jopa_vain
Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.
VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!
Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.
MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN
PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT
KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.
Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Koulutus: Ammattikorkeakoulu
Koulut:
Työskentelen:
Ase tai siviilipalvelus:
Yhdistykset/kerhot:
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia184 aloitusta · 1811 kommenttia
- Sellaista ajatusta, että MyEL sulautettaisiin TyELiin ei liene tosimielellä koskaan esitettykään. Ei kukaan poliitikko, Kurvinenkaan, sellaista uskalla edes mielessään ajatella. On sula mahdottomuus, että talonpojat toisen kerran pääsivät loisina siivelle, kuten kävi 1950 -luvulla vanhan kansaneläkejärjestelmän kanssa. TyEL on raskaasti betonoitu siihen suuntaan, että siipiveikoilla ei ole sinne asiaa.
- Niinpä. Ei MELA todellakaan vääristele yhtään mitään, se oli selvää minulle jo kysyessäni hieman provosoiden: ”Vääristeleekö työeläkevakuutusyhtiö MELA totuutta MyEL-eläkekorvauksista?”
Kun noita MELAn vuosikertomuksia vuosilta 2022 ja 2023 tarkasti ja y m m ä r r y k s e l l ä - siis y m m ä r r y k s e l l ä - lukee voi havaita, että
1) v. 2022 osalta valtion osuus r a h o i t u k s e s t a oli 75 %. Eli tuotoista, sisään tulleesta rahasta, rahoituksesta. Tähän lukemaan vedoten esitetty väite, että ”Maatalousyrittäjien eläkkeistä valtio maksaa Melan mukaan noin 75 prosenttia.” on täyttä puppua, sillä kyllähän MELAn dokumentista selvästi ilmeni, että valtion osuus MyEL-korvausmenoista oli 82,2 % vuonna 2022.
Eli yhtä aikaa oli totta, että valtion osuus rahoituksesta oli 75 %, mutta MyEl-korvausmenoista (joihin myös maatalousyrittäjien eläkkeet sisältyivät) valtion osuus oli 82,2 %.
2) Vuoden 2023 osalta MELA taas esitti graafina, että valtion osuus sen tuotoista eli sisään tulleesta rahasta, rahoituksesta oli 65 %, mutta esitti myös, että valtion osuus MyEL -korvausmenoista oli 83,2 %.
Eli taas oli yhtä aikaa totta, että valtion osuus rahoituksesta oli 65 %, mutta MyEl-korvausmenoista (joihin myös maatalousyrittäjien eläkkeet sisältyivät) valtion osuus oli 83,2 %.
MyEL on ollut läpimädännäinen jo syntyessään. Nyt olisi korkea aika tuo paise puhkaista ja siirtää maatalousyrittäjät ilman työeläkemaksuvelvoitetta pelkästään kansaneläkkeen piiriin, ja lakkauttaa MELA, lopettaa MyEL. - Niinpä. Oikeastaan mikään ei paljasta MyELin läpimädännäisyyttä paremmin kuin oivallus siitä, että todellakin on vain 54 210 vakuutusmaksuja maksavaa kontra 95 400 eläkettä saavaa.
MyEL ei ole alun alkaenkaan ollut kestävällä pohjalla, vaan se on tarkoituksella luotu vain savuverhoksi, jonka takaa kyetään luomaan viljelijöille illuusio, että heitä heitä voitaisiin kunnon kansalaisiksi mainita, kun he oikein oman työeläkkeensäkin kustantavat, ja samalla hämätä tavallisia palkansaajaveronmaksajia uskomaan, että viljelijätkin kustantavat työeläkkeensä samaan tapaan kuin hekin.
MyEL-savuverhon takaa myös maksetaan viljelijäeläkeläisille takuueläkettä suurempia korvauksia, kun taas jos palkansaajapuolella työeläke jää alle takuueläkkeen, valtio maksaa ainoastaan erotuksen takuueläkekattoon. Tämä on selkeästi epäoikeudenmukaista.
Ainoa oikea ratkaisu olisi lakkauttaa MELA , lopettaa MyEL ja siirtää viljelijät ilman työeläkemaksuvelvollisuutta kansaneläkkeen piiriin samaan joukkoon muiden omaa eläkettään kustantamaan kykenemättömien joukkoon. - Niin ikävältä kuin ehkä kuulostaakin, niin ei työeläkevakuutusyhtiö MELAa voi oikein säntillisyydestä ja selkeydestä kiitellä.
Dokumentissa
https://www.mela.fi/uploads/2024/04/9eeef9b4-melan-vuosikertomus-2023.pdf
se sivulla 15 kertoo, että
”Valtion maksuosuus ilman lomitusta oli 827,7 miljoonaa euroa (2022: 778,5).
• Valtion osuus kattoi 82,7 % korvausmenoistamme” ja
sitten taas sivulla 29, että
Valtion osuus oli MYEL-korvausmenoista 83,2 %”
No, hieman eri asiasta taitaa olla kysymys, mutta kylmä fakta on, että viljelijäeläkeläisten työeläkekorvauksista valtion osuus v, 2023 oli 83,2 %. Ja tämä on faktaa. - Niin ikävältä kuin ehkä kuulostaakin, niin ei työeläkevakuutusyhtiö MELAa voi oikein säntillisyydestä ja selkeydestä kiitellä.
Dokumentissa
https://www.mela.fi/uploads/2024/04/9eeef9b4-melan-vuosikertomus-2023.pdf
se sivulla 15 kertoo, että
”Valtion maksuosuus ilman lomitusta oli 827,7 miljoonaa euroa (2022: 778,5).
• Valtion osuus kattoi 82,7 % korvausmenoistamme” ja
sitten taas sivulla 29, että
Valtion osuus oli MYEL-korvausmenoista 83,2 %”
No, hieman eri asiasta taitaa olla kysymys, vaikka MELA sen avaamatta jättääkin, mutta kylmä fakta on, että viljelijäeläkeläisten työeläkekorvauksista valtion osuus v, 2023 oli 83,2 %. Ja tämä on faktaa! MELAn itsensä kertomaa faktaa! - Kun jatkaa edellä linkitetyn dokumentin lukemista aina sivulle 29 saakka, voi vastaansanomattomasti todeta MELAN siihen kirjoittaneen, että valtion osuus MYEL-korvausmenoista oli 83,2%. Että sillä lailla.
- Ja taas kun lähdemme asiassa faktantarkistukseen, niin voimme todeta MELAn vuosikertomuksesta v. 2023:
”Valtion maksuosuus ilman lomitusta oli 827,7 miljoonaa euroa (2022: 778,5).
• Valtion osuus kattoi 82,7 % korvausmenoistamme.”
https://www.mela.fi/uploads/2024/04/9eeef9b4-melan-vuosikertomus-2023.pdf
Sivulta 15 tuo prosenttilukema 82,7 % löytyy tuosta linkittämäsätäni dokumentista. - Mielenkiintoista. MELA näyttää otsikkotasolla kirjopittelevan puutaheinää 75 %, mutta tosi paikassa joutunut tunnustamaan valtionosuuden 82,2 % v. 2022 oleman.
https://www.mela.fi/uploads/2023/04/2efcb26c-mela-lukuina-2022.pdf
Sivulla 4 edellä linkitetty dokumentti tiedon kertoo. - MELAn tilinpäätöksestä vuodelta 2022 poimittua:
”Valtion osuudet Melan menoista
Valtion osuus Prosenttia Milj. euroa
MYEL-korvausmenoista 82,2 % eli 734,8 2 milj.€”
Näin voimme todeta, että täällä esitetty 75 % lukema v. 2022 on puhdasta puppua, eikä MELAn antamaa informaatiota. - Suora lainaus MELA:n vuosikertomuksesta v. 2023:
”Valtion maksuosuus ilman lomitusta oli 827,7 miljoonaa euroa (2022: 778,5).
• Valtion osuus kattoi 82,7 % korvausmenoistamme.”
Että näin. - Maatalousyrittäjien työeläkekorvausten sosiaalituki oli v. 2023 talousarviossa 778,3 miljoonaa euroa ja sillä arvioitiin katettavan 82,8 % korvausten kokonaissummasta.
Valtionvarainministeriön laatimassa v i r a l l i s e s s a t i l i n p ä ä t ö k s e s s ä (tiukkaa faktaa) lopullinen summa oli 794.250.140,69 €. Voimme siis päätellä, että v. 2023 maatalousyrittäjien työeläkekorvausten sosiaalituki kattoi v ä h i n t ä ä n 82,8% korvausten kokonaissummasta.
Tähän viitaten myös vuoden 2024 osuutta 83,8 % voi hyvinkin faktan luonteisena pitää, vaikka se vasta arvio onkin. - Lähde: Valtiovarainministeriön talousarvioesitys vuodelle 2024:
”Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuus- ja hoitokulumenoista arvioidaan vuonna 2024 olevan 83,8%.”
Siis 83.8%! Ei 75 %! Tämä on FAKTAA! - Tosiaankin myös muut yrittäjät kuin maatalousyrittäjät saavat Sosiaali- ja terveysministeriön momentilta sosiaalitukea työeläkekorvauksiinsa. Määrä on toki merkittävästi vähäisempi kuin maatalousyrittäjillä. Kutakin maatalousyrittäjäeläkeläistä kohti sosiaalitukea tarvitaan v. 2024 jopa 8025,81€, kun taas muita yrittäjäeläkeläisiä kohti sosiaalituki on suuruudeltaan vain 1798,27€.
Niin MyEL kuin YEL tulisi lopettaa ja siirtää kohdehenkilöt ilman työeläkemaksuvelvoitetta suoraan kansaneläkkeen piiriin. - Tukiaiset on ilman muuta lopetettava maataloustuotteiden viennin osalta kokonaan. Se tapahtuu parhaiten asettamalla vientitulli, vaikka paras olisi tietysti tukiaisten kategorinen lopettaminen.
Tuskin kuitenkaan tuokaan Vietnam realisoituu, ei niin tehnyt taannoin Kiinakaan. Bulkki on bulkkia, mutta sitäkin on liian vähän Vietnamin mahdollisiin tarpeisiin. Ei mopolla mahottomiin. - Päivittäistavarakauppa ry (PTY) jaottelee nettisivuillaan v. 2023 elintarvikkeiden myynnin seuraaviin ryhmiin:
- maitotuotteet ja kananmunat 2.777 mrd€
- viljatuotteet ja leipä 2.845 mrd€
- liha 2.334 mrd€
- vihannekset 1.419 mrd€
- hedelmät ja marjat 1.080 mrd€
- muut 4,536 mrd€
https://www.pty.fi/wp-content/uploads/2024/06/Elintarvikkeiden-ja-alkoholittomien-juomien-myynti-vk-kaupassa-2023.pdf
Tuostahan tulee yhteensä tuo aiemmin esiin tuotu fakta 14,631 mrd€ v. 2023. Merkille kannattaa panna, että tuo suurin ryhmä ”muut” tuskin pitää sisällään montaakaan euroa suomalaisen talonpojan alkutuotantoa, vaan koostuu kahvista, kaakaosta, oliiviöljyistä jne…
Kun ryhmä ”hedelmät ja marjat” sekin pitää sisällään myös etelän hetelmät, ja vielä senkin, että myös juustoja ja muita maitotuotteita tuodaan Suomeen paljon, niin hyvällä syyllä voi arvioida, että sen mynnin osuus vähittäiskaupassa myydyistä elintarvikkeista, mikä sisältää suomalaista alkutuotantoa on maksimissaan n. yhdeksän (9) mrd€.
Näin sitä tässäkin keskustelussa lopuksi totuus aukesi. - Ehkäpä näin, vaikka eiköpähän ruokalat ja julkislaitokset osta paljon myös vähittäiskaupan kautta. Ja ehdottomasti jos niin olisi, on väärin silloin väittää, että suomalaiset k a u p a t myyvät sen 17 mrd euroa. No, kaupat näyttävät itse raportoineen myyntinsä v. 2023 olleen vain tuon aiemmin mainitun 14,631 mrd €. Se lienee totuus tässä asiassa. Tiukkaa faktaa ;=))
Elintarviketeollisuuden liikevaihtoa 13 mrd € ei voi pitää relevanttina vertauskohteena vähittäismyyntiä arvioitaessa, koska siihen sisältyy merkittävästi sisäisiä transaktioita.
Kun mylly myy jauhot leipomolle, se kasvattaa ETL:n liikevaihtoa, ja samoin kuin käy leipomon ostaessa kananmunia munapakkaamolta ja niin edelleen. - Väite, että ”Suomalaiset kaupat myy suomalaista ruokaa noin 17 miljardin edestä vuosittain” ei kestä kriittistä tarkastelua.
Ensinnäkin on muistettava, että tuosta summasta on ALVn osuus n. 2,4 mrd euroa.
Kun lisäksi otetaan huomioon, että v. 2023 maahan tuotiin elintarvikkeita määrä, jonka tullausarvo rajalla oli 6,8 miljardia euroa, ja josta määrästä kauppa on tahkonnut liikevaihtoa vähintään 11 mrd euroa, niin valistunut arvio on, että suomalaiset kaupat myy suomalaista ruokaa noin 3,6 miljardin edestä vuosittain. - Ihan hyvää päättelyä, kunhan vain muistetaan kysynnän ja tarjonnan laki, ja se suomalaiselle kuluttajalle erinomainen asia, että kuulumme EU:n vapaakauppa-alueeseen, mikä takaa sen, että voimme tyydyttää ruuan tarpeemme edullisesti ilman suomalaisia alkutuotteitakin.
- Mutta ruokaa suomalaisille olisi ilmankin suomalaista ruuan alktuotantoa. Kuulummehan EU:n vapaakauppa-alueeseen, ja tuontiruokaa on jo nytkin merkittävässä määrin. Ei se kiertelemällä muuksi muutu.
- Indeed! Kyllä tietty tasokorjaus olisi tehtävä.