pertti.e
Olen uskis,ev.lut..naimisissa.
Harrastan kuntoilua, lukemista, penkkiurheilua.
"Ei uskonmäärä pelasta vaan uskon kohde".
Sanal.11:25:"Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu."
Koulutus: yo, laborantti
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 6913 kommenttia
- Tutkijat pitävät "hahmoa" eli Jeesusta historiallisena henkilönä.
- Taikauskosta en välitä, kristinusko riittää vallan mainiosti minulle.
Jeesuksen olemassaolo käy selvästi ilmi Uuden testamentin teksteistä. Ei ole mitään hyvää syytä olla pitämättä niitä historiallisina lähteinä. Esim. Antiikin tutkija Colin Hemer on löytänyt 84 faktaa Apostolien tekojen-kirjan tekstistä.
Lisäksi ovat ulkopuoliset lähteet, jotka mainitsevat Jeesuksen olemassaolon. Historian tutkijat pitävätkin Jeesusta historiallisena henkilönä, keskustelua aiheuttaakin vain se että kuka Jeesus oli.
En tiedä mihin Sargonnin tarinaan viittaat? Sargon Akkadialaisen legendaan ja myyttiin? - Jos me otamme Raamatun kokonaisuutena, poimimatta rusinoita, niin silloin myös saatana on oltava olemassa.
Eikä Paavali opettanut mitään sellaista että voisi laittaa omat pahat tekonsa saatanan syyksi. Kyllä Paavali opetti ihan selvästi, itseään esimerkkinä käyttäen, että jokainen on vastuussa omista teoistaan. - Taitaa riippua tutkijan vakaumuksesta ja näkökulmasta asiaan. Toisaalta Jeesus piti Moosesta historiallisena henkilönä. Se riittää minulle enemmän kuin vallan mainiosti :)
- Tuskinpa meillä sen enempää on vaikeuksia kuin ei-uskovaisillakaan. En myöskään usko että aivojen "erilaisuus" määrittää ihmisen vakaumuksen.
- Rukoilen ja luen Raamattua joka päivä. Aloitan päiväni lukemalla Raamattua ja jotain kommentaaria sekä rukoilen ja kiitän.
En kuule konkreettisesti Jumalan ääntä, jos sitä kysyt. Usein tulee jonkin asian suhteen ihmeellinen rauha, silloin tiedän että se on Jumalan antama rauha jonkin asian suhteen. Jumalahan voi puhua tavalla jos toisella. On vain hyvä huomata kuinka Hän kommunikoi. - Sarkasmikin on taitolaji. Toisaalta jos on olemassa Jumala on myös olemassa sielunvihollinen, saatana. Myös hänen toiminta on hyvä huomioida. Ja kaikkivaltiaalla Jumalalla on myös kyky kääntää pahat teot hyviksi.
- Osaltaan näinkin. Asiaan vaikuttanee myös se että Reinikainen julkaisee paljon kirjoja ja on esillä muillakin mediafoorumeilla kuten tv 7:lla. Satu Räsäsestä en ole kyllä kuullut pitkään aikaan mitään.
- Onhan siellä ohjelmissa esiintynyt muitakin lääkäreitä. Ainakin Maria Rantanen ja Satu Räsänen.
- Ainahan on mukavaa ja opettavaista keskustella kristinuskon kysymyksistä. Myös luterilaisuuden näkökulmasta.
Omakin uskoni on kestänyt elämän myrskyissä ja niitä on riittänyt. Jumala ei ole luvannut että uskovan elämä olisi helppoa tai että vaikeuksia ei olisi. Jumala on luvannut olla niissä mukana auttamassa tavalla tai toisella. Kiitän Jumalaa siitä, että saan uskoa ja olla uskossa Häneen. - Varmaan jankkaaminen loppuu tai vähenee kun siirrytään seuraavaan tunteita nostattavaan aiheeseen. Samaa mieltä siinä, että kirkon suhtautuminen syntiin on tänä päivänä enenevässä määrin vaikeneminen. Tätähän jo jotkut ateistitkin, ja syystä, ihmettelevät.
- Niin, tässä tulemme siihen ongelmaan että kenen moraalikäsityksen mukaan? Yhä enenevässä määrin moraalikäsityskin alkaa olemaan subjektiivinen kollektiivisen sijaan. Ja silloin herää kysymys että kenen "mittapuu" on oikea? Ja kenellä on oikeus tuomita toisen "mittapuu"? Vaikeita kysymyksiä.
- Tämä ketju tuppaa menemään "lukkoon" alta aika yksikön. Mutta koitanpa kuitenkin kirjoittaa.
Uskon, että itseni mukaan lukien suurin osa uskovista ei halua herjata ketään ihmistä. Sellainen ei kuulu kristilliseen käytökseen eikä Raamatun oppiin.
Tässä on vaan tietenkin ongelmana se, että mitä sitten pidetään herjauksena. Jos me uskovaiset sanomme Raamatun mukaan synnin synniksi niin sitä on alettu pitämään enenevässä määrin herjauksena. Jos olen asian oikeen ymmärtänyt.
Mutta jos kristinusko ja Raamattu on totta niin suurta rakkauttahan se synnistä varoittaminen silloin on. Ja kun asiaa lähestyy loogisesti niin me uskovaiset emme voi kuin varoittaa synnistä, silloin toimimme uskomme mukaan, loogisesti ja rakkaudellisesti - Tokihan olen epäillyt, ja aivan uskovaisena. On kuitenkin hyvä muistaa että epäily on eriasia kuin epäusko. Minuakin järkyttää juutalaisten kohtalo.
Jos ajattelemme Jumalaa ja Hänen toimintaansa on otettava huomioon myös Jumalan näkökulma. Jumala tarkastelee asioita Luojan ja iänkaikkeuden näkökulmasta. Tämä näkyvä todellisuus ei ole Hänen maailmassa kaikki. Uskon että iänkaikkeudesta asiat saavat oikeudenmukaisen lopun.
Tulee myös eräs seikka mieleen. Me ihmiset tarkastelemme asioita omasta kapeasta näkökulmasta. Jumala sen sijaan näkee kokonaisuuden.
Ajatellaan esim. Schindleriä ja majuri Karl Plaggea he olivat molemmat natseja. Me tuomitsemme, ja ihan oikein, natsismin. Mutta Schindler ja Plagge itseasiassa pelastivat tuhansia juutalaisia kaasukammiolta. - Kyllä minä ainakin olen epäillyt ja olen uskovainen Ev.lut kirkon jäsen. Ja toisaalta Raamattu nimenomaan kehottaa koittelemaan kaiken, myös niiden "lipeväkielisten pastoreiden" saarnat ja puheet.
Epäilyhän ei ole uskon vastakohta, vaan uskon vastakohta on epäusko. - Jostakin syystä en pääse kirjoittamaan aikaisempaan "hintikka-ketjuun", kumma juttu. Joten vastailen osin tässä aiempaan ketjuun.
"Missä hän muka on sanonut olevansa halukas heittämään ihmisiä pois kirkosta? Ei se, että edellytetään säällistä käytöstä, ole mitään poispotkimista vaan hyvää ja asiallista johtamista."
Toisaalta Hintikka sanoo selvästi että homoseksuaalisuuden synniksi sanomisella ei ole tilaa hänen hiippakunnassa. Eli ne uskovaiset jotka pitäytyvät tässä Raamatun mukaiseen näkemykseen eivät ole tervetulleita Hintikan hiippakuntaan. Mihin se moniäänisyys katosi?, jos sopii kysyä.
Sitten sinne aiempaan:
Itse näkisin että jos kommentoimme ja kritisoimme Raamattua on otettava huomioon koko Raamattu, eikä sieltä voi karsia asioita pois tyyliin "juttuja piisaa". Yleensähän meitä uskovaisia varoitellaan "ottamasta rusinoita pullasta" ja ihan oikeen varoitellaan.
"Niin, on se vaan kumma että tiedon yleinen lisääntyminen johtaa siihen että myös Raamatusta ja sen synnystä sekä kirjoittajien ajatusmaailmasta tiedetään enemmän kuin ennen."
Niin, tässä on nyt vastakkainen modernit liberaali teologit tämän ajan oppineet ja sen ajan yliopistot käynyt ja sitä aikaa elänyt metropoliitta Paavali. Jokainen voi tietenkin uskoa kuten haluaa. Itse uskon Paavalia.
Kyselit myös miksi liberaaliteologit tulkitsee Raamattua eritavoin?
Mieleen tulee arvostamani älykäs teologi Kari Kuula. Hän on ottanut etäisyyttä liberaalisuuteen.
Karin haastattelun otteita Sana-lehdessä 20.12-2018: "-Kadun niitä juttuja. Nuorena teologina kuvailin Raamatun ja kirkon uskon eroavaisuuksia tavalla, joka nyt harmittaa. Olin oman aikani tuote ja kasvatti, joka sai vaikutteensa 1980- ja 1990-lukujen eksegeettisistä ilmapiiristä. Aloin luulla, että kirkko opettaa ja uskoo yhtä, mutta me eksegeetit tiedämme ja ymmärrämme, miten asiat ovat oikeasti". Näin siis Kari. - Tulkintahan voi olla hyvää tai huonoa. Minusta hyvä tulkinta tekee oikeutta itse tulkittavalle tekstille. Toisaalta tässä tapauksessa ei niinkään ole tulkinnasta kyse. Hintikka on tässä kysymyksessä Paavalin kanssa eri linjoilla. Eli Hintikka pitää Paavalin opetusta vääränä ja omaa opetusta oikeana. Ja kun muistamme että samaisessa Raamatussa Jeesus kertoo valinneensa Paavalin viemään sanomaansa eteenpäin ja edelleen Paavali itse sanoo saaneensa tekstinsä oppinsa Jeesukselta niin on aika selvää että kyseessä ei ole enää tulkinta vaan Raamatun "vesitys".
Mistä tämä sitten johtuu onkin isompi kysymys. Joka tapauksessa Raamatun tulisi muokata meidän oppia ja elämää eikä meidän tulisi muokata Raamatun oppia.
Minusta parempi kysymys olisi että mistä tämän päivän "oppineet teologit" ovat saaneet yhtäkkistä "lisätietoa ja -valaistusta" muokata Raamatun kohtia? - Paino on juuri sanalla virallistettiin. Virallistettiin jo pitkään voimassa ja seurakuntien käytössä ollut UT:n kaanon.
- Taitavat olla alkukielen mukaan tietäjiä, eräänlaisia persialaisen uskonnon pappeja. Ja luku kolme on lie tullut lahjojen määrästä. Että jokaiselle lahjalle olisi ollut oma antaja. Raamattuhan ei ilmoita tietäjien lukumäärää.
- Kukapa olisi uskonut että kristillisen kirkon arkkipiispalla on kirkon ja Raamatun oppi näin hukassa. Synnitöntä ihmistä kun ei ole olemassakaan. Toisaalta, hämmentävä asia on se että Raamattu tiesi tämänkin luopumuksen jo 2000 vuotta sitten.