jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1807

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. http://www.ptt.fi/dokumentit/rap230_1011110854.pdf

    Kotimaisen alkutuotannon osuutta selvästi suurempi osuus
    oli jo vuonna 2009 ulkoa tuodulla ruualla.


    "Vuonna 2009 tuontituotteiden osuus suomalaisten
    elintarvikkeisiin käyttämistä kokonaiskulutusmenoista
    oli noin 19 %", kertoo tuo yllelinkitetty PTT:n
    raportti.

    Samainen raporti tietää kertoa, että "Kotimaisen
    elintarviketeollisuuden osuus elintarvikkeiden
    kokonaiskulutusmenoista on pudonnut tarkastelujakson
    aikana keskimäärin alle kolmannekseen."

    Tämä PTT:n raportti on painavaa faktaa ryhdyttäessä
    arvioimaan kansallisen maataloustuen oikeellisuutta.
    Jopa EU saattaa yllättäen ja pyytämättä puuttua
    raportin pohjalta nyt yli 1,1 mrd € kansalliseen
    maataloustukeen ja määrätä ne joko kokonaan
    lakkautettaviksi tai ainakin roimasti nykyistä
    pienemmiksi.
  2. http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485

    Vuonna 2010 maatalouden tuet olivat yli 2.000 milj. €.
    Tiedon voi varmistaa ylläolevan linkin takaa.

    Ne ovat nelinkertaiset KTM:n myöntämisvaltuuksiin (5007 moilj. €),
    ja ne käytetään varmasti. (KTM:ltä saattaa jäädä osa jakamatta).

    Kun maataloustukeen liitetään valtion varoista tuettavat
    maanviljelijäin eläkkeet (650 milj. €) ja lomarahat
    214 milj. €, ollaankin lähes kuusinkertaisessa määrässä.

    Olisikin hyvä, jos voitaisiin leikata maataloustukia niin,
    että ne olisivat samat kuin KTM:n tuet. Noin ensi alkuun.
    Siitä ne olisi hyvä sitten liuduttaa nollaan, mikä on
    esimerkiksi EU:n tavoittelema maataloustuen määrä.

    Vastaus aloituksen kysymykseen: kyllä harmittaa!
  3. On se hyvä alku. Varsinkin kun puhutaan euroista.

    (Aloittaja aika tavalla ajasta jäljessä, kun vielä
    markka-aikaa elää a.d. 2012.)

    Toivottavasti helmikuun lopun riihessä leikkaussumma
    vielä kasvaa.
  4. Väite, että 'EU perustuu keskeisesti maatalouden tukemiseen',
    on perätön.

    Alla olevasta linkistä voi jokainen käydä tarkistamassa,
    että EU:n keskeisin asia ei tosiankan ole maataloustuotanto.

    Vuonna 2011 n. 87% EU:n budejtista jakautui seuraavasti:

    45 % ohjataan toimiin, joilla parannetaan EU:n kilpailukykyä ja
    edistetään köyhempien maiden ja alueiden kehitystä ("koheesiota"
    eli yhteenkuuluvuutta).

    31 % käytetään EU:n viljelijöiden tukemiseen. Varoilla ei enää tueta ylituotantoa, vaan varmistetaan turvallisten elintarvikkeiden tarjonta kohtuulliseen hintaan sekä
    taataan maanviljelijöille kohtuulliset tulot – myös korvauksena ympäristön
    suojelusta.

    11 % on varattu maaseudun kehittämiseen.

    http://europa.eu/pol/financ/index_fi.htm

    Suomen suorasta n. 2 mrd € maataloustuesta suurin osa eli
    1,2 mrd € on kansallista tukea, jonka oma parlamenttimme
    voi lakkauttaa EU:lta kysymättä.

    EU:n parlamentin puolue, nimeltään ELDR (johon myös
    SUomen Keskustan MEPit kuuluvat), otti viime vaaleissa
    agendalleen maataloustukien alasajon. Ensimmäisiä
    konkreettisia tuloksia saadaan v. 2013, kun tukien
    määrää alennetaan.
  5. 1. Miksi päättäjäjät eivät lopeta MYEL-eläkkeitä.
    - päättäjät eivät vielä tiedosta MyEL-in vahingollisuutta,
    koska MyEL-eläkekorvaukset ovat tähän asti olleet
    alle takuu eläkkeen. Nyt on jo joitakin uusia
    MyEL-eläkeläisiä, joiden saama korvaus ylittää
    takuueläkkeen ja se on VÄÄRIN.


    2. Paljonko on ulkomaisen alkutuotannon osuus suomalaisten syömästä ruuasta.
    - ulkomaisen alkutuotannon osuutta ei SUomen Tullin
    tilastoista saa selvitetyksi. 15 % elintarviketeollisuuden
    raaka-aineesta on ulkomaista tuotantoa ja elintarviketuonti
    kaikkinensa ylittää 3 mrd€ rajan. Suomalaisen alkutuotannon
    arvo on n. 2,3 mrd€, mutta siitä menee osa alkoholijuomiin ja
    os vientiin. Suomalaiseen ruokapöytään saataneen vuodessa
    suomalaista alktuotantoa n. 1,5 mrd € edestä.


    3. Miten veronmaksat häviävät rahallisti jos vehnää syöttää rehuksi.
    - veron maksajien rahoista maksetaan megalomaaniset maataloustuet
    yli 2 mrd €.

    4. Missä viljelijän ahneus ilmenee.
    - yleensä kaikessa. Esimerkiksi ns. vastikkarallissa, jossa
    etelästä roudataan nautoja pohjoiseen paremmilla tukiaisilla
    kasvatettavaksi ja sitten takaisin etelään lahdattavaksi.

    5. Missä viljelijän ammattitaidottomuus ilmenee.
    - monessa asiassa. Yleensä suomalainen talonpoika ei ole tehokas.
    Muutama vuosi sitten Suomessa tuotettiin maitoa 69 kg
    kotieläintyötuntia kohti, kun esimerkiksi Tansakassa
    lukema oli 250 kg.

    6. Kuinka kauan kesää että Skyfarm kasvihuoneet joissa kasvatetaan viljaa maksavat itsensä ja suuriko on säästö verrattuna perinteiseen viljanviljelyyn hehtaarilta.

    - asiasta ei ole vielä tarkempia tietoja saatavissa. SkyFarm
    konsepti pitää sisällään kaikkien kasvien - ei vain viljan -
    kasvattamisen. Myös karjanpito on tarkoitus integroida
    taivastorniin. Lihan tuoitantoa ei välttämättä. Sen
    osalta siirryttäneen suoraan keinolihan tuotantoon.



    7. Mitä negatiivista maidon tuottajahinnassa on ?

    - kysymyksen laatija ei liene ymmärtänyt kotieläintyötunti-
    terminologiaa. En ole missään tuottajahintaan edes puuttunut.

    8. Mikä todistaa Suomalaisen maidon huolaatuiseksi..
    - laatu ei ole välttämättä huono, mutta maailmalta on
    parempaakin saatavissa. Valio mm. tekee ykköshittituotteensa
    Mustaleima Salabneuvos -goudan virolaisesta maidosta. Se kertonee
    jotakin. Varsinkin, kun Valio näkee vaivaa roudatakseen juuston
    Virosta Joensuuhun pakattavaksi.


    9. Miksi kansallistatukea ei poisteta.
    - mahdollista on, että poliittinen ilmapiiri jonakin päivänä
    muuttuu sellaiseksi, että kansallinen maataloustuki poistetaan.
    Siihen muun muassa näillä kirjoituksilla on tarkoitus vaikuttaa.

    10 Miksi väität tuontiruokaa edullisemmaksi kuin kotimaista.
    - kysymyksessä ei ole väite vaan fakta. Jokainen voi ruokakaupassa
    käydessään todeta, että usein ulkoatuotu elintarvike on edullisempi
    kuin raskailla kansallisilla tukiaisilla tuotettu kotimainen.
  6. Useammin tuo avauksen teksti on olluit
    kuin yksikäänn vastaus, omani mukaan lukien.

    Voin ennalta luvata vastauksen myös jatkossakin.
  7. Valtion kannalta nuo maanviljelijäeläkkeet eivät ole
    eläkkeitä vaan sosiaaliapua. Sen vuoksi ne
    (maanviljelijäeläkkeet), määrältään tänä
    vuonna mehgalomaaniset 570 milj.€, maksetaankin
    sosiaali- ja terveysministeriön momentilta.

    Samoin STM maksaa maanviljelijöiden lomarahoja
    214 milj. € vuodessa.

    MELA tulisi lakkauttaa , MyEL lopettaa ja
    siirtää maanviljelijät - ilman eläkkeen
    maksuvelvoitetta - kansaneläkkeen piiriin
    samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa,
    jotka eivät kykene omaa työeläkettään maksamaan.
  8. "Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen
    on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."

    Noin kirjoitti Agronet v. 2005 maitotuotannon tehokkuudesta.
    Tai tehottomuudesta paremminkin. Vaikka lievää parannusta
    lienee tapahtunutkin, on selvää, että esimerkiksi Ruotsin
    lukemiin ei amatöörimäisesti perheviljelmäpuuhastellen
    tulla pääsemään, puhumattakaan Tanskan tasolle pääsystä.

    Maitotiloilla tarvitaan vielä lisää rationalisointia.
    Kansallisten tukien lakkauttaminen voisi hyvin olla
    se katalysaattori rationalisoinnin vauhdittamiseen.
  9. http://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/A427D1F1CCF45D3AE040A8C0023C1AE4

    Mitä tulee aloituksen 'oikaisuihin' lähes kaikki
    niistä osoittautuvat virheellisiksi jo pelkästään
    lukemalla liitteeksi linkitetty MTT:n julkaisu.

    Sivulta viisi (5) ilmenee, että tuet olivat v. 2009
    2,1 mrd€ ja välituotteiden osuus 2,7 mrd€ (ei 2,9 mrd€).

    Kun kyseisenä vuonna sektori sai tuotteistaan myyntihintaa
    2,3 mrd€, huomataan että maataloustuotanto on niin tehotonta,
    että hankittuaan tuotantopanosta 2,7 mrd eurolla, se pystyi
    kykenemään tuottamaan lopputuotettaan vain 2,3 mrd € arvosta.
    (ilmenee sivulta viisi tämä välituotteen osuus)

    Eivät edes Amerikan reservaateissa asustavat intiaanit
    liene noin avuttomia lasihelmikoruja kootessaan.


    Sivulla yhdeksän (9) kerrotaan maatalouden työllisten
    olleen v. 2010 84.000 henkilöä. Ei siis 105.000 - 110.000,
    kuten aloitus vääristelee. Tuo 84.000 on liian suuri
    luku: Maatalouden työllisten määrä on suurempi kuin alan
    osuus BKT:sta. Tämä osoittaa raskauttavasti amatöörimäisen
    perheviljelmäpuuhastelun tehottomuuden. Myös maatalouden
    kokonaisionvestoinnit ovat alan BKT-osuutta selvästi
    suuremmat. Selkeä tehottomuuden osoittaja sekin.

    Maatalouksien määrä on alle 65.000 kpl eikä aloittajan
    vääristelemä 70.000 kpl. Lukumäärän voi varmistaa vaikka
    Suomen Talousarvio -dokumentista, josta myös ilmenee, että
    vääristelijän ilmoittama EU:n osuus maataloustukiaisista
    1 mrd€ on liioitetltu. Oikea summa on 0,8 mrd€, kuten
    täällä on jo todettukin.

    Alan surkeutta tietysti kuvaavat nämä propagandanikkarit
    oikaisuineen, jotka ovat kuitenkin heikkoja ja kumottavissa
    dokumentteihin perustuen, kuten tässä nyt tapahtui.
  10. "Suomi saa muutakin rahaa maatalouden perusteella kuin maataloustuki."

    Tuohan taitaa olla aikamoinen tunnustus. Harvinaista
    rehellisyyttä talonpojalta. Todella harvinaista.

    Niinpä on sitten muutettava perusmuotoilua maataloustukiaisten
    osalta. On ryhdyttävä 1,9 mrd€ asemesta käyttämään
    lukemaa 2,5 mrd€.

    Kun siihen lisätään talonpojan valtiolta sosiaalitukena
    saatavat eläkkeiden korvaukset 570 milj.€ ja samoin
    sosiaalitukena annettavat lomarahat 214 milj.€, ylitetäänkin
    3,3 mrd€ raja heittämällä.

    Liki 7 % valtion budjettivaroista holvataan väestönosalle,
    jonka koko eläkeläisineen on vajaa 4 % väestöstä.

    Tämä on väärin. Tämän on loputtava. Kansallinen
    maataloustuki on lakkautettava nopeassa aikataulussa.
    Maanviljelijät on siirrettävä kansanelääkeen piiriin
    ilman työeläkkeen maksuveloitusta.
  11. Kun Suomen osuus maailman maataloustuotannosta
    on muutaman promillen luokkaa, on melkoisen absurdia ja
    epätoivoisen surkuhupaisaa
    ryhtyä siltä pohjalta puolustamaan megalomaanisia
    kansallisia tukiaisia.

    Kansallinen maataloustuki on suuri vääryys, joka on
    saatava eliminoiduksi mitä pikimmin.
  12. "Voitaiisiin järjestää vaikka koe jossa saksasta tulisi kymmenen viljelijää suomeen eivätkä ottaisi kansallisia tukia, mutta pärjäisivat suomalaisten viljelijöiden kanssa."

    Ajatus on kuolleena syntynyt. Saksasta ei löytyisi yhtään
    niin hullua, joka lähtisi luonnottomiin ja viljelyyn
    lähes kelpaamattomiin olosuhteisiin mitään näyttämään.

    Voiko tuosta edellisestä virkkeestä
    päätellä myös suomalaisen viljelijän älyllisen tason?

    Kun suomalaisen maataloustuotannon tuotos on pari promillea
    maailman kokonaistuotosta, on aivan sama vaikka
    puhuttaisiin intiaanireservaattien helminauhatuotannosta.
  13. Oikein paljon kiitoksia kirjoitusteni
    kokoamista referaattilistaksi. On
    aina ilahduttavaa huomata, että saa
    apureita viestinsä levittämiseen.

    Samoin on mukava huomata kertäkäyttötekstiksi
    tarkoitettujen viestien uusiokäyttöön
    pääseminen. Toisto, toisto, toisto
    on ykkösasioita huomion herättämiseksi
    (AIDA-kaavan A - attention) ja
    myös uteliaisuutta (AIDA-kaavan I)
    kutittelemaan.

    Kiitos. Toivottavasti jaksat jatkaa
    harrastustasi.
  14. Tärkeintä olisi nyt ensiksi vain saada
    megalomaaninen 1,2 mrd€ kansallinen
    maataloustuki lakkautetuksi. Sen
    voimme tehdä oman parlamenttimme
    voimin ilman EU:n vaikutusta.

    EU:n maksamat tuet loppuvat nekin
    ennenpitkää. Kun muistelemme
    viime EU-vaalien alla ELDR-puolueen
    julkistamaa vaaliohjelmaa, siihen
    kuului olennaisena osana maataloustukien
    alasajo jo tällä vaalikaudella.

    Merkille pantavaa on, että Suomen Keskusta-
    nimisen puolueen mepit ovat tämän ELDR:n
    listoilla EU-parlamentissa.
  15. TROLLI?

    PTT, Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos on arvostettu toimija

    Linsensiaatti Perttu Pyykkönen on PTT:n johtajistoa

    Sanomalehti Karjalainen on arvostettu pohjois-karjalainen media.

    jopa_vain on S24-palveluun r e k i s t e r ö i t y n y t kirjoittaja


    Kognitiivisen dissonanssin kiusaama on ihminen, joka väittää
    tässä joukossa trollin nähneensä.
  16. Maanviljelijäin oman tutkimuslaitoksen, PTT:n
    tutkija Perttu Pyykkönen on muuun muassa todennut:

    "Viljelijät ovat perustelleet
    tukien tarpeellisuutta nimenomaan sillä, että maataloustukien
    ansiosta suomalaisilla on edullisia elintarvikkeita.

    Pyykkönen kumoaa heidän väitteensä. Hän arvioi, että
    esimerkiksi suomalaisten juomasta maidosta iso osa
    voitaisiin tuoda Virosta ja lähialueilta, jos tuet
    loppuisivat ja maidontuottajat vaatisivat entistä
    korkeampaa korvausta."

    Lähde: sanomalehti Karjalainen

    http://www.karjalainen.fi/fi/component/content/article/300-arkisto/6425-kotimainen-ruoka-korvattavissa-ulkomaisella

    Maidon tuonti Virosta olisi siinäkin mielessä kansakunnan
    hyöty, että raskaan kansallisen maataloustuen lisäksi myös
    tarve pohjoisen kuljetustukeen alenisi dramaattisesti. Nythän
    pohjoiseen joudutaan rahtaamaan elinkoiden rehut, ja onhan
    se maidonkin rahtaus pohjoisesta etelän kulutukseen kymmenen
    kertaan pidemmän matkan takan kuin Virosta rahdattuna.
  17. http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

    Ei nouse jalostusaarvopylväs tuossa kuin 10,2 mrd €:oon.
  18. Elintarviketeollisuuden jalostusarvossa ei ole
    mukana maataloustukiaiset. Oli katsonut väärin, mikä
    oli tuotannon arvo ilman tukiaisia. Oikea arvo on
    2,3497 mrd €.

    Se on se rahamäärä, millä elintarviketeollisuus ostaa
    suomalaista alkutuotantoa. Lisäksi se ostaa tuotuja
    raaka-aineita 15 % edestä, eli 415 milj. €:lla.

    Yhteensä elin tarviketeollisuus maksaa raaka-aineistaan
    2,762 mrd€. (Tässä vaiheessa huomaamme, että suomalaiseen
    ruokapöytään tulee ulkoatuotuja elintarvikkeita
    2,585 mrd € arvosta o h i elintarviketeollisuuden.
    3 mrd€ - 0,415 mrd€).

    Kun elintarviketeollisuuden jalostusarvosta vähennetään
    vienti 1,1 mrd€ ja alkoholijuomat 0,4 mrd €, huomaamme,
    että suomalaiseen ruokapöytään siitä riittääkin
    8,7 mrd E:n edestä.

    Suomessa syötävän ruuan arvo kaupan sisäänostohinnoin
    on siis 2,585 mrd€ + 8,7 mrd€ eli 11,285 mrd€.

    Päivittäistavarakaupasta 15 mrd€ on arviolta 80 %
    elintarvikkeita eli se tekisi silloin 12 mrd€.
    Kaupan katteeksi jäisi tämän arvion mukaan 715 milj. €.

    Sitä voisi arvioida liian pieneksi. Alkoholijuomien
    arvo 0,4 mrd€ on ehkä liian pieni. Nipistetäänpä
    siihen vielä lisää 0,3 mrd €, jolloin ollaan 0,7 mrd €
    ja ruokapöytään menevä osuus vähenee
    yhteensä 10,985 €:oon. Nostetaan vielä ruuan
    vähittäismyyntiarvo 13 mrd €:oon.

    Näillä olettamuksilla, kotimaisen alkutuotannon
    (2,3497 mrd€) osuus tekee 18 % ja tuonti
    (3 mrd€) tekee 23 %.

    (Huomautettakoon, että tuonnista on vähennetty
    alkoholijuomat. Alkoholit mukaan lukien tuonnin
    arvon oli 3,4 mrd€)
  19. http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485

    Yllelinkitetystä tilastosta on nähtävissä, että
    elintarvikkeiden alkutuotannon arvo oli 2,23497 mrd €.

    http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

    Tuosta taas nähdään, että elintarviketeollisuuden jalostusarvo
    oli 10,2 mrd €, joka pitää siis sisällään raaka-aineen
    hankinnan, muiden tarvikkeiden ja työn arvon). Lisäksi
    elintarviketeollisuus hankkii jo 15 % raaka-aineistaan
    ulkoa.

    Suomen alkutuotannon (2,23497 mrd €) osuus teollisuuden jalostusarvosta
    on vajaat 22 %.

    Kun päivittäistavarakaupan arvo on n.15 mrd€ ja ruuan osuus
    siitä on 80 % eli 12 mrd€, niin saadaan seuraavat tunnusluvt.

    1) Suomalaisen ruuan alkutuotannon arvo on 14,8 % päivittäistavarakaupa arvosta.
    2) Suomalaisen ruuan alkutuotannon arvo suomalaisten syömästä
    ruuasta on enää alle viidenneksen eli 18,6 %.

    Olisipa mukava nähdä linkit, millä todistetaan oikeaksi väite
    "Suomalaisen alkutuotannon arvo jalostettuna n. 10 miljardia".

    Ilman linkkejä väitettä on pidettävä arvottomana valheena.
    Vaikka näkeehän sen valheeksi jo noista laittamistani linkeistä, jos
    osaa katsoa.

    Ulkoa tuonnin jatkuva kasvu on vankka ja selkeä todiste siitä,
    että kansllisen maataloustuotannon hiipuminen ei ole
    ongelma Suomen kansan ruokahuollolle.
  20. Kun tarkastellaan EU-tukia tuotantomääriin suhteutettuna,
    Suomen saama tuki näyttää jopa ylisuurelta.

    V. 2008 Ranska tuotti vehnää 39.002 milj. kiloa Suomen
    tuotantomäärän jäädessä 788 milj. kiloon.

    Suomi sai ko. vuonna EU-tukea 890 milj.€ ja Ransa 9.900 milj.€.

    Vehnäkiloa kohti Suomen tuki oli 1,13 € ja Ranskan 0,25 €.

    Suomen tuet olivat tältä pohjalta tarkasteltuna
    yli nelinkertaiset Ranskaan verrattuna.
    21. 89 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt