SkillaN
Hei!
Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.
Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.
Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.
Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.
Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..
Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.
Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.
Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia154 aloitusta · 2546 kommenttia
- Huomenta ja lupauksessa on aurinkoinen ilma, näin radiossa lupailivat;)
Eilen lenkkini oli raskas taival, kuntoni heikkous ja irtolumen määrä teki kulkemisesta vaikeaa, kotiin kuitenkin selvisin.
Päivät eivät ole veljeksiä, näin on sanottu, jospa tämä päivä onnen toisi.
Koronan rajoitusten vapautuminen on antanut aihetta keskustelulle ja kyllä tämä sekasotku mieltä vaivaakin,
Itse olen päättänyt toimia kuten tähänkin asti, isoja tapaamisia olen välttänyt, näin jatkossakin, ainakin niin kauan, kun selkeitä tietoja taudin ohi menemisistä kuulen.
Hallitus ja muut päättäjät ovat vaikeassa tilanteessa, painostus kieltojen kumoamisesta on kova, syytöksiä ja uhkailujakin tulee, niin kuin päättäjät mitään taudille mahtaisi, meistä itsestämme se on kiinni, kuinka paljon jaksamme suojautua ja varoa omalta osaltamme.
Vaikeaa on, se on myönnettävä, mutta niin ne tulee myrskyt kaikki katastrofit, ympäri maapalloa, kättä ei eteen voida laittaa, tämä yksi vitsaus kiusaksemme.
Tauteja pystytään oikein opein rajoittamaan ja siinä lääketeollisuus on tehnyt parhaansa, koko terveyshenkilökunta on voimiensa ylärajoilla, tauti vaan ei lopu.
Syytöksiä päättäjille joka toiminnasta mitä tehdään, kuitenkin heilläkään voimia ja keinoja taudin lopettamiseen ei ole.
Tämä mellakointikin mikä nyt elää, sekin on hallituksen syytä, kuitenkin kuuntelin juuri aamulla, että bensanhinnan korotus sovittiin jo edellisen hallituksen aikaan, maailman öljytuotannon seuraamuksia ennakoiden.
Rokottamattomat saattavat omalla toiminnallaan aiheuttaa paljon pahaa tämän taudin leviämisen aikana, syyllisiä kuitenkin tähän tilanteeseen on vaikea nimetä, siksi toivoisi, että jokainen oman osansa hoitaisi mahdollisimman hyvin.
Kansantalous on tiukalla, työpaikat vaarassa, mutta kuitenkin apua on annettu, ruokaa riittää, ja heikommille on palveluja lisätty, samassa veneessä olemme ja yhdessä jaksaen tämänkin kuntoon saatamme, näin uskon.
Taudin rajuus aiheuttaa epätoivoa ja kuten Makriina toivoi, selviytymistarinoita soisi kuulevansa.
Itse olen jo aikapäiviä jättänyt nuo taudin lisääntymiset ja muut kuuntelematta, uutisia en juurikaan kuuntele, se mitä radio sattuu kuunteluni kohdalla milloinkin tiedottamaan sen kuulen.
Sota tilannekin tuli Ukrainan kohdalta korviini aamulla kahvia hörppiessäni, Ranskan ja Venäjän neuvottelut antaneet toivoa asian ratkaisemaan, kuitenkin Usa ja Saksa on yhdessä todenneet valmiutta vastaiskuun jos tilanne näin vaatii.
Näin se vaan on, mutta järjenäänen toivoisi päättäjien tässäkin asiassa löytävän..
Helmikuu heilahtaa, näin muistan vanhan sanonnan, tuiskuja ja tuulta voi vielä tulla, mutta kevät ainakin valoisuuden lisääntymisen vuoksi antaa uskon siitä, että kesään päin mennään.
Jaksakaa toivoa ja toimia niin, että esteet voitetaan;), - Huomenta, unet kaikkosi jo aikaisin ja nyt tässä koneella aamuhetkeä vietän, pimeää on ja sateita lupasivat.
Eilen iltapäivän satoi räntää ja nyt sohjoiselta kadut näyttävät, kyllä nyt töitä lumen kanssa teettää, aurauskalusto tiukalla, kolataan ja ajetaan välillä kaupungin reunamille, kun mihinkään ei enää sovi.
Minunkin ikkunan alla melkoinen kasa, pääsisi ikkunasta kurkistamaan;)
Niin meinaa alkuperäiskansat kadota, intiaanit sopeutuneet jo valtaväestöön, kun joutuivat pois kotimaisemistaan, samoin meinaa Saamelaisten kanssa käydä, onneksi on herätty puolustuslinjalle ja ehkä oikeuksistaan pystyvät kiinni pitämään.
Rikkauttahan se olisi, jos alkuperäinen kansa voisi omaa elämän tapaansa noudattaa, samoin eri heimojen murteet saisivat säilyä, väriä nekin elämiseen toisivat.
Fasessa on savolaisten ryhmä, harmi vaan, että murteella eivät kaikki kirjoita, eivätkö enää osaa?
Noita poliittisia kannanottoja en jatka, aivan turha on politiikkaa noihin mellakoihin rinnastaa, siellä meuhaavat ihmiset joilla on huomion tarvetta ja ei koulutunneilla yhteiskuntaoppi ole kiinnostuneet, kun eivät tiedä mitä kansalaistottelu tarkoittaa.
Poliisi on järjestyksen pitäjä ja usko siihen, että oikein toimivat pitäisi vahvana olla tiedossa, tosin ihmisiä on poliisitkin, joukkoon mahtuu monta mieltä olevia, mutta järjestyksen ylläpitäminen kuitenkin se työtehtävä on.
Asiat ei tapellen selviä, vaan neuvotellen, selityksin ja ymmärryksin asian syyt.
Koskaan ei löydy asiaa josta kaikki olisivat samaa mieltä, mutta demokraattisin keinoin mennään, enemmistön ääntä kuullaan päätöksiä tehtäessä.
Äänestäminen on se kansan mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja sen tuloksena sitten päättäjät valitaan.
Kapinointi harvoin tuottaa tulosta, jos siihenkin kai oikeus kansalla on, sääntöjen mukaan.
Mielestäni tämäkään mellakka ei paranna minkään ryhmittymän asemaa, päinvastoin.
Makriinan tapaan urheilua ei tule katsottua, vaikka ylpeä suomalaisista olenkin, urheilussakin, kun menestyvät.
Niin suomalainen olen, että kaikki suomalaisten saavutukset yhdistän myös itseeni ja niinpä röyhistelen kaikella;)
Mitään saavutuksia en koskaan ole aikaan saanut, silti osaan ylpeillä niitä saavuttaneiden ohessa.
On hyvä olla suomalainen;)
Nyt taas tämä aamu toi tämän kaltaista tekstiä, ei mitään kovin tärkeää, mutta aivot tykkäsivät;)
Tulkaa pohtimaan elämän kirjoa, mikä mitä milloinkin se meille tarjoilee. - Lupsakan tuntuista sunnuntaiaamua, lunta on aurailtu ja hyviltä kadut taas näyttää vaikka kävelyn toteuttamiseen.
Kelpaa koululaisten ulkoilla monella tapaa, jos halua riittää, lunta varmaan joka puolella suomea.
Runebergin tortut jää tekemättä, muutkin kakut ja makeat leivonnaiset ei houkuta, kai aika yleinen ilmiö, kuten ano 15,42 mainitsit.
Eliaana kirjoitit tuon runon, noin se on varmaan kautta aikain ollut, että nuoret elävät erimaailmoissa kuin vanhat, pieni kapinahenki vanhojen asioiden toteuttamiseen, uutta kohti mieli halaa.
Muistissa oma nuoruuteni, aina ei helpolla ohjeita halunnut noudattaa, uusia aatoksia mielessä, mutta se kai on kehityksen edistystä monessa kohden;)
En ole muistanutkaan, minulla jossain myös tukiside, pitääkin ottaa käyttöön, Glukosamiini ei auttanut, uskonko puute;)
Naistenpankki on tuttu täälläkin, aika moni siihen osallistuu ja paljon hyvää saavat aikaan sitäkin kautta, mutta tarvetta löytyy paljon ja auttavia käsiä tarvitaan.
Ramoona monet hauskat hetket koettiin pirtin ympyröissä ja mielikuvitus lensi, olit toisella nikilläkin, kertoilit lapsuuskotisi täällä päin olleen .
Niihin maisemiin perustettu kansallispuisto kosketti kahden kunnan aluetta, toisessa minä kesiä vietin.
Tuo viitseliäisyys minkä mainitsit, on enemmänkin pinttynyt tapa josta en osaa irti päästää;)
Makriina huokailit noiden mieltään osoittavien touhusta, melkoista hulluutta onkin, oikein ilkeä ajatus, jos nämä rokottamattomat jätettäisiin ilman hoitoa, miten sitten suu pantaisiin.
Bensan ja muiden hintojen noususta, hallitus taitaa olla puun ja kuoren välissä ja eikös sähköfirmat ota omien laskelmien mukaan tarvitsevansa, joita jokainen epäilee voiton saannin nousulla.
Maailman hintoihin kai perustuu myös bensan hinnat, näin olen ollut ymmärtäväni.
Kallista on se on myönnettävä, mutta mellakoiden ei asiaa korjata, kai se joku muu olikin mellakoiden syy.
Olen käynyt kauan sitten tuolla Mekaanisessa museossa, muuttunut varmaan paljonkin siitä ajasta, aika lähellä olisi, kun vaan saisi lähdettyä.
Elinolot noista pakolaisleireistä ja puutteessa olevien elämästä saa sydämen repeämään ja pitää olla melkein kova ihminen jos ei helly auttamaan, vaikka vaan pienillä summilla.
Ano 12,27 samoilla ajatuksilla voin sanoa olevani, meidän hyvinvoinnista pieni osa riittää jaettavaksi ja hyvää tahtoakin löytyy.
Sanotaan että kotimaassakin on puutteessa eläviä, samoin heidän kohtaansa olisi saatava parannusta ja apua varmaan annetaankin, kukaan ei nälkään kuole, joka joulu lämpenen ajatukselle ja kaikki vammaisten keräykset olen yrittänyt huomioida.
Verojakin maksan kohtuudella, näin mukana osaltani siinäkin olen, päättäjät sitten suunnan määrittää.
Torttukahvia en tarjoile, mutta jotain suolaista voisi kahvikupin seurana olla;)
Kivaa ulkoiluilmaa ympäri suomen, koettakaa vaikka pieni lenkki tehdä;) - Tuulista Runebergin päivää, liput kunnolla "tuulettuu" ja hienoista tuiskuluntakin maahan putoaa.
Lauantaipäivä, tietysti se on pakkosiivous suorittaa, aina meinaan, että nyt vaan pintoja raapaisen, mutta kyllä ne totut tavat pintansa pitää, kaikki mahdollinen parvekkeelle joutuu;)
Sittenpä tyytyväisenä myhäilen, tuli taas puhtaan tuoksuinen koti, kelpaa uusintaa aikaan saada;)
Kivasti olette noita kehitysmaiden avustuksista keskustelleet, pienistäkin puroista iso virta syntyy, tämä toivottavasti myös näitten avustusten myötä onnistuu.
Oma taloutemme pyörii kaupan avulla, vienti on se voima millä meillä hyvinvointi on rakennettu, teollisuuden kasvu on tärkeässä asemassa, omavaraisuus ruuan puolesta taas takaisi ruokaa pöytään.
Oravanpyörä se on tämä suomenkin elämä, jos ei vienti ja tuonti tue toisiaan taitaisi tiukka paikka selviämiselle tulla, kaikenlaista kauppaa olisi yllä pidettävä ja soisi viennin hieman suurempaa olevan, kuin tuonnin.
Vientiä kehitysmaihin koneiden ja opetusten voimalla, että pystyisivät oman maan antinsa hyödyntämään ja varmasti tuontia sieltä myös meille tulisi.
Olen vuosia ollut mukana pienin summin tuossa naisten koulutuksen ja oppimisen auttamisessa, hyvin pieni on antini, mutta uskon kaiken perille menevän, sillä viestiä parannuksista on tullut ja paikanpäällä on onnistumisen kokeneita jo paljon.
Ei raha puissa kasva, sitä ei pidä ajatellakaan, työllä on rakennettu oma maamme ja näin toivoisi tapahtuvan muuallakin.
Omassa mielessäni näitä ajattelen ja usko on vahva, että joskus onnistuu, ihmisten omatunto herää ja huoli heikompienkin elossa olosta vahvistuu.
Tällä hetkellä toivo on koetuksella, mutta kyllä se aurinko nousee joka päivä, vaikka ei näyttäydykään, siksi jaksetaan yrittämistä jatkaa.
Tuttu vaiva tuo nivelkipusi on minullakin Eliaana, liikkeelle ei ihan noin vain lähdetä, mutta onneksi ei muulloin pakotusta ole.
Olen lukenut miten pitäisi pienin välein nousta liikkumaan, jos paljon paikallaan istuu ja silmien sulkeminen ja kauaksi katselu niidenkin hyväksi olisi tehtävä.
Allekirjoitan kumpaisenkin homman minulle paikallaan olevan, yritän ikkunasta tuijotella kaukaisuuteen ja miettiä suuria ajatuksia, mitkä ei minun ajattelullani miksikään muutu;) Naurattaa moinen;)
Jälleen kiitoksen osoitan minun mieltäni ilahduttaneille ja tuosta koossa pitämisestä, ehkä näin tulee yritettyä, mielestäni näin sananvaihto tulee mielekkäämmäksi, kun voi ikään kuin tutuille viestejä laittaa.
Halu kirjoittaa ja aivojaan rasittaa voittaa hankaluudet.
Vielä voi myös sanoa, että en pysty suuriin ajatusten vaihtoon, tietoni rajallinen kaiken suhteen.
Aikamoinen tuo tuulentuiverrus on, pysykää tiukasti jalat maassa, jos ulos uskallatte;) - Hyvää aamupäivää, näin vielä sanoa voi, kohta puolessa jo ollaan.
Tytär soitti ja kysyi lähtisinkö kaupoille ja totta kai, se on harvinaista, kun tytär ehtii yhdessä mihinkään, viimeinen sairaslomapäivä, se shopailtiin.
Mukavalta tuntuu, kun huomaa virkistyneen ihan silmissä, pitkän yskänsä kourista.
Tulihan sitä heräteostoja tehtyä, mutta osasin myös jättää hyllyyn monta asiaa, joita jo käsissä pyörittelin.
Tytärtä ehdin jo moittimaan, kun punalappuinen ruisleipä ei kelvannut, näin toimii tarkan äidinkin lapsi.
Eliaana kirjoitti paljon asiaa ja se poiki sitten sananvaihtoa, tuskin kukaan osaa sanoa miten pitäisi toimia, se kuitenkin tiedetään, että hyvinvointivaltiossa eletään.
Ruuan hävikki olisi saatava pieneksi ja samalla kaiken turhan kulutus, siitä saattaisi hyötyä itsensä lisäksi moni muu, jos sitten kohteet etsittäisiin.
Tuo muun maailman syntyvyys ja elämisen taito on vaikea yhtälö kehitysmaissa, siihen olisi panostettava.
Olen ollut mukana avustusjärjestössä missä naisia koulutetaan hoitamaan kasvinmaita, ompelemaan ja lehmiäkin on ostettu juurikin naisten kesken tilanteita korjaamaan.
Koulutuksessa myös mahdollista saada tietoa, lasten koulutus lisää taitoja osata hallita omaa elämää monilla tavoin aikanaan.
Kaivoja on rakennettu ja tätä terveyspuolta korostettu, aikuiseksi päästyään nämä koulussa opitut taidot sitten osataan käyttää eri elämän tilanteissa.
Mielestäni omalle kotiseuduilleen tullut apu on parasta, mutta sitten nämä kamalat sodat mitkä ajavat ihmiset pakosalle, on toinen juttu ja heitä on autettava voimien mukaan.
Maahanmuuttoa tullaan tarvitsemaan paljon, kun kantaväestö ei kaikkia töitä halua tehdä, syystä tai toisesta ja näin kouluttamalla työtekijöitä on mahdollista saada apua moniin töihin.
Paljon on hyvää sanottavaa näin työhön tarttuneista maahanmuuttajista.
Politiikkojen arvostelu on aina jokaisen henkilökohtaisista aatoksista lähtöisin ja niihin en halua tarttua, oman päätösvallan haluan tässä asiassa säilyttää.
Ei kai ketään niin hyvää ole ettei sanan sijaa löytyisi.
Pitkään olemme kirjoittajakavereita olleet Miaelina ja hyvin on sujunut, näin varmaan loppuun asti;)
Makriinalla varmaan oli myös jotain asiaa viestissään, mutta kun aloitukseen vastaan, en voi uudelleen lukea, muistamattomuus minunkin harmina;)
Kiitoksia myönteisistä viesteistä, aina se mielen ilahduttaa, mukavampi lukea ilolla kirjoitettuja, kuin moitteita saamalla, joskin paikkaansa nekin tietysti puoltavat;)
Niin se perjantai päiväksi muuttuu ja viikonloppu alkaa joutumaan, sitä odotellen, heippa;) - Huomenta toivotan, vaikka ei kävijöitä liioin olekaan, joko korona alkaa voimat viemään`?
Eliaan a ja Miaelina vielä piipahditte, katsotaan miten jatkossa innostaa.
Minulla ja sinulla Eliaana on sama siivouspäivä, lauantaina minäkin kotiani siivoilen, jotenkin se sauna illalla palkitsee vaivat.
Siinä jo kuntolenkki tuli suoritettua, kun lumityöt selvitit, nyt ainakin näkee jäljistä, onko mökillä vieraita käynyt;)
Sinulla mahdollista seurata lasten elämäniloa lumileikeissään, asun kai vanhusten keskellä, kun juurikaan lapsia ei näy.
Enpä nyt minäkään energiaa hukkaa kirjoitteluun, jospa vaikka tyhjäksi kiikkustuolin keinunta tänään jää, katsellaan, hyvän päivän toivotukset kuitenkin kaikille palstalla kävijöille;) - Huomenta helmikuun ensimmäiseen päivään, pilvisenä aloittaa.
Lyhyt kuukausi, se hurahtaa nopsaan ja sitten jo kevätkuukausi käsillä;)
Ano 11,49, erakkona voi hyvinkin tyytyväinen olla, samaa tavoitellaan kai itsekukin, sitä onnellisuutta.
Joskus mielessä häivähtää hyvä olo, itselleen huokaa, että olenpa onnellinen, koti on ja oman makuinen, kukaan ei kiellä miten täällä elelen.
Kaikkea on mitä tarvitsen ja tiukilla ollessani opin rahaa tarkasti käyttämään ja sama tapa on juuttunut, jos hieman nyt olisikin käytettävissä.
Lapseni aina muistuttavat, että nauti nyt mistä tykkäät, mutta ne tykkäämisetkin ovat hiipuneet.
Elämässä on ne arvot, mitkä elämän onnelliseksi tekee, ei raha ole sellainen, vaikka hyvä on rahan kanssa elääkin, silti en rikkauksia havittele
Aina vähään tottunut, ei mitään suurta kaipaa.
Sekin oli ihanaa Miaelina, kun äiti kotona leikeistä sisään kutsui ja ruokaa oli tarjolla ja se rakkaus niissä pienissä asioissa oli aitoa ja lämmintä.
Tuota usein itselleni myös todistelen, miten näinkin vanhana on nämä tekniikat oppinut, tosin vajavaisesti, mutta riittävästi kumminkin.
Kaksikymmentä vuotta sitten koneeni kanssa aloitin ja nyt jotakin opin tapaista päässä on. apua kyllä useinkin pitää pyytää, kun tuo muisti ei kaikkea oikein hyvin tallenna.
Onhan tämä hyvä ainakin ajan käytön suhteen, kun innostuu jotain etsimään, se poikii lisää ja niin tunnit viilettää, siis sanonpa, että hyvä me ynnämuu ja toisetkin koneen kanssa puuhailevat.
Läppäri kainalossa minäkin menen huoltopoikien luo, koska silloin heille on huomattavasti helpompi näyttää harmeja koneella ja ehkä heidänkin neuvot paremmin sisäistän, kun näyttävät koneella.
Piti oikein tarkastaa onko minulla entter, ei ole, sen sijaan nuolia paljonkin, pitääpä ensi kerralla ottaa selville nuolien tarkoitetut tehtävät.
Näin näitä ongelmia löytyy ja usein apuakin saa vaikka kiikkustuolissa.
Totta tuo, että rahastaa osaavat, pienikin asia maksaa, joskus minäkin puhelimen kautta ohjeita otin ja valitin surkeana miten kamalasti tulee maksamaan, poika toisessa päässä ymmärsi itkuni ja sanoi, että hän laittaa heidän piikkiin puhelinlaskun, muistaakseni oli Telian huoltaja.
Taistelua on vanhan elämä, että mukana pysyy ajanhengessä Makriina, mutta periksi ei anneta;)
Nyt asialle apteekkiin, taas pillerit loppui, vaikka ei niitä kovin usein tarvitse hakea, nyt vaan kaikki loppui yhtä aikaa, silmätipatkin, niiden suurkuluttaja olen.
Pari kuukautta voin olla huoleti, jos nyt samana kunto pysyy,
lenkkeily ilmakin olisi. kuusi astetta pakkasta, jospa saisi itsensä liikkumaan hieman pidemmän mutkan kautta tuon apteekkireissuni, iloa päiväänne;) - Huomenta arkeen kyllä sitä lunta kertyi, nyt huomaa kun aurat teitä selvittelevät.
Eilen ei auraajia näkynyt, pyhätyö on kallista ja niinpä lapion varteen monet joutui tarttumaan, huomasin kadulle juuttuneen auton, joka lapio hommia tarvitsi päästäkseen ajamaan.
Tarkkaa hommaa tuo auraajan työ, jalankulkija voi jäädä kulmaan mistä ei näkyvyyttä ole ja vahingon vaara suuri, yhden kuoleman muistan paikkakunnallani näin tapahtuneen.
Kustannuksia lumikin tuottaa, ensin kasoihin saaminen ja sitten pois ajaminen ja aina vielä tyytymättömyyttä työnteosta.
Mistä näitä kaikkeen tyytymättömiä aina vaan löytyy;)
Lumityöt omassa pihassa ihan kivoja tehdä, ainakin jos kunto hyvä ja aikaa riittää, muistan rivitalossa asuessamme talkkarivuorot, usein ne lumisateet meidän viikolle sattuivatkin, mutta työn tehtyä oli kiva katsella suoraviivaisia penkkoja ja siistiä ympäristöä.
Onhan se harmillista, kun kaikki kulttuuri kuin muutkin harrastukset jää väliin, täällä meillä ei niin suurta tuo tarjonta ole mistä Ramoona puhuit, jotain kuitenkin, harrastuspiiritkin sulussa.
Osaako sitä enää mihinkään osallistuakaan?
Tuoko tämä korona mitään sellaista hyvää josta voisi hyötyä?
Makriina mainitsit nuo lapset, nyt heille lunta ainakin riittää touhuta, mutta missä onkaan ne lumilinnat, lumi-ukot, liukumäet ja mitä muuta sitä ennen tehtiinkään, joka pihasta joku luomus löytyi.
Mäkiä laskettiin pahvinpaloilla, pulkkia ja kelkkoja ei kaikilta löytynyt ja hauskaa oli.
Nykyisen lapset viedään autolla jäähalleihin ja muihin valmiiksi tehtyihin harrastepaikkoihin.
Omatoimisuus on kadoksissa, ei muuten lapsiakaan pihoilla näe.
Eihän näitä vanhoja saisi muistella, ei ainakaan niistä kertoa, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että minulla ja vielä lapsillanikin oli lapsuus.
Yllättävän paljon on noita poistoja ollutkin, minulta jääneet huomaamatta, no ehkä pahalta mieleltä säästyin;)
Tammikuun viimeistä aloittelemaan, en oikein ehtinyt ajatellakaan, kun jo lopussa tämä aiemmin niin pitkältä tuntunut kuukausi on ohi.
Helmikuu oven takana, sitä toivorikkain mielin huomenissa aloitamme;) - Ainakin kahdeksan omaa viestiä pyysin poistamaan, tuli tuplantuplana ketjuun;)
- Sunnuntaiaamu ja lumisadetta, eilen illan suussa alkoi tuiskuttaen, mutta mitään myrskyä ei tullut.
Lunta mielestäni kohtuudella, vaikka ennustivat suurella määrällä, no jos vielä tämän päivän sataa voipa kertyäkin, auramiehille pyhätöitä.
Sähkövikojakin radio ilmoittaa olleen vähän, omantalon katuosuus jo putsattu.
Hurskaisella omat lumihuolet, onhan siinä kunnonhoitoa varmaan riittävästi, kun polut aukaisee, jaksamista vaan.
Helmikuussa heilahtaa, voi tulla lunta ja myrskyä, näin ennen ennustettiin.
Tottahan tuo valon lisääntyminen on huomattu, aurinkoisena päivänä on verho ikkunassa laskettava, muuten telkkarista ei näy mitään, kun siinä suunnassa aurinko paistaa jo paljon korkeammalla.
Olisi ihan kiva sellaiseen asumukseen muuttaa, missä kaikki hoidetaan, nyt joudun taas
apua pyytämään, kun Vc:n valo paloi ja en sitä loisteputkea osaa vaihtaa, vävyä vaivaan.
Kadun toisella puolen olevaan talon olen joskus pyrkinyt, mutta eipä ollut onnea, kerran tarjottiin 30 neliön asuntoa, se kyllä hieman liian pieni, vaikka aina valitan asunnon nykyistä suuruutta, tuntuisi noin pieni ahdistavalta.
Asuuhan ihmiset pienissäkin ja kai siihen tottuisi ajan oloon, sänky ja pöytä sopisi, mitäs sitä paljon muuta, hyvin voisi toimiakin.
Minäkin kerran vaihdoin sähköfirmaa ja tuli kaikenlaista hämminkiä, sen jälkeen en ole mitään vaihtanut, Telia on kaverini;)
Voi olla että halvempaa löytyisi, mutta en rupea sotkemaan, maksettava on aina kuitenkin.
Jouduin soittamaan etäpuhelun ja se virui, lopulta kaksikymmentä minuuttia puhelimen edessä odotin, sitten hermo petti, aina vaan sai kuulla palvelemme hetken kuluttua.
Pankkimaailmakin on mennyt aivan mahdottomaksi, minun soitettava Helsinkiin, että voin tilata pankkipalvelun virkailijan kanssa lähipankkiin.
Nykyisen otan tietokoneen kainaloon ja menen Gigantin poikien luo valituksineni, ostin koneen mukana huoltohomman, sieltä apua saan kännykkänikin ongelmiin.
Minkälaista olisi palata aikaan, jolloin ei näistä harmeista mitään tiedetty?
Olipa ikävä tuo koirasi vahinko, niin ne neljältä jalaltakin saattavat jalan loukata kun huono tuuri sattuu.
Hyvä että hoito löytyi ja lääkitys kipuun löytyi, kipeä se on koirankin kipeä, vaikka ei osaa kertoa.
Olen myös suuri telkkarin kuluttaja, mitä sitä joutava mummo muuta, Netflix on hyvä viihdyttäjä, tarjontaa moneen makuun.
Olen onnellinen, että poikani tämän minulle järjesti.
Taitaa jäädä kävelyt tänään, hyvä että eilen sain itseni lähtemään ja liikuntaa tuli, jos tämä päivä väliin jääkin.
Nyt näyttäisi tuuli yltyvän, jospa se jälkijunassa tännekin tulee ja sade jatkuu, koettakaa pärjäillä;) - Lumisadetta tässä odotin katsovani ikkunasta ulos kurkistaessani, ei sada, vielä aivan hyvän näköinen sää, pilvessä kyllä ja kovin tuolla myrskyllä radio varoittelee.
Tulkoon myrsky ja lunta, kotona lämpimässä saan olla, jospa kaikilla näin olisi, sähköt vaarassa sammua, ei muistissani ole koska minulta olisi sähköt loppuneet.
Kai nuo tehtaiden toimivuus on taattua ja siinä sivussa minullakin;)
Tuo väkivalta on tullut hyvin jokapäiväiseksi, ei edes naisetkaan sitä kaihda, missä syy?
Tarjontaa väkivallasta on tarjolla näissä nykyisissä elokuvissa, tapetaan ja seikkaperäisesti jopa näyttö ruutuun tulee.
Kymmenen kärjessä Netfilxsissä on rikoselokuvia, ihmetellä täytyy mikä niissä kiehtoo.
Onneksi on vielä muutakin, valintoja voi makunsa mukaan tehdä.
Katselen joskus noita vanhoja elokuvia a täytyy sanoa, että maku on muuttunut minulla myös, kyllä ne jotenkin niin "kesyjä" ovat, onko tässä mummokin kovemmaksi muuttunut.
Kaikesta muuttumisesta huolimatta sivuutan väkivallalta tuntuvat sarjat ja elokuvat, onneksi vielä minun makuunikin tehtyjä elokuvia löytyy.
Koti se on ensimmäinen paikka missä elämän ohjeet opitaan, jopa niin vahvoina, että vieläkin mielessä ovat.
Kiitollinen olen ollut opeistani ja esimerkeistä mitä saanut olen, ne on kantaneet läpi elämän.
Kasvatus ei siihen aikaan puheissa ollut, sitä vaan opittiin esimerkin voimin.
Sekavaa on tuo salasanojen ja muiden vaadittavien tapojen käyttö, hyppää sinne tänne, kun jotain kirjautumista tarvitset, sitten ajan kulumisen myötä tee sama uudelleen.
Minulta jäi K-kaupan kirjautuminen keskeneräiseksi, kun väsyin sitä monimutkaisuutta seuraamaan ja monet muut vähemmän käytettävät ainaiseen uusimiseen.
Turvallisuus on asia minkä vuoksi näitä hankaluuksia joutuu uusimaan, mutta tuskautuminen tulee pakosta.
Demeter mainitsit tuon erottelun ihmisten välillä, se on suuri ihmetys minullakin mielessä ollut, mutta kyllä se on ainakin meidän ikäisten keskuudessa elävä tapa, ehkä nuoret siitä eroon paremmin pääsee.
Tavantavis olen ja en sitä pahana pidä, hyväksyntää olen saanut livenä juuri omana itsenäni,
Sydämensivistys ja koulutus lisänä saa ihmiset ymmärtämään, että ihminen on kuitenkin vain ihminen.
Noita kilpailuja on Facebookissa päivittäin, olen joskus osallistunut, mutta nyt uskon jo, että minun tuurilla ei mitään voiteta ja Kristiinan tapaan, en mitään oikeasti tarvitsekaan;)
Äläpä ole moksiskaan Makriina, tiedä minkälaisen kultasuonen päällä kesäpaikkasi onkaan, pääset vielä osalliseksi löydöistä;)
Lumisade ei vieläkään ole tullut, päivä on valjennut, jospa pienen kävelyn suorittaisi, lähdettekö kaveriksi:) - Huomenta pimeydestä, tunnin verran ja alkaa päivä voitolle siirtyä, pilvinen päivästä näkyy tulevan, hienokseltaan lunta sataa.
Neeasa, kyllä perunalaatikko tuttu on ja maistuukin;)
Nuo amaryllikset jo minulla kuivamassa ja sitkeää kokeiluhalua saada ne uusimaan menneen joulun tapaiset kukkimiset.
Joskus sukka harjan päälle vedettiin, kun pieni siivous tehtiin, nyt on nuo varsi-imurit, jotka asian hoitavat.
Pitkällä ollaan jo kevään nautinnassa, kun pääsiäinen nähdään, mikä onkaan tauti tilanne silloin.
Minulla on huhtikuun alkuun loma tilattu, saapa nähdä joko silloin voi vapaammin liikkua.
Lumien sulaminen jo varmaan vauhdissa, kuka tietää vaikka maa mustana jo olisi, kuten Eliaana olet ennusteet nähnyt.
Makriina tuon jo sanoikin, ei elokuvat, sarjat todellisuutta kerro, hyvin asiat olisikin.
Ainahan näissä yritetään herätellä katsojan mielenkiintoa milloin milläkin, mutta totuuden häivähdys kuitenkin eritavoista voidaan saada ja ajatus siitä miten elämä voisikaan helpolla mennä;)
Dokumenttitarjonnoilta enemmän totuutta voi odottaa, joskin niissäkin joskus värittämistä tapahtuu.
Kyllä hyvää tekee sadunomaisia tarinoita katsoa ja jos juontakin on melkein uskottavasti, aika menee tuijottaen, ehkä haaveitakin syntyy, samaistuu henkilöihin ja unohtaa jopa koronan harmittelun.
Katselkaa sopivanlaistenlasien läpi ja hyvin onnistuu;)
Ei tätä totuuttakaan ja lupauksiakaan aina uskota, joten jos joku katsottava tuntuu hyvältä siitä vaan.
Senkin aika helpolla huomaa mikä ei totuutta kerro, hypätään aiheessa eteenpäin;)
Nauratti tuo Makriinan toteamus, ettei unikaan tule, kun niin mielenkiintoista elämä on, minulle uni tulee, mutta unissakin elän tarumaailmaa, joskus julmaakin, elän kai nämä jutut unissa uusiksi, niin kovasti niistä nautin;)
Kyllä sitä sen verran untakin saa, että päivän jaksaa, kohta lähden kärrini kanssa kauppaan, toivottavasti auraukset ehtivät tehdä, että en lumessa kärriä tarvitse vetää.
Viikonloppu alkamassa, jospa hymyillen saisimme siitä nauttia, yrittää maskien takaa ihmiset tunnistaa;) - Hupsis, nyt taas jotain erilaista, kirjautunut olen, silti anona ilmestyin, paljon on ihmeellistä näillä Suomi24 sivuilla, pohtii SkillaN
- Oli mukava lukea oloistanne ja kotiutumisista.
Minun kotini on pienehkössä kaupungissa, niin kauniissa ja turvallisessa.
Uteliaisuutta en juurikaan ole huomannut, elämme hyvinkin erakkona jos niin haluamme, naapurit ei oven rakoon tuppaa.
Näkötuttuja oli ennen enemmän, nyt meitä vanhoja ei juurikaan katukuvassa näy.
Torilla ja kaduilla tuttavia jututetaan, mutta uteliaisuudeksi en tarinointia pidä,
Ainahan joku utelias sattuu joukkoon, mutta enimmäkseen kuulumiset koskevat elämän sujumisesta.
Mihinkään suurempaan kaupunkiin en halua, ainakin Helsinki aivan tuntematon ja vieras.
Joskus nuorempana siellä pistäydyin, tädilläni oli ravintola ja siellä kyläilin, mutta nyt vain läpi ajaen matkoille suunnatessa.
Ihanaa on, kun saa asua siellä missä viihtyy:)
Oikein osuva ketju keskustelulle. - Kiitoksin aloitan viestini, siis kiitos huomenista kuin muista ystävällisyyksistä;)
Sää harmahtava ja lumisadetta luvattu, oli aivan ihana eilen tallustella katuja, kun aurinko paistoi, kevään aisti, vanhankin sydän heräsi eloon;)
Demeter mainitsit tuon vastuun omista kirjoituksistaan, kyllä se on niin, kun nimimerkillä kirjoittaa, aina saa selittelemässä olla, mutta selitellään jos osataan;)
Joskus tulee niin kimurantteja kysymyksiä, ei niihin selkeää vastausta osaa antaa.
Makriina tuo on ollutkin erikoinen tilaisuus, elokuvaesitys tilattuna yksityiseksi, enpä työrupeamiseni aikoina moista kuullut, no silloin elokuvissa käytiinkin enemmän, oli kuitenkin jo huonompia näytösmääräkatsojiakin, televisio tarjonta vei joskus katsojat.
Uuno Turhapuro kuvat kyllä katsomot täytti, itseltäni jäi kaikki katsomatta;)
Kyllä ne muistot on kuvien myötä etsittävä useinkin Kristiina23, ei muisti kaikkea anna muuten muistaa.
Hyvä jos on edes kuvia apuna käyttää.
Neeasa jo kesän sadon ennustuksia antoi, kyllä ne nuo vanhat merkit useinkin täsmää vielä nykyisinkin.
Pakko tunnustaa, että tuo "perunakropsu" on minulle vieras ruoka, nimen kyllä olen kuullut, mutta en nyt osaa yhdistää mihinkään,)
Harvoin mitään kuolematonta minultakaan huomiotta jää, jos ei onnistu kirjoitus lähtemään, mutta silti harmittaa se tyhjä tekeminen, uusimista ei jaksaisi.
Eipä minulta mitään mittavaa tekstiä kukaan odota, liiankin tutuksi on viestini toistot tulleet;)
Se halu kuitenkin elää puumerkkinsä jättämiseen ja näin lukien toisten viestejä into vaan elää.
Noissa valituissa päätöksen tekijöissä voi olla monenlaista taustaa omaavaa, mutta jospa vastuu tekemisistään painaa ja tosissaan hommansa ottavat.
Jännä valinta on edessä, kun Kiurun tuuraajaa valitaan, asiantuntemus varmaan painaa.
Kunpa kaikki Kristan kohdalla olevat odotukset hyvin menisi ja äidiksi toivomuksensa mukaisesti pääsee;)
Nyt ennen lumisadetta taas asialle apteekkiin, olen nyt useasti joutunut heihin turvautumaan, kun noita koetuloksien pyritään selvittämään.
Kivaa pikkulauantaita ja lenkkisauna meillä lämpenee;) - Ymmärtänyt olen aina tuon asian ja juuri saman verran on valtaa kuin sinullakin.
Kieltänyt en ole ketään, mutta toivomuksia saa kaiketi esittää, joku toivomustani kunnioittaa, joku ei, valintoja nämä ovat.
Ainut lupa on poistua oman halunsa mukaisesti ja lukeakin mitä haluaa. - Hyvää tiistaipäivän alkua, kaunis päivä on tulossa, pakkanen vähäisenä pysyttelee, eli sää mitä parhain.
Pahoittelen noita useita viestejäni eilen, olen pyytänyt parikin kertaa poistoja, mutta ei ylläpito useasti pyyntöjä katsele, kiirettä varmaan.
Omaksi syykseni en tuota möhlimistä ota, tuli käsky yritä uudelleen ja niin tein, seuraukset näkyvissä.
Vaalituloksista oli aamun lehti pullollaan ja viisi edustajaa sai paikkakuntani, enemmän odotettiin, mutta hyvä näinkin.
Eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja oli äänikuningas.
Politiikka on mielekästä seurattavaa, vaikka paljon ei tahtoaan läpi saakaan, ikävä näin kirjoittaen, kun riidaksi menee, siksi en sitä suosi, toki livenä yritän olla ajan hengessä;)
Sanna Marinia olen kiitellyt ihan ihmisenä, jaksaisi vaan kaiken ryöpytyksen.
Merja Kyllöstä taas ihastelen selkeästä puheesta, muuten en hänen saavutuksiaan paljonkaan tiedä.
Yritän kokonaisuutta ja käyttäytymistä ihmisissä katsella, en niinkään poliittista näkymää.
Nuo kouluasiat oli viime hallituksen aikana paljon esillä ja köydenvetoa käytiin, sen muistan.
Opintoihin jatkossa pääsevät kaikki oppituloksen mukaisesti, mutta joskus oli puhetta, että varakkaiden nuoret istuivat vuodesta toiseen, kun maksut hoitui, tähän ei pystyneet vähävaraisemmat.
Lienee tuo jo korjattu, tuloksia vaaditaan.
Kauniisti korjasit erheeni, kun puhuin koulutettujen sydämensivistyksestä, tosi on, kyllä se syntymälahjana on saatu, mutta ehkä koulutus antaa ymmärrystä, laajentaa maailman kuvaa ja näin huomio on herkempi.
Tuo sydämensivistys varmaan kaikilla jossain määrin, mutta ymmärrys tuoda sitä julki on koulutuksen myötä inhimillistynyt, näin kuvittelen, tai ainakin kokemani näin kertoo.
Ymmärrys äänestyksen tärkeydestä on kuitenkin korkeakouluja käyneillä, heillä äänen antamisen tärkeys tiedossa, näin vaikuttavan myös päätösten tekoon.
Nyt siirryn tähän minun tasoiseen maailman ruotimiseen, kohta saan puheitani selvitellä;)
Niin paljon on ketjussa asiaa, aika vähän onneksi henkilökohtaisuuksia, jospa jatkossa samaa asioista keskustelua riittäisi, unohtamatta tätä tutuksi tullutta arkeamme;).
Aurinko jo vastapäätä olevien talojen ikkunoihin loistaa, on aloitettava päivä topakkana, että jotain järkevää aikaan saisi;)
Mikä siinä onkaan, että päivät hurahtavat hyvin nopsaan, vaikka tekemiset olemattomia, vaikka korona tekemisiä ja ainakin harrastamista estää.
Viettäkää leppoisa päivä, unohtaen kaikki ankeudet mielestä ja hymyillen kulkijat huomioikaa;) - Huomenta viikon alkuun ja viimeinen tammikuun täysi viikko tämä onkin, niin hujahtaa ohi tammikuu.
Ano 13,02 pyydät että jättäisin poliittisen suuntaukseni mainitsematta, se on tullut selväksi ilman suurempia mainintoja, mutta olen myös toivomuksen esittänyt, että politiikasta emme alkaisi kiistaa rakentamaan.
Mielestäni en ole nimennyt henkilöitä politiikan taustoilta, jos se on rivien välistä osattu etsiä, ei liene vikani.
Jokaisella on oikeus valita kantansa, niin minullakin, olkoon että ei ole korrektia olla oma itsensä.
Sanani "viety" aiheutti myös paljon puhetta, olen monasti sanonut, että yksi sanakin voidaan vääristää aivan tolkuttomaksi, tarkoitus oikein ymmärretään, mutta halu olla ilkeä kaiken muuttaa.
Päätösten tekeminen on jo tähän ikään tullut selväksi, jospa jätämme aiheen.
Ano 15,24 noin olen minäkin saanut kokea, mitä koulutetumpi ihminen on, hänellä myös useimmiten myös sydämen sivistys.
Hyvä oli kuvauksesi menneestä elämästä, vanhojen elokuvien kautta asiat nykyihmisillekin valottuu, jos nyt todesta ottavat.
Arvostan suuresti rehellisiä mielipiteitäsi ynnämuu, kaiken kokemasi uskon sinua vahvistaneen ja tehnyt sitkeän miehen, työtekoa arvostavan ja elämän viisauksia ammentaneen ihmisen.
Oman osasi yhteiskuntaa rakentaen, kuten kaikki sodan jälkeiset uurastaneet tekivät.
Anot 19,32 ja 22,44 totuudellisen kuvan annoitte noista maalla eläneiden lastenkin töihin osallistumisesta, itse en ole lapsena juurikaan töitä tarvinnut tehdä, kertomuksia olen maalaiskotien elämästä kuullut.
Aika vähän olen katkeria muistoja kertomuksissa olleen, elämä oli sitä ja se koettiin oikeaksi.
Aluevaalit on käyty ja nyt odotus suuntautuu tuleviin talkoisiin ja onnistumisiin, tuskin kuitenkaan mikään täydelliseksi tulee, aina korjaamista löytyy, hyvästäkin.
Aukaisin radion aamulla ja korvaan sattui, voitimme vaalit, vaikka vastaan sotea olimmekin, sopeutujia kuitenkin olemme ja yhdessä yritämme toimia.
Näin toivomme kaikki, yhteinen etuhan se olisi, jos asiat hyvin hoituisi.
Demeter mainitsit tuon "arkkurahan" siihen lisäisin äitini ohjeen, musta puku pitää aina olla, se sopii juhlaan kuin juhlaan,
Tuo tyytyväisen kuva olevaan minun kohdalla toteutuu, en tarvitse mitään, mutta elämänkoulun opetukset elää vahvana, tarkkaan mietin kulutukseni ja tarpeeni ja hyvin vähän mitään tarvitsen, terveenä pysyminen ainut suurempi toiveeni.
Arkkuraha on ja minusta on tärkeä sekin, että en rasita jälkeläisiäni eloni loppumisen jälkeenkään, itse olen kaiken tähän astikin jaksanut, yhteiskunnan annit ne mitä kaikille tulee.
Verotkin nurkumatta maksan, joskus mielessä käväisee, että noinko paljon, mutta kaiketi se oikein on.
Eliaana mainitsit nuo kirjoitusvirheet, kyllä aivan turhaa on pienistä huomautella, kun asiat mitkä esille tulee oikean arvion saisivat.
Nyt jään odottamaan mitä aihetta annoin tällä viestillä, hyvää vai huonoa, aina ei edes itse osaa kaikkea tulkita;)
Mukavaa vaalien jälkeistä aikaa, nyt vaan seurantaa miten asiat alkavat luistamaan;) - Sunnuntaiaamu ja pieni lumisade säänkuvana.
Kotisairaanhoitaja kiirehtii antamaan tarvittavaa hoitoa naapuri taloon, muuten aivan tyhjät kadut.
Sininen hämärä ja hyvä olo, siitä päivään suuntaus:)
Noita pieniä virheitä mitä kirjoittaessa syntyy, en usko monenkaan edes huomioivan brinkkala;)
Sanoilla on tietenkin väliä, asia muuttuu täysin useastikin väärän sanan myötä, mutta sen verran ymmärrystä uskon kaikilla olevan, että tekstin sanoma ymmärretään.
Aika rankkaa elämä nykyisin on, kun kaikessa on tuo, jos korona sallii, suunnittelu kaiken mahdollisen kohdassa loppuu noihin sanoihin.
Kyllästyminen on totinen tosi, mutta tälle ei kukaan mitään mahda ja siihen on tyytyminen.
Tänään kai sitten joltakin osin asiat voivat parempaan suuntaan muuttua, näin ainakin on lupailtu., tosin koronaan ei tälläkään vaikutusta.
Ramoona luettelit noita ohjelmia mitä telkkarista nykyisin näkee, ohitan melkein järjestään, ei nauru tule, ehkä häpeän tunne siitä mihin suuntaan on menty.
Joskus aikoinaan hupiohjelmissa oli jotain järjen poikasta, nykyään ei mitään, ehkä tyyli on nyt tämä ja minä ja moni toinenkin on jäänyt vanhan asteelle.
Makriina samoja mielipiteitä esitti ja todisti sen mitä useampi ajattelee.
Samat juontajat joka ohjelmissa, kulunein kasvoin ja esiintymistyylein, nyt jos koskaan vaihtelua kaipaisi.
Kaikkia ei miellytä samat ohjelmat ja tämäkin asia on kaiken muunkin kohdalla, tyytymättömyys kasvaa.
Lueskelen yleisönosastojen lehdissä, mikään ei ole hyvin, aina purnataan, kaupunkini rakensi sillat koskien yli virkistys alueelle, nyt ne ei ole talvikunnonhoidon piirissä ja valitusta siitä tulee, ennen polut tallaamalla kunnossa pidettiin, nyt ei onnistu enää sekään.
Hyvä ei ole koskaan, kai asfaltti olisi lenkkipoluille, kuin myös latujen alle valettava;)
Veronmaksuja itketään ja samalla vaatimukset kasvaa, eurot ei puussa kasva.
Miaelina sama vuosi oli mieheni kuollessa, kauan on elämä yksin jatkunut, kaipuu mukana kulkee.
Kyllä nämä nykyiset vaateet paljon meiltä vanhemmiltakin vaatii, on osattava ja jaksettava hoitaa nykypäivän muutokset huomioiden, joskus epävarmuus jäytää ja jännittäminen kaiken onnistumisesta on useinkin huolena.
Kuitenkin on voimia sen verran, että yritystä riittää ja hyvämieli onnistuessa, kuten Neeassa kerroit;)
Ehkä ymmärsit mitä tarkoitin Ano 11,16, mutta sanan sija löytyi.
Antautumista en todellakaan sanallakaan maininnut, kiitosmielin muistelen sen ajan miehiä ja naisia, joilla riitti uskoa kestää ja taistella sodankin kauhut.
Itse olin lapsi sodan aikana, mutta sodan jälkeinen aika muistona ja toivon sydämestäni, että sitä emme joutuisi enää elämään.
Se mitä nämä taistelut ovat tuoneet tullessaan se tiedetään, mutta jos näitä ei olisi ollut, missä olisimmekaan tänä päivänä on arvoitus.
En halua asiasta sananvaihtoa, minä kaikkine virheineni en pysty asiaa valottamaan.
Liput liehuvat vaalipäivän kunniaksi, nyt on se päivä jolloin vaikuttaminen jokaisella omassa vallassa, se pieni osa mihin kansalainen pystyy osallistumaan, käykää äänenne antamassa. - Perjantaipäivän valkenemista tässä koneen ääressä odottelen, yritän jonkinlaista viestiä aikaan saada;)
Toistoiksi nämä pakosta menee, kun tapahtumia ei ole, taas syyksi laitan koronan, onhan kaikki ne vähäisetkin aiheiden kohteet hävinneet mistä jotain kertomista löytyisi.
Eilen oli "koiranilma" koko päivän satoi, nyt aurauskalusto jälkiä siivoaa ja sade on loppunut.
Sateettomana aikana lumia kuljetetaan pois kaupunkialueelta, joten hinnakasta on lumen tulokin, vaikka niin paljon iloakin silmille, kuin kaikkeen liikuntaan.
Fiinufammu kerroit lenkkikaverin lumipaukuista, muistan sen minäkin, kun pieni koirani hangessa kahlasi, mahakarvat aina lumipalleroita mukanaan sisään toi.
Niin ikävä tulee, kun kuviaan katselen ja muistot yhdessä olosta mieleen tulee, koirani oli Tiibetinspanieli, sain sen 50 vuotislahjaksi, kolmetoista ihanaa vuotta yhdessä kuljettiin.
Pelkäsin ottaa uutta koiraa, kun oma ikäni jo niitä lukemia oli, että olisiko koira jäänyt toisten hoitoon, hyvin olisin kuitenkin ehtinyt ystävän hoitaa, mutta elämää ei etukäteen voi elää.
Olisi siinä kivakaveri lenkille ollut, nyt yksin kuljen, onnistuuhan se näinkin, mutta kaksin aina kaunihimpi;)
Tänä vuonna amaryllikset tehneet onnistuneita kukintoja.
Makriina väsymystään huokaili, onhan se niin, jos unta ei tarpeeksi saa, uupumus seurana kulkee.
Olen siitäkin hyvin selvinnyt, kahdeksan tuntia viime yönäkin ja pirteänä heräsin, joka yö ei kuitenkaan samanmoista, mutta aika hyvin nukun kuitenkin.
Silti väsymys iskee päivän mittaan, istuallani torkahtelen muutaman minuutin ja taas olo pirteä.
Noiden, mielestäni arvokkaiden esineiden tulevaisuutta minäkin joskus mietin ja olen jo tyrkyttänyt lapsilleni, mutta pienen hymyn kanssa kieltäytyvät niitä ottamaan.
Hymy ehkä seuraa tätä mummon huolta melkein olemattomasta, ei todellakaan mitään rahallista arvoa esineillä taida olla.
Ymmärrän harmisi Makriina, jos todella vanhoista arvokkaista esineistä on kyse ja arvostus putoaa rahassa olemattomaksi.
Nykyihmisillä ei ole kytkentää historiaan, kuten ikäisillämme, asiat muuttuu tälläkin osin.
Ehkä vielä tulevaisuudessa harmia heillekin pukkaa.
Muutetaan nimimerkkisi,(koronaystävä) kun sairaus on tipotiessään tai sitten anona ja kellon ajoin voi vastailla;)
Hyvältä kuulostaa tuo paranemisen edistyminen ja kiva oli, kun kerroit tästä vaivastasi, ei paljonkaan sairastuneet ole kokemuksiaan kertoilleet.
Tauditkin aikansa vaivanneena tuppaavat loppuun päästä ja elämä hymyilee, siitä voi iloita monin kerroin selvinneenä.
Eipä ole päivä vielä valoistunut ja pilvisenä se valkeneekin, pakkanen ei pauku ja kadutkin kohta aurattu, eiköhän sitä ulos pitäisi yrittää,
Kaikkea mukavaa toivottelen teille kiikkustuoliin kurkkaaville, viikonlopun vietto edessä;)