herrens_tiggare

Vapaa kuvaus

Bara en sten i havet.

Harrastan runoutta, matematiikkaa ja tupakointia.

Ihmisenä olen viimeisen päälle vittumainen paskiainen.

Aloituksia

67

Kommenttia

1959

  1. Kristus on totuus niin tällä Maa-planeetalla kuin muuallakin valtavassa maailmankaikkeudessa.
  2. Ei tämä minusta ihmeeltä vaikuta, vaan ns. puhelintelepatian muunnelmalta. Puhelintelepatia on eräs prekognition eli ennaltatietämisen muoto ja tarkoittaa sitä, että puhelimen soidessa henkilö tietää ennalta, kuka soittaa. Puhelintelepatia on yleisintä sellaisten ihmisten välillä, joilla on voimakas tunneside toisiinsa.
  3. Kiitos kysymästä. Vastaamisessa on kaksi hankaluutta. Ensimmäinen on se, että muisti on valikoiva. Olen saattanut unohtaa ison osan ammoisista ajatuksistani ja kokemuksistani. Vanhoista muistiinpanoista voisi paljastua jotain, mutta en jaksa nyt kaivella niitä esiin. Toinen hankaluus on se, että ihmisellä on taipumus selittää menneisyyttään nykyhetken valossa. Vastaus ei siis välttämättä ole kaikilta osin totuudenmukainen. Tässä tapauksessa ei ole mahdollista edes tukeutua muiden ihmisten muistiin, koska olen oman uskontieni ainoa todistaja.

    Näine varauksin sanon, että ensin lakkasin elämäntilanteen, ympäristön ja ympärillä olevien ihmisten vaikutuksesta olemasta ateisti. En tullut uskoon, mutta avauduin Jumalan mahdollisuudelle. Kun Jumalan huoneen ovea oli näin raotettu, sisällä loistava valo alkoi näkyä ulos ja vetää puoleensa.

    Jumala on valo, ihminen yökkönen, ja yökkönen hakeutuu valoon luontonsa ajamana. Aloin melkein huomaamattani uskoa Jumalaan. Tätä tarkoitin, kun kirjoitin, että olen kasvanut uskoon. Tähän ei liittynyt mitään erityistä kriisiä. Usko vain hiipi minuun.

    Minut on kastettu lapsena, minulle on opetettu iltarukous kotona, olen istunut koulussa uskonnontunneilla ja käynyt rippikoulun. Kristinusko on uskonnollinen äidinkieleni, joten oli luonnollista ymmärtää Jumala kristinuskon kielellä. Kristinusko oli vaate, johon orastavan uskoni kiedoin.

    Kun olin näin sulkenut uskoni kristinuskon kaapuun, alkoi dialektinen prosessi, jossa kävin keskustelua kristinuskon suuren perinteen kanssa. Tässä keskustelussa minulle alkoi valjeta kristinuskon viisaus. Samoin alkoi valjeta kristinuskon syvällisyys. Ymmärsin olevani tekemisissä jonkin sellaisen kanssa, joka sointuu yhteen todellisuuden kanssa ja koskettaa olemassaolon sydäntä. Ymmärsin siis olevani tekemisissä totuuden kanssa.

    Kaikki viisaus, kaikki syvällisyys tähtää ja kietoutuu Kristukseen, koska Kristus on totuus. Uskossa kasvaminen on ennen kaikkea Kristuksen kirkastumista. Kristuksesta tulee yhä suurempi, hänen rististään yhä tärkeämpi, kaikesta muusta tulee pienempää ja vähemmän tärkeää. Tämä matka, joka kelvottomuudestani päätellen on vasta alussa, jatkuu uskoakseni pitkälle tuonpuoleisuuteen. Kun Jeesuksesta on tullut kaikkeni sanan totisimmassa merkityksessä, olen perillä. Silloin olen myös täydellisen vapaa ja rauhani on rikkumaton. Mutta tämän maanpäällisen elämän osalta saatan olla perillä jo nyt. Seuraava merkittävä etappi saattaa siis olla kuolema. Mutta kuka tietää.

    Kysyit myös Raamatusta. Raamatun olin lukenut kertaalleen läpi jo ateistiaikoinani, mutta tuskin silloin ymmärsin lukemaani. Luin Raamatun samasta syystä kuin luin Seitsemän Veljestä tai Vänrikki Stoolin tarinat: se vain kuului lukea. Mitään uskonnollista tai hengellistä lukemiseen ei siis liittynyt. Sittemmin luin Raamattua – enimmäkseen Uutta testamenttia – historiallis-kriittisen eksegetiikan lueskelun yhteydessä. Kreikkakin tuli siinä opeteltua. En siis aluksi lähestynyt Raamattua hengellisesti, vaan historiallis-tieteellisesti. Tämä Raamatun kanssa puuhastelu alkoi jo ateistiaikoinani ja on jatkunut tähän päivään asti, ja luultavasti Raamatun kanssa tekemisissä oleminen jossain määrin myös edisti uskoon kasvuani.

    Lyhyesti ja suurpiirteisesti sanottuna jotakuinkin näin. Tyydyttikö tämä vastaus? Tästä ei taida olla paljon apua evankelioinnin kannalta. Minua ei evankelioitu uskoon.
  4. Olen elävä todiste luterilaisen ihmiskuvan paikkansapitävyydestä.
  5. Onko punainen tukka syntiä?
  6. Jaksaahan sitä, kunnes ei enää jaksa.
  7. Rooman sivilisaatio ei lakannut yhtäkkiä olemasta valtakunnan jakaantumisen, kansainvaellusten ja sisäisten ongelmien seurauksena, vaikka toki heikkeni siinä määrin, että ei pystynyt estämään islamin valloituksia. Bysantissa Rooma säilyi jossain muodossa aina vuoteen 1453 asti. Kolmannella Roomalla eli Moskovalla sen sijaan ei taida olla Rooman kanssa muuta yhteistä kuin nimi.

    Hypoteesi on siis se, että Länsi-Rooma ei hajonnut kansainvaelluksiin, vaan islamin valloituksiin. Ratkaiseva isku oli Syyrian ja Egyptin joutuminen muslimien valtaan. Tämä tapahtui jo 600-luvun puolivälissä. Muslimit estivät meriliikenteen valloittamiensa seutujen ja Euroopan välillä, mikä kuihdutti Länsi-Rooman talouden.

    Toinen hypoteesi on se, että islamin kulta-ajan saavutukset perustuivat enimmäkseen muilta omaksuttuun sivistykseen ja muhamettilaisen sivilisaation rooli oli lähinnä välittää oppia eteenpäin (esim. mittavat käännöstyöt). Kuten Bertrand Russell kirjoitti: "Mohammedan civilization in its great days was admirable in the arts and in many technical ways, but it showed no capacity for independent speculation in theoretical matters. Its importance, which must not be underrated, is as a transmitter."

    Näihin hypoteeseihin me islamofobit uskomme kuin Jumalan sanaan.
  8. Islam on miekan ja voiman uskonto, jonka lyhytaikainen "sivistys" johtui siitä, että muslimit Pohjois-Afrikan ja muita Rooman valtakunnan alueita valloitettuaan osittain omaksuivat kristittyjen ja pakanoiden viisauden. Itsenäisesti islam ei ole koskaan tuottanut kovin mainittavaa sivistystä.

    Pimeä keskiaika ei ole seurausta kansainvaelluksista, kuten virallinen doktriini kuuluu, vaan muslimien valloituksista, joiden takia Rooman valtakunta hajosi ja köyhtyi eikä enää pystynyt pitämään yllä entistä sivistystasoaan. Luojan kiitos kristityt munkit, jotka ovat pohjoismaalaisten luterilaisten jälkeen parhaita kaikista koskaan eläneistä ihmisistä, pitivät yllä sivistyksen heikkoa liekkiä noina pimeinä vuosisatoina, kunnes sydänkeskiajalle tultaessa eurooppalainen sivistys alkoi vähitellen kukoistaa ja luoda uutta. Tämän sydänkeskiajalla alkaneen sivistyksen voittokulun jälkeläisiä mekin olemme. Per aspera ad astra.

    Aikoinaan islam tuhosi kreikkalaisen-roomalaisen sivistyksen. Tänään islam uhkaa eurooppalaista sivistystä. Historia toistaa itseään.
  9. Jaan aloittajan uskon (siis uskon Jeesukseen, sen tarkemmin en tietysti aloittajan uskosta tiedä), mutta älkää nyt toki luulko, että usko tekee ilman muuta onnelliseksi. Kukaan ei voi luvata onnellisuutta tässä maailmassa (eikä aloittajakaan sitä luvannut). Kristityn elämä voi olla yhtä helvettiä kohdusta hautaan. Jos olosuhteet eivät ole otolliset, usko voi tehdä elämästä jopa kurjempaa. Mutta uskoon voi liittyä sisäinen ilo, joka ei riipu olosuhteista ja jota edes sielun rikkinäisyys ei voi kokonaan peittää. Tämä ilo ei ole hyvää oloa eikä varsinkaan onnellisuutta, vaan jotain perustavampaa. Samaa iloa en usko mistään muualta löytyvän, ainakaan minä en ole löytänyt.

    Mutta tietysti sekin on mahdollista, että Jumala muuttaa kaiken paremmaksi, antaa hyvän olon, tekee onnelliseksi.
  10. Vastaus otsikon kysymykseen: en todellakaan ole.
  11. Saadakseni jotain katetta puheilleni siteeraanpa sellaista kirjaa kuin "God bewijzen : Argumenten voor en tegen geloven", jonka ovat kirjoittaneet Stefan Paas ja Rik Peels (https://www.bol.com/nl/p/god-bewijzen/9200000016514707). Sitaatista on jätetty loppuviitteet pois.

    - - Sitaatti alkaa - -

    (1) Harold Koenigin ja Harvey Cohenin toimittamassa kokoomateoksessa tarkasteltiin satoja tutkimuksia uskonnollisuuden ja terveyden alalta. Tämä johti seuraaviin tuloksiin:
    – Kuudessatoissa tutkimuksessa tutkittiin uskonnollisuuden ja kardiovaskulaaristen sairauksien välistä suhdetta. Kolmessa neljäsosassa näistä tutkimuksista (75 prosenttia) löydettiin yhteys korkeamman uskonnollisuuden ja matalamman sairastavuuden välillä. Näiden tutkimusten mukaan usko vähentää stressiä ja vahvistaa siten immuunijärjestelmää, luultavasti vaikuttamalla umpieritysjärjestelmään. Myös myöhemmät tutkimukset vahvistivat tämän tuloksen: kävi ilmi, että ihmiset, jotka käyvät uskonnollisissa tilaisuuksissa, elävät pidempään kuin muut ja ovat vähemmän alttiita sydän- ja verisuonitaudeille.
    – Kuudestatoista tutkimuksesta, joissa tutkittiin uskonnollisuuden ja verenpaineen välistä suhdetta, neljäntoista (88 prosenttia) mukaan uskonnollisilla ihmisillä oli matalampi verenpaine.
    – Kolme neljäsosaa (75 prosenttia) viidestäkymmenestäkahdesta elinikää tutkineesta tutkimuksesta osoitti uskonnollisten ihmisten elävän pidempään.
    – Uskonnollisuuden ja masennuksen välistä suhdetta tutkittiin yhdekässäkymmenessäkolmessa tutkimuksessa. Niistä 65 prosenttia löysi merkitsevän korrelaation uskonnollisuuden ja matalamman depressiotason välillä, kun ainoastaan 5 prosenttia kertoi korkeammasta depressiotasosta uskonnollisilla ihmisillä.
    – Kuudestakymmenestäkahdeksasta itsemurhaa tarkastelleesta tutkimuksesta 84 prosenttia löysi matalammat itsemurhaluvut uskonnollisilla ihmisillä, kun korkeampia lukuja uskonnollisten ihmisten keskuudessa ei löytänyt yksikään tutkimus.
    – Kuudessakymmenessäyhdekässä tutkimuksessa tutkittiin ahdistusta ja niistä kolmekymmentäviisi (51 prosenttia) yhdisti korkeamman uskonnollisuuden vähäisempään ahdistukseen, kun ainoastaan kymmenen tutkimusta (14 prosenttia) havaitsi enemmän ahdistusta uskovien keskuudessa.
    – Lopuksi kirjoittajat katsoivat uskonnollisuuden ja alkoholin ja huumeiden väärinkäytön välistä suhdetta koskevia tutkimuksia. Peräti 88 prosenttia kahdeksastakymmnestäkuudesta alkoholin väärinkäyttöä ja 92 prosenttia viidestakymmenestäkahdesta huumeiden väärinkäyttöä koskevasta tutkimuksesta osoitti merkitsevästi matalampia riippuvuustasoja, kun ihmiset olivat uskonnollisempia.
    (2) David Williams ja Michelle Sternthal saivat selville, että uskonto pienentää huomattavasti mielisairauksien, itsetuhoisuuden ja huumeiden väärinkäytön todennäköisyyttä. Uskonto pienentää myös masennuksen todennäköisyyttä. Uskonnolla voi olla jopa terapeuttinen merkitys masennuksen hoidossa. Uskonto pienentää alkoholin ja huumeiden väärinkäytön, tupakoinnin, seksuaalisen riskikäyttäytymisen ja muun riskikäyttäytymisen todennäköisyyttä.
    (3) Ekonomi Richard Layardin mukaan kielteinen vastaus kysymykseen, onko Jumala tärkeä osa elämääsi, merkitsee 3,5 pisteen laskua onnellisuusasteikolla 10–100. Hänen mukaansa onnellisuustutkimuksen yksi luotettavimmista tuloksista on se, että Jumalaan uskovat ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia.

    - - Sitaatti päättyy - -

    Jos siis näihin tutkimuksiin on uskominen, uskonto tai usko on yksilölle varsin terveellinen huume, tai ei ainakaan haitallinen. Oikeastaan usko onkin lääke eikä huume.

    Tämä ei tietysti kerro mitään siitä, kuinka usko moraalisesti ihmiseen vaikuttaa. Siteeraamassani kirjassa tosin mainitaan myös, että Alankomaissa kirkkoon kuuluvat ihmiset ovat kaikkein aktiivisimpia hyväntekeväisyystyössä ja myös lahjoittavat eniten hyväntekeväisyyteen. Rerformoidut lahjoittavat peräti kuusi kertaa enemmän kuin kirkkoon kuulumattomat.
  12. Miten määritellään "parempi" elämä? Sosialismille lienee tyypillistä, että ylhäältä sanellaan, milloin alamaisten elämä on hyvää ja milloin huonoa. Kyllä minun elämäni ainakin on huomattavasti parempaa, jos elämässäni on lohtua.

    Kaiketi Marx ajatteli, että kapitalismin hirmuvallan kukistuttua uskonnolle ei enää ole tarvetta ja ihmiset luopuvat uskonnosta luonnostaan. Tuskin hän Neuvostoliitosta haaveili sen enempää kuin Adam Smith hikipajoista ja riistopalkkauksesta, jotka kuuluvat kapitalismiin kuin gulagit sosialismiin.

    Mutta lähinnä tarkoitin sitä, että uskonto tai "uskovaisuus" (uskossa oleminen) tekee tutkitusti hyvää niin psyykelle kuin kropallekin.
  13. Aika hyvä ja terveellinen päihde sitten.
  14. Juutalaisten väite todistaa ainakin yhden asian: hauta oli tyhjä.
  15. "Pese a su leyenda posterior como héroe nacional (y más concretamente de Castilla) o cruzado en favor de la Reconquista, a lo largo de su vida se puso a las órdenes de diferentes caudillos, tanto cristianos como musulmanes, luchando realmente como su propio amo y por su propio beneficio, por lo que el retrato que de él hacen algunos autores es similar al de un mercenario, un soldado profesional, que presta sus servicios a cambio de una paga." (https://es.wikipedia.org/wiki/Rodrigo_Díaz_de_Vivar)

    El Cid oli palkkasoturi, joka taisteli oma etu edellä milloin muslimien, milloin kristittyjen riveissä. Ei todellakaan mikään kristinuskon esitaistelija kuin korkeintaan legendoissa.
  16. "Oikea syyhän on se että siellä on mahdollista löytää kumppani esiaviollisen seksin synnin harjoittamiseen."

    Kyllä minä ainakin käyn kapakassa ihan vain viinaa juomassa, en etsimässä seksiseuraa. Samoin joku voi käydä kapakassa ihan vain tanssimassa. Kaikki eivät välttämättä ole yhtä seksikeskeisiä kuin sinä kenties olet.
  17. En valitettavasti täytä hakukriteereitäsi, mutta olisin kiinnostunut tästä: "kokemus oli vähän yliluonnollinen ja sitä seurasi ihana sisäinen rauha ja tunne että minusta pidetään huolta." Millä tavalla yliluonnollinen? Mitä tapahtui?
  18. Hyvä kysymys. Suomen avioliittolaki ei tunnetusti tunne moniavioisuutta. Jos joku moniavioituu maassa, jossa polygaamiset avioliitot ovat juridisesti päteviä, ja muuttaa sitten useine puolisoineen Suomeen, mikä on hänen avioliittostatuksensa Suomen lain edessä?

    Kysymys polygamiasta on relevantti juuri lähetystyön kontekstissa. Viime vuosisadan alkupuolella Afrikassa Albert Schweitzer jo mietti samaa asiaa. Hän katsoi, että lähetystyöntekijöiden tuli puhua monogamiasta kristillisenä ihanteena, mutta alkuasukkaita ei saanut pakottaa luopumaan polygamiasta, koska moniavioisuus oli elimellinen osa alkuasukasyhteisöjen sosiaalista ja taloudellista järjestystä, jonka purkamisesta olisi koitunut alkuasukasyhteisöille vakavia ongelmia.

    Selvää on, että kristillinen avioliitto on ja voi olla vain monogaaminen. Monogamian tulee aina olla lopullisena tavoitteena, vaikka polygamiaa käytännön syistä jonkin aikaa siedettäisiinkin. Kristinuskon tulisi olla muutosvoima, joka hävittää polygamian ja tarvittaessa korjaa sellaiset sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet, jotka pitävät yllä polygamiaa.
  19. Tässä muutama esimerkki nykyajan marttyyreistä:

    http://www.huffingtonpost.com/2015/02/18/isis-christians-killed-_n_6703278.html

    http://ncronline.org/blogs/grace-margins/kayla-muellers-encounter-suffering-god
  20. Tarkoitatko jotain sellaista kuin perinteinen jako kuolemansynteihin ja veniaalisynteihin?
    21. 91 / 98
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt