SkillaN

Vapaa kuvaus

Hei!

Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.

Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.

Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.

Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.

Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..

Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.

Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.

Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)

Aloituksia

154

Kommenttia

2546

  1. Huomenet täältä Savon maisemista, yhden asteen lämmöstä ja räntäsateesta.
    Harmaalta päivän valkeneminen näyttää, mutta onhan tässä vielä aika odotella sitä valkeaa joulua.
    Joulun odotuksia myös sinulle Heta, kiva että muistat pirtinkin, ahkera olet ollut, lämpiminä pysyvät lasten varpaat.
    Kovin on hatarat muistoni sodan alkuvaiheista, mutta sitten loppupuolesta jotakin on jäänyt mieleen, puutetta ainakin.
    Isäni ei sodassa ollut, hänen toisen käden sormet oli mennyt sirkkelissä poikki ja veli olisi sodan loppuvaiheissa ollut seuraava ikäryhmä lähtemään.
    Mitäpä Ruuneperi anteeksi pyytelet, pirtin ovi on auki sinulle kuin kaikille toisillekin sovussa kirjoittajille.
    Tuota sotaa en toivoisi joutuvan näkemään, toivottavasti on jotakin opittu kaikesta, kuullusta ja nähdystä, kamalaa kärsimystä ihmisillä jotka eivät mahda asialle mitään.
    Ahneus ja vallanhimo, ne kai nämä asiat saa tälläisiksi muuttumaan.
    Kyllä on vaikeaa tuo nöyrtyminen ja anteeksi pyytäminen, itsepäisyys kukoistaa puolella jos toisella.
    Olen jo ajat sitten pudonnut ymmärtämisen kelkasta, mitä tehdään mistä säästetään, joka puolella vaan näitä supistuksia ja kiristymisiä.
    Eilen kuuntelin miten terveyspalvelut kallistuvat, 30% jos oikein ymmärsin, se on mittava nousu, pakko kai siihenkin on tyytyä, jos terveys sitä vaatii, mutta jostakin on tingittävä, mistä?
    Nyt jätän asian pohtimisen, onneksi en ole paljon tarvinnut lääkärissä käydä, toivon jatkumoa tälle asialle, mutta kaikilla ei asiat näin ole.
    Kaikesta huolimatta, vietetään tämäkin harmaa päivä onnekkaasti iltaan.
  2. Huomenta jo vaalentuneeseen päivään, Oskari saa tänään onnittelut.
    Niin sitä aletaan kuluttamaan vuoden viimeistä kuukautta ja kun on joulun aika, se vilahtaakin hyvin nopsasti.
    Minulla sattuu kaikki henkilökohtaiset juhlinnat tähän kuukauteen, vaikka eipä niillä juhlimisilla enää mitään merkitystä ole.
    Lapsena se oli toisin, joskus vähän harmittikin, kun kaikki juhlani samalle kuukaudelle oli sattunut.
    Nyt on taiturit olleet liikkeellä ja runoja omasta takaa, sekin on taito mitä en minä ole milloinkaan oppinut, mieli kyllä joskus on ollut yrittää, mutta se taito kuin muutkin eivät ole kovin korkealle kivunnut.
    Yritystä on ollut ja eikös se niin ole, että yritys hyvä kymmenen;)
    Samoja lahjan osto velvoitteita minulla, kuin meri-kukalla, kolmelle lauluryhmän jäsenelle joulukassin yritän kerätä.
    Säestäjä, kaksi vetäjää, heille olemme aina joulu rahan keränneet ja sitten jotakin lahjan tapaista, mikä on nyt useimmin kääntynyt ruoka lahjaksi, juustoja ja makeaa.
    Olen samaa mieltä, kilttejä olemme aina, mitäpä muuta;)
    Noita tukisukkahousuja minäkin yritän etsiä, luulisi niiden olevan helpommat käyttää, puristus tasoittuu.
    Polvisukista sama kokemus meri-kukan kanssa.
    Päivä on jo valennut sen minkä nyt valkenee ja pitää tässä asioiden hoitoon lähteä, vähän ruokavarastokin pitää täydentää.
    Postimerkit pitää ostaa, lääkkeet hakea ja ne lahjaostot tehdä.
    Hyvä että tupo postilakko selvisi ja sen myötä ei tukilakkojakaan tarvita, kun vielä nuo muut päätökset hyvässä järjestyksessä selviäisi ja sotkut ratkottaisiin.
    Ylimielisyys ei sovi ministereille, vastattava on heidänkin puheensa, niin kuin me tavalliset pulliaisetkin teemme.
    Jäädäänpä nyt katsomaan mitä päättäjät viisaudessaan saavat aikaa, suuri on pelto kynnettävänä.
    Hyvillä talkoilla se voisi jopa onnistua, tasapuolisesti kaikki osaa ottaen.
    Päivän jatkoja, onneksi ei vielä mitään sada ja lämpöäkin yksi aste.
  3. Huomenta jälleen, nyt uuden viikon alkuun ja marraskuun hyvästi jättöön, Antit marraskuun lopettavan, onnea Antit!
    Vähiin menee tämä kuluva vuosi, kuukausi ja saamme opetella uuden vuosiluvun kirjoittelua, sanotaan, että ehtii monen miehen ikä vielä tähänkin vuoteen.
    Tuntematon on tulevaisuus meillä kaikilla.
    Kuuntelin eilen Kallion kirkosta Hoosiannaa ja toimitus ei minun mieleinen ollut.
    Kuoron johtaja oli mielestäni yli pirteä ja muutenkin perinteitä kunnioittavana ei tämä vastannut minun odotuksia.
    Myönnettävä on, että vanhoja tapoja toivoisin kirkossa ainakin näiden perinteisten kohdalla säilytettävän, mutta kai se niin on, että uudet tuulet lakaisevat.
    Erikoista ja erilaista pyrkii kirkkokin saamaan aikaan.
    Niinhän sanotaan, se ei pelaa joka pelkää, mutta harmin aina vaan lykkää, kun ei osaa oikeita numeroita lipukkeeseen laittaa ja voittoja ei osu.
    Ei ole minullakaan noita kirkasvalo lamppuja, mutta hyvä valo on oltava käsitöitä tehdessä ja vielä takaa sen valon on tultava.
    Suppilovahveroita on jotkut löytäneet runsaastikin, mutta ei nekään täällä kaupungin kaduilla kasva;)
    Mitäpä sitä ikää tässä vaiheessa mietitään, muutamia vuosia jos joku vähän vanhempi, niin samaan joukkoon kuulutaan kaikki, vanhoja ollaan, mutta vuosista sanotaan numeroita vaan ovat, mieli vaan korkealle ja eteenpäin mennään.
    En ole kokeillutkaan tuota omena mehua vohveleissa, voi olla hyväkin kokemus ja kun Paulamaria näin sanot, varmaan onkin.
    Sopisiko myös lettutaikinaan?
    Hissukseen nyt siellä Kalle elele, voimia keräile, ja kyllähän se onnistuu, kun hoitaja omasta takaa;)
    Kyllä nuo jouluvalot ihan piristävät, minulla on joka ikkunalla valot, näkee hyvin kulkea ja tehdä pieniä hommia ilman muita valoja, luen aamulehden kynttelikön valossa ja hyvin näkee.
    Tänään ei mitään kummempaa, pidämme vapaata käsityökerhostakin, kun menoja tuntui ihmisillä olevan ja meillä on torstaina jouluruoka kerhon puitteissa, siinä riittää tälle viikolle
    Eiköhän tuo päivä iltaan mene, vaikka ei kummempia suunnitelmia olekaan, jotakin sitä aina puuhastelee kuitenkin, odotellaan niitä lumi ja räntäsateita, mihin nyt sitten eksyvät.
    Heippa!
  4. Sunnuntaiaamua ja hyvää ensimäistä adventtia.
    Aika paljon valoja on ikkunoille ilmestynyt ja kauniilta näyttävät, valaisten mukavasti tätä pimeyttä.
    Lämmintä vieläkin kolme astetta, ei sada, mutta pimeää on.
    Tukisukka keskustelua on käyty, minulla ei niitä koskaan ole ollut, ei edes lentokokeeseen mennessä, mutta nyt olen aikonut ne hankkia.
    Hurskaisella on nyt väärä käsitys, kyllä miehillekin on tulisukkia ja auttavatkin ihan samalla tapaa miehiäkin.
    Jalkojen turvotessa muun muassa apua antavat.
    Hyvin tuo tuon ohjeen mukaisesti jalkaan panokin onnistuu.
    Kyllä on minunkin jalkani kovassa kulutuksessa olleet, melkein kaikki työt on matkan varrella seisten tehty, hyvin on tänne asti kestäneet, mutta nyt koitti sekin päivä, että huonoutta koen.
    Onnellinen kuitenkin, että vielä eteenpäin pääsen, ei keppiä, ei rollaattoria tueksi tarvitse.
    Vielä se ehtii sekin aika tulla, jos elämä jatkuu.
    Minun suvussa ei ole noin pieniä mistä meri-kukka kertoi, kaikki jo koulua käyvät, nuorimmatkin ja vanhin lapsenlapsenlapsi tammikuussa armeijan leipiin astuu.
    Ei kai sitä muistaisikaan miten vanha itse on, ellei tuo jälkipolvi kohta kiinni ota;)
    Yksin minäkin elelen, mutta olen kai niin kova sotkemaan, että viikottain järjestelyä kaipaan.
    Aina tavaraa kertyy, kun käsistäni noita puuhasteluja väliaikaisiin paikkoihin laitan ja pianhan se sotkuiselta näyttää, pitäisi aina tavarat paikalleen saattaa, huolimaton olen tai laiskaksikin voisi mainita.
    Tonttuja en ole nähnyt, kyllä tuolla torilla olivat eilen olleet, mutta eiköhän niitä ala kohta tiuhempaan vilistämää ja voi vaikka nähdäkin, joulu - pukkiakin voisi toivoa näkevänsä, kiltiksi itseäni kuvittelen;)
    Kohta Hoosianna kajahtaa ja sen haluan kuulla ja katsoa, on se tämän alkavan joulun odotuksen kohokohta.
    Siis perinne sekin tavallaan, aina sitä on juhlistettu, niin myös nyt, olkoon sitten alkuperäinen aihe mielessä tai ei.
    Rauhaisaa päivää kaikille.
  5. Huomenta, viikonloppu ja ensimmäisen adventin aatto.
    Tänään laitan kyntteliköt ikkunoille ja kuuseen valot sytytän parvekkeella, perinne mitä olen aina toteuttanut aikuisiälläni.
    Olen sinnikkäästi muutenkin tapojani mukana kuljettanut, mitä olen ja miten tehnyt ennen, teen nytkin, joskus melkoinen rasitekin.
    Oikein ajattelin, että miksi paistan piparkakkuja joka itsenäisyys päivä, vaikka en niistä erikoisemmin välitä ollenkaan ja miksi perinteinen hedelmäkakku on paistettava, vaikka kakuistakaan en tykkää?
    Näin tulee aina tehtyä ja kun olen päättänyt, että en ulkomaista kinkkua osta, en sitä osta, tosin nyt olen pohtinut, että jätän koko kinkun ostamatta.
    Hurskainen tämän homman jo tehnyt ja varmaan hyvä ostos olikin, siitä riittää ruuaksi pitkäksi aikaa.
    Minun silmääni sattui myös tuo aloituksen teksti, kun lumen tulosta kerroin ja talvea ennustelin, nyt sitten perun senkin puheen, ei lumesta tietoakaan, lämmintä seitsemän astetta.
    Uskon kyllä talvenkin tuloon, vielä voi pakkanenkin paukkua.
    Nuo tukisukat olisi minunkin ostettava, niiden tehoa on kehuttu ihan ilman lentomatkaakin toimivan, olen pelännyt, että verenkiertoon jaloissa vaikuttavat, mutta kuuleman mukaan hyvää tekee.
    Yhtä sekamelskaa tuo hallituksen touhu on, ei oikein enää jaksaisi edes kuunnella, työpaikkoja haalia ja velkaa yritetään vähentää, kumpikaan ei näy onnistuvan, puhetta ja uhkia sitäkin enemmän.
    Myös nuo pakolaisiin kohdistuvat jutut ovat pelottavia nekin, miten kauan Suomi saakaan olla se turvallinen maa, jossa ei suuremmin ole tarvinnut pelätä.
    Muutaman ihmisen torveilut syyllistävät kaikki tulijat, toivottavasti nämä epäiltävät tulijat voidaan jo portilta käännyttää takaisin.
    Nyt olisi ruvettava hieman kotia siistimään, en kyllä yhtään imurista tykkää, mutta on siihen vaan tartuttava, tuota pölyä saan aikaan melkoisen runsaasti noiden lankojen kanssa ja muutenkin huomaa siivouksen jälkeen, miten tarpeeseen se oli;)
    Oikein hyvää adventin aattoa ja huomenna sitten Hoosianna kuunnellaan ja lauletaan itsekin, sekin on yksi perinne muiden mukana.
  6. Pimeästä huhuilen uuden aamun huomenet, tuuli ulvoo reippaasti ja maisema se minkä näkee on kosteaa.
    Lämmitä liki viisi astetta minun mittarissa.
    Joko ne joulutouhut alkaa päälle kaatua, kun pirtin ovi niin rakosellaan vaan on auennut, eipähän se tämä tavallinen arki aina anna aihetta kirjoitteluun.
    Minulla sitä puhetta vaan riittää, keksin vaikka aidan seipäistä;)
    Nauratti kun yritin eilen Savon Voimalle viestiä laittaa, 300 merkkiä vaan sallivat, siinäpä olikin sitten miettimistä, miten niin lyhyesti asiani kertoisin, no selvisin ja asiakin tuli ymmärretyksi.
    Harmihan se on, että aikaa ja ajattelua vaatinut viesti katoaa, on se tehnyt samoin minullakin, ehkä silloin voimasanat mieleen tulee.
    Syitä en tiedä miksi näin tapahtuu, usein syytän konettani, joka ei kaikin osin ole hallinnassani, voihan syy olla joku muukin.
    Et kai ynnämuu nyt koko päivää nuku, vai onko tämä pimeä aika niin pitkä, että heräämään et ehdi.
    Kyllähän sitä melkein aamu ja ilta pimeys yhteen ottaa.
    Jaksetaan nyt vaan herätä ja jotenkin elon merkit itsestämme näyttää, kuukausi eteenpäin, niin pimeneminen on ohi ja valoa kohti mennään.
    Siinä toivossa ja odotuksessa minäkin tätä päivääni jatkan, voikaa hyvin.
  7. Huomenta, ajatus siitä että yksi homma on takana päin auttoi nukkumaan hieman pidempään.
    Istuin keittiön ikkunan äärellä kahvittelemassa ja näin kuun kurkkivan talojen takaa, kohta sai pilviharson eteensä ja jäi epäselväksi oliko se täysikuu.
    Hurskainen kyllä mainitsi kuun täyttymisestä.
    Olin illalla, kun kerhosta kotiin tulin niin väsynyt, että torkut otin ja unohtui lenkkisaunankin.
    Juhlava itsenäisyyspäiväjuhla oli ja kehräpullat maistui, taas loppuivat kesken, kun halukkaita koti viemisiksi oli paljon.
    Noin se olisi joulu olisi vastaan otettava, kuten Mdk-Mdk kerroit, ei mitään turhaa hosumista, uskon kyllä melko rauhallisena pysyväni, aloitan valmistelut pikku hiljaa ja kun ei mitään suurempia laittamisia olekaan, uskon kaiken hyvin menevät.
    Aamulla herättyäni, vuoteella lojuen ajatus kulkee ja teen selväksi mitä haluan ja mitä teen kunakin päivänä.
    Vaikeitakin tehtäviä suunnittelen ja kas kummaa, kun puuhaan ryhdyn kaikki sujuu lupsakkaasti, hyvin suunniteltu on todella puoliksi tehty;)
    Eilen pohdimme kumpi sana on Savoksi mänkee vai mänkeä ja tulos, mänkee on oikein.
    Oikein kai tarkoittaa lähtekää, jos jollekin epäselvää on.
    Rikasta sanastoa nuo murteet.
    Joulukortti kauppa kävi hyvin meidän käsityökerholaisten tekemillä korteilla, vaikka postin kulku onkin nyt epätietoista, niin liki sata korttia kaupattiin, sievä lisä myyjäiskassaan.
    Olen pyydellyt pitkin syksyä jäseniltä ylimäärä lankoja ja niitä onkin nyt tullut runsaasti, joten kustannuksia ei tule paljon neuleistakaan ja kierrätyskin toimii.
    Kyllä vanha talkoo henki vielä elää ja monta ilon hetkeä voidaan jäsenille suoda, esimerkkinä jouluateria puoleen hintaan, harmi vaan ettei kaikki halukkaat pääse mukaan tilojen pienuuden vuoksi.
    Meiltä on tältä erää lumet kadonneet, mutta voihan se musta jää tien käyttäjän tavoittaa, hyvä että renkaat auton alla on oikeanlaiset.
    Nyt alan katsastamaan kynttelikköjen lamppujen toimivuuden ja parvekkeen siivoan kukista vapaiksi, että voin kuusen sinne laittaa "kukkimaan".
    Toimeliasta päivää, lepoa unohtamatta teille kaikille.
  8. Synkkää ja kosteaa, sitä on tähän aamuun herääminen, lunta enää vain auraus kinokset näkyvissä.
    Hyvä puoli on, että lämmityslasku pysyy alhaisena ja liukkaus tältä erää hävisi.
    Ruuneperi kertoili noista kana ja kukko nimityksistä, no ne sivuutetaan edelleen huomiotta, yritin minäkin vähän hillitä näitä puheita aikoinaan, mutta turhaksi koin ja hyvin on mennyt, kun jättää moiset unholaan.
    Pula aika on hyvin muistoissa ja joskus tuntuu kuin olisi hyvin terveellistä niistä ajoista puhua tänä päivänäkin.
    Hyvinpä noilla taidoilla jo pärjää ynnmuu, joskus tuntuu kuin leikittäisiin väärillä asioilla, kun juuri ruuallakin, vähempi riittäisi.
    Olen monessa yhteydessä kuullut, miten nyt eletään nykyaikaa, pitäisi vain uudistaa, mutta jotkut asiat vaan pysyy pakollisina jatkuvasti.
    Kohta lähden tämän vuoden viimeiseen kerhoon ( siis siihen isoon) pikku-joulu vielä ja sen jälkeen joululoma.
    Kehräpullia paistamme ja itsenäisyyden merkeissä kerhon vietämme, vähän juhlavampi tunnelma.
    Tuntuu hyvältä ajatella, että nämä hommat jää toisille, istahdan valmiiseen kahvi pöytään, pikku hiljaa ne vastuu hommat toisille jää kaikissa muodoissa.
    Sen verran vielä puuhastelua, että on pakko joskus kotoa pois lähteä;)
    Paljonhan Lidlissä väkeä käy, hinnat kaiketi aika paljon halvemmat, minulla vähän pidemmän matkan päässä, ei tule mentyä, ainahan on hyvä yrittää pyrkiä tähän kotimaiseen kaupan käyntiin.
    Nyt toivon, että mielenne pysyy korkealla vaikka tämä sää meille tätä synkkyyttä näyttääkin, kyllä se vielä aurinkokin esiin tulee, jaksetaan vaan hyvillä mielin eteenpäin, viikonlopulla sitten keinotekoista valoa ikkunoille ja kuka mihinkin niitä adventtivaloja laittaakaan, hyvää päivää.
  9. Aamuhan se taas on koittanut pienen pakkasen myötä, maisema on säilynyt lumisena, mutta saattaapa lumet vielä pois lähteäkin, lämmintä säätä luvassa.
    Pirtissä puhutaan niin osaavasti musiikista, minä en kovinkaan korkea lentoisesti siitä voi mitään sanoa, vaikka tykkäänkin.
    Mitenkähän sitäkin taitoa voisi opetella, oopperat ja sinfoniat eivät minulle paljonkaan anna.
    No kun ei ole ymmärrystä tähänkään asiaan, on tyydyttävä siihen mikä tajuntaan menee ja ihan riittävästi on vielä tuotakin puolta, mitä minäkin kuuntelen hyvillä mielin.
    Kyllä tuo liukastelu uhkana on, oikein yllätyin, kun eilen liikenteeseen lähdin, miten jäinen olikaan maa.
    Nämä pääväylät kyllä heti aamusta hiekoittivat.
    Kristiina23, ei se pullien onnistuminen niin taattua aina ole, mutta ehkä sinä liikaa yrität, vähän kuin lonkalta se pullakin paistetaan;)
    Olenhan minä sitä vehnästä vääntänyt liki kymmenen vuotta noissa yhdistyksen menoissa, huomenna sitten viimeinen kerta sitä lajia.
    Pikkuhiljaa noita hommeleita pois pitää jättää ja annettava tilaa nuoremmille.
    Surullista on noiden sähköjen kanssa, mutta ei joka kohtaan vielä kaapelointia ole tehty, kai kallista sekin, mutta ajan oloon kai maan alle johdot siirtyy.
    On tämä ihmismielikin joillakin kieroutunut, täällä joutuivat koulun tyhjentämään pommiuhkan vuoksi, turha hälytys, kai se oli nuorison aikaan saama, kyllä leikki kaukana näistä asioista.
    Niinhän se on yksi hujaus ja ollaan jo joulun paremmalla puolella, tai miten sen nyt ottaa, kyllä joulu kiva on, poikkeaahan se tästä normaalista ja katkaisee tämän vuoden, kuten kevät, kesä ja syksykin.
    Olisi se aika turruttavaa jos aina vaan vihreyttä ympärillä.
    Tänään lauluryhmän joulupuuro, siitä se syömisen aika alkaa, kolme ruokailua on odotettavissa ennen joulua.
    Onkin tässä ruvettava hiusten pesuun ja valmistelemaan muutenkin lähtöä, lupasin olla apuna pöydän kattamisessa ja muutenkin tunnelmaa luotaessa.
    Viettäkää mukava päivä.
  10. Huomenet viikonalkuun ja viimeiseen täyteen viikkoon marraskuussa, niin se hurahti tämäkin kuukausi.
    Hiljaisuus on ympärillä melkein täydellinen, mitä nyt omat korvat sirisee ja pakastin hiljaa sähköä kehrää.
    Maa on valkoinen ja pakkasta asteen verran., oikein nautittava olotila;)
    Suunnitelmia päässä pyörii, sängyssä jo herättyä ne alkoivat itämään.
    Kaikenlaisen tavaran yritän käyttää ja nyt tuli mieleen, kun on jäänyt kutomalankojen kartiopohjia, niin niistäpä yritän pieniä kuusia valmistaa, virkkaan pitsiä ja liimaan sitten pohjaan.
    Teen villalangasta on nopeaa, saapa nähdä mitä tulee, silmissäni nään hyvän lopputuloksen, jotakin erilaista tekee mieli yrittää.
    Olen isoäidin lapuista virkannut vierastossuja, nyt vaihtelua kaipaan.
    On se niin, kun Youtubiin eksyy, kyllä tulee useampia kappaleita kuunneltua, pitäisi oikein keskittyä ja neulomalla senkin ajan hengen ja luomisen riemuun hyödyntää.
    Päätän joka joulun alla, että nyt ei sitten mitään suurellista (siis minun suurellista) ja aina vaan tuolla pääkopassa jotakin lahjan tekoa kummittelee.
    Nyt alkuun päätin, että jouluksi ei mitään kenellekään ja näin sovimmekin, ja eikö mitä nämä suunnitelmat vaan päähän syntyy ja puheeni taas varmaan perun.
    En kylläkään suostu "hössöttämään" ja ajan kanssa kaikkeen paneudun, olkoon lopputulos vaikka kuinka pieni.
    Kyllä nyt on varauduttava jo liukkaaseen keliin hurskainenkin, näkyy tuo lumi tuohon tiehen juuttuvan ja liukkautta se tietää.
    Itse yleensä teen torttutaikinan, mutta hätävarana mainio tuo kaupan tarjoama, luumutkin olen keittänyt ja soseuttanut, tekisikö nyt poikkeuksen, vai eikö tekisi torttuja ollenkaan, voi että, joulustani taitaa tulla aika ankea;(
    Kyllähän ne tuotteet säilyy vaikka kuinka kauan, sehän se vähän arveluttaa, mitä niihin on laitettukaan säilyvyyden kestoksi?
    Taitaa kyllä olla melko sama mitä sisäänsä laittaa, elon iltapäivää tässä vietetään kumminkin.
    Maailman kirjat edelleen sekaiset, tokko selviävätkään, vaikka viisautta pitäisi päättäjillä olla, onhan sinne kaikki älykkäämmät kaiketi valittu?
    Nyt aloitan pyykin silityksen minäkin ja sitten voisilmä pullia teen kerhon kahvitukseen, voinpa tuoda niitä pirtinkin kahvin kanssa nautittavaksi.
    Oikein hyvää alkavaa viikkoa ja Ismon päivää, onnea heille, kuin meille toisillekin;)
  11. Sunnuntaiaamun hiljaisuudesta tervehdin, maa on valkoisena ja ensimmäinen aura- auto työ iloisena katua aurasi.
    Todella, lunta on muutama sentti ja nollassa mittari, pilvessä on, joten voi olla että loskakeli odotettavissa.
    Unta riitti tänä aamuna pitkälle, ei tuo arkinen katuliikennekään tänään toiminut, kahvia hörppiessä aura jyräsi tietä, siinä sunnuntain rauha hieman rikkoontui.

    Kaunis tuo laulu Neeassa, tuttu monelle, kuukauden perästä sekin varmaan useammin kuulu, elämmehän silloin melkein joulua.
    Paranemista Kallelle toivottelen minäkin ja rauhassa olemista, nyt on varoen elettävä eteenpäin, no onhan sinulla hyvä hoitaja ja huolehtija kotona, jaksamista Paulamarialle myös.
    Olen tuosta jouluvalaistuksesta samaa mieltä Mdk-Mdk kanssa, liian räikeät valot eivät sovi joulu tunnelmaan ja valkoiseen lumiseen maisemaan.
    Tässä kuin muissakin asioissa ollaan jokainen omin aatoksin, se mikä ei minun silmään satu, sopii hyvin toiselle.
    Joulupukki ei ole meidän luona aikoihin käynyt, lahjat (ne vähäiset) jakaa perheen nuorimmat, silloin kun heidän luonaan joulua olen viettänyt.
    Kyllä se joulun juhlistaa se jouluruoka, mitä missäkin vuoro vuosina olen saanut nauttia.
    Sauna ja yhdessä olo, sitä se joulu parhaimmillaan on.
    Itsellä koko joulun tulo on sitä kysymystä, mitähän haalisi, ei kaikkea perinteistä tule laitettua, mietin juuri onko kinkku joulun kohokohtana vai jätänkö väliin.
    En oikein tykkää niistä juhlakinkuista ja se perinteinen on aina niin iso.
    Pitää kauppiasta jututtaa saisiko jotain mieleistäni tarjolle, no joulu menee ilman kinkkuakin;)
    Laatikko tarpeet on pakkasessa ja niistä tykkään, kokeilenkin tulevaa joulua hyvin vähin valmisteluin, miten sitten käynee.
    Kuukauden perästä olemme jo vuoden pimeimmässä ajassa ja sitten kuukausi eteenpäin jo huomattavasti pidempää päivää elämme ja kevättä odotamme.
    Näin ne kuukaudet vierähtävät ja vuodet täyttyvät, haaveita tulevasta niitäkin pitää olla, laulussakin sanotaan älä anna unelmien kuolla.
    Minulla on tapana suunnitella tulevaisuutta pitkälle ajalle, vaikka jo ilta puolen elämää elänkin, eteenpäin elävän mieli, pätee minulla, olen joulun lapsi ja kai siksi mieleni lapsen lailla aina vaan tulevaan kurkistelee;)
    Merilii ikkunoiden pesussa, kyllä olisi minunkin pestävä, mutta ei intoa siihen tunnu nyt löytyvän, verhoja en vaihda kuin vasta keväällä.
    Lunta hiljalleen sataa, kovin märkää on, toivottavasti ei sähköjä monilta katkaise, meillä täällä harvoin poikki onkaan.
    Hieman alakuloinen tuo sää on, lumisesta maisemasta huolimatta, mutta kyllä se siitä piristyy, näin uskon ja toivotan mukavaa sunnuntai päivää.
  12. Huomenta. räntää se kai on mitä sataa parhaillaan, nollassa on mittari ja tiet märältä näyttää.
    Minusta en sovi koko kisaan mitä Merilii suunnittelee, juuri siksi että minä olen "näkyvä" ja muutenkin, mutta järjestäjänä voisin olla ja pukemassa toisia;)
    Sini-sirkku, noinhan pitäisikin toimia, eihän nykyään kuorita juureksia, minä vaan itsepäisesti pidän kiinni vanhoista tavoista ja todella kaupasta voi noita juureksia pakastettuna valmiina ostaa.
    Minulle on nyt pari kertaa käynyt niin, että ostaessani pussissa myytäviä, pestyjä porkkanoita, ne on jo valmiiksi pilaantuneet, vein eilen parin kilon pussin takaisin kauppaan, kauppias tietysti oli pahoillaan ja tarjosi uutta pussia tilalle.
    Katsoimme yhdessä toista pussia ja niin oli siinäkin tyvestä alkanut porkkana pilaantumaan.
    Multaporkkanoihin siirryn, niitä ostaessa voi valkata ja kelpuuttaa vain kovat porkkanat.
    Porkkanoita on omassa pakkasessa, mutta säästän kevääseen, silloin porkkanat alkaa olla kaupoissa nahistuneita, pieniä on murheeni;)
    Mandariineihin olen minäkin tällä kertaa ihastunut, kumma miten nuo makuhalut vaihtuu, omenat ja päärynät vähän aikaa sitten maistuivat, mandariinit halpoja 0,99 euroa kilo.
    Viikon kun vielä malttaa niin silloin voin minäkin kyntteliköt ikkunoille laittaa, pidän kiinni periteisestä adventin alkamisesta.
    Paljon noita valoja jo on laitettu, no puolensa silläkin, onhan niin pimeää.
    Joulu aatoksi minä menen pojan kotiin, joskus vähän harmittaa, kun touhuissaan joutuvat aina minuakin muistamaan.
    Eipä niin pitäisi ajatella, varmaan mielellään sen tekevät ja tulihan sitä jokunen joulu touhuttua heitäkin varten.
    Eihän se ihan helpolla syntynyt, kun pöydän ympärille liki pari kymmentä istahti, nyt niistä ajoista vain muistot.
    Meri-kukka vielä pitkän pöydän laittaa, onhan se mukavaa saada kaikki yhtä aikaa pöydän ääreen.
    Oliko joulu kovastikin erilainen Ruotsissa asuessasi Mdk-Mdk?
    Minulla on vaikeaa tuo konttaaminenkin, kun polvet niin kipeät, yritän sen verran kaksin kerroin taipua, että listatkin tulee pestyä, kovin hidasta ja hankalaa se on.
    Jokohan on niin pitkälti tätä tarinaa, että joku ei loppuun asti jaksanut, nyt alkaa tuo siivous touhu, kaikki irtain jo parvekkeella haistelemassa ulkoilmaa, pölyjen pyyhkimisen ja imuroinnin jälkeen ne taas sisälle kannan ja hyvä mieli, taas jaksoin;)
    Lupsakkaa päivää teille ystävät.
  13. Huomenta lumisateisesta Savosta, lunta tulee, mutta taitaa vaan maa mustana pysyä, sen verran lämmintä on, että sulaa sitä tehden.
    Vai kisat ehdotti Merilii pidettäväksi, mikä siinä.
    Hauska kisa voisi syntyä, kai sen verran leikkimieltä meillä on.
    Tuo päätös joululahjojen ostamattomuudesta on meilläkin joka joulu, mutta itse sen aina pienesti rikon, jokohan tänä vuonna onnistuisi?
    Voi harmi tuon hurskaisen kanssa, kyllä perusteellinen järjestys ja tavaroiden vaki paikat olisi sinun löydettävä.
    Vaikka kivojakin yllätyksiä tuo tavaroiden löytymättömyys sinulle tuo, kuten noiden seteleidenkin paljastuminen.
    Kyllä se älypuhelin vaatii näppäriä sormia, taikka avuksi kumipää kynän, minulla sellainen on, mutta kyllä hakusissa käyttötaidot vaan on.
    Minä laitoin myös vähäiset havut ja kanervat parvekkeelle, olisi mukava kun voisi Ramoonan tapaan pihaa koristella.
    Tavaksi on minulle myös nuo Kauniit ja rohkeat jäänyt ja yleensä siihen aikaan ilta ohjelmien katsominen alkaa, Emerdaal siihen perään ja sitä tehden sitten mikä miellyttää.
    Eipä minuakaan naurata nämä nykyiset ohjelmat, missä huuto yleensä päälimäisenä, muutenkin harvalle vitsillekään nauran, joku tilanne sitten saattaa naurattaa loppumattomiin, siis tilanne komiikka.
    Ajankohtaisia ohjelmia on nyt tullut katsottua, kun ei tätä muuta haloota jaksa, vaikka samaa asioiden pohtimista, pikkusen eri sanoin tuppaa niissäkin olla.
    Eilen katsoin ajankohtaisen kakkosen ja tuntui ihan hyvältä, kun keskustelu kävi yksi kerrallaan puhuen saivat asiansa ulos loppuun asti.
    Palsta on taas tainnut käydä sekavammaksi, se loputon sanaharkka ja syytösten esittely ei ole kivaa ja kielenkäyttö tuntuu menevän mahdottomuuksiin, ainakin näin minä ajattelen, en ole koskaan kiroilusta ja sen kaltaisesta tykännyt.
    Huomasin jotakin ketjua lukiessa, että olen saanut henkilökohtaisen huomion, vaikka en kirjoita muualle kuin pirttiin, no onhan näitä ollut ennenkin.
    Lumen tulo loppui ja päivä alkaa valjeta, kaikkea mukavaa päivänne kuluttamiseen;)
  14. Huomenet, nyt jo jouluvalot valoa tähän pimeyteen antaa, monella on jo kyntteliköt ja jos jonkunlaisia valoja ikkunoilla ja parvekkeella.
    Viimeinen tämän kuun sunnuntai, siitä se adventti alkaa ja silloin minäkin kyntteliköt ikkunalle laitan ja kuusen parvekkeelle kynttilöineen.
    En ole koskaan ajatellut, että mitään" auktoriteettiä" omaisin, mutta jos niin on, on se tahtomattani ilmennyt.
    Kiitos Bilman käynnistäsi pirtissä, aina ne kiitokset lämmittää.
    Tuon kertomasi nikin sivuutan olan kohautuksella, sillä kaikki, ainakin vanhemmat tietävät hänen tapansa.
    Tuosta lajittelusta mistä sini-sirkku mainitsit, minä oikein ihmettelen miten paljon kertyykin tuota bio jätteeksi kuuluvaa, minulla on sellainen pieni jäteastia ja se täyttyy viikossa kukkuroilleen, jos en aiemmin joudu viemään pilaantuvien tuoksujen vuoksi.
    Kahvipussit joka aamu ja juuresten kuoria, ja muuta sen tapaista.
    Syön paljon juureksia ja hedelmiä ja niiden kuoria sitten kertyy.
    Täytyy kyllä sanoa, että Tv ohjelmat ovat huonoja ja viikonloppuina, kun olisi monellakin aikaa istua ja töllöttää, ei oikein mitään katseltavaa.
    Nyt olen seurannut näitä politiikan kiista ohjelmia, käyhän nekin jo huumorista, tänäänkin kyselytunti, tosin sieltäkin sitä samaa toistoa, sekaisin on pää, kun ei jaksa ymmärtää mitä tästä touhuilusta oikein seuraa.
    Hirveästi säästetään ja kun kuuntelee, mistä ne säästöt koostuvatkaan?
    Tulisi nyt joitakin asioihin liittyviä päätöksiäkin, että osaisi luoda oman kuvan miten talkoisiin joudun osallistumaan.
    Varmasti minä ja kaikki eläkeläiset tavalla tai toisella, onneksi tuo asumistuki asia korjaantui.
    Juuri ja juuri minullakin tuo eläke riittää menoihini, mutta eipä sillä juhlintaan mitään jää, onneksi en sellaista usein kaipaa.
    Olen ajatellut, että vaikka kuinka kamalasti noita kauheuksia maailmalla tapahtuu, niistä puhuminen jatkuvasti mediassa lietsoo uusiin tekoihin, sillä huomiota nämä tekijät kaipaa.
    Tottakai on tiedotettava ja varotettava, mutta joka tunnin tulevat samat uutiset ei asiaa korjaa.
    Ehkä en vain ymmärrä tätäkään asiaa.
    Olen kuitenkin suurkuluttaja television osalta, kun istun ja neulon, on mukava kuulla ja nähdä jotakin, hypin kanavalta toiselle ja sitten jään kuuntelemaan jos asia vähänkään kiinnostaa.
    Pitäisi kaiketi ohjelma tarjontaan ensin tutustua ja sitten valita mieleinen, harvoin kuitenkaan niin teen.
    Päivällä vanhat kotimaiset elokuvat ovat ihan kivoja, vaikka melkein kaikki on jo ainakin kertaalleen nähty.
    Olisipa tuollaisia yllätyksiä usein, minkä hurskainen teit, kyllä niistä suu hymyyn vääntyy;)
    Joskus voi nauttia vapaastakin ihan hyvällä omallatunnolla, kyllä ne työt edestä löytyy.
    Nyt on taas pituutta tällä aamu avauksella, joten toivottelen mukavaa, pimeääkin päivää. (valoja saa polttaa päivälläkin)
  15. Huomenta keskelle viikkoon, pimeää on, mutta lämmitä vieläkin yli kolme astetta.
    Niin se vaan aika rientää, alkaa joulu vaikuttaa kaupoissa, hyllyt notkuvat houkutteita kaikissa muodoissa.
    Täällä meillä joulua odotamme melko turvallisin mielin, vaikka tuleehan nuo maailmalta tulevat surulliset ja vaarojakin uhkuvat tiedot aika masentavina.
    Kysymyksiä toisensa perään nuo tapahtumat aiheuttavat, miksi ja miksi, niin monet syyttömät joutuvat näiden tuskien keskelle?
    Aika pieni vaikuttava taso aiheuttaa levottomuutta ahneudessaan ja vallan himossaan.
    Mutta minkäpä teet, ei muuta kuin jännitä ja kuuntele, mitä seuraavaksi.
    Tuo lämmitys puilla luo aivan erilaista lämpöä huoneisiin, tosin roskaisaakin on, mutta suloista on istua lämpöä hehkuvan uunin kupeessa ja säästöä tulee.
    Tuo asumistuki oli hyvä saada peruuntumaan, olisi se tehnyt pahaa jälkeä pientä eläkettä saaville, mutta vieläkin siellä meno puolella liialti nousuja on tulossa.
    Minulla tuo eläke juuri sillä rajalla, että mitään apua en mistään saa, mutta selviän, kun ei muuta keinoa ole.
    Tuo kiskoilla toimiva yhteyksien pito myös puhuttaa, aivan aiheesta, jo tänä päivänäkin kulkuyhteydet ovat hyvin huonoja syrjäkylillä, jos vielä juna vuorojakin supistetaan, miten autottomat mihinkään pääsevät.
    Parasta olisi kuten meri-kukka sanoi, elää vaan omaa elämäänsä, koska mitään vaikutusta ei suremisella ole, mutta minkä mahtaa, kun nuo tapahtumat vaan mieleen tulee.
    Kun television tai radion avaa, aina niistä muistutetaan ja lisää vaan esille tulee.
    Pakkohan se on elämä elää ja kestää.
    Vastarannan kiiski olen tämän rokotuksen suhteen (monen muunkin) ollut, kai se johtuu siitä, kun olen välttynyt näiltä flunssilta, mutta kertahan se on ensimmäinen.
    Ei minua piikin pisto pelota, olenhan niihin tottunut, aikoinaan vuonna -52 sain piikkejä niin paljon, että nahka parkkiintui;)
    Olin silloin silmäsairaalassa ja joka päivä kaksi kertaa sain piikin kannikkaan.
    Onhan noita verikokeita myös otettu, että ei kivun takia, eikä pelon takia piikillä käynti jää.
    Muistoihin voi uppoontua valokuvienkin parissa ja siinä aika hujahtaa, jos vaan uskaltaa esille kuvat ottaa, minä en sellaista aikaa löydä, että ehtisin muistoja katsella, vaikka mukavaa olisikin.
    Aina on mielestään niin kiire, tai joku tärkeämpi homma odottaa.
    Muorilla se on elämä yhtä juhlaa, kun aina vaan kortille ja jos jonkinlaisiin naurun aikaan saamisiin voi kokoontua.
    Sehän se on elämän iloa, jos mikä.
    Minä tästä vaan kokoukseen taas lähden, voi olla , että naurua sielläkin, mutta pääasiassa niitä eteenpäin meneviä päätöksiä siellä tehdään.
    Tuttuja on kaikki osallistujat, joten mukava tapaaminen siitä toivottavasti muodostuu.
    Päivän nousua ja siitä sitä kuluttamaan, näin se vierähtää tämä keskiviikkokin historiaan, onnekasta eloa kaikille.
  16. Huomenta jälleen, nyt jo melko valoisasta Savosta, tuli yllätys nukkumisen kanssa, kello liki kahdeksan kun heräsin, harvinaista.
    No olikos se sanonta niin, kuin pankkiin laittaisi, kun paljon nukkuu;)
    Näyttää tuo sää olevan kuivemman näköistä, lammikot hävinneet ja lumesta ei jälkeäkään.
    Niin miten tämän lopun elämänsä parhaiten käyttäisi, siinäpä pohdittavaa, vai antaako vain mennä tuulen mukaan, kyllä se niinkin on, että monet turhat pohtimisetkin elämiseen kuuluu.
    Luin juuri yleisön osastolta jutun, kun joku harmitteli autojen kiusatakseen ajavan talon ohi pitkillä valoilla, että heijastuu ikkunoihin kiusaksi.
    Aika mitättömältä kiusalta tuokin tuntuu, mutta jos se harmin tekee, kai aihetta sitten valittaa;)
    Kaikesta saa aikaan turhuutta, jos rupeaa pohtimaan ja nämä palstan kirjoittelut voi läpihuutoina läpi käydä, tyhjää kalinaa useimmiten, minunkin sepustukset.
    Toisaalta on hyväkin, että jonnekin voi ikään kuin purkaa pahoja ja hyviä tuntojaan, ehkä joskus jopa tärkeitäkin ja antavia.
    Sama kalenteri minulla kuin Meriliillä ja pieni Et- lehden kalenteri laukussa, keittiön seinällä vielä yksi ja hyvin olen näillä selvinnyt.
    Tuo perheen musta lammas, joskus sitäkin tunnetta minäkin yritin päälleni laittaa, mutta kyllä se oman itsensä aikaan saama tunne useinkin on, ainakin siihen loppu päätelmän sitten tulin.
    Oma huono itsetunto sellaista aikaan sai, vanhempana ymmärsin.
    Kaikenlaista tutkijaa tämä maailma sisällään pitää, kuin tuo salaliittotutkijakin, katsoin myös haastattelun.
    Onnistuiko ostoksesi Venlastiina, kiva muuten juuri se vaihe, kun niitä juhlia ja lahjoja suunnittelee, oma tekemä kortti juhlan juhlistaa, siitä voi tehdä hyvinkin persoonallisen.
    Nyt on laulupäivä ja liukkaudesta ei vielä pelkoa täälläkään, mutta johan kylmempää lupailivat, jokohan talven tekoja saamme kohta nähdä.
    Iloa päiväänne.
  17. Huomenet, kaamos jatkuu, ei vaan taida oikean kaamoksen oloinen olla, siellä Lapin perukoilla se asustaa;)
    Plussan puolella mittari vielä on yölläkin ja nyt jo puolikuu marraskuusta käytetty, jopa säästy lämmitysten kustannukset.
    Kaukana olemme maantieteellisesti monestakin paikasta, mutta näkyy nuo loiskeet tännekin ylettyvän, toivoisi kovasti, että elämämme saisi jatkua rauhaisena edelleen.
    Uhkakuvia kuitenkin maammekin ylle on muodostunut, rauhoitellen kyllä vielä puhutaan, tiedä sitten.
    Aivan kamalaa maissa missä on noita kamaluuksia tapahtunut.
    Taidat att2 asustaa huomattavasti etelämpänä, kun kasvihuoneessa kasvit talvehtivat.
    No löytyihän kadonnut lammaskin, hyvä että kaikki on hyvin meri-kukka.
    Taaperrellaan vaan hurskaisen toivomusten tapaan, niin sitä on aina tehty;)
    Eiköhän se olisi kaikkien hyvä, jos tuo sota saataisiin loppumaan, vaikka pakkokeinoin, pienempi paha pakotus, kuin tämä pakolaistulva, vai onko niin koskematon joka maan oma hallinto, että sitä ei voi rikkoa.
    Kunpahan ymmärtämättä asian laitaa, kyselen.
    Kaikki yritykset rauhan asian puolesta on hyviä, kunpa niillä saisi jotakin aikaankin.
    Aamuvirkku olen minäkin ja aamut on ihania joka vuoden aikaan, itse virkeänä ja rauhaisaa ympärillä.
    Suku on kaikonnut, ei monta serkkua olekaan ja mitään yhteyttä ei heidän kanssaan ole.
    Pojan tytär on Espanjassa, kohta kotiin palaa, toivottavasti turvallisesti tänne palajaa, kolme kuukautta siellä ollut ja ihastunut maahan ja kansaan.
    Tänään taas käsitöiden ja ystävien pariin, aina ne tapaamiset virkistää, toista kymmentä vuotta samat henkilöt olemme yhdessä olleet.
    Yritetään pitää mieli korkealla, vaikka tuo sää ja nuo ikävät tapahtumat meinaavat suupieliä alas vetää.
    Hymyllä on kumma voima, joten hymyillen eteenpäin.
  18. Pirttiin 111 olkaa hyvät;)
    Lahjakkaille koulutusta, kaikille sinne minne edellytyksiä on, olkoon se ammattikoulu tai yliopistoon suuntautuvaa, näin on edelleen oltava.
    Harmi vaan, että niin monet joutuvat muualle muuttamaan työn perässä, kun kotimaassa ei työtä löydy.
    Sopii odottaa, että nekin asiat korjaantuu, kovaa yritystä kaiketi on, onko kaikkien mieleisellä tavalla, se on sitten eri asia.
    Mutta siirrytään jatkamaan mielipiteiden esittämistä uuteen pirttiin.
    p.s. En muuten rokotuksia ole minäkään ottanut, liekö tyhmän rohkeaa.
    Kiitos taputuksista hurskainen;)
  19. Huomenta uuteen aamuun ja viikonlopun alkuun.(kuinkahan monta kertaa viestini näin alkaakaan, hohhoijaa)
    No tuohon edelliseen, mitäpä kovin mullistavaa olisi tietooni tullutkaan, mennään vaan vanhoilla tavoilla.
    Kyllähän niitä pirttejä syntyi monta viikossa alku aikoina, mutta hyvä on tahti nykyisinkin, olen jo vähän väsähtänyt koko kirjoitteluun.
    Noista nuorista kuitenkin suurin osa on ihan kunnollista ja velvoitteitaan hoitavat, mutta kyllä nyt tämä aika on tuonut huumeet ja paljon sellaista meininkiä, jota minä kammoksun.
    Eihän se ole nuorten vika, bisnes toimii huume kaupassa ja säälimättä niitä aineita tyrkytetään nuorillekin.
    Tässä tulisi olla vanhempaa väkeä seuraamassa missä mennään ja jos heillä ei aika riitä, määrätty kaveri piiri vie mennessään.
    Kaikki ei ennen , ei tänä päivänäkään synny kultalusikka suussa ja on jaksettava ponnistella rahamaailman rinnalla, jos mielii oikean oksan elämässä löytää, sitkeyttä se vaatii.
    Ei ennen edes lahjakkaatkaan koulun penkille päässyt, kaikki kunnioitus heille jotka ovat ponnistelussaan onnistunut.
    Hurskaisella vaan puuhaa riittää, kyllä olet jo kylpyläloman ansainnut, eihän ne hirveissä hinnoissa ole lomaviikot esimerkiksi Pärnyssä.
    Valintoja on tehtävä, jos tulo ei riitä kunnolla elämiseen saati sitten lomiin.
    Kyllä sitä tinkimään menoista joutuu, jos lomalle aikoo, ainakin tuonne etelän maille mennessä tonni äkkiä hurahtaa, vaikka jättäisi tuliaiset tuomatta.
    Ynnämuu kerroit noista ennakkoluuloista ,kyllä ne vanhat koetut sitkeinä päässä pysyvät, uudistuksiin suhtaudutaan aika kielteisesti ja kuitenkin tämän päivän trendit uudistumista esittää.
    Epäuskoisena sitä minäkin suhtaudun rajuihin uudistuksiin, kun se vanha on niin perusteellisesti tuttu;)
    Neeassa nukkui viime yön sitten raikkaassa ulkoilman tuoksussa, kyllä se hyvältä tuntuukin, se ulkoilmassa tuulettaminen ja kohta todella pakkasten tullen sen raikkauden kokee.
    Vielä noista koneiden tulosta kotiinkin, aina tulee ihmetellyksi, miten ennen se kahvin keittokin aikaa vei, nyt vaan vahtimatta valmista tulee, puhumattakaan yleiskoneista jotka jo melkein kaiken hoitaa, kohtahan se ropotti avuksi tulee.
    No ehkä vielä tovi siinä menee, sitä odotellessa, vietetään kiva päivä;)
  20. Huomenta jälleen ja nyt jo torstai päivään, kohta puolikuuta jo tätäkin kuuta eletty.
    Sää jatkaa samaa rataa, sataa ja on pimeää, nyt niitä virikkeitä tarvitaan, ettei mieli maanrakoon painu.
    Eilen oli kokous ja sama huomio tuli tehtyä, kun päättäjiä valitaan poissa olo on valtava, paikalla oli reilut 50 henkilöä, kun tavallisina kerhopäivinä toistasataa enemmän.
    Jotakin tehtävää vielä minullekin jäi, vaikka keittiössä lopetankin.
    Onko niin, että liian hyvin sen vastuun kantaa, tietäen että muuten ei hommat mene eteenpäin.
    Noista nuorista kirjoititte, huolta kannan minäkin, vaikka omat jälkipolveni on vaarat ainakin vielä välttäneet, mutta kun seuraa lehtiä ja telkkaria, pistää miettimään mistä tämä meno johtuu.
    Onko sittenkään hyvä, että kaikkea yritetään nuorille tarjoamaan, olisiko parempi, että joutuisivat vaivaa näkemään oman elämisen sujumisessa.
    Toinen asia, onko nykyaikuisilla niin kiire, että eivät lapsiaan jouda neuvomaan ja ohjaamaan, tiedä häntä.
    Aika paljon nykyään tarvitaan tukihenkilöitä kodin ulkopuolelta, nuoria auttamaan ja ohjaamaan, vaikka hyvä että edes tätä kautta ohjausta ja välittämistä saavat.
    Katselin illalla sarjaa Koukussa ja oikein puistatti koko ohjelma, jos se tuollaista on, toivottomalta tuntuu.
    Kohdallani tuo alkoholin käyttö vanhemmiten vaan vähenee, eipä tuo kovin reipasta ole koskaan ollutkaan, paljon puhutaan myös siitä, että myös eläkeläiset tätä "herkkua" runsaastikin käyttävät.
    Nyt on vuorossa terveyskeskukseen meno, kilpirauhaskoe on taas otettava, pitääkö lääkettä lisätä vai onko kohdallaan.
    Terveyskeskus on toisella puolen kaupunkia ja linja-auto kyytiin on turvauduttava, harvoin tätä kyytiä tarvitsen, joten on kuin matkalle lähtö;)
    Päivästä selviämistä onnistuneesti, toivon kaikilla toteutuvan, heippa!
    21. 113 / 128
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt