SkillaN
Hei!
Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.
Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.
Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.
Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.
Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..
Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.
Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.
Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia154 aloitusta · 2546 kommenttia
- Pakkasaamua, herätessäni näin tähden taivaalla, tuli mieleen satu Koivusta ja tähdestä, minulle näky kuusi ja tähti, tuli hyvä mieli, kun ajattelin, että sieltä taivaalta vilkuttavat jo rajan taakse siirtyneet, näin se lapsenmieli näyttäytyy;)
Eilen kerhossamme oli Itsenäisyyspäivä teemana ja kirkkoherramme puhui niin koskettavasti veteraani muisteloita, että kyynel silmään tuli.
Tämä veteraanitarina on YoyTubesta kuultavissa.
Minulle myös sopii tuo yksin olo ja aina suuremmaksi se halu kasvaa.
Mitään suurempia kemuja en enää halua järjestää, niin mieli muuttuu, ennen se oli vain hauskaa kutsua ystäviä kotiin.
Olen kai lapsenmielinen aina vaan, kyllä joulu tuo tullessaan jotain sellaista, mikä saa mielen herkistymään kyynelehtimisiin asti.
Joululaulujen sanat herkistävät, no ehkä ei nämä rallattelut sittenkään;)
Liika on liikaa kaikessa.
Joululahjani on kylmäkiskoisia, mutta saavatpa ostaa mitä itse kenenkin makuun sopii, tähän asti olen paljon itsetehtyjä antanut.
Koronapassin myös pikku-joulu ruokailuun vaaditaan ja se harmia monelle lisäsi, kun kaikilla ei tietokonetta ole, ei minullakaan tulostinta, joten tytär saa avuksi tulla.
Kameraan olen kuvan ottanut Oma.kannasta, mutta pitää kai olla paperilla sekin.
Tiedottaminen ei oikein pelaa tämän asian suhteen.
Kunnon lenkin kävelit fiinufammu, yritettävää siinä asiassa minullakin;)
Pitää sanoa, että nautintoa en tunne tästä nykyisestä kirjoittelu tyylistä, mutta jos emme muuhun pysty, näin on yritettävä.
Brinkkala kiva, että nyt kykenet jo taas viestejä laittamaan ja tuohon Demeterin kaipaukseen yhdyn minäkin, uskon ja toivon hänen pienen tauon pitäneenä taas joukkoon tulevan.
Kaikesta näkyy löytyvän sanottavaa, mutta kai siihenkin tottuu, parempaan kun en pysty.
Vastailen edelleen näin kerran aamuisin kaikkiin asiaa antaviin viesteihin, syystä, että en jouda koko päivää päivystämään, olkoonkin sitten tosi väärin tämäkin;)
Nyt kaupoille leipomistarpeita hankkimaan, on varauduttava lauantaipäivään, lämmintä päälle ja ulos pakkaseen;) - Ehkä kaikkikin, mutta vakituisia pirtin kirjoittajia haikailin, aina näitä epäselvästi kirjoitettuja viestejään joutuu selittämään;(
Jollakin nimimerkillä olevia tarkoitin, jatkuvasti kirjoituskumppaneina olevia, anoja vaikea tunnistaa, niin mukavia heitäkin mukaan mahtuu.
Totta tuokin ano 7,50 tosin oman maankin edustajia löytyy vähän epämääräisin pyynnöin, se niitä haitoista. - Lunta, lunta, sitä on nyt tullut jo melkoisesti ja keli oli eilen hyvin hankala, ikäviä uutisiakin tuli muutama päivä sitten, kolme nuorta joutui kolariin, yksi menehtyi.
Olivat menossa Leville ja lumiaura-autoon törmäsivät, monessa mukana nuoret olivat, suru koko kaupungilla.
Koskaan ei tiedä missä kuolema odottaa.
Pahalta tuntuu koko tilanne kotimaassammekin, korona aina uusia ilmeneviä piirteitä esiin tuo ja epävarmuus kalvaa ihmismieliä.
Luin lehdestä artikkelin missä kerrottiin, että tämä sukupolvi vielä sodan muistaa, tuleville se on tuntematon, onhan tuo huomattukin ketjussammekin.
Puhutaan ivaten vanhoista jotka asioita esiin tuovat ja kuitenkin se on koettua ja totta.
Toivomus, ettei koskaan jouduta moista kokemaan, tämä korona jo antaa kuvan mihin nykyihmiset ylettyy.
Toivoisi ihmisten rokotuksia ottavan, jospa niin eroon taudista päästäisiin.
Tuo lukeminen on harrastuksena hyvä ajan kulu ja hyvä kirja tempaa mukaansa, paljon lukemista minäkin nuorempana harrastin ja kirjaston vaki asiakas olin.
Nyt lukeminen on jäänyt, paljon muuta on mikä aikani vie ja keskittyminen on herpaantunut.
Joulukuun kalenterissa on monia merkintöjä meno tilaisuuksista, yksi on rokotus, kampaajakin mukaan mahtuu, siihen sitten juhlintaa monissa merkein ja se taas vaatii leivonta aikaa myös;)
Pullan paistoon on nykyisin jäänyt leipominen, osaako sitä muuta enää tehdäkään;)
Totuttelua se talvisää vaatii, mutta pian siihen tottuu, vaatetusta vaan lisätään pakkasen kiristyessä.
Ynnämuu puhut väsymyksestä, kyllä sama vaiva täälläkin, aamupäivät jaksaa jotain puuhastella, mutta sitten jo tuoliin torkahtaa, mutta se on tätä iän tuomaa levon tarvetta.
Tietysti sairaudet uupumusta lisää.
Eihän meille ole mitään suurempia velvoitteita asetettu, kunhan jaksamme jotenkuten päivästä selvitä.
Puuhastelua on ikäihmisten elämä ja niin pitää ollakin, olemme osamme yhteiskunnan panokseen antaneet ja veroja maksamme edelleen niin kuin kunnon kansalaisen kuuluu.
Tuo veronmaksukaan ei ole suurempia intoja kapinamieleen tuonut, on pitänyt aina hyväksyä, että osuutensa jokainen maksaa.
Raha ei koskaan ole puissa kasvanut, työtä tekemällä ne kustannetaan suuretkin kulut joista jokainen sitten oman osansa nautittavaksi saa, nurinaa kuitenkin kuuluu jatkuvasti, eikä se lopu koskaan.
Tämän päivän ihminen osaa vaatia, aina ei muistu se oma osuus rahan hankinnassa.
Jostakin huomasin, että oma kehuni oli herättänyt pahennusta, no onhan jokaisella kaiketi oikeus itseäänkin kehua, luin juuri jostakin, että oman itsensä hyväksyminen on tärkeää, kai siihen sisältyy itsensä kiittäminen,,,, joskus;)
Tosissaan ollen, en tippaakaan tykkää itseäni kehua, en löydä aihetta taitojani esiin tuoda, vähän leikkimielin joskus höläytän, kun aina niitä varjopuolia esiin tuodaan.
Kaikessa tuiki tavallinen, keskiverto ihminen.
Nyt on porukka tehnyt lakon kirjoittelusta, no ymmärrän kyllästymisen, mutta yritetään nyt vaan sitkeästi mukana pysyä, onhan tämä meidän ikioma 80 palsta;) - Eletään kuin viimeistä päivää, sanonta kuulu, totta onkin, viimeinen marraskuuta ja sitten joulu alkaa kaikua joka paikassa, kaupoissa, radioissa, telkkarissa ja kai myös ihmisten mielissä;)
Vaikka monta joulua on jo takana, aina se jollakin tapaa kolahtaa, syntymänikö ajankohta tunteeseen lisä pointtia antaa, olenhan joulun lapsi.
Huumoria tässä kaipaa elämäänsä itsekukin, kuten binkkala mainitsit, ainainen koronasta puhuminen meinaa mieltä masentaa, paras tapa kai olisi olla seuraamatta median tiedotteita, mutta toisaalta on hyvä tietää missä mennään.
Tuo kirjojen kuuntelu onnistuisi kai minultakin, kerran jo kokeilinkin, mutta hylkäsin kuitenkin, aika ei tunnu riittävän kuunteluunkaan, pitäisi opetella kuuntelemaan puuhiensa kanssa.
Lukeminen ei onnistu neulomisen kanssa, samoin telkkarin katselu virheitä saa työhön välillä aikaan.
Neuloin lapaset ja sukat pyhän aikaan kirjoneuleella, ja purkamaan jouduin vähän päästä, vähän kärsii katselun kohdekin, joskus meinaa kärriltä pudota.
Tavallista miesten sukkaa neuloo vaikka silmät ummessa;)
Auton hoito hankaloituu talven tullen ja kelit sitä harmia saattaa lisätä, aikaa on varattava puhdistamiseen.
Meillä aikoinaan oli auto tallissa ja noista harmeista puhdistuksen osilta säästyttiin., no kelit sitten joskus harmeja toivat.
Talvi tuo omat ihanuudet, kuin myös hankaluudet.
Lehdestä luin, miten nyt aikaisin jo hiihtoladuille pääsee, mutta nykyisin saa lukea huonosti hoidetuista laduista, ja koirien laduilla liikkumisilta, ihmisille ei mikään riittää.
Taas muistuu mieleen paksut hanget ja niissä kahlaavat hiihtäjät.
Kissa se sinunkin kotona hallitsee Eliaana;)D
Joskus miettimään laittaa juurikin nuo pahat ilmaisut, mitä meistä melkein joka vakituiseen kirjoittava saa osansa, mutta ajatellaanpa asia niin, että sanojalla on paha olla.
Eihän aina kaikki hommat miellytä kotonakaan, mutta pakko se on vaan tehdä, mutta onneksi voi ajatella, että päivä on huomennakin, eikö vaan ynnämuu;)
Kommentoi nurkasta minäkin aina vastauksen paikan haen, mutta viesti tulee monen muun viestin jälkeen, ei parannusta nämä uudistukset ole palstalle tuonut, aina vaan sekaisemmaksi menee.
Meille vanhoille hymyillään, kun ei kaikkea koneen hienouksia hallita, mutta voi se sattua harmi joskus sanojankin nilkkaan.
Snookerpöytää en tunnekaan, mutta kai siihen oppii, hommataan vaan peli pirttiin Makriina.;)
Aloitukseen joskus minäkin vastaan, kun ei jaksa selata kirjoituksia, kun väliin aina jotain sekavaa tulee,
Ramomoonan viestit on kivoja lukea, hänellä aina jotain ideaa tarjottavana.
En piparkakkutaloa ole koskaan tehnyt, se vaatii kärsivällisyyttä, minulla ei sitä ole, kaikki ja nopsaan.
Viesteistäsi aistii sen lämpimän hengen, mikä perheessäsi on, osin niitä vanhoja tapoja teilläkin perinteenä elellään, tavat jo ehkä lapsuuden kodistasi lähtöisin.
Miaelina, pienestä se hyvä mieli syntyy, ei aina huomaa itsekkään jos toinen kiittelee mikä kiitoksen aikaan sai.
Sitä hyvää mieltä nyt toivotan kaikille tai pyrkimystä ainakin siihen suuntaan soisi kaikkien yrittävän, talvista päivää kaikille;) - Huomenta, nyt pakkasaamuun, vajaa kymmenen astetta mittarissa, nyt voisi uskoa jo talven tulleen.
Marraskuun viimeisiä päiviä aloitellaan ja sitten Oskari aloittaa joulukuun;)
Joulukortit kirjoitettu ja eilen yhdet lapaset tein, kun käly mainitsi tarvitsevansa.
Minua painaa tulevat työt ja kaiken pyrin ajoissa tekemään, joskus jopa hätähousuksi ryhdyn;)
Olen joskus kertonut, että pelkään päähäni iskostuvia suunnitelmia, kun se pakkotekeminen sitten eteen tulee;)stressi iskee.
Ehkä tuo, että tulee kerrottua noista puuhistaan, saa toisille tunteen, että hyvinkin aikaansaapa olisin, tässäkin hyvin keskenkertainen olen.
Tanssit on tanssittu ja minun mieleinen pari voitti, vaikka hyvin tasainen oli tämä finaaliin päässyt joukko.
Aitous ja vaatimattomuus voitti, siitä tuomaritkin mainitsivat, Anssin tanssipari oli liian riehakas siitä en tykännyt, hyvin tanssivat ja samoin kolmas pari onnistui hienosti, kaiken kaikkiaan hyvin tasainen kolmikko.
Ajatukseni näiden pyramidien tekemiseen siinä ajassa järkyttää, miten kamalasti on ihmiset joutuneet kestämään ja missä olosuhteissa elivät.
Monet muut mittavat ja historiaa huokuvat rakennukset on pakkotyönä tehtyjä, ei ihmishenkikään arvossa ollut.
Elokuvia katsomalla ja kertomuksia lukien, näitä asioita selvennetty, historia on aina mieltäni kiehtonut.
Kyllä nuo koronan kokeneet kertovat kauhujuttuja, facessa oli juuri miehen kertoma sairaalassa hengitysvaikeuksissa oloajasta.
Kertoi, että tunne oli kuin jään alle joutuneena, koko ajan tukehtumisen tunne, hän ei ollut rokotusta ottanut.
Myös facesta luin miten kolmas rokotuksen kiirehtiminen olisi aiheellista, varmempi suoja tautia vastaan, näin joku asiatuntija kertoi.
Kyllä tämä tauti on tullut jäädäkseen ja harmittelen, ettei jokainen tunne velvollisuutta rokotuksen ottoon.
Nyt näyttää siltä, että kirjoittajat on kaikonneet, Makriinan kanssa kirjeenvaihtoon voimme ryhtyä, vai pitäneekö pönkkä oven eteen laittaa.
Jos aihetta löytyy pistäytykää pirtin lämpimään;) - Toivoisin, että et kaikkia savolaisia minun syystäni kieroksi leimaa, täällä on yhtä rehellistä väkeä kuin muuallakin, minä muiden mukana.
Mitä tulee tuohon sanomaan, että olen hyvilläni , että pirtti suljettiin, eihän se edes pirttiin kirjoittajia houkuttanut, aiheet meni kaiken sekasotkun joukkoon.
Mainitsin aiemmin, että ennen ketjut lopetettiin ylläpidon taholta kahteen sataan viestiin, näin toivoisin tehtävän edelleen, ainakin kun menee poistojen tekemisiin.
Jos sinulla on vaikeuksia tuon otsikon suhteen, neuvon ottamaan yhteyttä ylläpitoon ja toivon sieltä kerrottavan minulle myös tämä virheellinen asia.
Eihän tämä koko maailma ole minullekaan, aivojen rassausta vaan;) - Kaalilaatikko ja riisipuuro uunissa, tulin pakkasesta hakemaan marjakeiton tarpeita ja kurkkasin pirttiin, huomenta vaan Makriina;)
On niin mukava aina väliin istahtaa, pitkiä ei nuo tovit ole, etteikö jalat uupuisi.
Eihän nuo uutiset mukavia ole, kun vielä surua omalle kohdalle tulee, mutta kaikki aikanaan ja huomenna päivä on uusi, ilo voi löytyä huomisesta Makriina;) - Hyvää ensimmäistä adventtisunnuntaita.
Kynteliköt syttyivät ikkunoille, minulle vain yhteen ikkunaan, kaksi muuta teki topin.
Kokeilin molempia keittiössä ja paloivat, pistin töpselin tietokoneen kanssa samaan jakopistokkeeseen ja hupsis, eipä syttynytkään sama toisen kanssa, nyt uskollisesti palvelleet monta kymmentä vuotta ovat elonsa päättäneet.
Lamputkin vaihdoin, ei tehonnut, hieman haikea olo siitä tuli, perinne siltä osin ohi, uusia en osta.
Mukava fiinufammu, että olet ohittamassa tuon sitkeän flunssan, mikä kauankin kestää, näin olen kuullut.
Itse pelkään siihen sairastuvani, kun suunniteltu rokotus on viikon päästä ja se lomamatkakin edessä, mutta eipä taida välttyä, jos on tullakseen.
Aika suuri ihmettelyn aihe tuo rokottamattomuus on, kun tauti uhkaa vain levitä ja nyt jo ennätyslukuja tavoitellaan.
Koirakin on varmaan ihmetellyt lyhyitä lenkkejä, kun on pitempiin tottunut.
Olipa mukava nähdä viestisi brinkkala, kaivannut olen, kuten toisiakin pidempään pois olleita.
Kaikenlaisia vaivoja niitä ihmiselle on asetettu, niin kuin tuo sinunkin tautisi, hyvä kuitenkin, että vaiva löytyi ja hoitui.
Elämä varmaan ihanalta tuntuu, kun taudin voittaa ja normaaliin elämään pääse, iloitsemaan kaikesta kohdalle sattuvasta.
On tämä levotonta ollut ketjussamme, mutta yritystä vaan yllä pidetään ja monet anojen viestit antavat intoa jatkamiseen, kun jaksaa kaiken joukosta ne löytämään.
Oikein hyvää oloa ja joulun odotusta sinulle brinkkala;)
Makriina tuskastui ja asiasta, kyllä melkoista viidakkoa on tämä viestien ketju.
Huomasin ettei ynnämuukaan liioin aiheesta ihastunut, kun joku vitsin murjaisi, joskus jää huomaamatta tärkeätkin viestit.
Miaelina sai poikansa kotiin ja toivottavasti ei sairautta saanut, ehkä aiheellista on testeissä käydä, jos oireita ilmaantuu, kuten Eliaana mainitsi.
Kahvipirtin nimi joillekin on ärsytystä ja jopa hauskuutta aiheuttava, jos useampi saman niminen esiintyy, älä huoli aina niin on ollut ja kukaan muu ei siitä ole huolta kantanut.
Liian pitkäksi venyvä ketju on paras uusia, tulipa sitten miten monta samaa otsikkoa tahansa, ei palstatila lopu siihen, pystyt laittamaan omin otsikoin alkavia montakin.
Aikanaan siirtyy arkistoon toisten, aika suureen joukkoon entisten pirttien kanssa.
Kaksisataa oli ketjun pituus ennen ja se mielestäni onkin sopiva, ajatellen lukijoita, kun viestejä seuraavat, jos olet huomannut heitä on aika paljon;)
Hyvä ulkoilu sää, nyt kaikki kynnelle kykenevät siitä nauttimaan. - Talvelta maisema näyttää, lunta jo varmaan liki kymmenen senttiä, liukkaudesta varoittivat radiossa jalankulkijoita kuin autoileviakin.
Synkkyys maisemasta lumen myötä kadonnut ja ulkona liikkuvat näkee, näin ikkunasta tuijotellen.
Puutun noihin kommentteihin, missä pirtin näkyvyys ärsyttää, eihän tuo kaksi nyt mitään, vuosia sitten neljäkin pirttiä palstalla, eikä mitään valituksia kuulunut;)
En mielestäni kovin usein ole kateutta esiin tuonut, viime aikoina on noita aiheita siihenkin annettu, ei muuten kaikkia viestejä voi käsittää.
Tuo "itsepäinen savolaismummo" pitänee paikkansa, olen itsepäinen ja mummo siitä en ole koskaan loukkaantunut, mummoiksi ja ukoiksi kaikki te nyt nuoruuden innolla kirjoittavat tulette, jos eloa riittää.
Onneksi viimein tuo edellinen pirtti on lopetettu pakolla, joten arkistoon painuu kaikkine viisauksineen.
Tuo ikäkysymys, miksi siihenkin pitää tarttua, aina olen ainakin minä toivottanut tervetulleeksi kaikki kirjoittajat, joilla halu on viestiä mukavin ja ystävällisin kirjoituksin.
Muistan itse 70 kirjoittaneeni liki 80 vuoden ikään asti, eikä mitään harmia, sitten joku keksi , että liian vanha sinne olen, joten siirryin tänne.
Tällä palstalla on sitten tullut kaikenlaista kielteistä esiin ja pirtin ketjut on pyritty sekoittamaan jos milläkin tavalla, kuvittelin, että ikä estäisi kaiken kielteisen, mutta luulo ei ole tiedon väärti, on uskottava tuokin sanonta.
Emännäksi on joku ristinyt, en sitäkään itse ole aikaan saanut.
Tutuilta osa anojen viesteistä tuntuu, mutta enpä yritäkään nimetä, kun tunnetusti huono olen arvailemaan.
Paljon myös heitä anoina kirjoittajia joilta ymmärrystä ja tukea on pirtti saanut, kiitos;)
Nyt rohkaisun sana Demererille ja Makriinalle, kirjoitellaan jos aiheita löytyy, samoin toivon kaikkien kirjoittelua virkistyksekseen tekevät tervetulleiksi pirtin lämpöön.
Voi todella sanoa, että laatu on hyvä teillä pirtin uskollisilla, kiitos siitä;)
Kaipaan todella teitä mukavat, sopuisat mukana olleet ja ynnämuulle parempaa vointia, vielä näin loppuun lähetän.
Jatketaan sopuisin mielin;) - Tänä aamuna eka kerran lumiauraherätyksen sain ja näin odotettavissa samanmoista lähipäivinä, lumisadetta on luvattu runsaana.
Mukavalta näyttää ja jopa valoisan ilmeen lumi toi tullessaan.
Hapankaali on hyvää, kuten puna ja valkokaalikin, punakaalia olen joskus jouluksi tehnyt, mutta punasipulihöyste voiton vei.
Kaaliruuat on hyviä kaikissa muodoissaan, itse tehtynä makuja voi lisätä tykkäämillään lisillä, hapankaalia en itse ole tehnyt.
Kiitos Ramoona taas noista vinkeistä, sinulla hyvä etu, kun pihapiiri ja metsäkin noilla omistajan oikeuksilla käytössä,
Noita lyhtykoisoja yritin minä joskus kasvattaa, vaan enpä onnistunut, kun lueskelee kertomisiasi tuntuu kuin kaikki siellä teillä onnistuu, mutta hyvin olet sisäistänyt lapsuudenkotisi opitkin.
Minä niin tykkään viesteistä, missä runsaana saa lukea tekstiä, ei vaan tokaisuja, usein vielä vähän tylyn tuntuisina.
Eipä anneta moisten häiritä kirjoittelua.
Hymysuin nuo Eliaanan viestin perään tulleet on otettava, voisi kateeksi muuttua jos Eliaanan monet kesäpaikat ja maisemat näkisi.
Nuo ammeet on todella monista asunnoista poistettu tilan vuoksikin, mutta miten ihana olisikin loikoilla lämpimässä vedessä, johan siinä ajatus vauhtia saisi ja keho rentoutuisi.
Tyydyttävä on suihkuun ja onneksi tuo sauna pari kertaa viikossa lohtua antaa:)
Kristiina23, en minäkään ilahtunut "mölinä" viestistä, mutta heti kohta tuli suopea ajatus, jospa tuo sana helpotti sanojan oloa;)
Katkeruutta maailmaa tai minua kohtaan viesti sisälsi ja myös tuo muistutus, mikä toistuu, "kello viiden jälkeen" samoja asioita varmaan sonoja purkaa.
Miaelina jaksaa aina mukavilla viesteillä mieliä kohentaa ja sanottakoon, että siihen useampien pitäisi pyrkiä.
Minä olen varmaan huono mummo, kun ei perikunta kovin usein käy, soittelevat vaan, mutta siihen olen itse ollut vaikuttamassa, olen vähän liiankin riippumattomaksi elämäni järjestänyt, apua en tarvitse.
Tunnepuolella varmaan muistavatkin, mutta heilläkin niin hektistä elämä, että aikaa jää vähän vanhaa äitiä muistamaan, olen kuitenkin hyvilläni, että kaikilla elämä sujuu, varmaan samaa ajattelevat minunkin kohdalle.
Usein huomaan itsekin ikääni hämmästyvän;)
Makriina eikö ollutkin operaattorin viesti hyvä, voi se joskus vika löytyä vanhentuneesta laskusta;)
Eilen juuri kälyni tuli maksamaan laskua koneelleni, kun omansa oli tehnyt lakon.
Hän ei tietokonetta käytä muuten kuin laskun maksuun ja jonkun asian etsintään.
Hänen näkönsä on huono, joten sekin rajaa koneen käytön, rupesin viisaampana neuvomaan miten laskut voi laittaa E-laskuihin ja ne menee automaattisesti eräpäivänä ja myös maksunsaajan tilinumerot pohjaksi jo valmiina.
Miten lienen tunaroinut, joka tapauksessa tuhrasin liian monta aloitusta ja niinpä en päässyt pankkiini, nolo oli opettajan rooli.
Demeter, noin käy minulle useasti ja nämä pitkät viestit jää lähtemättä, helpotus jollekin;)
Ajatus minullakin päässä pyörii, että näinköhän ei pirtin mukavaa olotilaa saavuteta, koskaan, olisi niin toivonut jatkuvan niin kauan kun sormet näppäimille osuu.
Onko niin, että pienikin ilo joillekin, on tuhoon tuomittu, kun hyvää oloa ei asiasta tule juuri Minulle, ei sitä suoda toisillekaan.
Kokeillaan vielä vaan, jospa ihme tapahtuisi;)
Tänään pelipäivä ja voin melkoisella varmuudella sanoa, että iloa riittää;)
Yrittäkää sitä kaikki kirjoittajat ja lukijat myös tavoittaa;) - Marraskuun viimeinen täysi viikko aluillaan, pakkasella alkaa, tosin varoen saamme rauhassa totutella.
Eilen sain lähdettyä lenkille ja tuuli tuntui purevalta, mutta pian talvisäähän tottuu, viikonlopulle luvattiin lunta.
Ystävätär pistäytyi, venyi kyllä neljään tuntiin piipahtaminen, siinä vanhoja muistellen ja vähän tulevaakin suunnitellen.
Pikkujouluun ohjelmaa tivasivat, mikä onkaan syy, ettei uudet ja nuoremmat suostu ohjelmia suorittamaan, nyt sitten vanhat mummot remmiin valjastettiin, onpa sitä ennenkin itsensä naurunalaiseksi tehnyt;)
Noita ynnämuun kertomia tapauksia ennen putkahteli esiin, kun Hesalaiseksi ihmiset muuttuivat, ehkä ei enää, kai erot pienentyneet, maailma tullut myös syrjäkylille.
Molemmat joulut on tänä vuona viikonlopun kestäviä, varmaan rauhoittaa joulun ainakin.
Erilaista kokemusta mekin kälyni kanssa halusimme kokeilla ja siksi Kunnonpaikkaan matkaamme.
Joulunlapsi kun olen, aina sitä hössöttelyä ei voi välttää;)
Tuo influenssa rokotus varmaan jää ottamatta, en muista koskaan sitä ottaneeni, voisi kysäistä jos samaan syssyyn pistäisivät.
Ramoona nuo jouluaskartelut innostavat minuakin jotain uutta tekemään, sinulla varmaan koti ja piha jouluisena kauniina loistaa.
Pöytäkynttilöitä olen koristellut ohuilla jouluaiheisilla kahviliinoilla, silitysrauta siinä työn hoitaa.
Vähän kynttilöitä poltan, mutta kauniita katsellakin ovat.
Ano 10,58 muistuttelet tapoja toisten huomioimiseen, samaa toivon minä myös, se itsensä väheksyminen tässä elämän vaiheessa on myös aiheellinen asia, ei aina jaksa uutta oppia, paras olla vaatimaton.
Toinen kysymys onkin sitten vaikea itse tiedostaa, mielen tai ainakin muistin häviäminen aiheuttaa joskus harmia, kuitenkin uskallan sanoa melko normaali olen.
Parhaani mukaan yrittelen ja en koe itseäni muutenkaan sairaaksi, ikään kuuluvat vaivat ovat rasite, en myöskään koskaan muiden sairauksia aliarvioi.
Makriinan tapaan sopuisuutta ylläpidän.
Niin kuin Makriina sanoit joka päivä valoksi muuttuu, siihen uskoen vaikeudetkin ohi menevät ja elämä hymyilee.
Hurskaisen etsintä vaan jatkuu silloin tällöin, muistelen aiempia kirjoituksia, mutta aina asiat on selvinneet;)
Linnut kuin myös luonnon eläimet aistivat kylmän tulon ja karkuun lähtevät.
Paljon on jo lisääntynyt lintujen määrä, mitkä jo suomen talvenkin kestävät.
Lueskelin jostakin, että hyvin paheksuvasti pirttiä katsottiin, olemmeko nyt sitten suurikin vaara ja kenelle?
Ketjuille tilaa löytyy.
Kaipailen brinkkalaa ja mitä kuuluu Neeasalle, joko elämä alkaa sujua?
Monta muuta nimimerkillä kirjoittajaa kaipaan, ei vaan nikit mieleen tule, pistäytykää elonmerkit jättämässä;)
Tunnistamattomia anoja mukana, teitä ei vaan osaa nimetä, mukava sopuisia viestejä kuitenkin on lukea.
Vaatetta hieman lisäten päivä ulkoillenkin sujuu. - Sunnuntaiaamun hiljaisuutta ja pimeyttä, kuukauden perästä suunta kääntyy, päivän pidentymistä alamme odottaa.
No siihen on monen miehen ikä, ehtii joululaulut kaikua monessa paikassa.
Täällä meillä oli joulun tuloa eilen juhlistettu ja paljon näkyi liikettä kadulla olevan, ikkunasta vain seurailin.
Inventoin eilen pöytäliinani ja kaikki isot valkeat liinat koneeseen laitoin, nyt parvekkeella kuivamassa ja mankelin läpi niitä sitten siistiksi laitan.
Muutenkin on sellainen into ollut päällä, että kaikki mieheni työkalulaatikossa olleet vempaimet läpi kävin ja turhat roskiin, elikkä laatikoiden ja kaappien joulusiivous;)
Olipa ilo huomata Hurskaisen ilmestyminen pitkästä aikaa, saamme taas lukea lintujen elämästä, onko varispariskunta vielä asukkaina?
Pihlajat täällä melkoisen paljon marjoja vielä kantavat, olisiko tilhit matkareittinsä muuttaneet.
Matkustusinto on Eliaanalle iskenyt, no ethän kesällä maltakaan mökiltä mihinkään lähteä.
Joulua on mukava viettää lapsiperheissä, se ilo mikä lapsista heijastuu, luo joulu tunnelman.
Kissallesi silitysterveiset, oiva kaveri sinulla onkin;)
Oletko sinäkin jossain tumpelo?
Fiinufammu, ikävä tuo ilmeisesti rokon aiheuttamavaiva, en oikeastaan muista mitään erikoista harmia rokotuksista saaneeni, no harvoin olen mitään rokotuksia edes ottanut, nyt kuitenkin kolmas koronarokotus tilattu.
Jospa tuo ohi menee sinultakin.
Ynnämuu tuo yhteinen saunan ihastelu toteutui minullakin ja löylyä oli, halvat ne on meidän ilot;)
Onhan toki paljon muutakin mikä iloa tuottaa, jo se, että pystymme vielä tännekin viestiä laittamaan.
Terveyttäkin sen verran, että asiat tulee hoidettua.
Lääkärin juttusilla kävin minäkin ja puhalluskokeita vaan läpikäydään.
Vaivat mitä on, ne pysyvänä pysyvät, en kapinoi.
Demeter asiaa puhut noista yhteyden ottojen vaikeuksista, minäkin rokotus aikaa yritin soittaa, aina vaan varattuna oli, lopulta sitten tämän koneen avulla ajan sain.
Mites onnistuu heillä joilla ei tietokonetta käytössä?
Siksikin olisi hyvä kirjoitella näistä ongelmista ja samalla antaa ehkä neuvojakin joillekin ja ainakin vireyttä koneella ylläpitää.
Minä en enää orkideoita osta, saan ne kuolemaan hetkessä.
Makriina eläytyi hyvin virtuaalipirtin siivouksiin kuin myös ikkunoista katseluun, lienee kahvikuppi käteen osunut mieltä nostamaan, tätä mielikuvitusta väliin mukaan ja elämä paljon helpompi elellä.
Siivoukset on tehty ja kirjoittajia ei ole pois pyyhkäisty, kaikille on ovi auki tulla ja mennä mielensä mukaan.
Järjestysmiehiä ei pirtissä ole;)
Sopuisia ja mielikuvin elävöitettyjä viestejä anoilta kuin rekatuilta eli juuri niin kuin Miaelina toivoi;)
Pimeys ja hiljaisuus vaan jatkuu, maassa ohut valkea kerros lunta, se hieman valoisuutta antaa, pieni pakkanen, oikein hyvä sunnuntaisää.
Jätetään arvailut ja iloiten päivä käyntiin laitetaan, näin toivon;) - Mitään vastauksia et minulta saa, kirjoitellaan ja yritetään kiertää toisemme.
Minulla ei ole mitään sovinnon tekoa, kun en ole riidellytkään.
Eihän tätä jaksa.. - Olisipa hieno homma, jos saisimme oman ketjun , sinne kaikki sopuisat anot ja rekatut yhteen hiileen puhallettaisiin;)
Taitaa olla ylivoimainen kenenkään tehtäväksi, joten pyristellään vaan ja kirjoitellaan, Makriinakin, olemme aika myrskyjä saaneet kokea elämän taipaleen varrella ja koska tämä on 80 eiköhän olommekin ole enemmän kuin luvallista;)
Odotellaan jos kyllästyminen tapahtuisi ja kaikki palaisi ennalleen, pirtin lämpöön päästäisiin;)
Olen joskus ajatellut, että ylläpitokin voisi kantaa ottaa. - Korpikirjailija miksi minua seuraat, missä olen sinulle "ärsykkeitä" jakanut ja kaiken kaikkiaan yritän niin selkeästi kirjoittaa, että ei selittelyjä kaipaa.
Jos joku ystävällinen yrittää selkeyttää asiaa, jota sinä olet mielesi mukaan tulkinnut, eihän se huono asia ole.
Sovitaan, että emme huomio toisiamme, minä en sinua, sinä et minua.
70 kahvipirtit voisimme jo jättää unholaan, myös sen haluan sanoa, ettei ylläpito ole kertaakaan ottanut minuun yhteyttä näitä pirtin avauksia tehdessäni, en edes itseäni aloittajaksi asettanut, se lankesi luonnostaan ja hyvin pelasi.
Kai ylläpito hyväksyi sopuisan pirtin ja keskusteltiin sielläkin, mielipiteitä vaihdettiin.
Anonyyminä kirjoittajia on paljon ja varmaan yhtä sopuisaa sakkia suurin osa, jos sinulle korpikirjailija kenkkuillaan, älä leimaa kaikkia. - Hämärän hyssyä Savon suunnasta, voipa ihan hyvä päivä tulla sään puolesta ja kuivana kauppareissu onnistuu.
Samaa mieltä Eliaana olen kanssasi tuosta keskustelun tasosta, kyllä pirttien arkinen elämän kerronta enemmän tyydyttää vaikka arvostelun kohteena aina vaan on.
Aloitus mikä kertoi vanhuksen yksinäisyydestä on jo todiste siitä, että nämä viestittelyt tarpeeseen tulee.
Ylempänä kirjoittaja arveli minulla olleen hyvä lapsuus, niin oli, ei rikkautta, mutta rakkautta sitä enemmän.
Kahvia juodessa tuli äitini mieleen, hyvin vaatimaton ahkera ihminen hän oli ja häneen oli helppo saada yhteys, jopa kouluja käyneet vilpittömästi hänestä tykkäsivät.
Aito ihminen hän oli, hyväksyi kaikki ihmiset sellaisenaan, ei osannut teeskennellä ja siksi oli hyvin tykätty.
Isäni taas oli ylpeä luonne, mutta tykätty hyvänä työihmisenä ja lämmin tunne ailahtaa mielessä, kun muistan hänen melkein joka iltaisen kysymyksen, otatko voileivän, nälkäistä ei nukuta, pelkkiä valoisia muistoja lapsuudesta.
Vielä aikuisena heidän huolenpitonsa lämmitti.
Heidän elämän arvoja ole yrittänyt minäkin toteuttaa, aina vaan ei ymmärrystä löydy kanssaihmisiltä, ainakaan tällä palstalla.
Aiheen ihmettelyyn antaa nämä nykyiset kirjoittajat, epäilyjä, syytöksiä, nolaamista, mikä onkaan tämän hyvinvoinnin keskellä syy moiseen?
Voisiko tätä pohtia ihan vakavalla mielellä? - Hyvää päivää, sadetta kuitenkin on ja hämärää, mutta eipä anneta häiritä, iloa elämään ja haikeudet tipotiehen;)
Olen samaa mieltä Makriinan kanssa tuosta 80 hiljaisuudesta aiemmin, kun minä tulin ikäisteni ketjuun kirjoittajina olivat juuri nuo Makriinan nimeämät.
Nyt on toisin, aloituksia paljon ja keskusteluakin jossain käydään.
Tuosta sopimuksesta en ole kuullut, ei kai nyt niin vakavasti kukaan tätä kirjoittelua ota, että kiusaamista yksissä tuumin sopisivat.
Minun osuuteni on nyt tulla torujen uhriksi, syystä kun mainitsin korpikirjailijan mollaavan meitä vanhuksia ja minua ainakin, tosi kuin vesi, jos joku oikein viestejä lukee, mutta eipä tästä asiasta jatkoa.
En mielestäni ole koskaan korostanut mitään ominaisuuksia minulla olevan, mummo joka haluasi kirjoitella, kun vielä pystyn.
En mikään piilovasemmistolainen ole, olen asian tunnustanut, savolaiset ovat hyvin iloisia ja rehtejä luonteeltaan, minä muiden mukana;)
Jokohan aihetta löytyisi torumiseen;) - Kiitos lämpimistä aatoksistanne kumpainenkin, haikea on mieli minullakin, olisin halunnut (ehkä joskus toteutuukin) jatkaa arkisten asioiden kirjoittelua.
Olen ihmetellen ja surulla seurannut palstan viestittelyä ja huomannut kuinka väärin ja epäoikeuden mukaisesti asioita ymmärretään.
Yhden ketjun mahdollisesta mukana olosta syntyi kauhea häly ja tyrmättiin kaikki kirjoittajia myöten, epäilyjä puoleen ja toiseen.
Minunkin persoona saanut turhan paljon huomiota, toki hyvällä mielellä annettuja paljonkin, mutta myös osani olen saanut toruistakin.
Kiero savolainen mummo, no sitähän olen, mutta en sanojan mummo kuitenkaan;) en mielestäni kierokaan;)
Myös epäilyjä, että olisin anona esiintynyt ei pidä paikkaansa, en mielestäni koskaan ilkeile, en edes anonakaan.
Katsotaan nyt jatkoa, mitä seuraa, jospa tähän ketjuun minkä Makriina aloitit, joku keksii sanottavaa ilman ketunhäntää kainalossa.
Olen ajatellut, että olen saanut ketjuja aloitella, kohta kaksikymmentä vuotta, kieltoa ei ylläpidolta ole tullut.
Se että minulla olisi jotain velvollisuuksia ketjun suhteen, sitäkään en ole niin kokenut.
Olisi hyvin mieleistä, että voisimme kirjoitella tätä elämäämme, ei mitään suurta ja mahtavaa, vaan sitä ajatusta mikä sillä hetkellä päässä pyörii.
Kiitos Makriina aloituksesta ja kaikille toisille joilta puolesta tulleita viestejä on tullut, jaksan uskoa, että pirtti ketjuna puolustaa paikkaansa. - Huomenta jälleen, pilvinen sää taas vaihteeksi, oikkuilevia on luonnon annitkin.
Joku ihmetteli jaksamistani kirjoittaa vaan jatkuvasti, olen kai sitten optimistinen luonne, kun jaksan uskoa, että kaikki selviää.
Tämän ikäisten vähättely vaan jatkuu ja jos verrataan edellisen sukupolven mummoihin, aika mittava ero on tämän päivän mummoihin, sanokaa mitä sanotte.
Kymmenen vuotta, jopa allekin sen, nuoremmat kehuja itselleen jakavat, yhtä tuulen kohinaa, samaan joukkoon kuulutte.
Vanhuuseläke maksetaan 65- vuotiaille, siis vanhuutta alkaville.
Uskonkin palstalla kävijöiden olevan fiksua ikänsä tuomaa kokemusta omaavia. muutaman esille pyrkivän kirjoittajan panosta laskematta.
Korpikirjailija on minut monessa yhteydessä nimitellyt tyhmien joukkoon ja kieltänyt jopa itselleen vastaamasta.
No enpä näistä piittaa, ei suurempaa halua hänen kohteekseen joutua, tappiolle jään, sillä en koskaan voi nimitellä ihmisiä takarivin Tyyneiksi tai Taaveiksi, täällä pitäisi jokaisen viestejä ymmärtää tasoista riippumatta.
Jos kirjoittajan pitää toisia halventamalla yrittää itseään ja taitojaan esiin nostaa, on syytä seurauksista katsoa peiliin.
Tiedän, että hänen on vaikea myöntää sanomisiaan, mutta kaiken sanomansa voi tarkistaa, niin halutessaan.
Olen kovasti pahoilla mielin, kun moni mukava kirjoittaja on palstan jättänyt, kai se väsyminen on voittanut, uskoa paremmasta ei näköpiirissä, mutta sitkeä olen syystä, että katson itselleni ja aivoilleni hyväksi olisi tämä viestittely, myönteisessä merkeissä.
Monia on jotka ajatuksin kanssani samaa mieltä olisi, haluaisimme tämän edun mikä 80 on annettu myös hyödyntää, ihan oman mielemme vuoksi, emme toki toisia tahallamme loukkaamalla.
Nämä viestit menee pakostakin tilanteesta johtuen aina vaan ikävämmiksi.
Järki se vähäksi todettu jaksaa vaan toivoa ylläpitää, vaikka näkymä ei iloa tuota.
Jospa ihme tapahtuisi ja tulevaisuus kirkastuisi;) - Kirkas taivas ja lupaus kauniin ilman meitä hellivän, illaksi sitten jälleen sadetta.
Säätilat kulkevat keltään kyselemättä ja tyydyttävä on;)
Joulun valmisteluja aloitan aina hyvissä ajoin, olen kertonut, että joulunlapsi olen, kaikki merkkipäivänikin joulukuulle sattuu.
Tuo sukunimi aiheutti runsaita rönsyjä keskusteluun, eihän siinä mitään, keskustelu nimen täydessä merkityksessä on ihan mukavaa, mutta mutta, jostakin syystä se tuo myös lieveilmiöitä,
Olen yrittänyt pohtia mistä tämä johtuu, olemmehan kaikki jo sen ikäisiä, että näillä kymmenillä ei juurikaan voi lapsista puhua, kun 70 on täyttänyt, se mummo ja ukkoikä on varsinaisesti alkanut, olipa sitten isovanhempi lainkaan.
Olin liki 80- vuotias ja kirjoittelin 70 sujuvasti, ei kukaan pois käskenyt, kunnes tuli sitten kirjoittajia jotka tämänkin käskyttämisen aloitti.
Kuuliaisesti tottelin käskyn ja tänne ikäisteni seuraan tulin, aikoen sovussa jatkaa pirtin ketjua vetäen.
Eipä ollut tarkoitustakaan antaa sen jatkua, perässä ilmeisesti matkasi he, joille ei minun kirjoittelu ollut mieluista.
Sitkeästi olen yrittänyt meille monelle mieleiseksi tullutta ketjua jatkaa, voiden kirjoitella arjesta tämän ikäisten parissa.
Ei meinaa onnistua ja yksi syy lienee se "jyrääminen" jos jollakin on tarkoituksena jyrätä ketjua, eihän se sovinnolliselta tunnu.
En millään jaksa ymmärtää sitäkään, miksi pitää aina vastailla niin, että aihetta lisää antaa.
Joku kirjoitti, että puolustaa voi itseään kiusaajilta, mutta mikä onkaan tulos, ketju näistä inttämisistä puoleen ja toiseen täyttyy..
Mitä olisi tehtävissä, jokaisella on oikeus kirjoittaa, mutta näkymä on surullinen, kaikki kirjoittajat eivät jaksa uudelleen ja uudelleen yrittää, tämä nykyinen vie halun kirjoittamiseen.
Taas tuli ikävä viesti, mutta jotenkin olisi tilanne saatava siihen malliin, että 80 toimisi juuri siihen tapaan mikä meille alkaa olla tämän arjen elämässä tärkeää ja viihdyttävääkin.
Ylläpito ei puutu, mainostulot houkuttaa, mutta eipä aikaakaan, kun palsta kuivuu.
Näin oli aiemmin, muutama viesti ja lukijoita harvassa, nyt olisi pohja hyvälle, virkistävälle yhdessä kirjoitteluun.
Olisiko mitenkään mahdollista suoda meille kirjoitusrauhaa, sopuisa pyyntö, mikä lienee vastaus.