähämielisyys, jota sitäkin varmasti talonpoikain joukossa esiintyy. Talonpojan kuviteltu itsellisyys yhdistettynä vähämielisyyteen on tuhoisa yhdistelmä kansakunnan kannalta.

    Jokainen voi ruokakaupassa käydessään todeta ulkoa tuodun elintarvikkeen olevan usein reilustikin edullisempaa kuin Suomessa tuotettu. Yhtenä tekijänä tähän on varmastikin se, että ulkomailta löytyy talonpojista osaajia myös tuotantopanosten ostajina. Kun osaavat ostaa edullisesti, osaavat myös myydä edullisesti.

    Hyvänä esimerkkinä siitä, miten suomalaista talonpoikaa höynäytetään tuotantopanoskaupoissa, on väkilannoitteiden hinnan kehitys parin vuoden takaa. Kun muualla Euroopassa väkilannotteiden hinnat laskivat kymmeniä prosentteja, ne vastaavasti Suomessa nousivat 30 %. Mutta mikäs se oli tukijussin tukiaisrahoilla ostellessa, maksoi mitä maksoi.
  9. "Maataloustukien rahavirroista iso osa ohjautuu tuotantopanosten, koneiden ja lannoitteiden valmistajille sekä tuotteiden jalostajille ja jakelijoille."
    - Rea Peltola MaaseudunTulevaisuus 26.5.2015

    Ei mene maataloustukiaiset kuluttajan ruokaa halpuuttamaan. Ei tosiaankaan. Peltola tietää.
  10. "Jos tuo 10% jotka nyt omistavat pelloista ja eläimistä 90%, ostaisi sen 10% osuuden niiltä 90% osalta viljelijöistä" - numeraalista-tietoa

    Tässä on nimimerkillä 'numeraalista-tietoa' kognitiivisesta dissonanssista johtuva ajatusvirhe.

    Ei se, että "10 % viljelöistä t u o t t a a 90 % maataloustuotoksesta" tarkoita sitä, että he omistaisivat 90 % pelloista tai maatalouden käyttöomaisuudesta. Ei todellakaan. Nimimerkiltä jää ymmärtämättä, että toiset vain ovat tuotannossaan tehokkaimpia kuin toiset, ja hallitsevat ammattinsa kokonaisvaltaisesti, mukaan luettuna hankintatoimi, myynti ja markkinointi.

    Suomalaiseen ruuan tuotantoon ei edes tarvita kaikkia niitä 2,2 mrd peltohehtaaria, jotka nyt ovat viljelyksessä. Ja vähemmällä lypsylehmäluvullakin pärjätään.
  11. ”MELAa ei nyt vaan lakkauteta.” – perustuslaki

    Niin, kuten nimimerkki ’perustuslaki’ hetikin tuon edelle lainaamani mielipiteensä esitettyään briljantisti hoksasi, MELA voidaan kuin voidaankin lakkauttaa ja esitti jopa kaksi vaihtoehtoista tapaa, kunka sen voi tehdä. Varmaankin ’perustuslaki’ –nimimerkin mielestä on asioista oltava aina samaan aikaan puolesta ja vastaan. Tyypillistä kepulaista kaksilla raiteilla ajamista.

    Käytännössä MELA on niin heikoissa kantimissa, että ei sitä tarvitsisi edes lakkauttaa, vaan se loppuisi ihan omine aikoineen.

    Tarvitsee vain muuttaa MyEL –lakia siten, että MYEL-vakuutus ei ole pakollinen. Käsittääkseni tuo muutos voidaan jopa tehdä ilman perustuslain säätämisjärjestystä. Välittömänä seurauksena muutoksesta olisi, että nykyiset aktiivit MyEL-vakuutetut irtisanoutuisivat heti MyEL:sta, jolloin MELAn vakuutusmaksutulo nollautuisi. Kun MELA ei ole koko olemassa olonsa aikana kyennyt kerryttämään puskurirahastoa, sen toiminta hiipuisi pois alle kahdessa kuukaudessa yksinkertaisesti rahapulaan.

    Todellisuudessa MELAn lakkauttamiseen ei tarvita edes minkään laista lain muutosta. Nuo jäljelle jäävät 10 % viljelijöistä tulevat perustamaan toimintansa yhtiömuotoiseen liikeyritykseen, jolloin he pystyvät hoitamaan eläkeasiansa vallan mainiosti TyEL.n kautta.

    Ihan hetkessä, parissa kolmessa vuodessa edellä kuvaamani muutos ei ole mahdollinen. Niinpä saattaa lopulta käydä niin, että tässä hirmuisessa taloudellisessa ahdingossa, missä maamme on, jo nykyinen keskustavetoinen Sipilän hallitus, yhtenä monista hätäratkaisuista,
    jlakkauttaa kuin lakkauttaakin MyEL:n, ja saa siten kertalinttuulla -ihan piilivinkana - valtiolle säästöä vähintäänkin 500 M€ vuosittain.
  12. Tuskin jäljelle jäävä 10 % parhaimmisto on kiinnostunut palkkaamaan ennen lopettamistaan osa-aikaisena viljelijöinä toimineita. Eikähän se tietysti onnistuisi siksikään, kun heillä on jo se oma palkkatyönsä.

    Kirjoitin aiemmin, että 10 % parhaimmisto rekrytoisi s u u r e n o s an kompetenssivajeensa takia lopettaneita, työttömäksi ajautuneita viljelijöitä. Nyt korjaan arviotani siten, että rekrytoisi joitakuita, koska ei heillä tule olemaan tarvetta suurelle joukolle palkkarenkejä, eihän heidän volyyminsa loppujen lopuksi kasva juurikaan.

    Maatalouden tervehdyttämisohjelma sietää kuitenkin hyvin suuremmankin jouko työttömyyden kuin 20.000 henkilön. Vaikka työttömäksi jäisi 60.000 henkilöä, se lisäisi työmarkkinatukikustannuksia vain 432 milj. euron edestä. Ja sehän on vain vajaat yhdeksän prosenttia 5.000 M€, minkä tervehdyttämisohjelman toteuttaminen säästäisi valtion varoja.

    Tervehdyttämisohjelma tuotot koostuvat suoran maataloustuen lakkauttamisesta, viljelijöiden lomarahan lakkauttamisesta, MELA:n lopettamisesta ja viljelijäeläkeläisten siirtämisestä kansaneläkkeen piiriin, maatalouden investointitukien lakkauttamisesta ja ProAgrian rahoittamisen lopettamiseta.

    Maataloussektorin lainakanta on nykyisellään n. 6,8 miljardia euroa. Talletuspankkien kokonaislainakanta on n. 155 miljardia euroa. Tervehdyttämisohjelman vuoksi merkittävä osa maatilojen lainoista saattaa jäädä pankkien luottotappioksi, mutta ne eivät ajaudu sen vuoksi mihinkään kriisiin. Onhan tuo maatilojen lainakannan osuus kokonaislainakannasta pelkästään alle 4,4 prosenttia.
  13. Kyllä se aivan yleismaailmallinen totuus on, että kun maataloustuet lakkautetaan kokonaan, valtio siinä säästää 100 % maataloustukien määrästä.

    Kun 90 % maatiloista lopettaa toimintansa siitä tietysti koituu valtiolle joitakin kustannuksia, mutta toki säästöjäkin. Jo edellä mainitun maataloustuen lisäksi säästöä kertyy vuosittain siitä, että MyEL-eläkekorvaukset, joista nykyisellään kertyy jo lähes miljardin rasite vuosittain, alenevat merkittävästi, kun viljelijäeläkeläiset siirretään kansaneläkkeen piiriin.

    Työmarkkinatuelle repsahtavien määrää tällainen suuri kansakunnan tervehdyttäminen jonkin verran kasvattaa. Tosin viipeellä, koska toimintansa lakkauttavien viljelijöiden on ensin myytävä pois käyttöomaisuutensa saavuttaakseen työmarkkinatukikelpoisuuden. Toisaalta viljelijöistä toimntaansa jatkava 10 % parhaimmisto rekrytoinee työväekseen suuren osan lopettaneista viljelijöistä. Soveliaan työnjohdon alaisena ja ohjannassa heitä kyetään edelleen käyttämään alan töissä, vaikka heidän kompetenssinsa ei itsenäiseen tilanpitoon enää riitäkään.

    Elintarviketeollisuudesta ja logistiikasta tuskin työttömiä hirveästi kertyisi. Tuo 10 % parhaimmisto kun on tähänkin asti tuottanut suurimman osan ETL:n tarvitsemasta alkutuotannosta.

    Maataloudelle välituotepanosta tuottaneeta traktori- ja väkilantakauppiaat yms.
    joutuisivat saneeraamaan väkeä pois jonkin verran. Ei kuitenkaan yhteiskunnan kannalta merkittävästi.

    Kaiken kaikkiaan tästä tervehdyttämisoperaatiosta mahdollisesti syntyvä työttömyys olisi merkitykseltään ja kustannuksiltaan kohtalaisen vähäistä verrattuna saatuihin tuottoihin.

    Jos työmarkkinatukea maksettaisiin esimerkiksi 20.000 hengelle, se merkitsi valtiolle 144 milj. menoerää vuodessa. Kun tervehdyttämisestä saatavat tuotot ovat helposti 5.000 M€ vuodessa, niin tuollaisen kolmen prosentin lisäkustannuksen hyvin kestäisi.

    Työttömyyden lisääntyminen ei ole pitävä eikä pätevä peruste olla lakkauttamatta maataloustukiaisia.
  14. "Asian kannalta on kuitenkin olennaista paljonko valtio säästää jos tuo 90% viljelijöistä lopettaa tuotannon. Minusta jopa antaa tuossa ymmärtää että myös 90% valtio säästäisi maataloustukien maksuissa." - niiinpäniiin

    On olemassa joukko ihmisiä, jotka menevät täysin sekaisin, kun heille esitetään numeraalista tietoa esimerkiksi tavalla '90 %'. Nimimerkki "niiinpäniiin" on ilmiöstä vallan mainio esimerkki. Hänen käsityskykynsä, jos sitä nyt lainkaan oikeasti koskaan on ilmennytkään, katoaa, eikä hän voi ymmärtää sanomaani, että kun tuet lakkautetaan, se tapahtuu kaikilta, mistä jo hyvinkin vähällä älyllä varustettu tajuaa, että kun tuet lakkautetaan, niiden määrä on sen jälkeen nolla euroa ja valtio säästää kuin säästääkin 100 %.

    Taitaa olla nimimerkin tapauksessa kysymys jostakin vakavammasta psyyken häiriöstä kuin pelkkä kognitiivinen dissonanssi.
  15. Siitä, missä suhteessa ja paljonko kukakin saa tänä päivänä tukea, on tämän keskustelun yhteydessä turha väitellä tai linkitellä tai todistella.

    Tämä keskustelun päämäärä avauksen osalta on, että tuet lakkautetaan kokonaan.

    Eli sille 10 % parhaimmistolle, joka jää maataloutta harjoittamaan, ei sillekään tulla maksamaan senttiäkään kansallista tukea. EU-tuki loppuu ennen pitää joka tapauksessa ja kaikilta.

    En ole missään esittänyt, että MTK olisi missään väittänyt virallisesti tukien lakkauttamisen aiheuttavan kuluttajahinnan kaksinkertaistumisen. MTK:n täysin omistaman MaaseudunTulevaisuus -nimisen järjestölehden sivuilla olevassa kirjoituksessa sellaista kylläkin väitettiin, kuten olen avauksessa selkeästi todennut.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/maataloustuki-on-kuluttajan-tuki-1.124355
  16. Missään tapauksessa ei ole siunauksellista eikä kansakunnan edun mukaista maksaa tukiaisia myöskään enää sille parhaalle 10 % viljelijöistä, silloin kun yhteiskunnan tukien lakkauttamisest ja muut saneeraustoimet alkavat koskea riippakivenä ja turhan verotaakkana vähäisellä kompetenssila amatöörimäiseti puuhastelevia viljelijöitä.

    Kyllä tuet ja eritoten kansallinen 1.100 M€ suuruinen tuki on lakkautettava kerralla kaikilta.

    En myöskään usko, että tämä jäljelle jäävä 10 % osuus viljelijöistä olisi tukia edes vaatimassa. Jo nykyisin näkyy -joskin harvakseltaan - kirjoituksia, joissa maataloustuottajain parhaimmisto suhtautuu tukiin kriittisesti ja jopa vaatii niiden lopettamista.
  17. "osa viljelijöistä on niin tiukoilla että rahaa on saatava vaikka vilja olisi miten halpaa tahansa" - jopasarkapuntithei

    Tuohon yllä olevaan lainaukseen kiteytyy suomalaisen maatalouspolitiikan tragikoomisuus, tukivetoisuus ja tosiasioiden kiertely pahimmillaan.

    Juuri näiden persaukisten viljelijöiden, joilla ei ole kompetenssia, mutta ei myöskään muitakaan resursseja harjoittaa toimintaa omin voimin ja itsenäisesti, takia haaskataan maataloustukiaisina yhteiskunnan rahaa vuosittain neljä (4) miljardia euroa.

    Ruokahuollon kannalta he ovat tarpeeton joukko ja turha riippakivi yhteiskunnalle, koska 90 % tarvittavasta ruuan kotimaisesta alkutuotannosta pystytään tuottaamaan pelkästään niiden maataloustuottajien toimin, jotka edustavat 10 % koko alan toimijoista, ja jotka tulevat taatusti pärjäämään ilman tuen murentakaan.

    Ei meidän yhteiskunnalla oikein ole varaa maksella maataloustukiaisiksi verhoiltua, ylisuurta sosiaalitukea sillä tavoin kuin nyt teemme. Tähän asiaan tulisi Juha Sipilän puuttua kaikella tarmokkuudellaan.

    KANSALLINEN MAATALOUSTUKI POIS! HETI!
  18. "Siis kuka ostaa viljaa päivän markkinahintaa korkeammalla hinnalla.
    Miksi ostaisi jos kerran voi ostaa päivän markkinahinnalla." - päivän-markkinahinta

    Lohduttoman ytimekkäästi osoittaa tuo ylle lainaamani kysymyksen asettelu kompetenssin t ä y d e l l i s t ä ja s y v ä ä puutetta myyntitoimen osalta.

    Ammattinsa hallitseva, markkinaa lukemaan kykenevä myyjä osaa ajoittaa transaktionsa sellaisen saumaan, jolloin tuo päivän markkinahinta huipussaan. Tämä tietysti edellyttää, että ei ole pakotettu myymään viljaansa heti hintaan mihin hyvänsä, kuten näyttää tekevän enemmistö viljelijöistä, jotka ovat täälläkin kyvyttömyttään eri puheenvuoroissa esitelleet, osaamatta edes vähäistä osaamistaan hävetä.

    Siis miksi kukaan myy viljaa päivän markkinahinnan ollessa alhaalla?
  19. "Kun vilja lähtee tilalta rekalla, mistä viljelijä voi sen painon tietää kun kun ostaja punnitsee viljan sen jälkeen kun se ensin on mennyt esipuhdistajan läpi. Ostaja myös määrittelee hehtolitrapainon, kosteuden, ja muut hintaan vaikuttavat tekijät." -jaaahaas

    Tämä lienee tällä hetkellä optimaalinen tapa toimia, mutta yksioikoisuudessaan ja kapeakatseisuudessaan nimimerkki 'jaahaas' ei kyenne käsittämään, että muitakin toimintatapoja viljansa myymiseksi toki on.
    Joku myyntitaidoiltaan nohevampi saattaa ostaa laboratoriomääritykset alihankintana ja huolehtii
    viljansa myynnin ja h i n n o i t t e l u n yms. itsenäisesti. Suurin osa suomen tukien turruttamista viljelijöistä ei toki kykene tällaiseen.

    "Sonnista maksetaan ruhosta, ilman päätä, sorkkia ja sisäelimiä jonka jälkeen teutastamon laboratorio tutkii että lihä täyttää vaatimukset elintarvikkeeksi." -jaaahaas

    Tämä on kompentenssiltaan ala-arvoisimpien (toki enemmistö tuottajista) lihantuottajien ainoa tapa toimia ja olla toisten armoilla, ja sitten itkeä tihrustaa. Väittäisinpä, että yhdessäkään aiemmin mainitsemistani lihatiloista näin avuttomasti vailla itsemääräämisoikeutta ei toimita.

    Maidontuotanto on nyky-Suomessa kaikkinen tukineen ja lisätukineen lähinnä kaikkea muuta kuin yritystoimintaa. Sosiaaliavusta siinä on kysymys niin pitkälle, ettei sitä kannata liiketoiminnan kannalta edes yrittää arvioida.
  20. "Miten viljelijä voi laittaa laskun viljan, maidon tai vaikkapa sonnin ostaneelle kaupalle, meijerille tai teurastamolle? Kertokaa" - Vastausta-odottava

    Tällä lähes absurdilla, tragikoomisella, itkun tuhruisin silmin tehdyllä kysymyksellään, kysyjä tulee auttamatta paljastaneeksi kompetenssinsa alhaisuuden, mitä tulee maatalousyrityksen liiketoimintaan kokonaisuutena.

    Ei ole hallussa hankintatoimi, ei markkinointi eikä myynti, puhumattakaan laskutuksesta ja muusta yrityksen taloushallinnosta. (Ja sitä sonnin kasvatuksenkin ammattitaitoa uskallan vahvasti epäillä.)

    Megalomaaniset maataloustukiaiset ovat johtaneet Suomessa siihen, että samanlaisia vänisijöitä kuin nimimerkki 'Vastausta-odottava' on enemmistö viljelijöistä. He eivät kykene oikeasti muuhun kuin
    mouruamaan lisää tukiaisia.

    Toki on ilahduttavia poikkeuksiakin, jotka eivät kysele, miten ja ketä laskuteaan ja millä rahalla ja miten sonnit kasvatetaan.

    Aivan varmasti sellaiset maatalousyritykset kuten esimerkiksi

    - Benjamin Lihatori,
    - Maatila-liha Meronen,
    - Katajan Liha,
    - Roinilan Aromiliha,

    muutamia mainitakseni, hallitsevat yrityksessään perustuotannon lisäksi niin hankintatoimen, markkinoinnin, myynnin kuin laskutuksenkin.
    21. 25 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt