jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Vaikka todellakaan niin ei käy, että
    maataloustukiaisen lakkauttamisen myötä
    työttömien määrä lisääntyisi 210.000
    hengellä, niin teoreettisestikin
    laskien kansakunnan rasite alentuisi.

    Maataloustukiaiset maanviljelijäeläkeläislle
    valtion varoista maksettavine eläkkeineen ja
    karjatilallisten lomarahoineen nousevat
    vuosittain megalomaaniseen 3.000 milj.
    euroon.

    210.000 hengen työmarkkinatuesta aiheutuva
    rasite vuodessa olisi n. 1.600 milj. euroa,
    jos jokaiselle 210.000 hengelle jouduttaisiin
    tuki maksamaan. Todellisuudessa kaikki eivät
    olisi työmarkkinatukikelpoisia, joten selvästi
    voittoa maataloustukiaisien lopettaminen
    kansakunnan taseessa näyttäisi.
  2. Kovinkaan isänmaallisena ei voi tietysti
    sitä pitää, että maitotilalliset 100% omistamansa
    ja hallitsemansa Valio -nimisen yhtiön kautta
    myyvät tuotteitaan Venäjälle, ja väärinkäyttävät
    täten veronmaksajien varoista heille
    maksettua kansallista tukea ja vielä
    extratukiaisiakin.

    Oikea tapa korjata tämä vääryys, olisi
    niin extra-tukien kuin kansallisen tuenkin
    lakkauttaminen välittömästi. Ei ole suomalaisen
    veronmaksajn asia kustantaa venäläiseen
    ruokapöytään sapuskoita.

    Mahdollisesti EU-tuenkin, koska ei sitäkään ole tarkoitettu
    ruuan markkinoimiseen EU:n ulkopuoliseen maahan.
  3. Maidon laadusta se näyttää johtuvan, että on yleensä
    kannattavaa toimia siten kuin Valio toimii
    Mustaleima Salaneuvos gouda-juustonsa kanssa.

    Ensin valmistaa sen Virossa, virolaisesta maidosta.
    Roudaa juuston sitten Joensuuhun pakattavaksi ja
    sitten takaisin etelään myytäväksi.

    Myynnin volyymi ei liene Mustaleima Salaneuvos -juuston
    salaisuus, mutta en usko Valion omaksi ilokseen
    tuollaista ruljanssia pyörittävän ellei juuri
    raaka-aineen laadusta olisi kysymys. Jokainen
    ymmärtää, että olisi huomattavasti edullisempaa
    kypsytellä siitä suomalaisesta, tavallisesta
    Salaneuvoksesta mustaleimaa Joensuussa, mutta
    nyt ei niin tehdä.
  4. Valio taisi saada huomatuksen kuluttajan harhautuksesta, josta
    syystä se otti logon pois. Valio nimi pakkauksesta edelleen löytyy.

    Mustaneuvos Salaneuvos pakataan Joensuussa, joten se lasketaan
    osittain suomalaiseksi tuotteeksi. En tiedä miten tilastoivat.

    Ykköshittinä sitä voi pitää korkean hintansa takia.
    Virolaisen maidon paremmuutta sen valmistamiseen osoittaa se,
    että tavallinen Salaneuvos Gouda tehdään kotimaisesta maidosta,
    ja se on hinnaltaan halvempaa kuin mustaleima. Juustoissa
    mustaleima on yleisesti ylintä laatua merkitsevä.
  5. Kun MTK:n maitoasiamiehenkin mukaan edullisinta
    suomalaisesta maidosta - olkoonkin E-luokkaista -
    olisi tehdä vain maitojauhetta ja voita vientiin,
    anteeksipyynnön paikka olisi ennemminkin maidontuottajilla,
    joille ei edes normaali kansallinen tuki riitä vaan
    maidontuotannolle on ollut annettava lisäksi extratukia
    veronmaksajien rahoista.

    Omalta osaltani voin todeta, että totuuden julkituonti
    - esimerkiksi Mustaleima Salaneuvous gouda-juusto Virosta -
    ei aiheuta koskaan anteeksi pyytelemiseen perusteita.
  6. "Jos kerran suomalainen maito eli juuston raaka-aina on maailman
    parasta ja hinta-laatu täysin ylivertaista? Niin miksi ihmeessä
    ulkomaisten juustojen ja jogurttien osuus myynnistä kasvaa
    koko ajan? Miksi?"

    Kun Valion teknisestä taidosta huippuluokan juuston
    valmistaminen ei ole kiinni, kuten voimme todeta haukkaamalla
    palan Valion v i r o l a i s e s t a maidosta valmistamaa
    Mustaleima Salaneuvos-goudajuustoa, niin jääkö siinä
    enää muuta vaihtoehtoa kuin laatu.

    Nämä ovat suorastaan huvittavia nämä A,B,C,D ja E-luokan
    luokitukset, jossa verrataan keskenään vain suomalaisia maitoja,
    ja tehdään siitä sitten surkuhupaisesti numeroa.

    Todellisuudessa ollaan tilanteessa, että saadakseen
    kunnollista, - etten sanoisi oikeaa - jugurttia, on
    ostettava ulkoatuotua. Kotimaiseen jugurttiin on
    poikkeuksetta sotkettu ties mitä lisukkeita,
    marjoja ja s o k e r i a ainakin ja aina.

    Maustamattoman, sokerittoman, aidon jugurtin tuottamiseen
    vaaditaan ennenkaikkea kunnon maitoa. Suomalaisten
    keskinäinen E-luokkakaan ei siihen tarkoitukseen
    kelpaa, koska sellaista kotimaista jugurttia vain ei
    ole myynnissä.

    Muistuupa mieleeni tarina eräästä kylän miehestä,
    joka kolusi vielä nelikymppisenäkin piirimestaruus-
    hiihtokisoja. Ja joka kerta palasi vielä ikämiehenäkin
    pokaali kainalossa kisoista, vaikka lehdessä ei nimeä
    tulosluettelon kärkisijoilta milloinkaan löytynytkään.
    Sankari kävi itse ostamassa pokaalinsa! Tässä
    maidon laatuluokittelussa on samoja tragikoomisia
    piirteitä.
  7. "Joka vuosi käyvät pokkaamassa palkinnon E- luokan maidon tuottamisesta."

    Oman pikkupiirin palkintosijat eivät takaa maailmanmesteruuksia.

    Kyllä laatu sillä tavoin (huvittavasti tai ei) on merkittävä, että ylivertainen
    laatu nostaa tuotteella kuin tuotteella hintaa niin paljon, että siiä jäisi
    muhkeat voitot vaikka tuotantokin olisi kallista. Koskee myös maitoa.

    Suomalaiselle maidontuotannolle ei riitä edes normaali kansallinen tuki vaan
    sille on aika ajoin annettava extralisiä. Ei siinä E-pokaalit lämmitä.
  8. Tosiasioita maidosta ja maitotuotteista.

    1) Suomi tuottaa vähemmän maitoa mitä kiintiö
    sallisi. Mikäli laatu olisi ylivertainen,
    olisi tuotantokin tapissaan.

    2) Suomalaisen maidon tuotantomäärien on ennustettu
    vähenevän. Mikäli laatu olisi ylivertainen, suunta olisi
    varmaan toinen.

    3) Naturel (lisäaineeton ja maustamaton) jugurtin markkinajohtaja
    Suomessa on saksalainen tuote. Mikäli laatu olisi ylivertainen,
    tällaista ei pääsisi tapahtumaan.

    4) Naturel (lisäaineeton ja maustamaton) rahkan markkinajohtaja
    Suomessa on saksalainen tuote. Mikäli laatu olisi ylivertainen,
    tällaista ei pääsisi tapahtumaan.

    5) Valio tekee ykköshittinsa Musta Salaneuvos-goudajuuston
    virolaisesta maidosta. Tavalliseen ja halvempaa goudajuustoon
    Valiollakin kelpaa kotimainen maito. Mikäli laatu olisi ylivertainen,
    tällaista ei pääsisi tapahtumaan.
  9. Tottakai myös ulkoa tuotujen kananmunien on
    täytettä direktiivin kriteerit. Sehän on selvä asia.
    Se, että jotkut munantuottajat kapinoivat
    direktiiviä vastaan ei tarkoita, etteikö olisi
    nuhteettomiakin tuottajia.

    Suomen kauppaketjujen ostajat osaavat kyllä
    tältäkin osin hommansa.

    Voipulasta sen verran, että kyllä Valiolla oli koko
    ajan voita varastossaan, mutta se oli Venäjälle
    menossa. Valio noudatti omaa historiaansa.
    Vuonna 1918 se mieluummin härskiinnytti
    voivarastonsa kuin myi sitä rahallakaan
    nälkäisille helsinkiläisille.

    Maitotilojen osalta tulisi ottaa tämän Valion temppuilun
    takia kansallinen tuki tarkasteluun tai lakkauttaa sen siliän tien
    On nimittäin väärin, että suomalainen veronmaksaja joutuu kustantamaan
    tukiaisten muodossa Valion voialen venäläislle.
    Todella väärin. JA epäisänmaallinen teko maidontuottajilta.
  10. Kuten nähtiin joulun alla Valion kehittelmä
    'voipula' nyyskähti siihen, että ulkoa alkoi
    virrata Suomeen voita.

    Samoin käyneen kananmunien osalta.
    Maailmassa tuotettiin v. 2008 kananmunia 61.202 milj. kg.
    Suomen osuus siitä oli 58 milj. kg eli alle promille.

    On hyvin liioiteltua väittää, että
    'kananmunat ovat loppumassa kaupoista'.
  11. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/viljatietopankki/raportit/7E8681F1026776CAE040A8C0033C6EC5

    Kirjoitin tuolla aiemmin, että alkoholijuomien valmistuksen
    osuus alkutuotannosta olisi n. 600 milj.€. Kiveen hakatuksi
    en lukua väittänyt, enkä väitä vieläkään.

    Kuitenkin yllelinkitetystä raportista voi havaita,
    että jo vuonna 2006 yllettiin seuraavin arvoihin:

    Etanolin valmistus
    - bruttoarvo 238 M€
    - jalostusarvo 71,4 M€

    - erotus 166,6 M€

    Oluen valmistus

    - bruttoarvo 703,9 M€
    - jalostusarvo 255,5 M€

    - erotus 448,4 M€

    Kun nuo erotukset laskee yhteen, tulee
    tulokseksi 615 M€.

    Arvioni 600 M€ alkutuotannon osuudesta voi
    olla hyvin lähellä totuutta.
  12. Nyt on niin, että tuo 8,67 % on laskettu kotimaan kulutuksesta, joten
    sillä ei pidä lähteä elintarviketeollisuuden lukuja laskemaan.

    Oluen lisäksi myös muita alkoholijuomia (kuten Koskenkorva)
    valmistetaan kotimaisesta alkutuotannosta.

    Elintarviketeollisuus ei ikävä kyllä anna täsmällisiä euro-määräisiä
    tietoja, joten luvut joutuu vain arvioimaan. Siksi en hakkaa kiveen
    arvioitani siitä, että alkoholin valmistukseen menee juuri
    mainitsemani 600 milj.€ alkutuotannon 2,3 mrd€:sta.
    Sen eilintarviketeollisuus kertoo, että sen jalosteita meni
    vientiin yli 1.000 milj. €:lla, joten on siihen arviolta sitä
    alkutuotantoa kulunut se 400 milj.€.
  13. Matematiikan alkeita ymmärtäville laskelma
    kotimaisuusasteen muodostumisesta:

    - kotimainen alkutuotanto 1.300 M€
    - ulkoatunti 3.300 M€



    Elintarvikkeiden myynti vähittäishinnoin 15.000 M€

    Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%.

    (ei siis 10 % kuten edellisessä puheenvuorossani vahingossa sanoin)

    Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%

    Kotimaisuusaste: 11.700 / 15.000 * 100 = 78%
  14. Ulkomailta tuoduissa elintarviketeollisuuden raaka-aineissa saattaa
    olla puolivalmisteita. On kuitenkin samantekevää, mikä on sen
    ulkoatuodun arvo on sen lähtiessä alkutuotannosta. Sillä on
    merkitystä, että kaiken kaikkiaan ulkoatuodun ruuan arvo
    on rajalla 3.300 milj € ja sillä on merkitystä, että
    suomalsien alkutuotannon arvo on 2.300 milj. € ja
    sillä on merkitystä, että siitä määrästä vain n. 1.300 milj. €
    käytetään s u o m a l a i s e n ruokapöydän antimiin.
    Alkoholijuomien valmistukseen menee arviolta 600 milj. €
    ja ulkomaille vientiin 400 milj. €.

    Kun kotimaisuusaste lasketaan kuluttajahinnasta, josta suurin
    osa muodostuu jalostuksen ja kaupan tuottamasta lisäarvosta,
    niin kotimaisuusaste todellakin on 80 %. Se on totta.

    Kotimaisen alkutuotannon osuus on 10 % ruuan hinnasta
    vähittäishinnoin laskettuna.
  15. Toki se vain on arvausta, että maataloustuotantoa
    säilyy tukein poistamisen jälkeenkin.

    Pääpointtina tässä tämän päiväisessa keskustelussa
    on ollut, että kotimaisen maataloustuotannon osuus
    ei ole enää kovin suuri, eikä sen lopunkaan
    poistuminen mikään katastrofi olisi. Ja tämä ei ole
    arvausta vaan perustuu elintarviketilastoihin.
  16. Arvioitaessa elintarviketeollisuuden bruttoarvoa on muistettava,
    että 10,2 mrd€:oon sisältyy vientiä 1.100 milj.€ edestä ja n. 1000 milj. €
    edestä alkoholijuomien valmistusta. Kotimaisen ruuan
    osuus elintarviketeollisuuden bruttoarvosta on siis n. 8.000 milj. €.
  17. Ei ristiriitaa. Suurin osa ulkoa tuodusta, toistan suurin osa,
    tulee kulutukseen ohitse elintarviketeollisuuden.

    Elintarviketeollisuus ilmoittaa 15 % raaka-aineistaan
    olevan ulkoatuotua. Euromääräistä lukemaa se ei
    anna, mutta voidaan arvioida summan oleva n. 400 milj. €.

    Liki 3.000 milj. € ulkoatuodun arvosta menee suoraan
    kauppaketjujen kautta. Tämän erän osuus kokonaiskulutuksesta on
    siis n. 20 %.
  18. Ei suinkaan ole tarkoitus vertailla alkutuotantojen
    paremmuutta. Suomalaisen kuluttajan kannalta
    olennaista on ruuan hinta vähittäiskaupassa.

    Vähittäiskaupan koko on luokkaa 15 mrd. €/vuosi,
    ja siihen summaan nähden on kotimaista alkutuotantoa
    enää alle 10 %. Se on matemaattinen totuus.
    1,3 mrd€ 15 mrd€:sta = 1,3 / 15 * 100 = 8,67%.

    Pointti tässä totuudessa on, että suomalaisella
    alkutuotannolla ei ole enää niin suurta
    merkitystä kuin suuria maataloustukiaisia
    antavat ymmärtää ja tukiensa tarpeellisuutta
    kotimaisella ruun tarpeella perustelevat.

    Ei olisi temppu eikä mikään korvata tuota loppuakin
    ulkoa tuodulta, mutta niinkään ei tule käymään.
    Tukien lopettamisen jälkeen maatalouden volyymi vain
    hiukan pienenee, kun tuotanto siirtyy amatöörimäisiltä
    perheviljelmäpuuhastelijoilta ammattilaisten hoitoon.

    Volyymin lasku ei ole katastrofi. Lähinnä
    kysymys on tukien kahmimiseen perustuneen
    ylituotannon lakkauttamisesta.
  19. Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
    yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoista.
    Niinpä työvoimakustannuksia ei voi pitää ratkaisevana
    tekijänä.

    Sen sijaan ratkaisuksi on luontevasti ja ilman valtiovallan
    ohjausta kehkeytymässä ruuan tuonti ulkomailta yhä enenevässä
    määrin myös teollisuuden raaka-aineeksi.

    Kun vielä vuonna 2005 elintarvikkeiden tuonti ulkomailta
    oli arvoltaan 1.900 milj. €, niin jo viime vuonna lukema
    olikin pompsahtanut rouheaan 3.300 milj. €:oon.

    Suomen ruokalasku lienee viime vuonnakin pyörinyt
    15 mrd € hujakoilla kuluttajahinnoin laskettuna.

    Kotimainen alkutuotanto pyörii teollisuuden
    sisäänostohinnoin 2.300 milj. €:ssa. Kun siitä
    600 milj. € menee alkoholin valmistukseen ja
    400 milj. € vientiin, niin kotimaista ruokaa
    tehdään kotimaisesta alkutuotannosta enää
    1.300 milj. € arvosta.

    Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
    ruuasta on siis enää vajaat 10 %.

    Megalomaaninen kansallinen tuki 1.200 milj. €
    olisikin perusteltua ajaa alas jo tämän vaalikauden
    puitteissa.
  20. Kuten jo viime vuoden lopulla uumoilin,
    elintarvetuonti ylitti reilusti 3 mrd€ rajan,
    nousten peräti 3.230.259.000 €:oon.

    Se on väkevä todistus siitä, että mitään
    ahdinkoa ("parkua") ei synny, vaikka
    kotimainen alkutuotanto vielä alenisi
    nykyisestäänkin. Vuonna 2009 kotimaisen
    alkutuotannon arvo ruuasta oli enää 1,300 milj. €
    ja alle 10 % kulutetun ruuan arvosta.

    Allaesitetyt luvut ovat peräisin Tullihallituksen
    tavaratilastosta.


    Elintarvikkeet ja elävät eläimet 3 230 259 13,29 %
    Elävät eläimet__________________ 5 818 8,32 %
    Liha ja lihatuotteet____________ 276 931 15,70 %
    Maitotaloustuotteet ja munat____ 340 702 18,33 %
    Kalat ja kalavalmisteet _______ 309 193 13,07 %
    Vilja ja viljatuotteet________ 276 473 6,93 %
    Hedelmät ja kasvikset_________ 772 422 9,21 %
    Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 165 733 40,53 %
    Kahvi, tee, kaakao, mausteet____ 497 133 22,86 %
    Rehuaineet_____________________ 223 382 1,41 %
    Erinäiset elintarvikkeet______ 362 473 8,09 %


    Kuten huomata saattaa, maitotaloustuotteet kirmaisivat
    hulppeaan lähes viidenneksen nousuun. Siinä tanakka
    vastaus Valion voipulapelehtimiselle joulun alla.
    21. 83 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt