jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1811

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Rahtikustannukset ovat varmasti mukana myös
    jo tänä päivänä tuoduissa elintarvikkeissa,
    mutta kas kummaa, hinta on kaupan hyllyssä
    usein paljonkin edullisempi kuin vastaavan
    suomalaisen hyödykkeen.

    Oman, raskaasti tappiollisen ja tuen varassa
    pyörivän tuotannon lakkautuksesta seuraa, että
    ulkoa tuodun volyymi kasvaa, mikä taas
    tietää halvempia rahti- ym. kustannuksia
    yksikköä kohti. Eli on lupa odottaa hinnan
    nykyisestäänkin laskevan.

    Isommat volyymit tietysti kiinnostavat
    paljon enemmän ulkolaisia toimijoita, joten
    lupa on odottaa kiihtyvää kilpailua ja sen
    myötä edelleen laskevia hintoja.
  2. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/mtk-äimistyi-s-ryhmän-uhkailusta-lisätä-ruuan-tuontia-1.26902

    Sorry, enpä huomannut linkittää. Pidin selvänä,
    että oman järjestönne lehden luette.

    Tuossa linkki.

    Voinpa oikeastaan ennustaa artikkelin pohjalta,
    että ruuan tuonti tulee kasvamaan kiihtyvällä
    vauhdilla. Se lupaa hyvää.
  3. On virheellistä väittää, että valtakunnan
    talous voisi paremmin, jos puolet paperityöntekijöistä
    irtisanottaisiin. Se ei pidä paikkaansa.
    Siinä saattaisi nimittäin jäädä siitä
    vähästäkin paperituotannosta puolet pois ja sillä
    olisi negatiivinen vaikutus Suomen talouteen.

    On lisäksi muistettava, että paperiteollisuudessa
    on viimeisen vuosikymmenen kuluessa vähennetty
    väkeä reippaasti, joten se on nykyään
    tehokkuudessaan kiitettävällä tasolla.

    Sen sijaan maataloustuotannon puolella on
    oikein väittää, että maan talouden tila
    paranisi, jos maataloustuet poistettaisiin.
    Valtakunnan säästöt olisivat välittömästi
    liki 3.000 M€, ja pitkällä aikavälillä
    hyötyä aiheuttaisi myös elintarvikkeiden
    kuluttajahinnan halpeneminen.

    Tuottavaa ja tehokasta paperiteollisuutta
    ei voi verrata mitenkään tehottomaan, hyödyltään
    vähäiseen ja kansakunnalle kalliiksi käyvään
    maataloussektoriin.
  4. Silloin kun tuet loppuvat, loppuvat myös
    vaatimukset ylituotannon suitsimisesta ja
    tuotantokiintiöistä.

    Tanskan sianlihan tuotanto saattaa jopa
    nousta entisestään. Jo aiemmin mainittu
    maitokiintiöiden poistaminen taas aiheuttanee
    EU:n suotuisilla alueilla maidon tuotannon
    huomattavaa kasvua, mistä taas seuraa
    hinnan aleneminen.
  5. "Olennainen luku on tuet liikevaihdosta,
    se kertoo kuinka tukiriippuvaista tuotanto on.",
    kirjoittaa nimimerkki 'Tukiriippuvuus...' ja
    on oikeassa.

    On tragikoomisen surkuhupaista, miten jatkuvasti
    yritetään esittää koko totuutena pelkkä EU-tukilista,
    kuten nimimerkki 'Kirjoitat paskaa' tekee. On
    nimittäin tosiasia, että EU-tukien lisäksi
    Suomessa maksetaan kansallisia tukia jopa
    enemmän kuin EU-tuet ovat. Kun EU-tuet ovat
    luokkaa 800 M€, ovat kansalliset tuet luokkaa
    1.100 M€.

    Tukien poistaminen ei lopeta maataloustuotantoa
    Suomesta kokonaan. Sen sijaan amatöörimäiset
    perheviljelmäpuuhastelijat katoavat, yhteiskunta
    tervehtyy.

    Kannatan tukien poistamista lämpimästi.
    Erittäin lämpimästi haluan nähdä sen päivän...
  6. Ihmetellä täytyy, miten maanviljelijät hehkuttavat
    kotimaisuusasteen korkeutta, vaikka heidän itsensä
    vaikutus siihen on vähäinen ja yhä pienenemään päin.

    Vuoden 2008 luvut eivät ole relevantteja tänä päivänä.

    Suomen Tullin tilastojen mukaan elintarvikkeiden
    tuonti on kasvanut v. 2009 alle 2.000 M€:sta viime vuoden
    yli 3.500 M€:oon. (alkoholijuomat eivät kuulu joukkoon)

    Suomen ruokalasku kuluttajahinnoin on luokkaa
    14.400 M€ vuodessa, ja suomalaisen alkutuotannon osuus
    siitä on 1.500 M€ eli kymmenisen (10) prosenttia.

    Tarkasti ottaen se ei ole sitäkään, sillä suomalainen
    alkutuotanto ei suinkaan ole omavaraista. Ulkomailta
    hankitaan vähintään 25 % edestä tuotantopanosta, joten
    sen huomioon ottaminen vähentääkin tuota 'kotimaisuusastetta'
    vielä sillä tavoin, että suomalaisen alkutuotannon
    osuus ruokalaskustamme on vain alle kahdeksan (8)
    prosenttia.

    Kahdeksan prosenttia on käytännössä niin vähän, että
    tuskin huomaisimmekaan, vaikka kotimainen alkutuotanto
    korvattaisiin kokonaan tuonnilla jo huomenna.
  7. Näinhän se menee, että 1,9 mrd tuella saadaan
    maatalouden tuottoa aikaiseksi 2,3 mrd edestä.
    Tarkistuslaskennassa on selvinnyt, että tuo 1,9 mrd€
    todellisuudessa oli lähes 2,1 mrd€.

    Kun lisäksi on vielä, että tuosta 2,3 mrd€ tuotoksesta
    suomalaiseen ruokaan tarvitaan vain 1,5 mrd€ potti,
    on selvää, ettei tuki ainakaan kuluttajia lämmitä.
    Jos suomalsiata alkutuotantoa vastaava erä
    tuotettaisiin ulkoa, se lähtisi selvästi alle 1,5 mrd€.

    Toisaalta kun tiedämme, että tuon 2,3 mrd€ tuottamiseen
    tarvitaan 2,7 mrd€ tuotantopanoshankinta, niin siitähän
    selviää, että täysin ala-arvoisen kompetenssin takia
    yleensä ja hankintatoimen kohdalta erikseen, tuet
    valuvat tragikoomisen surkuhupaisan maanviljelijän
    käsistä kone-,siemen- ja väkilannoitetoimittajien
    pussiin. He osaavat käsitellä intiaaninsa tuliliemellä.

    Onneksi elintarvikkeiden tuonti on nousussa. Kun v. 2009
    tuonnin arvo jäi 1,9 mrd euroon, niin jo viime vuonna se
    kohosi 3,5 mrd euroon. Suomalainen alkutuotanto
    vähäisen kompetenssin omaavine toimijoineen
    supistuu vuosi vuodelta. Tukien rasitus alenee.
  8. On.

    Veronmaksajana on asiallista puuttua epäkohtaan, joka
    vuodesta vuoteen syö v a s t i k k e e t t o m a s t i
    veroeurojamme megalomaaniset yli 3.000 M€, joista
    2.000 M€ on vastikkeetonta, suoraa maataloustukea ja
    loput vieläkin vastikkeettomampaa viljelijän
    lomarahaa ja työeläkekorvuaksia.

    Vertaus lasihelmiä kasaaviin intiaaneihin on ehkä
    liioittelua. Ja loukkaus intiaaneja kohtaan.
  9. Maataloustukien poistaminen on kannatettava ehdotus.
    Sen verran vielä tarkentaen, että myös luonnonhaittakorvaus,
    satovahinkokorvaus ja viljelijäin lomaraha kuuluvat olla
    poistettavien tukien joukossa, kuten myös kaiken maailman
    investointituet, nuoren viljelijän tuet sekä
    ehdottomasti myös luopumistuet.

    Samassa yhteydessä tulee ajankohtaiseksi
    myös valtion osuuden (yli 650 M€) poistaminen
    viljelijäin työeläkekorvauksesta.

    Operaation vaikutusta ruuan kuluttajahintaan on
    vaikea arvioida. Linsenssiaatti Perttu Pyykönen
    Pellervon taloudellisesta tutkimuskeskuksesta
    epäili taannoin, että kansallisen tuen poistaminen nostaisi
    hintoja korkeintaan viidellä (5) prosentilla.

    Kaikkien maataloustukien poistaminen EU-alueella
    tuskin nostaisi hintoja juuri lainkaan. Suomessa
    saattaisi käydä niin, että osittain kuluttajahinnat
    jopa laskisivat, kun tuotanto väkisin järkevöityisi
    taloudellisemmaksi siten, että esimerkiksi ylikoneellistaminen
    lakkaisi ja kannattamattomien kasvilajien viljely loppuisi.
    Myös tukien aiheuttaman tyhjäkäynnin, kuten vasikkaralli,
    poisjäänti pikemminkin olisi kuluttajahintoja alentava
    tekijä.
  10. http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/viljojen_hintoja_eu-maissa_201236_20120917_131027.pdf

    Tuohon yllelinkittämääni graafiin olen perustanut
    kirjoitukseni. Jos jonkun hävetä pitää, niin
    eiköhän se ole tämä kompetenssivajeinen, ahne,
    suomalainen talonpoika.

    Suomalasien talonpojan häpeä vain syvenee. kun tarkastellaan
    noita maailman huippunoteerauksia. Ei kestä suomijauholakki
    maailman miesten vauhdissa.
  11. On todella kapea-alaista ajattelua väittää, että
    vehnä olisi ainoa tai edes pääraaka-aine elintarviketuotantoa
    määriteltäessä.

    Niinpä aloitusta onkin arvioitava vieläkin vähäisemmällä
    järjenjuoksulla tehdyksi, miltä aluksi tuntui. Olkoonkin,
    että jo alkuvaikutelma kirjoittajasta muodostui sellaiseksi, että
    varsinaisesti normaalilla järjenjuoksulla varustetun kanssa ei nyt
    olla tekemisissä.

    Mitä tulee vehnän hintaan, niin ensin on todettava, että
    suomalaisen vehnän osuus maailman tuotannosta on noin
    parin promillen luokkaa, joten sen hinnastakaan - olkoon
    se mitä vain - ei voi vetää mitään elintarvikkeiden
    hinnoitteluun vaikuttavia johtopäätöksiä. Tosin EU-tasolla
    katsottuna suomalaisen vehnän hintakäyrä on lähes poikkeuksetta
    alimmaisena eli halvimpana. Se on se laatu...

    Suomalaisen leipävehnän hinta on naurettavat 222 euroa tonnilta
    (siis kaukana 300 €/tn), kun EU-tasolla pyöritään hinnassa
    250 - 270 €/tn. Siitä on EU:ssakin pitkä matka hintaan
    300 €/tn.

    Kun toisaalta vertaa suomalaisen rehuvehnän hintaa 217 €
    leipävehnään 222 €/tn, niin karusti on todettava, että
    laatuhan se todellakin on, joka mättää. Ja viljelijän
    alhainen kompetenssi.

    Aloituksessa mainittu väittämä 'Jos tuet poistettaisiin, raaka-aine
    nousisi noin 300 euroon tonnilta.' jää edelleen mielettömyydeksi,
    josta ei tolkullisuutta löydy hakemallakaan.
  12. Väittämä 'Jos tuet poistettaisiin, raaka-aine nousisi noin 300 euroon tonnilta.'
    on absurdi eli siis täysin järkeä vailla oleva mölähdys.

    Aivan noin yksinkertaista ei maataloustuotantokaan sentään
    liiketalouden näkökulmasta ole. (Tuottajien yksinkertaisuudesta
    avaus tietysti on suora ja tulkintaa kaipaamaton näyttö.)

    Avausväittämän pohjalta on täysin mahdoton millään tavoin
    järjellisesti edes yrittääkään analysoida jatkoväittämää,
    jonka mukaan kuluttajahinta nousisi 20 - 30 %. Koko
    päättelyketju on täyttä potaskaa vailla pienintäkään
    kosketusta todellisuuteen.

    Jos toisaalta tarkastelemme aloitusväittämää vasten samojen tahojen
    esittämää väitettä maataloustuotannon loppumisesta, niin
    silloinhan ketjun aloitus onkin tulkittava peräti
    imbesillin aikaansaannokseksi.
  13. On järjen vähyyttä ja tosi kapea-alaista
    katsantoa olettaa ja esittää, että tukien poistaminen
    alentaisi ruuan hintaa. Hyötyjä on muitakin
    kuin ruuan hinnan aleneminen.

    Tässä tapauksessa hyöty syntyy siitä, että
    yli 1.300 M€ kansakunnan verovaroja jää säästöön,
    kun kansalliset tukiaiset ja viljelijäin lomarahat
    lakkautetaan.

    Tosin ei ole poissuljettua, etteikö myös ruuan
    hinta laskisi, kun ulkoatuonnin volyymi kasvaisi.
  14. Kirjoitan vain ja ainoastaan tällä r e k i s t e r ö i d y l l ä
    nimimerkilläni 'jopa_vain'. Nämä jotka itsepintaisesti
    muuta väittävät tulevat todistaneeksi, että suomalainen
    talonpoika, paitsi että on ahne, on myös typerä ja
    uskoon omiin harhakäsityksiin vahvasti.

    Kun suomalsien alkutuotannon osuus suomalaisten
    ruokalaskusta on vain 10 % luokkaa, sillä ei ruuan hintaan
    varsinaisesti ole merkitystä. Kun yli 2.000 M€ tukiaisilla
    saadaan ruuan alkutuotantoa aikaiseksi vain 1.500 M€
    arvosta, niin asia on niin, että tukien poistaminen olisi
    kansakunnalle hyödyksi. S u u r e k s i h y ö d y k s i.
  15. EU-tuet tulevat ilman viestiäkin vähenemään ellei
    peräti lakkaamaan jo v. 2014 alkavalla kaudella.
  16. Nimimerkki 'Haista ite?' on osittain oikeassa
    väittäessään, että kotimaisen tuen
    lakattua myös EU:n tuki loppuu.

    Tarkasteltaessa vuoden 2009 talousarviota selviää, että:
    - kansallisen tuen 559.165.000 € lakkauttaminen EI vaikuta EU-tukeen
    - myöskään satovahinkojen korvaaminen 3.400.000 € EI vaikuta
    - luopumistuet 129.500.000 € EIVÄT vaikuta


    Mutta sensijaan
    - maatalouden ympäristötuesta 372.210.000 € EU on
    maksanut 107.143.000 €, ja se summa tietysti menetetään
    kun kansallinen osusus 263.623.000 € lakkautetaan. Lisäksi
    lakkautetaan 'kokonaan kansallisesti rahoitettava 1.444.000 €

    - luonnonhaittakorvauksesta 422.673.000 EU kustantaa 28 % eli
    118.348.440 €, ja se raha tietysti jää pois, kun kansallinen
    osuus lakkautetaan

    Yhteenvetona todettakoon, että kun kansallisista veroista
    maksettavat tuet lakkautetaan, myös EU:n tuki alenee
    107.143.000 + 118.348.440 eli 225.491.440 €.

    Investointitukien yms. lakkauttaminen ei vaikuta
    EU:n tukeen, eikä tietysti maanviljelijäin lomarahan
    214 M€ tai pitkällä tähtäyksellä MyEL-eläkkeen
    lakkauttaminen.
  17. On kysytty, mikä olisi minun ratkaisuni
    tukiongelmaan.

    Kiitos kysymyksestä.

    Vastaan - niinkuin niin monta kertaa aiemminkin -
    ratkaisu on k a n s a l l i s e n yli 1.100 M€
    tuen poistaminen!

    Vasta sen jälkeen, kun tuo megalomaaninen summa
    on poistettu rasittamasta suomalaista veronmaksajaa,
    voitaisiin varovaisesti ryhtyä vertaamaan
    suomalaista talonpoikaa irlantilaiseen
    maatalousyrittäjään. Korostan, että varovaisesti.
    Tukien poistaminen kun ei tietysti sinällään saa
    suomalaisen talonpojan - en tohdi häntä maatalousyrittäjäksi
    mainita - ammattitaitoa nousemaan irlantilaisten tasolle.
  18. Irlantilainen maatalousyrittäjä tekee
    tulosta ilman suuria tukiaisia, ja on
    siten kansansa silmissä kokonaan eri
    asemassa kuin tukien varassa kekkuloiva
    suomalainen talonpoika.

    Juuri tuet ovat syy siihen, että
    suomalaisten elintarvikkeiden vientiä
    katsotaan karsaasti. Emme haluaisi
    olla mukana tukemassa esimerkiksi
    venäläistä ruokailua siten, kuin
    nyt olemme.

    Kaikissa muissa maissa maataloustuet
    ovat muutaman prosentin luokkaa tuotannosta.
    Suomessa ne ovat lähes 50 % ja jos katsotaan
    tukien suhdetta suomalaisen alkutuotannon
    arvoon suomalaisten ruokalaskusta ollaankin
    tilanteessa, että tukien osuus on yli 153 %.

    On luonnollista ja ymmärrettävää, että
    koura ojossa tukiaisia mankuvaa
    ei voi todellakaan kovin korkealle
    arvostaa.

    Kysymykseen, kuka on tyhmä, vastaus
    löytyy edelläkirjoitetusta.
  19. Kaluston poiston ja korjausten osalta
    ollaan ylikoneistamisen takia ylisuurten
    kustannusten ja poistojen edessä.

    Suomessa tarvitaan tarktori jokaista 12 peltohehtaaria
    kohti, kun naapurimaassa Ruotsissa yhdellä
    traktorilla selvitetään 17 peltohehtaaria.

    Tehottomuus rehottaa ja tulee kalliiksi.
  20. Megalomaanisista maataloustukiaisista
    koituva rasite on keskimäärin 1.000 €
    veronmaksajaa kohti.
    21. 74 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt