jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. "Mitä tulee maanviljelijöiden kyvyttömyyteen maksaa
    itse omat eläkkeensä kysyn, olisi yrittäjillä
    kykeneväisyyttä maksaa jos yrittäjäeläkeläisiä olisi 2.5
    kertaimen määrä maksajiin nähden. Kysyn sinulta jopa mielipidettä
    vaikka tiedän jo etukäteen että en sellaista tule saamaan,
    en ainakaan asiallista." - jahas

    Jos yrittäjä-eläkeläisiä olisi 2.5 -kertainen määrä maksajiin nähden,
    niin yrittäjät suljettaisiin pois työeläkejärjestelmästä ja
    siirrettäisiin kansaneläkkeen piiriin.

    Näin olisi tehtävä myös tukijusseille. Ei heistä konsanaan
    tule kykeneväisiä omalla porukalla eläkkeitään
    kustantamaan.

    Kuten olen aloituksessa faktana esittänyt MyEL ei
    ole luonteeltaan verrattavissa muihin työeläkkeisiin.
    Sehän on perustettukin myöhemmin, ja ainoastaan
    savuverhoksi sille, että tukijusseille voidaan
    holvata valtion rahaa rouheasti enemmän kuin
    muille työeläkeläisille. Valtion osuus (77%) on
    niin suuri, että ilmiselvästi kysymyksessä on MyEL:ssa
    toimeentulotukeen verrattavissa olevasta etuudesta.
  2. Kun kysymyksessä on segmentti, jossa yritykset koostuvat
    maatiloista, ollaan aika lailla harmaalla alueella
    sen suhteen, onko edes kysymyksessä yrityssegmentti.

    Suurin osa palstalla teletappimaisesti päivystävistä
    pistepirkoista kun vertaa kaikessa itseään tavallisiin
    palkkaduunareihin asiassa kuin asiasa. Ovat muka olevinaan
    valtion palkkalaisia. No, eiväthän se sitä ole, koska ei
    syöttiläs mikään palkollinen ole, vaan pelkästään
    rasite yhteiskunnalle.

    Kun muiden yritysten vuosittain yhteensä saama tuki
    on yleensä muutamia satoja miljoonia euroja, ylittävät
    megalomaaniset maataloustukiaiset kolmen (3) miljardin
    euron rajan joka ainoa vuosi. Valtionvarainministeri
    Urpilainen juuri tällä viikolla ilmoitti tällä vaalikaudella
    jaetun vain 1.5 mrd euron edestä yritystukia. Samaan
    aikaa maataloustukia on jaettu lähes kymmenen (10)
    miljardin edestä ellei ylikin.

    Jos oikea yritys menisi anomaan valtiolta tukea
    toimintaansa 60 % verran liikevaihdostaan hänet
    naurettaisiin ulos. Toivottavasti näin kohdeltaisiin
    myös tukijussia.

    Se, että maatila ei ole yritys, ilmenee hyvin jo
    siitäkin, että sitä varten on perustettu erillinen
    työeläkevakuutuslaitos, kun o i k e a t yritykset saavat
    itse valita oman vakuuttajansa. Tämä johtuu siitä,
    että tukijussit eivät ole kykeneväisiä oman porukkansa
    työeläkkeestä huolehtimaan, eikä heitä ole haluttu
    loisiksi sellaisten joukkoon, jotka ovat kykeneviä.

    FAKTA 2: ”MyEL poikkeaa täysin muista työeläkkeistä ja on
    enemmänkin toimeentulotukeen verrattava sosiaalietuus.”
  3. Argumenttina väite siitä, että viljelijät
    jäävät muita myöhemmin työeläkkeelle, surkastuu,
    kun kuitenkin on niin, että luopumistukieläkkeelle
    on voinut jäädä ja on kovasti jäätykin jo
    56 vuotiaina.

    Luopumistukieläkekorvaus mutten maksetaan 100 %
    valtion varoista. Fakta sekin.
  4. Vaikka minulla onkin omat epäilykseni suomalaisen
    talonpojan kompetenssista, niin tässä työeläke-
    asiassa ei auttaisi, vaikka sitä löytyisikin.

    Alun alkaen MyEL on ollut susi johtuen siitä,
    että MELA:n asiakaskanta on aina ollut liian pieni
    oman porukkansa eläkettä kustantamaan ja koko ajan
    vahvasti vielä pienemään päin. (Päin vastoin
    kuin YEL, jossa jopa valtion tulevin tukitoimin
    yrittäjien määrä on kasvamaan päin.)

    EU:ta on tähän asiaan turha syypääksi vetää,
    kyllä savuverhon, nimeltä MyEL, luojat löytyvät
    omasta parlamentistamme. On sääli, että
    tällaisia yhteisen hyvän kannalta erittäin
    vahingollisia lakeja on taakaksemme säädetty.

    On syytä onneksi muistaa, että mitenkään kiveen-
    hakattu MyEL ei ole. Se, minkä Suomen parlamentti
    on kerran pystyttänyt, sen se voi myös kaataakin.

    Olosuhteet ovat nykyään sellaiset, että maataloutemme
    panosta ei, vastoin entisiä aikoja, välttämättä
    enää tarvita. EU:n jäsenenä olemme osa suurempaa
    yhteisöä, jossa riittää maataloustuotantoa myös
    meidän ruuaksi ilman, että Suomessa edes viljeltäisiin.

    Niinpä ei talonpoika pysty sitä estämään tai
    millään tavoin painostamaan, jos eräänä
    päivän kansana järkiinnymme, lakkautamme MyEL:n,
    määräämme MELA:n purettavaksi ja maanviljelijät
    siirrettävksi ilman työeläkkeen maksuvelvoitetta
    kansaneläkkeen piiriin samaan joukkoon muiden
    vähäosaisten kanssa.

    Siitä tulisi selkeästi vähintään yhden (1)
    miljardin säästö ja vähenemä kestävyys-
    vajeeseemme. (Tiedoksi Katainen & Urpilainen
    25.2.2014 käytävään maamme tulevaisuuskeskusteluun.)
  5. On tullut aika tehdä loppuyhteenveto tälle
    esittämälleni Fakta 1:lle.

    Yhdessäkään vasta-argumentissa ei esittämääni
    faktaa kyetty epätodeksi esittämään.

    Jos muutamia ansioituneita argumentoijia
    kuitenkin mainitsisin.

    Nimimerkki 'Typerää mollaamista' vaikutti omaavan
    omaa kokemusta asiasta, mutta tarkemmin kysyttäessä
    hän vaikeni täysin. Vaikeneminen on myöntymisen
    merkki, suomalasinen maidontuotanto on tehotonta.

    Nimimerkki 'Vertailua' esitti asiaan toisen
    tarkastelukulman, mutta ei hänkään esittämääni
    faktaa kumonnut. Ja lisätietoa ei häneltäkään
    omaan, perustelemattomaan näkökulmaansa löytynyt.
    Eli hänkin vaikeni.

    Lopulta myös 'Jahas' -nimimerkki, aikansa typerehdittyään,
    osoitti faktani oikeaksi.

    -x-x-x-x-x-x-

    Veronmaksajana ei ollut mitenkään riemullista päätyä
    toteamukseen: "Suomalainen maidontuotanto on tehotonta."

    Sillä meidän veronmaksajien maksettavaksi tämäkin
    merkittävä epäkohta suomalaisessa maataloustuotannossa
    jää.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa.
  6. YEL:

    Selvitysosa: Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat
    kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin
    riitä.

    Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2014 oletettu olevan
    22,6 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 24,0 % 53-vuotiaiden
    ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo
    olisi 1 040 000 000 euroa. Kokonaiseläkemenoksi
    arvioidaan 1 065 000 000 euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat
    lisäksi YEL 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut,
    joiden määräksi on arvioitu 85 000 000 euroa.

    -x-x-x-x-x-x-x-x-x-x-x-

    MyEL:
    Määrärahaa saa käyttää:

    1) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 §:n ja 135 a §:n
    mukaisen valtion osuuden maksamiseen

    2) sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 §:n
    mukaisen valtion osuuden maksamiseen.

    Selvitysosa: Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden
    aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut
    ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen
    korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3.
    Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2014 olevan 77 %.

    -x-x-x-x-x-x-x-x-x-x-x-

    Kuten näemme, YEL ja MyEL ovat melko erilaisia määräytymis-
    perusteiltaan.

    MyEL:n puolella ei mainita maksuprosenttia! Miksikähän?
    (Fakta:Se on vain puolet siitä, mitä YEL:n prosentit)

    MyEL:n puolella ei mainita vaktuutusmaksutuloa. Miksiköhän?
    (Fakta: se on suurudeltaan alle 170 milj. euroa)

    MyEL:n puolella sanotaan "siltä osin kuin vakuutusmaksut
    ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen
    korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3"

    YEL: "siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä."

    Onhan nämä täysin erilaiset tekstit, puhumattakaan summista!

    Maksakie eläkkiet, maksakie. Maksakie luopumisiet, maksakie.
    Maksakie tapaturmakorvaukstekie, maksakie. Antakkie rahhaa.
  7. Kuten jä asken mainitsin, MyEL ja YEL -työeläkkeiden määräytymisperusteet poikkeavat toisistaan. Asian voi tarkistaa valtion talousarvion
    sivuilta.

    Jos joku on niin kyvytön ja kädetön, ettei osaa noille sivuille, niin
    melko hedelmätöntä hänen kanssaan on täälläkään inttää.
  8. MyEL ja YEL -työeläkkeiden määräytymisperusteet poikkeavat
    toisistaan. Asian voi tarkistaa valtion talousarvion
    sivuilta.

    Kun asiaa tarkastellaan laajemmin, havaitaan, että
    YEL:n vakuutusmaksutulo v. 2014 on arvioitu
    1.040 milj. euroksi, kun taas maanviljelijäin
    keräämä vakuutusmaksutulo on niinkin surkea kuin
    alle 170 milj. euroa.

    Niinpä veronmaksajan rasite on normaalien yrittäjien
    työeläkevakutuksen osalta vain 100 milj. euroa, kun
    se tukijussien osalta on 608 milj. euroa.

    On lisäksi huomionarvoista, että valtion rasite
    tukijussin eläkeluontoisista korvauksista
    ei jää suinkaan tuohon 608 milj. euroon.

    Jopa sellaistakaan asiaa kuin tapaturmavakuutuksen
    kustannusten maksamisesta ei tukijussipopula selviä
    omin voimin. Siihen tarvitaan 17,2 milj. euroa
    veronmaksajien rahaa.

    Eikä siinäkään vielä kaikki. Kaiken tämän rasituksen
    lisäksi luopumistukieläkkeisiin tarvitaan 84,39 milj. euroa
    valtion rahaa.

    Kaikki tämä yhteensä tekee 709,59 milj. euroa. Siinä on tasan
    609,59 milj. euroa eroa YEL:n kustannuksiin.
  9. "Työeläke on lakisääteinen ja myös valtion osuudet on
    laissa määritelty samoilla ehdoilla kaikille.", kertoo
    tuolla aiemmin MyEL:iä tarkoittaen nimimerkki "Mies Pirkanmaalta".

    Ja valehtelee niin, että korvat heilu. Häm tulee kuitenkin samalla
    ilmentäneeksi, miten kierä savuverho MyEL onkaan yrittäessään
    tekeytyä samannäköiseksi esimerkiksi TyEL:n kanssa.
    Senhän typerämmät jopa uskovat, mutta totuusarvoa sillä ei ole.

    Mutta eipä se savuverhon taakse meno tietenkään onnistu.
    Näkyyhän totuus jo siinä, että tukijussien työeläkekorvausten
    valtionosuus - rouheat 78% suuruudeltaan - maksetaan
    sosiaaliterveysministeriön momenteilta, ja on siten korvaus
    verrattavissa lähinnä toimeentulotukeen.

    Yhteiskunnan rahaa palaa tukijussieläkeläisten korvauksiin liki 700
    milj. euroa vuodessa, mutta missään kohti koko valtion talousarviota
    ei ole kohtaa tai momenttia, joilta maksettaisiin osuuksia
    esimerkiksi TyEL -eläkkeisiin. TyEL-eläkeläiset kun kykenevät
    kustantamaan työeläkkeensä omassa piirissään.

    Jos jonkun TyEL jää alle takuueläkkeen, hänelle maksetaan
    takuueläkken rajaan saakka KELA:n toimesta takuueläkettä,
    ilman että sitä yritettäsiin naamioida työeläkkeeksi, kuten
    on laita MyEL-parasiittien osalta.

    Nykyinen MyEL rikkoo oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta,
    sillä sen korvauksia maksetaan valtion varoin
    useita satoja euroja yli takuueläkkeen. Uusimmat
    MyEL-korvaukset nousevat jopa yli tuhanteenkin euroon kuussa.

    Tukijussi loisii ns. aktiivisen työuransa ajan
    maataloustukiaisten varassa, ja jostakin syystä
    luulee sitten omaavaansa oikeutuksen valtion varoista
    maksettavaan työeläkekorvaukseen eläkepäivinään.

    Kerran parasiitti, aina parasiitti. Lausahdus
    "Työeläke on lakisääteinen ja myös valtion osuudet on
    laissa määritelty samoilla ehdoilla kaikille." ei
    todellakaan pidä paikkaansa.

    Valtion palveluksessa olleiden eläkeläisten
    eläkkeet ovat oikeutettuja, mutta eivät suinkaan
    verrattavissa tukijussieläkkeisiin millään muotoa.
    Tukijussi kun ei ole ollut aktiiviaikanaan mikään valtion
    palkollinen. On tragikoomisen surkuhupaisaa sellaista
    vertailua edes yrittää.

    Se on yhtä lailla surkuhupaisaa kuin absurdi
    - siis mielipuolinen - vertailu, jossa
    yritetään verrata tukijusseja opettajiin, väittämällä
    että saamme opetuspalvelumme ja ruokamme maksuttomina.
    Opetuspalveluiden osalta se pitääkin nneksi paikkansa.

    Mutta sen lisäksi, että joudumme
    maksamaan tukijussille megalomaanisesti 3.000 M€
    edestä v a s t i k k e e t t o m i a tukiaisia ja
    korvauksia, me myös maksamme ruuastamme kaupan
    kassalla täyden - yhden Euroopan korkeimmista - hinnan.

    MELA tulee lakkauttaa, MyEL purkaa ja maanviljelijät
    siirtää ilman työeläkkeen maksuvelvoitetta kansan-
    eläkkeen piiriin, samaan joukkoon muiden luusereiden
    kanssa, jotka eivät kykene työeläkettään oman
    porukkansa voimin kustantamaan.
  10. "LOPETTAKAA NYT" -nimimerkin kirjoitusta ei
    tarvinnut lukea rivien välistä. Todellakaan.

    Hänen puheenvuorostaan huokuu syvä, syvä itsekkyys,
    törkeän törkeä ahnus ja suorastaan etova epäsolidaarisuus,
    mitä saattaisi herkkävaistoisempi pitää jopa
    maanpetoksena.

    Mutta rehellisyys pitää palkita. Tässä tapauksessa
    palkinto olkoon ääretön halveksunta häntä kohtaa
    erikseen ja tukijussipopula yleensä.
  11. "Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. On kohtuutonta odottaa,
    että eilispäivän pientilat ovat huomenna jättikartanoita
    ja suurtiloja, kyllä se omaisuuden kartuttaminen vaan vie
    aikaa kun se pitää omalla työllä maksaa." - -zz-

    No johan oli perustelu!

    Tuo 'omalla työllä' maksaminen on aika lailla
    väärä ja jopa valheellista propagandaa. Siinä on
    kokonaan unohdettu, että yhteiskunta
    maksaa tukiaisina suuren osan suomalaisen maatalouden
    varsinaisesta toiminnasta ja siihen päälle rouheat
    investointituet.

    Tukianomusten allekirjoitusta ei tule tässä yhteydessä
    pitää 'omana työnä'.

    Miten muuten se omaisuus karttuu lainkaan, kun
    kulut on suuremmat kuin tuotot, kuten täällä
    yleisesti itketään. Eikös sen omaisuuden
    pitäisi vähetä?
  12. "Aivan varmasti suomen maidontuottaja pääsisi
    samoihin tuotosmääriin kuin tanskalainen kollega.
    Samanlainen navetta vain kuin tanskassakin,
    ei siihen muuta tarvita." - kattoskattos...

    Tässä kattoskattos-pistepirkko tulee itse
    - ja aivan tällä yhdellä lauseella -
    sekä tehneeksi väitteen että kumonneeksi sen.

    Ensistäänkin ei ole kysymys pelkästä
    tuotosmäärästä vaan tuotosmäärästä/kotieläintyötunti.
    (eikö tämäkään käynyt ymmärrykseen?)

    Samanlainen navetta siihen melko varmasti
    tarvittaisiin, mutta, mutta:

    Tarvitaan siihen paljon jotakin muutakin, ja
    se jokin muu ei ole suomalaisen talonpojan
    ilmeisen kompetenssivajeen (mitä pistepirkko-
    nimimerkki lausahduksellaan 'ei siihen muuta tarvita'
    ilmentää) vuoksi mahdollista.

    Tämä muu tietysti koostuu yhdellä sanalla sanottuna
    kokonaisvaltaisesta liikeyrityksen johdosta, ja
    siihen ei sitä kapasiteettia Suomesta löydy.
    Kun ei perusmaatalouden lisäksi edes hankintatoimi
    ole hallinnassa, mikä näkyy tuottoihin nähden kohtuuttoman
    korkeina kuluina.

    Tanskalainen 160 lypsävän maitotilaliikeyritystä
    johtava ei voi turvautua "Maksakie tukiaissia, maksakie.
    Antakkie rahhaa" -märinään, mikä taas muodostaa keskeisen
    osan hänen suomalaisen kolleegansa ansaintalogiikasta.
  13. Nimimerkin '-zz-' kirjoituksesta huokuu rivien
    välistä ajatus, että on nykytilanne on oikein,
    että on oikeudenmukaista
    haaskata yhteisiä verovaroja kansallisiin
    maataloustukiaisiin pienehköillekin suomalaisille
    maitotiloille, vaikka ne ovatkin tehokkuudeltaan
    naurettavaa amatöörimäistä ja romattista puuhastelutasoa
    sekä huomattavasti tehottomampia kuin esimerkiksi
    tanskalaiset maitotilat.

    Tämän kaltainen tilanne ei voi enää jatkua.
    Kansallinen maataloustuki tulee karsia kerta kaikkiaan
    pois viimeistä senttiä myöden kaikilta tiloilta niin pian kuin
    mahdollsita. Ja karsiminen voidaan aloittaa
    jo tulevan maaliskuun budjettikehysriihessä,
    näistä tehokkuudeltaan onnettomimmista maitotilalliisista,
    mikä täten tiedoksi Kataiselle ja Urpilaiselle.

    Tehottomaan tuotantoon tungettu tukiaisraha
    aiheuttaa vain ja ainoastaan tehottomuuden kasvua.

    Tämän ketjun aloituksessa näkyy karmealla
    tavalla, kuinka tehotonta suomalaisen
    maitotilan toiminta on verrattuna tanskalaisiin,
    hollantilaisiin ja ruotsalaisiin. Noissa maissa
    missään tuotantoa ei tueta kansallisin tuin, kun
    meillä taas silloin tällöin jaetaan maitotiloille
    jopa extratukea, kansallisten tukien ollessa
    yhteensä yli 1.100 M€ vuodessa.

    FAKTA 1: "Suomalainen maidontuotanto on tehotonta."
  14. Teemasta poikkeaviin idioottimaisiin huuteluihin
    ja kysymyksiin en edelleenkään vastaa.

    Ja teemahan on: FAKTA 1: "Suomalainen maidontuotanto on tehotonta."
  15. Pieni täydennyspyyntö vielä "Typerää mollaamista"-
    nimimerkille.

    Voisitko, karjan vuosituotoksen ja montako kiloa
    maitoa kotieläintyötuntia kohti tuotat, lisäksi
    ilmoittaa lasketko saamasi tuet liikevaihtoon
    kuuluvaksi ja paljonko ne tukiaiset yhteensä
    on.
  16. "Minusta tuo selvittää jo aika paljon miksi tanskan tiloilla
    pystytään tuottamaan pienemmällä ihmistyötuntimäärällä maitoa
    kuin suomessa. Suomessa on valittu maltillinen automatisointi
    ja koneistaminen sekä myös velkaantuminen." - jahas,

    Jahas, jahas, tässähän jahas vahvistaa aloituksessa esittämäni
    faktan: "Suomalainen maidontuotanto on tehotonta."

    Tiesin jo pyytäessäni, että perusteluja aiheesta,
    miten rehukustannukset vaikuttavat siihen, että suomalainen
    tukijussi ei saa tuotetuksi kuin 69 maitokiloa kotieläintyötuntia
    kohti kun tanskalainen saa samalla työllä aikaan
    250 kilon tuotoksen, ei tulla näkemään.

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/cision/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20140101/13910709520370

    Tehottoman työskentelyn lisäksi myös kannattavuus on hakusissa
    Suomenkin maitotiloilla, kuten tuossa yllelinkittämässäni
    Kauppalehden artikkelissa todetaan.

    Sitä ne megalomaaniset tukiaiset teettävät.

    FAKTA 1: "Suomalainen maidontuotanto on tehotonta."
  17. Mielihyvin näkisi "Typerää mollamista" -nimimerkin
    esityksen siitä, miten lähellä 9.000 kiloa / lehmä
    on hänen karjansa vuosituotos ja varsinkin, että
    teemassa pysyttäisiin, montako kiloa maitoa hän
    saa tuotetuksi kotieläintyötuntia kohti.

    Noista juoksevista kuluista sen verran, että
    maataloustoimialalla on surkuhupaisa tapa esittää
    kustannuslaskelmassaan yhtenä eränä 'palkkavaatimus'
    ja toisena 'pääoman korkovaatimus', jotka on vielä
    kirjattu niin hulppeiksi, että kulut on roimasti
    suuremmat kuin tuotot. Sitä laskentatapaa vasten
    "Typerää mollamista" -nimimerkin väittämä näyttäisi
    hyvin epäuskottavalta, mutta ohitetaan se tällä
    kertaa tähän mainintaan.
  18. Tuo 'jahas' -nimimerkin linkki ei toimi, joten
    jutun todenperäisyys on niin ja näin, mutta
    onneksi se ei tässä tapauksessa haittaa mitään, koska
    em. nimimerkki on edelleen pihalla aloituksen
    teemasta, joka on:

    "Suomalainen maidontuotanto on tehotonta."

    Olisi tietysti huumorimielessä mukava kuulla, millä lailla
    nimimerkki 'jahas' perustelee, miten rehukustannukset
    vaikuttavat siihen, että suomalainen tukijussi ei saa
    tuotetuksi kuin 69 maitokiloa kotieläintyötuntia
    kohti kun tanskalainen saa samalla työllä aikaan
    250 kilon tuotoksen, sillä ei kai hän nyt niin
    typerä voi olla, että väittää kalliimman rehun
    jakelun olevan lehmille enemmän aikaa vievän
    kuin edullisemman appeen.

    Vai voiko?

    Edelleen väitettäni
    "Suomalainen maidontuotanto on tehotonta."
    ei ole kukaan onnistunut vääräksi väittämään.

    (Idioottien huutelijoiden idiootit sökellykset,
    kuten kirjoitus siitä, että 'suomalaiset
    ostavat kotimaisia elintarvikkeita' ovat
    niin kaukana tämän aloituksen teemasta,
    ettei niitä kannata enempää kommentoida.)
  19. "Vertailu työtuntien mukaan ei anna oikeaa kuvaa,
    sillä työtunnit riippuvat tilakoosta, koneistuksesta,
    työvoiman määrästä sekä siitä tehdäänkö tilalla kaikki
    työt itse vai onko esim. kaikki peltotyöt ulkoistettu."

    Höpö höpö. 'Vertailua' pistää nyt omiaan ja pakenee
    sitten kiireen verhon taa ilmaisematta ensimmäistäkään
    lähdettä höpöttelylleen.

    Kyllä vertailu montako maitokiloa saadaan tuotetuksi
    yhtä kotieläintyötuntia kohti on täysin validi. Ja juuri tätä
    vertailuahan tässä on aloituksessa käytetty. Mikäpä
    sen aidommin, puoleettomimmin ja tasa-arvoisimmin
    tehokkuutta kuvastaisi.

    Juuri siksi varmasti agronet.fi tätä vertailua
    käyttikin vuoden 2005 kertomuksessaan. Vuoden
    2005 jälkeen tätä vertailua, mutta ei mitään
    muutakaan vertailua ole näkynyt.

    Raskailla tukiaisilla ylläpidetyistä amatöörimäistä
    puuhastelua harrastavista maitotiloista olisi korkea
    aika päästä eroon. Luku 69 kg maitoa kotieläintyötuntia
    kohti kertoo karmealla tavalla tehottomuudesta, mista
    voidaan täydellä syyllä vetää johtopäätös,
    että tukien väittäminen vastikkeettomiksi on varsin
    oikeaan osuvaa ja tarpeellista kritiikkiä.
  20. Mielenkiintoista tuossa pistepirkon kopioimassa
    MT:n artikkelissa on siitä häilyvä törkeä
    propagandistisuus.

    Aluksi esitetään ikäänkuin täytenä totuutena,
    että kymmenen vuoden päästakin 35 lehmän
    lypsykarjalla pärjätään. Että se on fakta.

    Myöhemmin jutussa tämä oma propaganda väite kovastikin ehdollistetaan
    kertomalla, että "35 lehmän lypsykarjasta pitäisi jäädä yksityiskäyttöön
    30000 euroa vuodessa. Tähän päästään, jos juoksevat kulut ovat
    55–60 prosenttia liikevaihdosta, velkaa on liikevaihdon verran ja
    karjan keskituotos on 9000 litraa"

    Nämä lisäehdot ovat ammattitaidottomalle talonpojalle
    sen verran kovia, ettei hän niihin tule yltämään.
    Esimerkiksi juoksevien kulujen saanti alle 60%, on
    saavuttamattomissa oleva tavoite etenkin hankintatoimen
    kompetenssivajeesta kärsivälle maanviljelijälle.

    On kansakunnan edun kannalta hälyttävää, jos talonpoikaa
    tuuditetaan hänen oman etujärjestön toimesta edesvastuuttomasti
    ajatukseen, että nykyinen tehokkuus riittää. Kun eihän se
    riitä, kuten avauspuheenvuorostani on havaittavissa.

    Yksi pahasti harhautuneista oli se viljelijä, joka
    täällä ylvästeli tragikoomisesti sillä, että hänen appi-
    vanhempansa eivät kykenisi siihen, mihin hän nyt
    kykenee. Hänellä on pallo pahasti hukassa, kun hän
    vain vertailee itseään edeltäneeseen sukupolveen, kun
    oikeasti hänen pitäisi verrata omaa tuottavuuttaan
    ja tehokkuuttaan hollantilaiseen, tanskalaiseen
    ja vaikka ruotsalaiseen kolleegaansa. Ja ajatella
    sen jälkeen onko minkäänlaiseen itsekehuun
    pienintäkään perustetta.
    21. 48 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt