jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Jos megalomaaniset maataloustukiaiset lakkautettaisiin, sillä olisi tuskin mitään vaikutusta kuluttajahintoihin. Tukijussien oman taloudellisen tietotoimiston Pellervon tutkija Perttu Pyykkönen totesi jo v. 2009, että vaikutus olisi korkeintaan viiden (5) prosentin luokkaa.

    Suomalaisen alkutuotannon osuus ruuan hinnasta on nykyään vain kymmenen (10) prosenttia, ellei jo allekin, joten mitenkään radikaalisti ei kuluttajahinta tule nousemaan, vaikka tuottajahinta kaksinkertaistuisi.

    Loppujen lopuksi on huomion arvoista, että olemme EU:n jäsen ja vapaassa markkinatilanteessa, jossa
    kotimainen alkutuotanto joutuu kilpailemaan EU-hinnoilla, mistä seuraa, että markkinnat määräävät hinnat. Tämä näkyy hyvin siinä, että v. 2009 elintarvikkeiden tuonti Suomeen oli alle kaksi miljardia euroa vuodessa, kun se nykyisellään ylittää jo hulppeasti neljän miljardin euron rajan.

    Maataloustukiaisten lakkauttamisesta koituisi ennenpitkää vuositasolla yli neljän miljardin säästö,
    minkä lisäksi liki viiden miljardin suuruinen välituotepanoksen tuonti alenisi voimakkaasti parantaen kauppatasettamme.
  2. Saattaa tietysti hyvinkin olla, että aloituksessa linkitetty, pöytyäläinen kasvinviljelijä on jäänyt vaille kansallisia tukia, mutta totuus kokonaisuudessaan, kaikki tukijussit huomioon ottaen, on sellainen, että myös pienemmät tilat saavat EU-tukien lisäksi myös rouheasti kansallista tukea. Asian voi itse kukin todentaa ajamalla tukierittelyn taloustohtori.fi -sivustolla.

    Ns. varsinaisen kansallisen suoran tuen lisäksi pöytyäläisen tuki-itku kohdistui myös investointitukiin.

    On aivan oikein, että näille pienimmille tiloille ei investointitukea anneta, koska siitä ei olisi seurauksena muu kuin se, että kohta ko. investointitukea saanut tila olisi vain mauruamassa lisää suoraa tukea, 'kun tuotantomiärät noussoo, mutta tuottajahinnat senkun vuan laskoovat, eikähän myö osata myyväkkään näitä tuotteitammu, niin jotta'

    "Maksakie tukaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah!"

    Kotimaamme taloudellisen ahdinkotilan helpottamiseksi olisi oikein suotavaa lakkauttaa kansallinen maataloustuki, määrältään 1.100.000.000 €, heti ensi vuoden alusta lukien.

    Kun on totta, että 10 % maanviljelijöistä tuottaa 90 % koko alkutuotannosta, ei olisi suurta haittaa, vaikka tämä parasiittiarmeija, mikä muodostuu lopuista, kokonaan lopettaisikin viljelypuuhastelunsa ja lakkaisi siten olemasta kansakunnan kiviriippana.
  3. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul115_SM2014.pdf

    Jalostamattomien maataloustuotteiden vienti on niin vähäistä, ettei sillä ole merkitystä missään suhteessa.

    Maatalouden tuottama arvonlisäys on vuosittain n. 1,3 miljardia euroa.

    Kun elintarviketeollisuuden bruttoarvo on luokkaa 11,3 mrd euroa, ja viennin
    osuus siitä 1,6 mird euroa, voimme laskea, että maataloustuottajien osuus elintarvikkeiden viennin arvosta on 1,6 / 11,3 * 1,3 = 184 milj. euroa.

    Kymmenessä vuodessa saamme maataloustuottajien ansiosta n. 1,8 mrd euroa, joten yli kymmenen vuotta menee tukijussilla puuhastellessa viennistä kokoon 2.000 M€.

    Lisäksi on otettava huomioon, että elintarviketeollisuus ja maatalous tarvitsevat vuosittain yhteensä 4.900 M€ suuruisen välituotepanoksen ulkoa tuotuna saadakseen tuotoksesensa tuotetuksi, joten viennillä ei kannata pahemmin kerskua, niin pahasti alijäämäiseksi tuo tuotu välituotepanso tilanteen tekee.
  4. Hyvin käy kauppa! Turun telakalla.

    http://www.hs.fi/talous/a1431053890864
  5. ”Laadusta ollaan valmiit maksamaan, mutta markkinoilla on nyt ylitarjonta, koska monessa muussakin maassa tuotanto ylittää kulutuksen. ” –Kunetvaantyhmätajua

    Tragikoomisen surkuhupaisaa on yllekopioitu paatos. Kaikessa absurdiudessaan eli mielipuolisuudessaan eli pähkähulluudessaan siinä mitä parahimmin todistetaan väite suomalaisen ruuan ylivertaisesta laadusta iljettäväksi valheeksi, edes itse asiaa ymmärtämättä.

    Tottahan toki ylivertainen laatu kävisi ylitarjonnasta huolimatta hyvin kaupaksi, jos sitä olisi. Sitä laatua nimittäin, mutta kun ei ole.

    Surkeita ovat suomalaisen tukijussin tuotokset niin laadultaan kuin määrältäänkin maailman mittakaavassa. Mutta mitäpä muuta tukiaisten turruttamalta debiili-idiootilta voisikaan odottaa.
  6. "Suomalaisille, euroopan halvimmille ja puhtaimmille maataloustuotteille löytyy aina ostaja ulkomailta." -eineonvaloja

    MTK-laisen törkypropagandan karmaisevimpia uhreja on yllä siteerattu herkkusieni alias nimimerkki "eineonvaloja", ei voi muuta sanoa.

    Herkkusienillehän on tyypillistä, että niitä kasvatetaan pimeässä ja heitetään aina silloin tällöin ravinnoksi ureaa niskaan.

    Kun Venäjä taannoin lakkasi hankkimasta 'Euroopan halvimpia ja puhtaimpia maataloustuotteita Suomesta' niin jopa vain syntyi hirveä parku ja vaikerrus talonpoikain keskuudessa, että "voe voe voe, kun nyt myö ei suaha näitä minnekään kaupaksi. Maksakieha lissää tukiaissia. Armahtakie. Antakkie rahhaa!"

    Eli sillekään vähäiselle määrää maataloustuotteita, mitä Venäjälle meni, ei löytynyt ulkomailta ostajaa.

    Väittämä "Suomalaisille, euroopan halvimmille ja puhtaimmille maataloustuotteille löytyy aina ostaja ulkomailta." ei ole yhtäpitävä totuuden kanssa.
  7. Kolmannen kerran jälkeen tulee vielä se neljäs kerta, kun selkänahastasi riivityillä veroeuroilla maksetaan tukijussille lomarahat, luopumistuet ja työeläkekorvaukset yhteensä jo nyt lähes miljardi euroa vuodessa.

    Ja korvissasi soi manku tää: "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaaah!"
  8. "Ei miissä ole mitään kieroa." -Niiiinpäniiin

    MyEL on voimassa oleva laki, se on totta. Onko kiero sitten oikea sana sitä kuvaamaan vai olisiko jopa parempi adjektiivi katala tai nythän sen keksinkin: oikea adjektiivi on kepuli!

    MyEL on nimittäin savuverho, minkä suojissa maanviljelijäeläkeläiselle suljutaan verovaroja yli takuueläkkeen menevän rajan. Jos normaalin, rehellisen Suomen kansalaisen oma hankkima työeläke jää alle takuueläkkeen rajan, niin hänelle korvataan takuueläkkeen ja oman työeläkekorvauksen välinen erotus, mutta missään tapauksesa sen rajan yli ei mennä.

    Toisin on kepulilaki MyELin kautta tulevien eläkekorvausten laita: uusimpien eläkeläisten kohdalla huidellaan jo yli tonninkin eläkekorvauksissa, vaikka oikeuden ja kohtuullisuuden nimessä korvaus pitäisi leikata takuueläkkeen tasoon.

    Otetaanpa esimerkki. Viljelijäeläkeläinen Lupu Luikurille maksetaan MyEL-eläkekorvausta 1.100 euroa kuukaudessa. Siitä hänen Myel-eläkkeensä pystyy korvaamaan ainoastaan 225 €, lopun 875 € maksaa valtio.

