jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Kun kansallinen 1.100 M€ nouseva
    tukiainen lopetetaan, kyllä se koko
    määrältään säästöksi on laskettava.

    Maataloustulolla, joka kieltämättä
    on naurettavan vähäinen, ei ole tämän
    säästämisen kanssa paljon tekemistä.

    Maatalouden tunnusluvut ovat kauttaaltaan
    tragikoomisia.

    Myyntituotot ovat alle 2.400 M€, mutta
    tuotantopanos on maksanut 2.700 M€. Tämähän
    on hälmöläisten hommaa.

    Hölmölän kylästä lienee kotoisin myös hän,
    joka tragikoomisesti väitti verotulojen
    olevan 1.500 M€ maataloustulosta 750 M€.
    Tällehän nauraisivat naurismaan aidatkin, jos
    olisi olemassa investointituki naurismaan
    aidan rakentamiseen.

    Jos maataloustuotanto loppuisi tukien
    lakkauttamiseen, siitä seuraisi liki
    4.000 M€ vuotuiset säästöt, kun suorien
    maataloustukien lisäksi mukaan
    laskettaisiin viljelijäin lomarahat,
    MyEL -eläkkeet ja investointituet.

    Maataloustuotanto ei tukien lakkauttamiseen
    lopu. Ainoastaan 20.000 -30.000 alhaisimman
    kompetenssin omaavaaa täpinäreiskaa saataisin
    pois pelikentältä peliä haittaamasta.
  2. Täällä joku mainitsi saavansa tukea maitolitraa
    kohti ainoastaan 3 senttiä/litra. Tuen määrä
    on keskimäärin kuitenkin tällä vuosituhannella
    ollut 7,5 senttiä/litra.

    Aloittajan tilalla on kuusitoista (16) lehmää.
    Jos ne tuottaisivat keskinkertaisesti maitoa,
    vuoden tuotos olisi 16 x 8500 = 136.000 kg.

    Työtunteja he sanovat tekevänsä 4200 vuodessa,
    joten kotieläintyötuntia kohti tulee tuotosta
    vain 32,3 kg. Se on vähän jopa Suomen oloissa.
    Tuotanto on erittäin tehotonta.

    Keskimääräinen tehokkuus (80 kg/tunti) edellyttäisi,
    että kilomäärä tuntia kohti olisi 90 kiloa, eli
    heidän olisi kasvatettava lehmälaumaansa
    neljäänkymmeneen (40) yksilöön päästäkseen
    tuen määrässä 10.200 euroon saadessaan
    tukea 3 senttiä litra.

    Työtä 40 lehmästä on varmasti enemmän kuin 16,
    mutta kahden henkilön olisi kyettävä kirkkaasti
    hoitamaan suurentunutkin karja. Tuolla 40
    lehmällä/kaksi hoitajaa kun päästään vasta
    Suomen keskiarvoon.

    Ruotsin keskiarvoon 130 kg/kotieläintyötunti
    pääseminen vaatisi lauman kasvattamisen 60
    yksilöön, jolloin päästäisiin tilanteeseen,
    jossa tukiaisia ei enää tarvittaisi.

    Suomen taloudessa 1,100 M€ olisi parempaakin
    käyttöä, kuin holvata se tehottomaan
    maataloustuotantoon.
  3. Edellisessä puheenvuorossa linkattu artikkeli oli vuodelta 2010.
    Jokainen voi halutessaan päivittää tietonsa ja todeta, että maataloustuet
    ovatkin vuodesta 2010 ilahduttavasti vähentyneet niin
    EU:n tasolla kuin pelkästään niiden tukien tasolta, jotka ovat
    oman parlamenttimme päätettävissä.

    Tietysti tämän kaltainen kehitys jos mikä, pistää
    sanomaan, että uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti.
    Hyvä niin.
  4. Onneksi tilanne ei ole niin toivoton, että virkettä:
    "Tuet ovat olemassa oleva tosiasia, eivät ne ole poistumassa."
    tarvitsisi ottaa totena. EU on omassa agendassaan
    vähentämässä kovastikin maataloustukia jo v. 2013
    alkaen. Se tietää automaattisesti sitä, että myös
    ne 'yhdistelmätuet' joissa osa on EU:n tukea ja
    osa omaa kanssallista tukeamme liudentuvat.

    Venkuloinnilta välttyäksemme, 'kansallinen tuki'
    ei riitä pilkun tarkasti kuvaamaan sitä rasitusta,
    mitä omassa budjetissamme maataloudesta on. Vehtaajia
    varten onkin ryhdyttävä käyttämään nimitystä:
    'Kansallisesta budjetistamme maksettavat maataloustukiaiset.'

    Kansallisesta budjetistamme maksettavat maataloustukiaiset
    ovat vuosittain yli 1.100 M€. niiden lisäksi tulee muistaa
    yli 214 M€ nouseva maanviljelijäin lomatuki ja
    yli 650 M€ nouseva viljelijöille valtion varoista maksettava
    eläkekorvaus.
  5. Kun tavoite on tuen kokonaan lakkauttaminen, ei
    eroa ole mitään syytä tehdä. Se 3 senttiäkin
    on yksinkertaisesti 3 senttiä liikaa.

    Tämän ketjun osalta lienee käynyt selväksi, että
    suurin kiviriippa tällä hetkellä ovat juuri
    aloituksessa mainitun kaltaiset tilat, jotka
    vievät suhteellisen suuren osan yhteiskunnan antamasta
    tuesta, mutta eivät anna vastiketta. Tuon
    suuruisia maitotilojatiloja on suurin osa
    nykytiloistamme. Niistä on päästävä eroon
    nykyistä nopeammmin. Luontainen viiden tilan
    lopetus per päivä ei riitä.

    Kansallinen, oman parlamenttimme määrättävissä oleva
    tuki on suuruudeltaan yli 1.100 M€. Siitä on päästävä
    eroon. Kolme (3) senttiä litralta on sekin liikaa, mutta
    on kuviteltavissa, että 3-sentin tila tulee
    menestymään myös täysin ilman tukea, siitä ei huolta.

    Nämä 16-päiset puuhastelijat on saatava pelistä pois.
  6. Vastaus edellä annettuun kysymykseen on, että
    kysymys on absurdi.
    Maitotuki on ollut 2000-luvulla yli 7 senttiä
    joka vuosi.


    2001 9,19
    2002 9,16
    2003 9,13
    2004 9,81
    2005 7,63
    2006 7,62
    2007 7,78
    2008 7,87
    2009 7,77
    2010 7,91
    2011 7,47


    Lähde: TIKE

    5 sentin tuesta puhuminen on alkeellista etten
    sanoisi tragikoomista propagandan yritystä.
    Kaikenlaista valhetta sitä yritetäänkin esille
    vängätä.
  7. Laskettaessa tehokkuutta työtuntien ja tuotosmäärän
    suhteen, ei velkojen liittäminen tuotantokustannuksiin
    voi lopputulosta muuksi muuttaa.

    Eli Tanskassa tuotetaan maitoa 250 kg/kotieläintyötunti.
    Aloittajan tilalla 35,71 kg/kotieläintyötunti.

    Ei tähän velan määrä vaikuta. Eikä rehukustannukset.

    Tässä on kysymys siitä, että tuen jakaminen suomalaisille
    perheviljelmäpuuhastelijoille on resurssien mieletöntä
    haaskausta.

    Väitteelle 'kansallinen maataloustuki on vastikkeetonta'
    on vinha perä.
  8. Rehun kalleus on tietysti tosiasia sekin, mutta
    se ei ratkaise täpinäongelmaa, jossa ero on
    niinkin valtava, kuin 35,71 kg/kotieläintyötuntia
    kontra Ruotsin 130 kg/kotieläintyötuntia.

    Siis aloittajan tilalla päästään tehokkuudessa vain
    27 % ruotsalaisten keskimääräisestä.

    Ero on niin suuri, että se ei selity rehun kalleudella.
    Kyllä siinä näkyy tukien turruttava vaikutus.
    Sen asemesta, että toimintaa suunnattaisiin kaikin-
    puolisen tehostumisen aikaansaamiseen, nyhrätään
    vain mitä nyhrätään, ja ollaan koura ojossa:
    "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa."

    Tuossa edellä on esitetty tyhentävästi, mistä se
    rehukustannus johtuu. Tukiaiset sielläkin taustalla.
  9. On selvää, että kiviriippapuuhastelijat eivät
    pääosin ole kykeneväisiä tarvittaviin investointeihin.

    Kun tuet lakkautetaan, toiminta amatöörimäisillä
    perheviljelmätiloilla tulee tiensä päähän. Heidän
    ei tarvitse investoinneilla eikä tuottavuudella
    sen koommin itseään kiusata. Eikä pyydellä
    laskelmia.
  10. Kuudestatoista (16) lehmästä saatu vuotuinen maitomäärä
    kieppunee 150.000 kg:n pinnassa, luultavasti
    ennemmin alle kuin päälle.

    Kun aloittajan mukaan työtunteja vuodessa kuluu
    4200, niin kotieläintyötuntia kohti maitoa
    kertyy 35,71 kg.

    Se on järkyttävän vähän. Jopa Suomen oloihin.

    Jo vuonna 2005 Suomessa tuotettiin maitoa keskimäärin
    sentään 69 kg/kotieläintyötunti. Joka sekin on vähän,
    jos verrataan sitä Ruotsiin tai Tanskaan.

    Tanskassa lukema oli 250 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti.

    Ja näitä k i v i r i i p p a -puuhastelijoita on
    maitotiloistamme enemmistö. On vain hyvä, että
    ne vähenevät, mutta vähenemisvauhti saisis olla
    vielä nykyistä merkittävästi suurempi.

    Vauhti nousee kun poistamme kehitystä estävät
    kansalliset, yli 1.100 M€ nousevat tukiaiset.
  11. Yhteiskunnan verotaakka kevenee.
    Ei kannattaisi pitkittää vuoteen 2015.
  12. - Tilatuki
    - Maatalouden ympäristötuki
    - Luonnonhaittakorvaus
    - Eläinten hyvinvoinnin tuki
    - Kansalliset kasvintuotannon tuet
    - Maidon tuotantotuki ja maitokiintiöjärjestelmä
    - Eläintuet ja -palkkiot
    - Erikoistuet
    - Valkuais- ja öljykasvipalkkio
    - Tärkkelysperunapalkkio
    - Porotalous
    - Mehiläistalouden tuki
    - Sato- ja tulvavahingot
    - Tilaneuvonta
    - Maatilojen energiaohjelma
    - Maatalousyrittäjien opintoraha
    - Maatalouden investointituet
    - Sokerialan monipuolistamistuki
    - Nuoren viljelijän aloitustuki
    - Elinkeinosuunnitelman tuki
    - Maaseudun hanketuet
    - Ympäristötuet yhdistyksille
    - Yritystoiminnan tuet
    - Toimintaryhmät
    - Poro- ja luontaiselinkeinojen rahoitustuet
    - Kolttalain mukaiset tuet
    - Tuettu rakentaminen

    Näistä tällaisista kertyy vuodessa rutkasti yli
    2.000 milj. euron verorasistus.

    Teollisuusyritysten tuki on vain parisataa
    miljoonaa euroa eli kymmenesosa.

    Maataloustuet ovat enimmäkseen vastikkeetonta tukea.
  13. Kustannuksia tulee.
    JA TUKEA TUEN PÄÄLLE!

    Näin kertoo MAVI nettisivuillaan:
    _________________________________________________________________
    Lihan kuljetusavustus vuodelta 2011 on haettavissa 09.07.2012

    Valtioneuvosto on antanut asetuksen 973/2011 vuodelta 2011
    maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta. Asetuksen mukaan
    kuljetusavustusta voidaan maksaa kirjanpitovelvollisille
    lihan ostajille Lapin maakunnassa sijaitsevalta tuotantopaikalta
    teurastamoon tai pienteurastamoon tapahtuvista nautojen, sikojen,
    lampaiden, siipikarjan, hevosten ja vuohien kuljetuksista.
    _________________________________________________________________

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.
  14. Kotimaisuusaste toki on korkea, vaikka
    kotimaisen alkutuotannon osuus onkin
    vaivaiset 10 % ruokalaskun loppusummasta.

    Näin se kotimaisuusasteen laskenta menee

    Ruokalaskun loppusumma 15.000 M€

    Se sisältää tuontia
    - suoraan kaupan kautta 1.700 M€
    - elintarviketeollisuuden kautta 0.900 M€

    Eli kotimaassa saadaan ruokaan kerrytetyksi
    lisäarvoa

    15.000 - (1.700 + 0.900) = 12.400

    Summa 12.400 on 82 % loppusummasta.

    Korkea kotimaisuusaste on korkeaa, mutta ei
    maanviljelijäin ansiosta tai syystä. Heitä
    lienee kuitenkin helppo saada hyvälle mielelle
    tätä t o t u u t t a viljelemällä.
    Yksinkertaista.

    Johan tuon luulisi olevan vankka peruste
    lakkauttaa kansallinen tuki, on se niin
    suuri tuo kotimaisuusaste.
  15. Eri kohteista tulevat raportit antavat näennäisesti
    hiukan ristiriitaista tietoa. Syynä taitaa enimmäkseen
    olla se, että ETL-tilasto sisältää niin viennin, alkoholin
    kuin eläinten ruokien valmistuksen.

    Tämä yllelinkittämäni raportti taas on karsinut aineistosta
    pois viennin, alkoholin ja eläinten ruokien valmistuksen.

    Sivulla neljä (4) yllälinkitetyssä raportissa on lukuisa joukko
    laatikoita, joista ilmenee muun muassa että:

    TUONTI
    1) kauppa ja ravintolapalveluihin oli 1.7 mrd €
    2) teollisuuteen oli 0.9 mrd €

    KAUPAT JA RAVINTOLAPALVELUT
    3) KOTIMAASSA valmistettujen elintarvikkeiden myynti oli 4,2 mrd€
    4) ELINTARVIKETUONTI 1.7 mrd €
    ==> kaupan ja ravintolalaveluiden myynnistä tunnin osuus n. 30 %

    ELINTARVIKETEOLLISUUS
    5) Valmistus kotimaisista raaka-aineista 4.0 mrd €
    6) Valmistus tuontiraaka-aineista 0.9 mrd €
    7) Valmistus vientiin 1.2 mrd €

    MAATALOUS
    8) Kotimaisten elintarvikkeiden valmistukseen 1.5 mrd €
    9) Vientiin 0.2 mrd €

    Pidän MTT:n tiedemiesten tutkimusta eli yllelinkittämääni raporttia
    luotettavampana tietolähteenä.

    Tietolähteenä, jonka perusteella pidän totena käsitystä, että:

    - ulkomaisen raaka-aineen käyttö kotimaisen RUUAN valmistukseen
    käytetyista raaka-aineista on osuudeltaan yli 30 %, mutta alle 37.5%
    (tarkka luku riippuu siitä, paljonko vientiraaka-aineita on
    käytetty vientituotteiden valmistukseen)

    - kotimaisen alkutuotannon osuus kotimaisen RUUAN valmistuksesta on
    alle 70 %.

    Koko ajan on muistettava, että kysymyksessä on v. 2009 luvut.
    Kun elintarvikkeiden tuonti on siitä pitäen noussut lähes
    1.000 M€ ( yksi (1) miljardi euroa), niin kotimaisen alkutuotannon
    osuus on vain laskenut laskemistaan.
  16. http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden%20hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf
    Elintarviketeollisuus käytti siis vuonna 2009
    kotimaista alkutuotantoa 1.5 mrd € edestä ja
    ulkomailta tuotuja raaka-aineita 0.9 mrd€ edestä.

    Siis jo 38 % raaka-aineista oli ulkoatuotua eli
    ulkomaista alkutuotantoa. Suomen elintarviketeollisuus
    valmistautuu vauhdikkaasti siihen, että
    kotimainen tuotanto vähenee merkittävästi jos
    ei kohta peräti lopahda.
  17. http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf

    Tuosta raportista nähdään, että Suomen alkutuotannon arvo on
    1.5 mrd€ ja valmistuksen lisäarvo 4.0 mrd€. Siis läheskään
    kahdeksaa (8) mrd euroa.


    Luvut ovat v. 2009 lukuja. Kun samassa tutkimuksessa kerrotaan
    kotimaisen alkutuotannon merkityksen vuodesta toiseen vain
    alenevan, niin nuokin lukemat lienevät ylimitoitettuja.
  18. "Tuosta voidaan karkeasti laksea että kotimaassa tuotetun alkutuotannon arvo elintarvikkeeksi jalostettuna on noin 8 miljardia euroa."

    Lukema pitää sisällään myös alkoholin valmistuksen ja
    viennin. Kotimaisen ruuan osuus lienee elintarviketuotannosta
    1.5 /2.4 eli n. 63 %
  19. Kun Suomen alkutuotantoa (arvoltaan 1.5 mrd€)
    vuodessa ryhdytään korvaamaan ulkoatuodulla,
    niin kyllä siitä pääosa tulee olemaan
    jalostamatonta raaka-ainetta.

    Jo nyt tuodaan maitoa.
    Jo nyt tuodaan lihaa, esim. brassifilettä, mutta
    myös makkaran ainesosiksi. Suomalaisen makkaramaku
    poikkeaa muun maalaisista, mutta raaka-aineen
    alkuperää ei herkuttelijan suu kavahda.
    Joutsenlipun puuttuminen makkarapaketin kyljestä
    kertoo raakaa-aineen ulkomaisuudesta.

    Jo nyt tuodaan viljaa. Osin viljana, osin jauhona.
    Valmiin leivän tuonti saattaisi toki lisääntyä, mutta
    edelleen myös täällä leivottaisiin.

    Jo vuosia on tuotu myös vihanneksia. Tuoreina,
    jatkojalostamattomana raaka-aineena.

    Juustojen valmistus Suomessa ehkä loppuisi.
    Ei mikään maankaato-ongelma sekään.

    Kyllä tukien lakkauttamisen johdosta tase voitolle
    jäisi joka tapauksessa.

    P.S. Sokeri aletaan luokitella haitta-aineeksi, ainkain
    sen haittaverotusta kiristetään.
  20. Ei riitä suomalaisilla viljeijöillä kompetenssi
    lähteä Brysseliin vahvistamaan muiden maiden
    viljelijöiden demonstraatiota. Ei riitä kielitaito.

    Myös itsekkyys/ahneus on esteenä, tehkööt muut meidänkin
    puolesta.

    Suurin este on se, ettei ole säädetty
    m i e l e n o s o i t u s t u k e a.

    Maksakien tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.
    21. 74 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt