Maataloustuki, halpa hinta

Maataloustuki 1.9 miljardia. maataloustulo 0,7 miljardia, mahdoton yhtälö !

Mikä on se mahti joka estää mmaataloustukien lopetuksen?
Kaikki 200 kansanedustajaa edustaa yötäpäivää kuluttajaa
ja veronmaksjaa. Maataloustuet ovat katkolla jokavuosi.
Vuodesta,vuosikymmenestä,sukupolvesta toiseen lässytetään
maataloustuista,niin kuin viljelijät itse niitä itselleen myöntäisivät.
Miten ihmeessä suuri 96% enemistö on niin saamaton ettei
ole pystynyt korjaamaan tätä kansallista epäkohtaa vuosikymmeniin? Mikä estää näitä ns "ammattilaisia"
näyttämästä jo nyt mallia miten maataloustuotanto pyörii

ilman tukia? No se olisikin jo maailman sensaatio.

tyhmiä kysymyksiä kirjoitti:

Mikä on se mahti joka estää mmaataloustukien lopetuksen?
Kaikki 200 kansanedustajaa edustaa yötäpäivää kuluttajaa
ja veronmaksjaa. Maataloustuet ovat katkolla jokavuosi.
Vuodesta,vuosikymmenestä,sukupolvesta toiseen lässytetään
maataloustuista,niin kuin viljelijät itse niitä itselleen myöntäisivät.
Miten ihmeessä suuri 96% enemistö on niin saamaton ettei
ole pystynyt korjaamaan tätä kansallista epäkohtaa vuosikymmeniin? Mikä estää näitä ns "ammattilaisia"
näyttämästä jo nyt mallia miten maataloustuotanto pyörii

ilman tukia? No se olisikin jo maailman sensaatio.

Lue lisää

mihinkään kysymykseenn eikä yleensäkkään keskustele vaan suoltaa noita provojaan vuodesta toiseen ja työntää arskan paskaa palstalle kun menee vaikeaksi..

tyhmiä kysymyksiä kirjoitti:

Mikä on se mahti joka estää mmaataloustukien lopetuksen?
Kaikki 200 kansanedustajaa edustaa yötäpäivää kuluttajaa
ja veronmaksjaa. Maataloustuet ovat katkolla jokavuosi.
Vuodesta,vuosikymmenestä,sukupolvesta toiseen lässytetään
maataloustuista,niin kuin viljelijät itse niitä itselleen myöntäisivät.
Miten ihmeessä suuri 96% enemistö on niin saamaton ettei
ole pystynyt korjaamaan tätä kansallista epäkohtaa vuosikymmeniin? Mikä estää näitä ns "ammattilaisia"
näyttämästä jo nyt mallia miten maataloustuotanto pyörii

ilman tukia? No se olisikin jo maailman sensaatio.

Lue lisää

-

1. miksi päättäjäjät eivät lopeta MYEL-eläkkeitä.

2. paljonko on ulkomaisen alkutuotannon osuus suomalaisten syömästä ruuasta.

3. miten veronmaksat häviävät rahallisti jos vehnää syöttää rehuksi.

4. Missä viljelijän ahneus ilmenee.

5. Missä viljelijän ammattitaidottomuus ilmenee.

6, Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö verrattuna perinteiseen viljanviljelyyn hehtaarilta.

7. Mitä negatiivista maidon tuottajahinnassa on ?

8. Mikä todistaa Suomalaisen maidon huolaatuiseksi..

9. Miksi kansallistatukea ei poisteta.

10 Miksi väität tuontiruokaa edullisemmaksi kuin kotimaista.

kansat tuhoutuivat ruuan puutteeseen.

Uskomusta ei pidetä harhaluulona, jos se on luonteeltaan henkilön kulttuurissa tai alakulttuurissa yleisesti ilmenevä uskonnollinen vakaumus tai maailman selitys.
Itsepäiset ja jäykät harhaluulot ovat aina merkki vakavasta psykiatrisesta sairaudesta, jonka vuoksi henkilön kannattaa niiden ilmetessä hakeutua lääkärille. Psykoottisissa sairaustiloissa, kuten esimerkiksi skitsofreniassa, harhaluulojen taustalla saattaa olla lapsuuden tai nuoruusiän aikaiset traumaattiset kokemukset. Hoitoon hakeutumisen esteenä on kuitenkin usein henkilön oma vakuuttuneisuus kokemustensa todellisuudesta ja pelko "hulluksi" leimaamisesta. Harhaluulojen hoidossa tärkeässä asemassa on toisaalta mielisairauksissa käytetty (antipsykoottinen) lääkehoito sekä harhaluulojen taustan ja ahdistavuuden, luonteen ja kehittymisen empaattinen ymmärtäminen.

Ei kukaan ole varmaan väittänytkään mutta sinun ideasi ole että niitä alettaisiin rakentaa suomeen nyt tai lähitulevaisuudessa.

En todella ymmärrä mitä ideaa olisi rakentaa 500€ neliöhintaisia kasvihuoneita suomeen siis nyt tai kymmenen vuoden sisällä, kun meillä on pellot valmiina, siitähän tässä oli kysymys.
Kysymys kuului siis:
" Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö verrattuna perinteiseen viljanviljelyyn hehtaarilta" ja sillä tarkoitettin siis nykyisyyttä koska väitteesikin koski nykyisyytta:
"Torneihin investointi vaatinee valtiolta summan, joka vastaa
parin kolmen vuoden kokoisia maatalouden nykytukiaisia, mutta sen jälkeen
valtion rahan tarve maataloustuotannon tukemiseen loppuu..."

Jospa nyt selittäisit meille "kognitiivinen dissonanssi" voimaisille "amatööriperheviljelmäpuuhastelijoille" miten VF-idea soveltuu hetkeen jota elämme, emme siis puhu mistään sadan tai satojen vuosien ajanjaksosta tulevaisuudessa.

... kirjoitti:

Ei kukaan ole varmaan väittänytkään mutta sinun ideasi ole että niitä alettaisiin rakentaa suomeen nyt tai lähitulevaisuudessa.

En todella ymmärrä mitä ideaa olisi rakentaa 500€ neliöhintaisia kasvihuoneita suomeen siis nyt tai kymmenen vuoden sisällä, kun meillä on pellot valmiina, siitähän tässä oli kysymys.
Kysymys kuului siis:
" Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö verrattuna perinteiseen viljanviljelyyn hehtaarilta" ja sillä tarkoitettin siis nykyisyyttä koska väitteesikin koski nykyisyytta:
"Torneihin investointi vaatinee valtiolta summan, joka vastaa
parin kolmen vuoden kokoisia maatalouden nykytukiaisia, mutta sen jälkeen
valtion rahan tarve maataloustuotannon tukemiseen loppuu..."

Jospa nyt selittäisit meille "kognitiivinen dissonanssi" voimaisille "amatööriperheviljelmäpuuhastelijoille" miten VF-idea soveltuu hetkeen jota elämme, emme siis puhu mistään sadan tai satojen vuosien ajanjaksosta tulevaisuudessa.

Lue lisää

Sellaisiahan me "amatööriperheviljelmäpuuhastelijat " olemme, yritämme vain maksimoida tuet ja vielä tuotteidemme hinnan. Emme ole niinkuin työläiset jotka tyytyvät siihen mitä työnantajat maksavat palkkaa tai yrittäjät jotka ovat tyytyväisiä siihen hintaan mitä valmistamistaan tuotteista saavat.
Neste oilkaan ei heti nosta bensan hintaa vaikka raakaöljyn hinta nousee ja taas kun raakaöljyn hinta laskee lasketaan myös hintoja pumpuilla. Neste olilin ja Finnairin johdon palkkiotkin ovat aivan kohtuullisia, samaa luokkaa kuin meidän perheviljelmäpuuhastelijoidenkin, taloustohtorin mukaan keskimäärin 20000€ tila.

Sanoisin vielä että sivyssanojen käyttö ja tietomäärä on suoraan verrannollisia keskenään, siis mitä enemmän niitä käyttää sitä viisaampi ja tietäväisempi ihminen on. Jos siis suomalainen sana voidaan suonkin korvata sivistysanalla, se pitää korvata. Linkissä lisää asiaa sivistyssanojen ja ihmisen älykkyyden ja tietomäärän yhteenkuuluvuudesta.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/tarve.html

Argumentum ad nausea kirjoitti:

Sellaisiahan me "amatööriperheviljelmäpuuhastelijat " olemme, yritämme vain maksimoida tuet ja vielä tuotteidemme hinnan. Emme ole niinkuin työläiset jotka tyytyvät siihen mitä työnantajat maksavat palkkaa tai yrittäjät jotka ovat tyytyväisiä siihen hintaan mitä valmistamistaan tuotteista saavat.
Neste oilkaan ei heti nosta bensan hintaa vaikka raakaöljyn hinta nousee ja taas kun raakaöljyn hinta laskee lasketaan myös hintoja pumpuilla. Neste olilin ja Finnairin johdon palkkiotkin ovat aivan kohtuullisia, samaa luokkaa kuin meidän perheviljelmäpuuhastelijoidenkin, taloustohtorin mukaan keskimäärin 20000€ tila.

Sanoisin vielä että sivyssanojen käyttö ja tietomäärä on suoraan verrannollisia keskenään, siis mitä enemmän niitä käyttää sitä viisaampi ja tietäväisempi ihminen on. Jos siis suomalainen sana voidaan suonkin korvata sivistysanalla, se pitää korvata. Linkissä lisää asiaa sivistyssanojen ja ihmisen älykkyyden ja tietomäärän yhteenkuuluvuudesta.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/tarve.html

Lue lisää

"taloustohtorin mukaan keskimäärin 20000€ tila"

Ensinnäkin tiedetään että tuloja on aika tarkkaan 60.000 tilaa ja tukisumma on 1,9 miljardia vai onko 2 miljardia? No, tuolla 1,9 miljardilla tuo tekee 31.650 euroa per tila.

Taloustohtori taas kun lähde tuosta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/omat_valinnat

ja otat Valitse raportti=Tukierittely ja siitä sitten vain 2010 kaikki tilat niin sieltä kaikki tuet hteensä onkin yli 53.000. Mistäs tämä ero tulee??? No tuo mainitsemasi 20.000 per tila menee propagandan piikkiin mutta entäs tuo 31.000 53.000??? No se selittyy sillä että tuossa pienemmässä on mukana kaikki 5 hehtaarin harrastetilatkin parin tonnin tukineen. Sen sijaan MTTn aineisto painottuu enemmän akiivitiloihin eli todellisiin tilihin ja niiden tukisumma on jo yli 50.000. Taloustohtorin mukaan siis, luotettava tietolähde jota itse suosittelit.

Katsos uudestaan... kirjoitti:

"taloustohtorin mukaan keskimäärin 20000€ tila"

Ensinnäkin tiedetään että tuloja on aika tarkkaan 60.000 tilaa ja tukisumma on 1,9 miljardia vai onko 2 miljardia? No, tuolla 1,9 miljardilla tuo tekee 31.650 euroa per tila.

Taloustohtori taas kun lähde tuosta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/omat_valinnat

ja otat Valitse raportti=Tukierittely ja siitä sitten vain 2010 kaikki tilat niin sieltä kaikki tuet hteensä onkin yli 53.000. Mistäs tämä ero tulee??? No tuo mainitsemasi 20.000 per tila menee propagandan piikkiin mutta entäs tuo 31.000 53.000??? No se selittyy sillä että tuossa pienemmässä on mukana kaikki 5 hehtaarin harrastetilatkin parin tonnin tukineen. Sen sijaan MTTn aineisto painottuu enemmän akiivitiloihin eli todellisiin tilihin ja niiden tukisumma on jo yli 50.000. Taloustohtorin mukaan siis, luotettava tietolähde jota itse suosittelit.

Lue lisää

yksinkertainen kysymys, MITÄ SITTEN JOS MAKSETAANKIN 45 PROSENTTIA ? äläkä ala valehteleen ettei muualla makseta. Tilalle maksetaan päässä laskien tuo kaksikymppiä, viljelijää kohden alle kympin, lopun kuittaa muut, lähinnä SAK:n jäenet..

Katsos uudestaan... kirjoitti:

"taloustohtorin mukaan keskimäärin 20000€ tila"

Ensinnäkin tiedetään että tuloja on aika tarkkaan 60.000 tilaa ja tukisumma on 1,9 miljardia vai onko 2 miljardia? No, tuolla 1,9 miljardilla tuo tekee 31.650 euroa per tila.

Taloustohtori taas kun lähde tuosta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/omat_valinnat

ja otat Valitse raportti=Tukierittely ja siitä sitten vain 2010 kaikki tilat niin sieltä kaikki tuet hteensä onkin yli 53.000. Mistäs tämä ero tulee??? No tuo mainitsemasi 20.000 per tila menee propagandan piikkiin mutta entäs tuo 31.000 53.000??? No se selittyy sillä että tuossa pienemmässä on mukana kaikki 5 hehtaarin harrastetilatkin parin tonnin tukineen. Sen sijaan MTTn aineisto painottuu enemmän akiivitiloihin eli todellisiin tilihin ja niiden tukisumma on jo yli 50.000. Taloustohtorin mukaan siis, luotettava tietolähde jota itse suosittelit.

Lue lisää

"Neste olilin ja Finnairin johdon palkkiotkin ovat aivan kohtuullisia, samaa luokkaa kuin meidän perheviljelmäpuuhastelijoidenkin, taloustohtorin mukaan keskimäärin 20000€ tila".

Kirjoitin palkkiot, tietääkseni "Neste olilin ja Finnairin johdon palkkioista ei tarvitse enää maksaa tuotantokustannuksia joten heidän palkkionsa voi rinnastaa maatalouden yrittäjätuloon joka on kerrottu taloustohtorin alla olevassa linkissä.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain
Yrittäjätulo tuotantosuunnittain, kaikki tilat, 20 100€.

Maataloustuki ei siis ole palkkio vaan tuontatotuki jos et sattunut tietämään.
Palkkio maksetaan henkilölle ilman että siitä tarvitsisi maksaa muuta kuin veron, tuki taas maksetaan, kuten jo nimikin kertoo, tukena tuotannolle.

Argumentum ad nausea kirjoitti:

"Neste olilin ja Finnairin johdon palkkiotkin ovat aivan kohtuullisia, samaa luokkaa kuin meidän perheviljelmäpuuhastelijoidenkin, taloustohtorin mukaan keskimäärin 20000€ tila".

Kirjoitin palkkiot, tietääkseni "Neste olilin ja Finnairin johdon palkkioista ei tarvitse enää maksaa tuotantokustannuksia joten heidän palkkionsa voi rinnastaa maatalouden yrittäjätuloon joka on kerrottu taloustohtorin alla olevassa linkissä.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Yrittajatulo_tuotantosuunnittain
Yrittäjätulo tuotantosuunnittain, kaikki tilat, 20 100€.

Maataloustuki ei siis ole palkkio vaan tuontatotuki jos et sattunut tietämään.
Palkkio maksetaan henkilölle ilman että siitä tarvitsisi maksaa muuta kuin veron, tuki taas maksetaan, kuten jo nimikin kertoo, tukena tuotannolle.

Lue lisää

sekoitetaan tahallaan sosiaalitukeen ei siinä muusta ole kysymys..

Maatalous jos mikään on käynyt läpi valtavia mullistuksia, niin tuotannollisesti kuin yhteiskunnallisesti, mikään muu ala ei ole joutunut samanlaiseen uudistukseen. Tukitalous ei ole viljelijöiden keksintö, miksi valehtelet jatkuvasti ?

Valehtelet.. kirjoitti:

Maatalous jos mikään on käynyt läpi valtavia mullistuksia, niin tuotannollisesti kuin yhteiskunnallisesti, mikään muu ala ei ole joutunut samanlaiseen uudistukseen. Tukitalous ei ole viljelijöiden keksintö, miksi valehtelet jatkuvasti ?

Lue lisää

"Tukitalous ei ole viljelijöiden keksintö, miksi valehtelet jatkuvasti ?"

Tukitaloushan ei suinkaan tullut EUn liittymisen myöt. Tuosta

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

nähdään että maataloutta tuettiin jo ennen EU-aikaa. Silloin oli voimassa ns tavoitehintajärjestelmä. Tarkoitti että tuotteille sovittiin joku korkeampi hinta ja sen jälkeen laitettiin rajat kiinni ja kilpaileva tuonti estettiin. Vuosittain MTK ja valtiovalta kävivät niinsanotut tavoitehintaneuvottelut joissa sovittiin paljonko hintoja korotettiin. Yleensä kustannusten nousu laitettiin suoraan hintoihin joka johti tilanteeseen että tuotantoa ei tarvinnut kehittää. Tästä syystä tilakokomme jäi mm Ruotsista selvästi jälkeen, siellä kun maataloutta ei tuettu siinä määrin niin tilojen oli pakko rationalisoida ja suurentua. Meillä tämä kehitys on päässyt vauhtiin vasta EUn myötä kun tukitaso aleni entisstä eikä kustannusten nousuja enää korvata automaattisesti tuotteiden hintojen korotuksella.

Mutta että en nyt sano että kenen keksintöä tukitalous on. Meillähän oli tukitaloutta jo ennen EU-aikaa ja MTK oli siinä vahvasti mukana. Viljelijät hyötyivät tukitaloudesta jo silloin. Ei suinkaan sanottu että "lopetetaan tukeminen ja avataan rajat" vaan tuet otettiin vastaan.

Tukihistoriaa... kirjoitti:

"Tukitalous ei ole viljelijöiden keksintö, miksi valehtelet jatkuvasti ?"

Tukitaloushan ei suinkaan tullut EUn liittymisen myöt. Tuosta

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

nähdään että maataloutta tuettiin jo ennen EU-aikaa. Silloin oli voimassa ns tavoitehintajärjestelmä. Tarkoitti että tuotteille sovittiin joku korkeampi hinta ja sen jälkeen laitettiin rajat kiinni ja kilpaileva tuonti estettiin. Vuosittain MTK ja valtiovalta kävivät niinsanotut tavoitehintaneuvottelut joissa sovittiin paljonko hintoja korotettiin. Yleensä kustannusten nousu laitettiin suoraan hintoihin joka johti tilanteeseen että tuotantoa ei tarvinnut kehittää. Tästä syystä tilakokomme jäi mm Ruotsista selvästi jälkeen, siellä kun maataloutta ei tuettu siinä määrin niin tilojen oli pakko rationalisoida ja suurentua. Meillä tämä kehitys on päässyt vauhtiin vasta EUn myötä kun tukitaso aleni entisstä eikä kustannusten nousuja enää korvata automaattisesti tuotteiden hintojen korotuksella.

Mutta että en nyt sano että kenen keksintöä tukitalous on. Meillähän oli tukitaloutta jo ennen EU-aikaa ja MTK oli siinä vahvasti mukana. Viljelijät hyötyivät tukitaloudesta jo silloin. Ei suinkaan sanottu että "lopetetaan tukeminen ja avataan rajat" vaan tuet otettiin vastaan.

Lue lisää

viljelijän palkka ei ole tukea ja maatalous jos mikään on ollut valtavan kehityksen alla joka alkoi jo ennen sotia esim muuttona ulkomaille, LOPETA NYT HELVETISSÄ TUO VALEHTELU !

Valehtelt.. kirjoitti:

viljelijän palkka ei ole tukea ja maatalous jos mikään on ollut valtavan kehityksen alla joka alkoi jo ennen sotia esim muuttona ulkomaille, LOPETA NYT HELVETISSÄ TUO VALEHTELU !

Lue lisää

Kaikkiin Jopa_vainin kirjoituksiin voidaan sanoa että jos asiat ovat noin kuten hän kirjoittaa, suomen nykyinen hallitus ja edustkunta olisi muuttanut lakeja maatalouden osalta, koska aikaa päätöksille on ollut jo yli vuosi.

"Vuonna 2010 MVL:n alaiset maatalouden myyntitulot olivat 2 518 miljoonaa euroa
Maatalouden verotuksessa vähennyskelpoiseet menot olivat 3 448 miljoonaa euroa.
"Kaikkien maatalouden verovelvollisten yhteenlaskettu maatalouden tulos oli 1 137 miljoonaa euroa. Kokonaistulos aleni edellisestä vuodesta 16 miljoonaa euroa".

Jopa_vain siis väittää että Siemen, lannoite, kasvinsuojeluaine, rehu, kalusto, tuotantorakennus kustannuksia voitaisiin pienentää maataloustukien verran, eli 2,1 miljardia euroa.

En todellakaan ymmärrä sitä että hehtaarikustannuksiltaan 5 miljoonan euron
kerroskasvihuoneiden rakentaminen maahan jossa jo on valmiina peltoa villjelyä varten olisi kannattavaa verattuna nykyiseen.
Ymmärrän kyllä ne kaikki muut edut mitä tuollaisessa viljelyssä olisi mutta sitä tärkeintä, syytä miksi niitä pitäisi rakentaa nykytilanteessa, en todella ymmärrä, mutta jospa Jopa_vain meille siitä kertoisit, vai onko tämäkin taas jokin sellainen asia jota et meille sivistymattomille perheviljelmäpuuhastelijoille et halua selvittää koska meidän asia olisi se tietää.

Kun ei pysty kirjoitttamaan asiasta pitää alkaa syyttelemään ja solvaamaan toista osapuolta.

Ensinnäkään maataloustuet eivät ole meidän suomalaisten viljelijöiden keksintöä eikä niitä ole kerjätty. Väite että maatalouttamme tuettiin jo ennen EU aikaa on kyllä totta mutta sekin johtui nimenomaan eu:n mataloustuista. Pakkohan meidän oli suojata omaa maatalouttamme kun eurooppa tukien avulla halvensi eu-maiden alkutuotannon hintoja.

SkyFarming-tyylisen olemmassaolon ymmärtämienen ei vielä riitä, pitäisi myös ymmärtää miten 5 miljoonan hehtaarihintaisen pellon rakennuskustannukset saa maksettua laskelmieni mukaan kahden kasvukauden sadolla, noin 15 tonilla jos tonnin hinta olisi 150€, eli vuoden myyntitulot olisivat 2250€ josta tuotantokustannukset pois. Mutta jos ei niitäkään vähennäsi vaan laskettaisi kaikki tuo puhtaaksi tuloksi, kestäisi 2222 vuotta ennen kuin tuotannolla saataisiin rakennuskustannukset maksettua.
Järkeni ei taivu ymmärtämään miten tuo kaikki hyvä mitä viljely noissa torneissa olisi taloudellisesti mahdollista.

Siksi meille pelokkaille roikkujille, joilla ajatusmaailma on autio, kognitiivista dissonanssista kärsiville, paranoidista kirjoittelua harrastaville, lasikanpulskeille hälläväli -tyylisille raskaisiin yhteiskunnan tukiaisiin perustuville perheviljelmäpuuhastelijoille pitäisi selvittää asia joka sinulle on helposti käsitettävä.

Jos maatalous on tuollainen huikea bisnes kuin annat ymmärtää, niin miksi ihmeessä pörssiyhtiöt tai sijoittajat eivät haali peltomaata itselleen ja ala kasvattamaan viljelykasveja? Eikö ne sijoittajat iske kiinni jokaiseen potentiaaliseen sijoituskohteeseen joka vaan tuottaa voittoa. Niin miksi maatalouteen ei haluta sijoittaa?

"Ilmastossamme jossa peltomme tuottaa vain puolet siitä hehtaarilta mitä keskieuroopassa, miltei samoilla tuotantokustannuksilla, "

Sukupolvenvaihdoksen vuonna 1999 tehneenä ja niitä velkoja vielä maksavana ei voi muuta kuin todeta että kyllä suurin kilpailuongelma on täysin posketon pellon hinta joka ei vastaa lähellekään sen tuottoarvoa. Jos pellon hinta olisi järkevämmässä suhteessa tuottoarvoon eikä ylikoneellistettaisi niin olisi täysin mahdollista alemmilla sadoillakin kilpailla. Mutta niin kauan kuin pelto Pohjanmaalla maksaa saman kuin Skånessa niin ei onnistu.

Ja nyt on todettava että täytyy muistaa kuka pellon hinnan korkeudesta eniten hyötyy niin se on lopettavat ja luopuvat viljelivät, eivät jatkavat viljelijät. Pellon hinta oikeaan suhteeseen satotasoon nähden ja koneistus järkevälle tasolle niin homma hoituu. Ja tuosta koneistuksesta sen verran että jos se mitoitetaan niin että joka ainoa vuosi saadaan joka ainoa korsi puitua niin kallistahan se on. Olen läheltä seurannut opiskelukaverin hommia, hän on tarkoituksella mitoittanut kaluston niin että laskee että todennäköisyys sille että yhtenä vuonna kymmenestä jää 20-30% puimatta on 50%. Odottaa tosin vieläkin että se vuosi osuisi kohdalle mutta kalusto paljon pienempää kuin monella pienemmällä tilalla kuin hänellä. Laskee saavansa merkittävää kilpailuetua halvemmalla koneistuksella ja laskee että on halvempaa jättää kerran 10 vuodessa 20-30% puimatta kuin ylikoneistaa. Muutamasta jutusta päätellen hän näyttää olevan oikeassa.

Kilpailua... kirjoitti:

"Ilmastossamme jossa peltomme tuottaa vain puolet siitä hehtaarilta mitä keskieuroopassa, miltei samoilla tuotantokustannuksilla, "

Sukupolvenvaihdoksen vuonna 1999 tehneenä ja niitä velkoja vielä maksavana ei voi muuta kuin todeta että kyllä suurin kilpailuongelma on täysin posketon pellon hinta joka ei vastaa lähellekään sen tuottoarvoa. Jos pellon hinta olisi järkevämmässä suhteessa tuottoarvoon eikä ylikoneellistettaisi niin olisi täysin mahdollista alemmilla sadoillakin kilpailla. Mutta niin kauan kuin pelto Pohjanmaalla maksaa saman kuin Skånessa niin ei onnistu.

Ja nyt on todettava että täytyy muistaa kuka pellon hinnan korkeudesta eniten hyötyy niin se on lopettavat ja luopuvat viljelivät, eivät jatkavat viljelijät. Pellon hinta oikeaan suhteeseen satotasoon nähden ja koneistus järkevälle tasolle niin homma hoituu. Ja tuosta koneistuksesta sen verran että jos se mitoitetaan niin että joka ainoa vuosi saadaan joka ainoa korsi puitua niin kallistahan se on. Olen läheltä seurannut opiskelukaverin hommia, hän on tarkoituksella mitoittanut kaluston niin että laskee että todennäköisyys sille että yhtenä vuonna kymmenestä jää 20-30% puimatta on 50%. Odottaa tosin vieläkin että se vuosi osuisi kohdalle mutta kalusto paljon pienempää kuin monella pienemmällä tilalla kuin hänellä. Laskee saavansa merkittävää kilpailuetua halvemmalla koneistuksella ja laskee että on halvempaa jättää kerran 10 vuodessa 20-30% puimatta kuin ylikoneistaa. Muutamasta jutusta päätellen hän näyttää olevan oikeassa.

Lue lisää

Jos itse olisit maksanut pellosta 7000€/ha niin myisitkö minulle 1000€.
Sitäpaitsi kun raivattavaa peltomaata ei juuri enää ole ja kylässa olisi vaika kolme jatkamiskelpoista tilaa jotka haluaisivat että jälkipolvi jatkaa viljelyä, pitää tilaa laajentaa. Jos joku myy tilansa pellot ja ostajia on nuo kolme isoa tilaa, siinä käy kuin huutokaupassa, suuremman tarjousen tehnyt tila voi ostaa sen.

Iselläni on 20 vuotta vanha puimuri joka aiemmin on ollut suremmalla tilalla.
Peltoa minulla on 50ha. Vaikka teen huollot hyvin on puimuri kuitenkin rakennettu erilailla kuin jatkuvaan työskentelyyn tarkoitettu kone. Loppuun kuluneita osia pitää vaihtaa ja odotella varaosia jos parhaana puintiaikana päiviä. Varaosia ei enää kauppojen varastoissa paljoa ole.
Itse pärjään tuolla puimurillani mutta jos minulla olisi vaikka 30 ha lisää maata en enää tuolla vanhalla puimurillani pärjäisi.
Varmaan tsen voi laskea kuinka paljon pystyy puimaan minkäkin kokoisella puimurilla normaali vuodessa mutta tulevia rikkoontumia ei voi mitemnkään ottaa laskuissa huomioon, itselläni on siitä henkilökohtaisia kokemuksia.
Kuulin aikoinaan että Sampo-rosenlew käytti puimureissaan teollisuusmoottoreita joissa oli esimerkiksi pienemmät toleranssivaatimukset, tuollainen moorrori ei ollut suuniteltu jatkuvaan käyttöön, siksi sen kestävyyskään ei ollut trakrorin moottorin luokkaa vaikka moottori oli muten aivan samalainen.

Kilpailua... kirjoitti:

"Ilmastossamme jossa peltomme tuottaa vain puolet siitä hehtaarilta mitä keskieuroopassa, miltei samoilla tuotantokustannuksilla, "

Sukupolvenvaihdoksen vuonna 1999 tehneenä ja niitä velkoja vielä maksavana ei voi muuta kuin todeta että kyllä suurin kilpailuongelma on täysin posketon pellon hinta joka ei vastaa lähellekään sen tuottoarvoa. Jos pellon hinta olisi järkevämmässä suhteessa tuottoarvoon eikä ylikoneellistettaisi niin olisi täysin mahdollista alemmilla sadoillakin kilpailla. Mutta niin kauan kuin pelto Pohjanmaalla maksaa saman kuin Skånessa niin ei onnistu.

Ja nyt on todettava että täytyy muistaa kuka pellon hinnan korkeudesta eniten hyötyy niin se on lopettavat ja luopuvat viljelivät, eivät jatkavat viljelijät. Pellon hinta oikeaan suhteeseen satotasoon nähden ja koneistus järkevälle tasolle niin homma hoituu. Ja tuosta koneistuksesta sen verran että jos se mitoitetaan niin että joka ainoa vuosi saadaan joka ainoa korsi puitua niin kallistahan se on. Olen läheltä seurannut opiskelukaverin hommia, hän on tarkoituksella mitoittanut kaluston niin että laskee että todennäköisyys sille että yhtenä vuonna kymmenestä jää 20-30% puimatta on 50%. Odottaa tosin vieläkin että se vuosi osuisi kohdalle mutta kalusto paljon pienempää kuin monella pienemmällä tilalla kuin hänellä. Laskee saavansa merkittävää kilpailuetua halvemmalla koneistuksella ja laskee että on halvempaa jättää kerran 10 vuodessa 20-30% puimatta kuin ylikoneistaa. Muutamasta jutusta päätellen hän näyttää olevan oikeassa.

Lue lisää

pellon hinta Ruotsissa on tuplahintaista, samoin kuin muuallakin EU:ssa keskeisissä maissa..

"Viime viikolla Dagens Industrissa maan suurimman peltomaan välittäjän LFR Konsultin maatalousvastaava Lars-Göran Svensson arvioi, että peltojen hinnat nousevat tänä vuonna Ruotsissa 20–25 prosenttia. Viime vuonna hinnat kohosivat 28 prosenttia.
Viljavassa Skånessa parhaista peltohehtaareista joutuu maksamaan tuplasumman Suomen huippuhintoihin verrattuna."

Kilpailua... kirjoitti:

"Ilmastossamme jossa peltomme tuottaa vain puolet siitä hehtaarilta mitä keskieuroopassa, miltei samoilla tuotantokustannuksilla, "

Sukupolvenvaihdoksen vuonna 1999 tehneenä ja niitä velkoja vielä maksavana ei voi muuta kuin todeta että kyllä suurin kilpailuongelma on täysin posketon pellon hinta joka ei vastaa lähellekään sen tuottoarvoa. Jos pellon hinta olisi järkevämmässä suhteessa tuottoarvoon eikä ylikoneellistettaisi niin olisi täysin mahdollista alemmilla sadoillakin kilpailla. Mutta niin kauan kuin pelto Pohjanmaalla maksaa saman kuin Skånessa niin ei onnistu.

Ja nyt on todettava että täytyy muistaa kuka pellon hinnan korkeudesta eniten hyötyy niin se on lopettavat ja luopuvat viljelivät, eivät jatkavat viljelijät. Pellon hinta oikeaan suhteeseen satotasoon nähden ja koneistus järkevälle tasolle niin homma hoituu. Ja tuosta koneistuksesta sen verran että jos se mitoitetaan niin että joka ainoa vuosi saadaan joka ainoa korsi puitua niin kallistahan se on. Olen läheltä seurannut opiskelukaverin hommia, hän on tarkoituksella mitoittanut kaluston niin että laskee että todennäköisyys sille että yhtenä vuonna kymmenestä jää 20-30% puimatta on 50%. Odottaa tosin vieläkin että se vuosi osuisi kohdalle mutta kalusto paljon pienempää kuin monella pienemmällä tilalla kuin hänellä. Laskee saavansa merkittävää kilpailuetua halvemmalla koneistuksella ja laskee että on halvempaa jättää kerran 10 vuodessa 20-30% puimatta kuin ylikoneistaa. Muutamasta jutusta päätellen hän näyttää olevan oikeassa.

Lue lisää

Mitkä perusteet on sille että vain viljelijän työ täytyy kilpailuttaa ?

Pellon hinta.. kirjoitti:

pellon hinta Ruotsissa on tuplahintaista, samoin kuin muuallakin EU:ssa keskeisissä maissa..

"Viime viikolla Dagens Industrissa maan suurimman peltomaan välittäjän LFR Konsultin maatalousvastaava Lars-Göran Svensson arvioi, että peltojen hinnat nousevat tänä vuonna Ruotsissa 20–25 prosenttia. Viime vuonna hinnat kohosivat 28 prosenttia.
Viljavassa Skånessa parhaista peltohehtaareista joutuu maksamaan tuplasumman Suomen huippuhintoihin verrattuna."

Lue lisää

"Pelloista tuli kauppatavaraa
Suomalaisista pelloista on tulossa osa kansainvälistä peltokauppaa. Runsasväkiset tai viljelyedellytyksiltään huonot valtiot ja kansainväliset elintarvikeyritykset hamstraavat viljelymaata kaukaakin turvatakseen ravinnon ja raaka-aineen saantinsa.

Asiantuntijoiden mukaan suomalaiset pellot voivat vaihtaa omistajaa parissakymmenessä vuodessa. Perinteisestä perheviljelystä on jo siirrytty aiempaa suurempiin viljelyaloihin ja peltojen vuokraukseen. Suomalaiset puolestaan ovat osakkaina Viron ja Venäjän multiin investoivissa sijoitusyhtiöissä".
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2010/09/02/Pelloista tuli kauppatavaraa/201029619284/4

Väestöräjähdys, ilmastonmuutos, ruuan kallistuminen sekä biopolttoainekasvien viljely ovat nostaneet pellon houkuttelevaksi sijoituskohteeksi. Ilmiö lähti vyörymään parin vuoden takaisesta ruokakriisistä.

Pellon hinta.. kirjoitti:

pellon hinta Ruotsissa on tuplahintaista, samoin kuin muuallakin EU:ssa keskeisissä maissa..

"Viime viikolla Dagens Industrissa maan suurimman peltomaan välittäjän LFR Konsultin maatalousvastaava Lars-Göran Svensson arvioi, että peltojen hinnat nousevat tänä vuonna Ruotsissa 20–25 prosenttia. Viime vuonna hinnat kohosivat 28 prosenttia.
Viljavassa Skånessa parhaista peltohehtaareista joutuu maksamaan tuplasumman Suomen huippuhintoihin verrattuna."

Lue lisää

"pellon hinta Ruotsissa on tuplahintaista, samoin kuin muuallakin EU:ssa keskeisissä maissa.."

Kun katsot tuolta

http://www.lrfkonsult.se/press/Nyheter/Akermarkspriser-2010/

ja katsot taulukot ja kartat niin huomaat että Skånessa on alueita joissa pellon hinta on 10.000 ja jopa 5.000 euroa hehtaari. Yleensä ottaen kun puhutaan pellon hinnasta Ruotsissa Tukholmasta alaspäin eli siis Suomen eteläpuolella niin alueesta riippuen hinta vaihtelee 4.000 / 18.euron välillä.

Tuolta
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/kauppahintatilasto_1_6_2011.pdf
taas löytyy hintatilastoja meiltä ja vaikkapa Uusimaa 8.700 ja Varsinais-Suomi 11.000. Pitää mennä Lappiin asti ennen kuin löytyy peltoa joka on merkittävästi halvempaa kuin tuo 4.000 euroa.

Täyttä kukkua sanoa että "pelto Ruotsissa tuplahintaista", totuus on että varsinkin satotasoon suhteutettuna pelto on täällä merkittävästi kallimpaa kuin Ruotsissa.

Kukkua... kirjoitti:

"pellon hinta Ruotsissa on tuplahintaista, samoin kuin muuallakin EU:ssa keskeisissä maissa.."

Kun katsot tuolta

http://www.lrfkonsult.se/press/Nyheter/Akermarkspriser-2010/

ja katsot taulukot ja kartat niin huomaat että Skånessa on alueita joissa pellon hinta on 10.000 ja jopa 5.000 euroa hehtaari. Yleensä ottaen kun puhutaan pellon hinnasta Ruotsissa Tukholmasta alaspäin eli siis Suomen eteläpuolella niin alueesta riippuen hinta vaihtelee 4.000 / 18.euron välillä.

Tuolta
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/kauppahintatilasto_1_6_2011.pdf
taas löytyy hintatilastoja meiltä ja vaikkapa Uusimaa 8.700 ja Varsinais-Suomi 11.000. Pitää mennä Lappiin asti ennen kuin löytyy peltoa joka on merkittävästi halvempaa kuin tuo 4.000 euroa.

Täyttä kukkua sanoa että "pelto Ruotsissa tuplahintaista", totuus on että varsinkin satotasoon suhteutettuna pelto on täällä merkittävästi kallimpaa kuin Ruotsissa.

Lue lisää

Maatalousmaan hinta Saksassa jopa 25000 € hehtaarilta, Suomessa keskihinta siinä 7000 € hehtaarilta, todettakoon vielä että viljelijälle ja tuotannolle ja kuluttajalle ei maan hinnalla ole mitään merkitystä se on lähinnä sijoitus joka on tähän mennessä tuottanut hyvän tuoton.

Äärimmäisen luotettava joo... eikös niistä lähes kaikista kyseisenmerkkisistä 80-luvun puimurinmoottoreista ole mennyt jossain vaiheessa vedet ja öljyt sekaisin, sylinteriputkien tiivisterenkaat hapertui.

fdu kirjoitti:

Äärimmäisen luotettava joo... eikös niistä lähes kaikista kyseisenmerkkisistä 80-luvun puimurinmoottoreista ole mennyt jossain vaiheessa vedet ja öljyt sekaisin, sylinteriputkien tiivisterenkaat hapertui.

Lue lisää

tuon tiedon, sama ongelma on kaikissa märillä putkilla varustetuissa moottoreissa..