    Kun takuueläkkeen yläraja on 740 €, niin vääryyden suuruus tässä Lupu Luikurin tapauksessa on jo 360 € kuukaudessa eli 4320 euroa vuodessa. Näitä ylityksiä on tänään vielä vähäinen määrä MyEL -korvausta saavista, mutta sitä mukaa kun uusia eläkeläisiä tulee lisää, vääryys sen kun vain vahvistuu ja summa suurenee, muutaman vuoden kuluttua maanviljelijäeläkeläisistä veronmaksajille koituva rasitus ylittää megalomaanisen miljardin euron rajan.

    Kattavan yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi MyEl olisikin peruutettava, MELA lakkautettava ja siirrettävä viljelijät ilman työeläkkeen maksuvelvoitetta kansaneläkkeen piiriin, samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät kykene itse työeläkettään kustantamaan.
  9. Maksamme valtion budjetista vuosittain tukijussieläkeläisille s o s i a a l i a p u n a työ-eläke- ja luopumistukikorvauksia 700 M€ edestä. Tukijussieläkeläisiä on 131.560 henkilöä.

    Jos jokaiselle Suomen kansalaiselle maksettaisiin saman verran sosiaaliapua kuin nyt tukijussieläkeläiselle maksetaan, tarvittaisiin rahaa yli 28 miljardia euroa.
    Aika hurja summa.

    Sosiaali- ja terveysministeriön budjetti vuodelle 2015 on 12.800 M€.

    Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista maksellaan muuten lisäksi maataloustuottajille lomarahoja 240 M€ edestä. Kun näihin edellä mainittuihin summiin lisätään suorat tuet, sekä investointiavustukset verorahoista menetettävä summa nousee lähes 4.000 M€:oon.

    Jos jokaiselle Suomen kansalaiselle maksettaisiin saman verran budjetista kuin nyt tukijussipopulalle maksetaan, tarvittaisiin rahaa huikeat yli 98 miljardia euroa.
    Nykyinen Suomen vuotuinen koko bujetti on summaltaan 54 miljardia euroa.

    Tuo huikea 98 miljardin euron summa kertoo suoraan sen, miten kammottavan raskas taakka maataloussektori ihmisineen tänä päivänä veronmaksajalle oikein onkaan. Ja turha.
  10. "Tulihan edellisestä kampanjasta tunnustustakin." - et-edusta-kaikkia

    Kysymys kuuluukin, mutta nousiko naudan tuottajahinta?

    LUKE:n tilastojen mukaan naudan tuottajahinta oli huhtikuussa 2013 3,17 €/kg.
    Maaliskuun lopussa 2015 hinta oli 2,98 kg/kilo. EI NOUSSUT!

    Tekisi mieli väittää, että MTK:n pellehyppykampanjoiden teho pn paremminkin miinusmerkkinen. Toki on muistettava, että MTK tekee noita pellehyppyjään näyttääkseen omille jäsenilleen, että kyllä etunvalvontatyötä tehdään.

    MTK kohtelee jäseniään kuin herkkusieniä: pitää pimeässä ja heittää ureaa niskaan.
  11. Suomalaisen ruuan kotimaisuusaste on muuten huomattavasti alhaisempi, mitä yleisesti uskotellaan.

    Elintarviketeollisuuden bruttoarvo oli v. 2012 11.600 M€. Samaan aikaan alkutuotannon ja ETL:n yhteinen välituotepanoksen hankinta ulkomailta ylsi aina 4.900 M€. Tämän perusteella voi jokainen itsekin laskea, että ETL:n bruttoarvon kotimaisuusaste on vain luokkaa 57 %.

    Kaupan aikaan saama arvonlisäys nostaa kotimaisuusasteen n. 62 %:iin huolimatta siitä, että kauppa tuo elintarvikkeita ulkoa suoraan n. 2.000 M€ edestä.

    Kotimaista alkutuotantoa tarvitaan suomalaiseen ruokapöytään vain 1.500 M€ arvosta. Mielenkiintoista on nähdä, millä tavoin Juha Sipilä noteeraa tämän sairaan epätasapainon, mikä syntyy siitä, että tuon 1.500 M€ arvoisen tuotoksen aikaan saamiseen tarvitaan nykyisellään 2.000 M€ edestä talonpojalle maksettavia tukiaisia.

    Epätasapaino on poliittisen toimenpitein aikaan saatu ja se voidaan poliittisin toimenpitein purkaa, ja olisikin yhteiskuntasopimuksen aikaan saamisen kannalta välttämättömyys lakkauttaa ainakin kansallinen tuki 1.100 M€ ja viljelijäin lomailurahat 240 M€.
  12. Suomalaisen ruuan kotimaisuusaste on muuten huomattavasti alhaisempi, mitä yleisesti uskotellaan.

    Elintarviketeollisuuden bruttoarvo oli v. 2012 11.600 M€. Samaan aikaan alkutuotannon ja ETL:n yhteinen välituotepanoksen hankinta ulkomailta ylsi aina 4.900 M€. Tämän perusteella voi jokainen itsekin laskea, että ETL:n bruttoarvon kotimaisuusaste on vain luokkaa 57 %.

    Kaupan aikaan saama arvonlisäys nostaa kotimaisuusasteen n. 62 %:iin huolimatta siitä, että kauppa tuo elintarvikkeita ulkoa suoraan n. 2.000 M€ edestä.

    Kotimaista alkutuotantoa tarvitaan suomalaiseen ruokapöytään vain 1.500 M€ arvosta. Mielenkiintoista on nähdä, millä tavoin Juha Sipilä noteeraa tämän sairaan epätasapainon, mikä syntyy siitä, että tuon 1.500 M€ arvoisen tuotoksen aikaan saamiseen tarvitaan nykyisellään 2.000 M€ edestä talonpojalle maksettavia tukiaisia.

    Epätasapaino on poliittisen toimenpitein aikaan saatu ja se voidaan poliittisin toimenpitein purkaa, ja olisikin yhteiskuntasopimuksen aikaan saamisen kannalta välttämättömyys lakkauttaa ainakin kansallinen tuki 1.100 M€ ja viljelijäin lomailurahat 240 M€.
  13. MTK:n esityksen mukaan naudan ulkofileen hinnasta elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteinen osuus on 78,5 %. Ollakseen reilusti asialla MTK:n olisi tullut ilmoittaa erikseen nämä lukemat, kun ne kerran tiedetään. Suurimmasta osasta elintarvikkeita ei ole saatavissa salailun takia erittelyä kaupan ja ETL:n osalta, mutta lihan osalta nimimerkki ’jahaaas’ – kiitoksia vain hänelle - väittää
    (esittämättä eksaktia lähdedokumentin osoitetta) , että kaupan osuus olisi 31,3 prosenttia.

    Tästä saammekin näppärästi irti sen MTK:kin karsastaman tiedon, että alkutuottajan ja
    ETL:n yhteinen osuus on 47,2 %. Kun tiedämme, että valtaosa lihateollisuudesta on tukijussien itsensä määräysvallan alaisena, ja tukijussit myös suurimmalta osalta keräävät syntyvät voitot, tilannetta ja lihan hintarakennetta voi pitää varsin kohtuullisena.

    Suomalaisen talonpojan ahneus on perinteisesti ollut tiedossa ilman, että olisi tarvittu tällainen MTK:n pellehyppykampanja, irvokas pyttipannuepisodi.

    Suomessa syötävien elintarvikkeiden kotimaisuusasteen aleneminen näyttää johtuvan enemmän talonpojan ahneudesta kuin kaupan toimenpiteistä.
  14. Toisaalta ja loppujen lopuksi tällaisilla tragikoomisilla MTK:n t e m p a u k s i l l a
    ei ole koskaan saatu mitään konkreettista aikaan. Eikä tulla koskaan saamaankaan. Ei näillä tempauksilla ole kuin kyseenalainen viihdearvo. Tosin tempaukset tietysti saattavat syödä
    MTK:n yleistä uskottavuutta, kun ei tiedä milloin he ovat tosissaan ja milloin vain pellehyppyjä hyppäämässä. Pellehyppyjähän nämä ovat ollett nämä olkiukko-Hemilän polttamiset ja milloin mitkäkin, absurdit alehappeningit.

    Edistystä saattaisi tapahtua, jos ensin julkisesti kerrottaisiin totuus, mikä on kunkin toimijan osuus, eikä venkoiltaisi niinkuin nyt venkoillaan, kun kaupan ja elintarviketeollisuuden osuutta ei erotella.
    Niin kauan kun sitä tietoa salataan, on turhaa kuvitella edes mitään luottamukseen pohjautuvaa keskustelua syntyvän ruokakaupan hintarakenteesta ja sen mahdollisesta epäoikeudenmukaisuudesta.

    MTK:n pyttipannuprotesti jää merkityksettömäksi tussahdukseksi. Vakavissa neuvotteluissa ei voi käyttää argumentteina tällaisia epämääräisiä tuloksia, mutta tuskin MTK on odottanutkaan muiden kuin omien viljelijäjäsentensä ottavan todesta tällaiset leikkimieliset 'tulokset'.
  15. No niin. Sehän oli selvää, ettei MTK ilmoittanut täyttä totuutta kertoessaan, paljonko ainekset olisivat maksaneet v ä h i t t ä i skaupasta ostettuna. He väittävät ostohinnaksi 1,50 €, mutta se on raskaasti liioiteltua, kuten näette allaolevasta taulukosta (Hinnat on laskettu 250 gramman pyttipannuannoksen, kananmunan sekä
    kahden desin kevytmaidon perusteella K-Citymarketin verkkokaupan hinoilla):

    a-hinta määrä g annoksen hinta
    Naudanpaisti kg 18,97 025 0,47425
    Porsaan ulkofile kg 11,65 025 0,29125
    Kananmuna 10 kpl 1,5 001 0,15
    Perunat kg 0,72 140 0,1008
    Maito l 0,72 200 0,144
    450 1,1603


    Tarvikkeet olisivat siis lähteneet K-Citymarketin verkkokaupasta hintaan 1,16 €.
    Koska kysymyksessä oli verkkokauppa, väitän, että hankkimalla ainekset Karisman Citymarketista paikan päältä itse, olisin selviytynyt alle eurolla.


    MTK:lta tämä oli tympeää ja saastaista törkypropagandaa velheellisin lähtötiedoin toteutettuna t e m p a u k s e n a.
  16. Kognitiivinen dissonanssiko vai mikä on vaikuttanut, että useissa puheenvuoroissa, joskus jopa tragikoomisesti, yritetään väkisin vängätä vastakkain asetteluksi pääkaupunkiseutu versus muu Suomi. Tästähän ei ketjun avauksessa ollut kysymys. Avauksessa kun vastakkain asettelu todetaan Tiena-Suomen ja Tuki-Suomen väliseksi.

    Tiena-Suomi on suurempi alue kuin pelkästään pk-seutu. Tarkemman määrittelyn pohjaksi voisi hyvin ottaa MAVIn maataloustukijaottelun. C-alue edustaa Tuki-Suomea ja AB-alue Tiena-Suomea.

    Tuki-Suomen sisällä on syytä vielä erottaa pahimmat luuserit ja loiset omaksi niljaistakin niljaisemmaksi kiviriippa-ryhmäksi. Ryhmään kuuluvat kunnat, jotka saavat valtiolta tulonsiirtoja enemmän kuin keräävät omia verotuloja. Kuntia on kolmannes kaikista Suomen kunnista, ja olen luetellut ne ketjussa aiemmin.

    Vaikka tasavallassa eletäänkin, olisi koko Suomen etu, jotta kiviriippalaiset otettaisiin suoraan sisäministeriön hallintaan, ja ryhdyttäisiin luomaan uutta rakennetta, jossa muokattaisiiin kiviriippalaisista niin isoja kokonaisuuksia, että ne tulisivat toimeen enemmin omillaan mihin nyt kykenevät.

    On useasti mainittu, ettei kahden tai useammankaan köyhän kunnan yhdistäminen mitään auta, mutta se on lähtökohtaisesti virheellistä ajattelua. Hallinnosta pystytään poistamaan päällekkäiset kunnanjohtajat, koulutoimenjohtaja, kultuurijohtajat, maataloussihteerit jne… Kyllä siitä säästöä syntyy. Mutta väliaikaisesti kiviriippalaisilta pitää ottaa hallinto sisäministeriön käsiin ja korjattavaksi. Ja tuhlaus lopetettavaksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta esimerkiksi Sallan
    kunnan, joka on yksi pahimmista, osalta on, että siellä kunta tarjoaa nyt lukiolaisille kannettavat tietokoneet. Tällaista pidän törkeänä vastuuttomuutena tilanteessa, jossa valtion avut ovat 176 % omista verotuloista. Kerrassaan julkeaa Tiena-Suomen kuppausta on tuollainen.
  17. Suomen Keskusta -nimisen puolueen puheenjohtaja on vaatinut julkisen sektorin tuottavuuden lisäystä, mikä käytännössä tarkoittaa vakanssien vähentämistä. Tähän ajatteluun sopii huonosti nykyiset tehottomat lukiot, joissa on pahimmillaan vain neljä oppilasta nauttimasta opettajan opetuksesta, kun heitä voisi hvyinkin olla kuusinkertainen määrä. Sipilän teho-ajattelu sopii huonosti myös näihin Salla-kuntiin, missä VAKANSSEJA REILUSTI LISÄÄMÄLLÄ saadaan esimerkiksi sairaankuljetuskustannukset pöyristyttävästi kasvaaman 550% eli 100.000:sta 550.000:een.

    Tähän Sipilän teho-ajatteluun sopii huonosti myös pienet kunnat, joissa muidenkin virkamiesten kuin lukion opettajien tai sairaankuljetushenkilöstön resurssit ovat räikeästi ylimitoitettuja.

    Sipilän teho-ajatteluun sopii hyvin pikku 4500 asukkaiden sallojen yhdistäminen suuremmiksi kuntakokonaisuuksiksi (30.000 - 50.000 asukasta), jolloin asiakkaiden vähäisyydestä johtuva tehottomuus poistuu 'ite eestään'.

    Kunnan koko on aikanaan määräytynyt sen mukaan, että asioimaan on hevospelillä keritty päiväselti.
    Nyt etäisyys peräkylältä kunnantalolle voi olla reilusti pidempi, jopa 200 km, kun matka-aika taittuu autolla, joten nykyisille pikkukunnille ei totisesti ole tarvetta. Mutta ei 200 km ole mikään maksimietäisyys perimmäisestä kylästä kirkolle. DIGITALISOINNIN, jota Sipilä myös ajaa, ansiosta kunnan koko voidaan tarvittaessa mitoittaa siihen, että matkaa kunnantalolle voi olla vaikka 1000 km.

    Kuntien suurentaminen siten, että tehottomat orgaanit (esim. pikkulukiot) yhdistetään riittävän suureksi, aiheuttaa sen, että jo pelkästään näillä toimilla saadaan Sipilän vaatimus julkisen sektorin tuottavuuden tehostamisesta pitkälti toteutetuksi.

    Kun tähän vielä lisätään yhteisen edun ja kansakunnan kaikinpuolisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi megalomaanisten maataloustukiaisten poisto yhteen hiileen puhaltaen, niin savotassahan ollaan silloin aika pitkällä.

    Tämä teksti, Juha Sipilä, on vapaasti ja veloituksetta, käytettävissänne osaksi hallitusohjelmaa.
  18. "Veroäyri kuuteenkymmeneenkahfeksaan prosenttiin sallassa, kirjoittaa jopa.
    Miksei samantien satataan prosenttiin..." - Jope-kyllä-tietää

    Jos nimimerkin "Jope-kyllä-tietää" lukutaito ja luetun ymmärtäminen olisi edes välttävä, hän olisi ymmärtänyt, että Sallan veroprosentti oli peräisin aiemmin linkitetystä YLE:n taulukosta. Siitä samasta, josta myös Sallan tulonsiirtojen osuus-% 176,35 % on peräisin.

    Sinällään hän on kauhuissaan oikeasta asiasta: Salla elää tänä päivänä sen verran tuhlaavaista elämää, että selvitäkseen itsekseen sen olisi todellakin nostettava veroprosentttinsa 68 %.

    Suomessa on toisten rahoilla hulvattomasti mällääviä kuntia kolmannes, kuten on jo aimmin todettu.
    Liitän tuohon alle näistä loiseläjistä luettelon (lähde: yle.fi), johon on otettu mukaan kaikki ne Suomen kunnat, jotka saavat valtionapuja enemmän kuin omia verotuloja. Jälkimmäinen prosenttiluku kertoo, mikä kunnan veroprosentin pitäisi olla, jotta se selviäisi omillaan nykyisestä mälläyksestään.

    Kuten huomaatte, muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta, kyse on pohjoisen puoliskon kunnista.

    Ranua 220,97 % 71,73 %
    Kinnula 181,25 % 68,10 %
    Vesanto 180,95 % 65,50 %
    Kärsämäki 179,38 % 62,65 %
    Puolanka 178,07 % 71,28 %
    Salla 176,35 % 66,03 %
    Kivijärvi 175,18 % 71,10 %
    Rautavaara 171,21 % 71,90 %
    Pudasjärvi 169,68 % 65,25 %
    Merijärvi 166,24 % 58,92 %
    Perho 164,55 % 60,97 %
    Taivalkoski 163,10 % 61,72 %
    Utsjoki 159,73 % 61,20 %
    Rääkkylä 158,31 % 62,31 %
    Kannonkoski 157,60 % 63,10 %
    Posio 154,28 % 60,45 %
    Ylitornio 154,09 % 57,34 %
    Juuka 152,71 % 60,04 %
    Pihtipudas 152,25 % 61,83 %
    Kaavi 151,11 % 62,00 %
    Enontekiö 150,50 % 62,02 %
    Siikalatva 150,18 % 59,18 %
    Pielavesi 147,35 % 59,79 %
    Pyhäntä 146,38 % 57,95 %
    Soini 146,16 % 59,46 %
    Tervo 145,32 % 57,36 %
    Isojoki 143,23 % 58,64 %
    Lavia 142,24 % 57,16 %
    Multia 142,07 % 64,28 %
    Hyrynsalmi 140,30 % 59,65 %
    Lestijärvi 138,83 % 60,46 %
    Pello 138,40 % 54,06 %
    Karvia 138,16 % 54,17 %
    Pomarkku 138,13 % 53,88 %
    Luhanka 137,77 % 61,65 %
    Ristijärvi 136,36 % 63,39 %
    Valtimo 135,93 % 56,97 %
    Merikarvia 135,88 % 53,83 %
    Tuusniemi 134,92 % 57,13 %
    Polvijärvi 134,91 % 52,88 %
    Rautalampi 133,75 % 55,82 %
    Siikainen 132,48 % 57,99 %
    Ilomantsi 130,50 % 58,23 %
    Punkalaidun 130,49 % 50,75 %
    Karstula 127,53 % 52,68 %
    Hankasalmi 127,38 % 52,70 %
    Savukoski 126,61 % 63,94 %
    Kiuruvesi 126,34 % 51,66 %
    Sievi 125,01 % 56,67 %
    Sulkava 124,88 % 58,20 %
    Enonkoski 124,63 % 55,65 %
    Miehikkälä 124,59 % 52,38 %
    Utajärvi 124,23 % 64,15 %
    Suomussalmi 123,97 % 53,84 %
    Rantasalmi 123,28 % 54,15 %
    Kuhmo 121,13 % 52,98 %
    Alajärvi 121,01 % 51,98 %
    Vaala 120,52 % 62,30 %
    Kyyjärvi 120,00 % 53,93 %
    Reisjärvi 119,93 % 49,99 %
    Pertunmaa 119,89 % 56,50 %
    Halsua 119,60 % 53,35 %
    Tohmajärvi 119,42 % 51,72 %
    Paltamo 119,21 % 53,37 %
    Alavieska 118,34 % 48,99 %
    Kuhmoinen 117,37 % 57,33 %
    Kangasniemi 117,33 % 53,99 %
    Lumijoki 117,03 % 46,63 %
    Sonkajärvi 116,79 % 52,10 %
    Karijoki 116,20 % 50,45 %
    Teuva 115,83 % 48,84 %
    Alavus 115,67 % 49,19 %
    Heinävesi 115,29 % 57,50 %
    Konnevesi 113,24 % 50,94 %
    Kuortane 112,76 % 48,07 %
    Nurmes 112,66 % 49,39 %
    Sysmä 112,50 % 53,56 %
    Koski Tl 111,68 % 46,62 %
    Haapavesi 111,63 % 48,57 %
    Viitasaari 111,45 % 53,04 %
    Haapajärvi 110,02 % 49,03 %
    Puumala 109,63 % 61,42 %
    Siikajoki 108,96 % 47,87 %
    Kemijärvi 108,21 % 50,40 %
    Kitee 107,91 % 50,19 %
    Jämijärvi 107,89 % 47,10 %
    Nivala 107,28 % 47,57 %
    Saarijärvi 107,12 % 48,35 %
    Evijärvi 106,40 % 50,01 %
    Keitele 105,74 % 48,45 %
    Lapinlahti 105,50 % 46,38 %
    Suonenjoki 104,80 % 48,42 %
    Veteli 104,70 % 47,70 %
    Kihniö 103,94 % 49,23 %
    Lappajärvi 103,65 % 48,91 %
    Muonio 102,48 % 49,30 %
    Joutsa 101,89 % 49,70 %
    Tervola 101,59 % 53,08 %
    Rautjärvi 101,03 % 43,27 %
    Parikkala 100,99 % 46,11 %
    Padasjoki 100,90 % 49,12 %
    Virrat 100,80 % 48,31 %
    Hirvensalmi 100,49 % 51,73 %
  19. "Entä sallisiko jopa noiden muuttotappiokuntien vanhusten ja laitoksissa asuvien ihmisten vaikka kuolla hoidon puutteeseen jos kunnalla ei yksinkertaisesti olisi varaa kustantaa heidän hoitoaan." -ihmettelen

    Vastuu vanhusten ja laitoksissa olevien ihmisten hoidosta on sairaanhoitopiireillä, jotka saavat rahansa jäsenkunniltaan. Jäsenkuntien tulee varautua ennen pitkää elämään suu säkkiä myöten Pohjois-Suomessakin niin, että enää ei etelästä löysää rahaa tipu.

    "ihmettelen" -nimimerkin tuleekin osoittaa kysymyksensä ko. kunnan pampuille (etupäässä kepulaisille), miksi he sallivat kuntalaistensa kuolla hoidon puutteeseen sen takia, etteivät nosta veroäyriään tarpeeksi suureksi (esimerkiksi Sallassa 68 %:iin), vaan mieluummin ylläpitävät tehottomia lukioita ja esimerkiksi i l m a i s t a eläinlääkäripalvelua ja i l m a i s t a kunnan maataloussihteeriä. Samantien voi heiltä tiedustella, miksi eivät ole yhdistymässä suurkunniksi, joilla olisi leveämmät hartiat huolehtia omista vastuistaan.
  20. Julkean propagandistinen on Suomen Keskusta -nimisen puolueen helsinkiläinen kansanedustaja Olli Rehn, joka objektiivisen tiedonvälittäjän, mediamestari MaaseudunTulevaisuus -nimisen MTK:n järjestölehden kolumnissaan on peloissaan segregoutumisesta eli "Ihmisten jakamisesta hyväksyttäviin ja makulatuuriin."

    Tämä tällainen olisi kummallisen yksipuolista puhetta keneltä tahansa, puhumattakaan helsinkiläisestä
    kansanedustajasta, mikä Olli Rehn siis on. Hän on kovasti huolissaan vastakkain asettelusta, mutta ei silti ota sanallakaan kantaa siihen tosiasiaan, että kolmannes Suomen kunnista (kaikki Pohjois-Suomesta) on riippuvainen etelästä, lähinnä Helsingistä saaduista tulonsiirroista jatkuvasti vuodesta toiseen. Se jos mikä on vastakkain asettelua kun pohjois-suomalaiset riipivät oman hyvin vointinsa toteuttamiseksi ilmaista rahaa etelästä, elellen itse lokoisasti työllä itseään rasittamatta. Tähän epäkohtaan Olli Rehn ei puutu. Tokko edes pitää epäkohtana, koska edustaahan hän puoluetta, jonka ehkäpä tärkeimpänä prinsiippina on totaalinen jakopolitiikka, jonka kielellinen ilmentymä kuuluu:

    "Maksakie tukaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah!"

    Helsinkiläisten muuten kannattaisi jättää laskelmissaan, ketkä kansanedustajat puolustavat helsinkiläisiä, Olli Rehn ulkopuolelle aina kun on kysymys heidän olojensa heikentämisestä pohjois-suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

    Olli Rehn on ensimmäisenä painamassa nappia JEES, RAHHAA MAASEUVULLEN JA HETI!!!

    Tiena-Suomi on saanut Rehn'istä myyrän.
    21. 26 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt