jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1811

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Vanhat touudet eivät enää päde, eivät ole
    tätä päivää.

    Päivän faktat ovat:

    1) suomalaista alkutuotantoa tarvitaan suomalaisten
    ruokaan vain 1.500 M€ arvosta
    2) sen osuus ruuan kokonaishinnasta on vain n. 10 %
    3) maataloustukiaiset, viljelijäin eläkekorvaukset ja
    lomailurahat tekevät 3.000 M€ loven veronmaksajien pussiin
    4) Suomi on osa EU:ta, jossa ruuan hinta määrittyy markkinalähtöisesti

    Näiden faktojen perusteella voimme vetää huoleti johtopäätöksen,
    että megalomaanisten tukien lakkauttaminen ei vaikuta
    suomalaisten ruokalaskuun yhtään mitään, mutta veroja
    tarvitsee kerätä 3.000 M€ vähemmän kuin nyt.

    Kansankunnan SUORA ETU on siis 3.000 M€. Se on hyvä.

    Mahdollisesti ulkoa tuonnin volyymin kasvaessa,
    myös kilpailu elintarvikeketjussa lisääntyy, jolloin
    ruuan hinta entisestäänkin vain halpenee ja
    halpenee. Sekin on hyvä.
  2. Niin tässä viimeisessäkin vertauksessa kuten yleensä
    kaikissa vertauksissa, yritetään y h t e i s k u n n a l t a
    itselle ruinattuja korvauksia verrata korvauksiin, joihin ei
    yhteiskunnan rahaa käytetä.

    Tämähän on ollut ns. maatalousyrittäjäin tyyli kautta
    aikojen. Yritetään keinolla millä hyvänsä hämärtää
    oma loisiminen yhteiskunnan avun varassa.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.

    Onneksi hallitus alkaa suitsia noita megalomaanisia,
    mutta täysin vastikkeettomia maataloustukia. Pienin
    askelin tosin, mutta oikeaan eli tukia alentavaan
    suuntaan. Se on hyvä.
  3. Se, että vakuutuksia ei ole saatavissa johtuu vain
    ja ainoastaan siitä, että ns. maatalousyrittäjät eivät
    halua ottaa sen enempää henkilökohtaista kuin
    yhteisvastuutakaan tekemisistään. Sehän maksaisi.
    On helpompi vain parkua yhteiskuntaa apuun, ja se
    onkin lähes ainoa asia jonka he hyvin osaavat.

    Ahneudella ei ole häpyä.
  4. Kun salama polttaa ihmisen kodin, sen vakuutusyhtiö korvaa
    tai on korvaamatta. Missään vaiheessa vahingon kärsineen
    ei kuienkaan kannata parkua yhteiskuntaa apuun, vaikka sen
    kannalta korvaussumma pieni olisikin.

    Toisin on ns. maatalousyrittäjien - näiden amatöörimäisten
    perhevelijelmäpuuhastelijoiden - kanssa. Heille pitäisi
    valtion varoista korvata kaikki. Mieluummin vielä niin, että
    ensin megalomaaniset maataloustukiaiset ja sitten päälle
    vielä satovahinkokorvaukset.

    Ahneudella ei ole häpyä.
  5. Laatuerot suomalaisen ja muun EU:n elintarvikkeiden
    raaka-aineiden välillä ovat niin pienet - ja
    useimmiten jopa muun EU:n hyväksi - että
    hämmästyttävää kyllä, ulkoatuodun hinta/laatu-
    suhteen ylivoimaisuus ratkaisee mitä eduskunnassa
    syödään.

    Eduskunnan lisäksi myös monessa muussa paikassa
    ja yksityisessä kulutuksessakin yhä useampi
    kääntyy ulkoatuodun ruuan syöjäksi. Tämä näkyy
    Suomen Tullin tilastoistakin: elintarvikkeiden
    tuonti on noussut v. 2009 arvosta 1.900 M€ liki
    4.000 M€ euroon vuoteen 2011 mentäessä, ja tänä
    vuonna tuonnin nousu yhä senkun vain jatkuu.

    Kehitys tulee väistämättä johtamaan megalomaanisten
    maataloustukiaisien lakkauttamiseen. Se on hyvä.
  6. "Suomessa r u o k a on keskimäärin 12 % kalliimpaa
    kuin EU:ssa keskimäärin, kertoo Iltalehden totuus.

    Lehti on ottanut reportaasia laatiessaan huomioon
    vain sen, mitä maksamme ruuastamme kaupan kassalla.
    Siltä on jäänyt täysin vaille huomiota, että sen
    lisäksi, mitä maksamme kaupan kassalla, maksamme myös
    veroistamme maataloustukiaisia n. 2.000 M€:n edestä
    ja vielä 230 M€ ns. maatalousyrittäjien lomailurahoja.

    Suomalaiseen ruokaan tarvittava suomalaisen alkutuotannon
    arvo on 1.500 M€ vuodessa. Kun tuet ovat yli 150 %
    tuosta arvosta, niin onhan se vallan tragikoominen
    tilanne. Järkyttävyyttä lisää kun vielä lisäksi otetaan
    huomioon, että tukiaiset joudumme maksamaan, vaikka söisimmekin
    täysin ulkomailta tuotua ruokaa.

    Eipä olekaan ihme, että ns. maatalousyrittäjät saavat
    osakseen päivä päivältä syvenevää halveksuntaa. Aika
    pian olemee tilanteessa, että tukiaisjärjestelmä
    on romutettava.

    TOTUUS ON JULMAA: Maataloustukien määrästä vain n. 800 M€ on
    EU:sta tulevaa rahaa, loput 1.500 M€ ovat suoraan
    omia verorahojamme. Maanviljelijäin lomarahat, jotka
    maksetaan sosiaalitukena STM:n momenteilta ovat
    230 M€/v. Lisäksi STM:n momenteilta maksetaan
    viljelijäeläkeläisille sosiaalitukena eläkettä
    yli 650 M€:n arvosta.
  7. "Elintarvikkeiden raaka-aineet vaan ovat suomessa jo euroopan halvimpia",
    väittää kirjoittaja tuossa edellä.

    Hän ei ymmärrä - ehkä alhaisen kompetenssinsa takia -
    kokonaisuuksia.

    Kokonaisuutena tarkastellen, megalomaaniset maataloustukiaiset
    mukaanlukien, elintarvikkeiden alkutuotannosta koituvat
    kulut ovat Suomessa huikaisevasti maailman korkeimmat.

    Tukien ja suomalaiseen ruokaan tarvittavan kotimaisen
    alkutuotannon arvon vertailu vaikuttaa äkkiseltään jopa
    tragikoomiselta, kun alkutuotannon arvo on 1.500 M€ ja
    tukipotin arvo 2.100 M€.

    Kun tukipottiin lisätään viljelijäin lomaraha, 230 M€,
    ollaankin suhteessa 1.500 / 2.320

    Eli tukien määrä on säälittävät 155 % tarvittavan
    alkutuotannon arvosta. Tämä ei kovin hyvää kuvaa suomalaisesta
    maataloustuotannosta ja sen harjoittajasta anna.

    Jopa lasihelmikoruja kasaavien intiaanien työ
    on arvostukseltaan ylempänä kuin suomalainen
    ns. maatalousyrittäjä.

    FAKTA: Maataloustukien määrästä vain n. 800 M€ on
    EU:sta tulevaa rahaa, loput 1.500 M€ ovat suoraan
    omia verorahojamme. Maanviljelijäin lomarahat, jotka
    maksetaan sosiaalitukena STM:n momenteilta ovat
    230 M€/v. Lisäksi STM:n momenteilta maksetaan
    viljelijäeläkeläisille sosiaalitukena eläkettä
    yli 650 M€:n arvosta.
  8. Osta paskassa marinoitua suomalaista naudanlihaa,
    p u h d a s t a ruokaa ;=))
  9. Suomalaisen karjatalouden 'eettisyyden korkeaveisuja'
    on luettavissa lehdistössä miltei päivittäin.

    Tällä tavoin tänään Iisalmen Sanomat:

    "Lihakarja karmeissa oloissa Ylä-Savossa"

    "Eläinten hoito laiminlyötiin pahoin yläsavolaisella
    lihakarjatilalla viime vuoden puolella.

    Pääluvultaan 170 eläimen karjasta, joka virui navetassa
    paksussa lantakerroksessa, eläinlääkäri määräsi
    lopetettavaksi kaikkiaan 150 eläintä.

    Maatilaa hoitanutta miestä epäillään nyt törkeästä
    eläinsuojelurikoksesta ja juttua puidaan huhtikuun
    puolella käräjäoikeudessa Iisalmessa."

    Ahneudella ei ole häpyä.

    Suomalaisilla maatiloilla rehottaa rikollisuus.
  10. "Mistä yrittäjä saa rahat lomarahojen maksamiseen?
    No myymällä tuotteita tai palveluita sellaiseen
    hintaan,että saa rahat kasaan."

    Olipa hyvä, että tämä kuvaus o i k e a n yrittäjän
    ansaintalogiikasta tulee näin esille. Tottahan se asia
    nimittäin on. Oikea yrittäjä tuottaa niin l a a d u k a s t a
    ja h i n n a l t a a n e d u l l i s t a
    hyödykettä, että kuluttajat siitä ilomielin
    maksavat pyydetyn hinnan.

    Toisin on maataloustuotannon kanssa Suomessa.
    Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat enimmäkseen
    kompetenssivajeessaan kyvyttömiä kehittäämään
    kilpailukykyistä ja laadukasta tuotantoa, joten
    heille riittää, kunhan tuet pyörivät.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.

    Veronmaksaja-kuluttajan kannalta ero oikean
    yrittäjän ja ns. maatalousyrittäjän välillä
    kilpistyy siihen, että oikeiden yrittäjien
    tuotteista hän on valmis maksamaan, mutta ei
    sen sijaan ymmärrä, että hänen on verovaroillaan
    tuettava viljelijäsyöttilästä, vaikka ostaakin
    ruuakseen ulkoa tuotuja laadukkaita ja hinnaltaan
    edullisia elintarvikkeita.

    Kansalliset tuet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa
    viljelijä tulee kohtaamaan päivä päivältä yhä
    syvempää halveksuntaa, ja viljelijän toimintaa
    tullaan kiihtyvässä määrin arvostelemaan
    kansakunnan petturuudeksi, syöväksi, joka
    näivertää yhteiskuntamme perustuksia.
  11. Jo pelkästään sillä perusteella, että Suomen
    maataloustuotanto on kahden promillen luokkaa,
    voi päätellä puheiden USAN tuontilistojen
    kärjessä olevasta juustosta olevan puhdasta
    propagandaa ja täyttä valhetta.

    Linkitetty lähdekin näyttää melko epämääräiseltä,
    olisiko peräti MTK:n sponsoroima läpyskä.

    Suomen Tullin vientitilastoista näkee, että
    maitotalostuoteiden kokonaisvienti oli n. 495 milj.
    ja siitä USA:n osuus vain alle 22 milj. euroa.

    Tämä yksin kertoo asioita suhteuttamaan kykeneville,
    että tuontilistojen kärjessä olo juustoilla USA:ssa
    on sula mahdottomuus. USA:ssa on 314 milj. asukasta.
    Suomalaisten maitotuotteiden viennistä n. seitsemän
    (7) senttiä / asukas. Että sellainen k ä r k i t u o t e.
    Kaikea sitä näkeekin.
  12. http://www.valio.fi/tuotteet/juustot/musta-salaneuvos/

    Kuten tuosta ylläolevasta linkistä jokainen voi todeta,
    Musta Salaneuvos -juuston pakkauksesta ei HyvääSuomesta-
    Joutsenmerkkiä löydy.

    Tuo Musta Salaneuvos on kallista, joten varmasti
    löytyy ihmisiä, joilla ei ole siihen koskaan
    varaa ja joutuvat sitten sen kiertäen toteamaan:
    "Kaikissa ostamissani Salaneuvos-juustoissa on ollut
    Hyvää Suomesta -joutsenmerkki."

    Sen lisäksi, että merkkiä ei löydy, kyseisestä
    linkistä voi jokainen lukutaitoinen ja
    lukemansa vielä ymmärtäväkin lukea
    tekstin: "Valmistettu Virossa".

    Kun Valio tekee bulkki-Salaneuvoksen kotimaisesta
    maidosta ja parempilaatuisen virolaisesta, niin
    maidon laadustahan siinä on kyse.

    Vihdoin, kun otetaan huomioon, että Valio roudaa
    juuston Virosta Joensuuhun pakattavaksi, ymmärtää
    raaka-aineen laadun todella olevan ratkaiseva
    tekijä. Valio säästäisi rahtikustannuksissa
    paljon, jos valmistaisi Mustan Salaneuvoksenkin
    kotimaisesta raaka-aineesta, mutta eipä valmista.

    Oltermanni on maultaan melkoisen mitään sanomaton,
    kuten myös Valion edamit ja emmentalit. Eipä siis
    ihme, että kohta jo yli 60 % Suomessa syötävästä
    juustosta on ulkoa tuotua, ja bulkit joudutaan
    myymään alihintaan Venäjälle.

    Alihintaan myynti onnistuu, koska maidon tuottamiseen
    on saatu rouheat kansalliset maataloustuet. Oikein
    olisi velkoa Venäjän viennin osalta tuet takaisin.
    Nythän tilanne on se, että osallistumme verorahoillamme
    venäläisten ruokailuun. Se ei ole oikein.

    Lisäksi Suomen maidontuotantoa tulisi pikaisesti
    vähentää, koska kaikki vienti on ylituotantoa.
    Seikka, jota EU varmasti tarkastelee seuraavilla
    141- ja 142 -kierroksilla kriittisesti.
  13. Sosiaali- ja terveysministeriön budjetista
    vuosittain maksettavat maanviljelijäin
    eläkekorvaukset ovat tätä nykyä lähes
    600 milj. euroa. Kun siihen lisätään
    maa- ja metsätalousministeriön maksamat
    luopumistuet, niin ollaan tilanteessa,
    jossa lähes 700 milj. euroa yhteisistä
    verovaroistamme kuluu arveluttavana
    s o s s u t u k e n a joukkiolle, joka
    varmasti tulisi toimeen ilmankin.

    On ensiarvoisen tärkeää oikeudenmukaisuuden
    ja tasa-arvon kannalta, että nämä
    rasitteet lakkautetaan.

    Yhdessä maataloustukiaisten kanssa
    nämä eläkkeet ja maanviljelijäin
    lomailurahat mukaanluettuna veronmaksajien
    rasite nousee yli kolmeen tuhanteen (3.000)
    m i l j o o n a a n euroon. Kaikki
    tämä täysin vastikkeetta. Se on väärin.
  14. Siinä hän istuu aina pöydässämme.
    Kutsumattomana vieraana. Rasitteena.
    Ja silloinkin, kun pöytämme notkuvat
    pelkästään ulkoa tuoduista
    herkuista, siinä hän istuu.

    Ylimääräinen lautanen jokaisella
    ateriallamme olkoon muistutus siitä,
    että ns. maatalousyrittäjälle
    maksetaan valtion varoista
    maataloustukiaisia 2.000 milj.
    euron edestä. Lomailurahoja
    230 milj. euron edestä. Ja
    eläkekorvauksia liki 700 milj.
    euroa.
  15. Ahneus ilmenee kyseissä eläinsuojelurikoksessa
    kahdellakin tapaa.

    A) Otetaan - tukiaisten toivossa - liikaa eläimiä,
    eikä sitten jaksetakaan pitää niistä huolta

    B) Ei palkata työntekijöitä, vaikka omat voimat eivät riitä.
    Ahneutta se on nuukuuskin, joka estää apulaisten palkkaamisen.

    Myös ruuan eettisyys kuluu puhtaan ruuan kriteereihin.
    Tässä tapauksessa sitä ei löydy. Lisäksi kysymys kuuluu,
    kuinka paljon rääkättyjä eläimiä kerkesi mennä lahtiin
    ja ihmisten ruuaksi.

    Kun viljelijä saa tukiaisista suurimman osan tuotoistaan,
    kiinnostus karjan hyvinvointiin vähenee. Tukien
    turruttava vaikutus ja rikokseen houkutus ovat selviö.
    Ahneudella ei ole häpyä.
  16. Mielihyvällä panen merkille, että vihdoin
    on tunnustettu, että suomalaista alkutuotantoa
    tarvitaan suomalaisen ruokapöytään vain
    1.500 milj. euron arvosta vuodessa. Siis
    todella vähän.

    Siitä tulee suomalaista kohti jopa alle
    25 euroa/kk, ja sehän onkin se
    ihannetilanne, jota kohti pyrin
    tukiaiskritiikilläni asiat saattamaan.

    Tällä hetkellä auvoa vain häiritsee pahasti
    se, että tuon 1.500 M€ alkutuotannon
    tuottamiseen tarvitaan tukiaisia
    n. 2.000 M€.

    Kun siihen lisätään viljelijäin lomailurahat
    230 milj. euroa ja eläkekorvauksista
    veronmaksajien makettavaksi vuosittain
    koituva liki 700 milj. euroa, ollaankin
    tilanteessa jossa tuohon 1.500 M€
    alkutuotannon arvoon on lisättävä
    3.000 milj. euroa.

    Jaettaessa 4500 milj. euroa 5,4 milj.
    kansalaisen kesken yhtä suomalaista kohti
    tuleva rasitus onkin 69,44 euroa kuukaudessa.

    Lukema 5,4 milj. kansalaista käsittää
    kaikki kansalaiset, myös ne jotka eivät
    juurikaan tienaa ja maksa veroja.

    Niinpä onkin oikein jakaa 4.500 M€
    2,4 milj. veronmaksajan kesken, ja
    siitä saammekin rasitteeksi 1.875 €
    vuodessa. Se on kohtuuttoman iso summa
    rahaa 25 € kuukaudessa maksavan ruuan
    tuottamisesta.

    Onneksi tukiaiset ovat laskussa, kuten
    myös hallitus on kirjannut, että
    valtion osuutta maanviljelijäin
    eläkekorvaukseen alennetaan
    vuosittain 15 milj. euroa.
  17. Väitettä siitä, että kaikessa tilastoinnissa
    otettaisiin kuviteltuja fantasia-eriä huomioon,
    kuten on tehty maa- ja puutarhatalouden
    kustannukset -tilastossa, ei ollut mitenkäään
    perustelu ja vaikeaa se olisikin.
    Kysymyksessä on selkeästi perustteeton ja
    siten täysin asiaton väittämä.

    Ei tulisi mieleenikään väittää esimerkiksi
    elintarviketeollisuuden bruttojalotusarvoksi
    ilmoitetun 10.200 milj. euron sisältävän
    kuvitteellisia eriä.

    Tietystiolisi toivottavaa, jos siinä olisi eritelty,
    paljonko tuosta arvosta tuotteita on mennyt
    kotimaiseen ruokaan. Tuo 10.200 summahan pitää sisällään
    myös rehujen ja alkoholin valmistamisen
    ja elintarvikkeiden viennin.


    http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf

    Tuon yllelinkitetyn tieteellisen tutkimusraportin
    mukaan voi päätellä, että kotimaiseen ruokaan
    on todellakin tarvittu kotimaista alkutuotantoa
    pelkät 1.500 milj. euroa ja teollisuuden lisäarvoa
    n. 4.000 milj. euroa.
  18. Onkin vaikeampaa yrittää selvittää, mihin
    megalomaaniset maataloustukiaiset oikein menevät.

    Tilastointi on aika lailla maanviljelijöiden itsensä
    hallitsemien orgaanien tuottamaa, joten julkistettuihin
    tilastoihin ei ole oikein luottaminen.

    Otetaanpa esimerkiksi ProAgrian julkaisema tilasto
    "Maa- ja puutarhatalouden tuotantokustannukset v. 2011"

    Tilasto ilmoittaa tuotantokustannusten kokonaislukemaksi
    kaikkiaan 6.929 miljoonaa euroa. Pintapuolinenkin tarkastelu
    osoittaa, että tuohan on suorastaan valheellinen lukema,
    sillä mukaan on ujutettu täysin toteutumattomia
    kustannuksia. (Jos yksittäinen kirjanpitäjä syyllistyisi
    vastaavaan, seurauksena olisi vankilatuomio.)

    Nuo tilaston toteutumattomat eli täysin valheelliset erät
    ovat: 'Palkkavaatimus' 1.392 M€ ja 'Oman pääoman korkovaatimus'
    687 M€. Kun nämä fantasiaerät poistetaan tilastosta, jää
    jäljelle t o d e l l i s t e n kustannusten määrä 4.850 M€.

    Myös tuottojen kanssa Proagrialla on sinällään ollut
    vaikeuksia tilastonsa rehellisyyden kanssa. Se päätyy
    saamaan tuottoja kasaan 5.505 M€. Tarkempi tarkastelu osoittaa,
    että tuossa määrässä on tukea 2.060 M€ eli reaalinen
    maa- ja puutarhatalouden tuotto olikin vain 3.445 M€.

    Summa 3.445 M€ vaikuttaa sekin suurelta summalta, kun vuotta
    aikaisemmin vastaavaksi summaksi ilmoitettiin n. 2.400 M€.

    Summa 2.400 M€ onkin ymmärrettävässä linjassa sen tosiasian
    kanssa, että suomalaiseen ruokapöytään suomalaisen
    alkutuontannon tuotosta tarvittiin v. 2009 enää vain
    1.500 M€ edestä. Kun katselee elintarvikkeiden tuonti-
    tilastoa vuodesta 2009 vuoteen 2012, huomaa, että
    tuonnin arvo on noussut vuoden 2009 1.900 M€:sta lähes
    4.000 M€:oon v. 2012. Tästä on vääjämättä seurannut, että
    suomalaisen alkutuotannon arvo lienee vajunut jo alle
    1.000 M€:n eli lienee vaiv aisedt kahdeksan prosenttia
    ruokalaskun loppusummasta.

    Kun tuosta tukiaisilla nostatetusta tuottosummasta vähennetään
    oikeat eli toteutuneet kustannukset, päädytään lukuun
    655 M€, joka summa onkin mainittu näissä fantasiatilastoissa
    maataloustulon määränä.

    Edellä mainitut tosiseikat huomioon ottaen, näyttää siltä,
    että tukiaiset menevät ensimmäisestä viimeiseen
    senttiin maatalouden tuotantopanosten myyjille.

    Rankka kompetenssivaje hankintatoimen alueella on
    ilmeinen.

    Ruuan vähittäishintaan megalomaanisilla maataloustukiaisilla
    ei ole vaikutusta.
  19. Tässä vielä riemutaulukko tuon suoran
    EU-tuen vähenemisestä 71 M€/vuosi:

    2013 545M€
    2014 474M€
    2015 403M€
    2016 332M€
    2017 261M€
    2018 190M€
    2019 119M€
    2020 48M€


    Vielä kun hallituksen kehysriihessä
    kotimainen tuki saadaan sekin nykyistä
    nopeammalle alenemisuralle, niin hyvä tästä
    tulee ja kansa kiittää.
  20. Vaimo on ollut ounasteluissaan varsin oikeassa.
    Valitettavasti on todettava, että niin EU-tuki
    kuin varsinkin kansallinen tuki ovat mitä
    suurimmassa määrin vastikkeettomia eli
    suden suuhun menevät verorahamme noita
    tukiaisia maksettaessa.

    Sitten on tietenkin vielä oma ryhmänsä
    nämä maanviljelijäin lomarahat yli
    230 milj. euroa vuodessa. Täysin
    vastikkeetta.

    Hieman pettyneenä on todettava, että
    vaikka tuet laskevatkin, ne eivät laske
    ihan sitä vauhtia, mikä olisi
    kansakunnalle merkittävää.

    Viidessä vuodessa momentin 'Maatalous' summa
    on kuitenkin pienentynyt n. 10 %. Ja nythän
    Eu-tuki alenee jo roimempaa vauhtia. Kun
    vuonna 2013 suoran EU-tuen määrä on 545,2 M€,
    se putoaa jo v. 2014 yli 71 M€, eli vuodessa
    jo yli 13 %. Se ilahduttaa mieltäni.

    Kun suora EU-tuki putoaa kaikkiaan 500 M€
    seuraavan seitsemän vuoden aikana, niin
    vuonna 2020 ollaankin tilanteessa, että
    EU-tuki on enää 48 M€.

    Siinäkin on tietysti 48 M€ vielä liikaa,
    meteliä megalomaanisista maataloustukiaisista
    kannattaa täälläkin jatkaa.

    Riemumielin sen teen ja pistäen mielihyväkseni
    merkille, että ns. hyödylliset idiootit
    kaiuttavat viestiäni palstalla siinä määrin,
    että vain pari kertaa kuussa tarvitsee
    tänne enää itseni kirjoittaa.
    21. 69 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt