George_L
"Ei ole muuta Jumalaa kuin Abba,
Ja Jeesus on Hänen Poikansa;
Silti Pyhän Hengen kanssa,
Herra, meidän Jumalamme on yksi."
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia121 aloitusta · 3449 kommenttia
- Minä en tosin aloittanut sitä... enkä mene aukomaan päätäni sinne sun tänne. Tuollaisia kohtaan on oltava kova linja.
- Niinistö kuuluu natsi-taustaiseen vapaamuurarilliseen Konstantinus Suuren ritarikuntaan, jonka varasuurmestari on Helsingin ex-kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi.
Tästähän oli joskus iltalehdessä, jossa Niinistö kommentoi ettei tiennyt natsitaustasta.
Asia löytyi tämän linkin takaa, mutta nyt juttua ei enää löydy: iltalehti.fi/uutiset/2011070714019578_uu.shtml
...mutta kyllähän sen googlen kautta varmasti saa avattua. - Päätoimittaja on kyllä fiksu, mutta se ei ole kaikkien toimittajien ja juttujen linja. Kyllä se asenteellisuus ja ideologia paistaa sieltä läpi.
- Me emme voi varmasti sanoa kuka on aito ja kuka ei. Jumala tuomitsee kaikki ihmiset tekojensa mukaan, myös uskovat. Ja uskovat tuomitaankin korkeimmalla mittapuulla. Vaikka uskova olisi kuinka aito uskossaan, mutta tekee väärin ja syntiä, eikä sitä kadu, tunnusta ja tee parannusta, niin hän joutuu tuomion väärälle puolelle, eikä tule pääsemään Jumalan yhteyteen.
Täytyy kuitenkin muistaa, että enää ei ole valtamediasta saatavilla mitään tutkivaa journalismia, josta lukija saisi itse tehdä omat johtopäätöksensä, vaan valtamediasta syötetään asenteellista propagandaa, pelottelua ja mustamaalausta ihmisille "vääristä mielipiteistä ja toimista", jotka eivät ole vasemmistolais-progressiivisen ortodoksisuuden linjan mukaisia. - Milloin tarkalleen sanoin ihailevani Venäjää? Jos toteaa että Venäjällä ja Yhdysvalloilla on hyvät johtajat omalle kansalleen, niin mikä siinä on ongelma?
- Niinkö meinaat? Miksi ihmeessä?
- Ei sillä että itse niin tekisin, mutta jos kaikille kohtaamillesi ihmisille puhuisit samalla tyylillä, niin jossain vaiheessa kävisi varmasti huonosti.
- Entäs sitten? Jokaisella suurvallalla ja isommilla mailla on vastaavat virastot? Ja mitäs sillä menneisyydellä on väliä?
- Helvetti onkin paikka jonne sinäkin tulet päätymään! Siellä on itku ja hammasten kiristys. Pääset Stalinin ja Lenin kanssa samaan osoitteeseen. Kuka viettääkään ikuisuuden pahojen "ryssien" kanssa..? mieti sitä..
- Fanita? Totesin vain että Putin on fiksu mies, joka ajaa oman kansansa asiaa...?
"Ryssäkö olet?"
Oletko sinä rasisti ja/tai fasisti/kommari? - Suvakilla otti tunteisiin? Luulen että sinä olet ennemminkin Isänmaan petturi...
- JA sinä olet nähtävästi ääliö!
- Rasahtiko rusinat? Onko paha olla? :'D
- Raamattu sanoo selkeästi että uskoon kuuluu teot. Usko ilman tekoja on kuollut ja Jeesus nimen omaan käski TEHDÄ TEKOJA, taivaallisen Isän tahdon... Mutta ei ole ristiriitoja. Itse olet vain kova vääntelemään asioita ja toisten sanomisia niin etteivät ne vastaa enää ollenkaan sitä mitä toinen on sanonut ja rakentelet olkkiukkoja, mitkä eivät ole todellisia. Olet siis itse erittäin ristiriitainen.
- "Todennäköisesti ajattelet että mielipiteilläsi on väliä.
Ajattelet luultavasti olevasi yksilö, jolla on ainutlaatuisia kokemuksia, ajatuksia ja tavoitteita.
No, karsastan paljastaa sitä sinulle, mutta nykyisen vasemmistolaisen oikeaoppisuuden mukaan olet väärässä. Katsos, mielipiteelläsi on vain väliä suhteessa identiteettiisi — ja missä tämä identiteetti on intersektionaalisuuden hierarkiassa.
Jos ajattelet nyt: "Mitä himputtia sinä höpötät?" niin et ole viettänyt paljon aikaa nykyajan korkeakoulu-kampuksella.
Intersektionaalisuus on identiteettipolitiikan muoto, jossa mielipiteesi arvo riippuu siitä kuinka moneen uhriryhmään kuulut. Toteemipaalun alareunassa on henkilö, jota kaikki rakastavat vihata — valkoihoinen heteromies.
Ja kuka on huipulla? No, sitä on hyvin vaikea sanoa, sillä uudet ryhmät vaativat uhrin asemaa koko ajan. Kukaan ei pysy perässä.
Joten miten tämä intersektionaalisuus (="risteyskohta") juttu toimii?
Jotenkin seuraavasti:
Sanotaan että olet valkoihoinen lesbonainen. Mielipiteelläsi on merkitystä, mutta vähemmän kuin mustaihoisella lesbolla. Miksi? Koska samalla kun kaikki naiset ovat sorrettuja patriarkaatin toimesta, ja kaikkia homoja sorretaan hetero- seksuaalisen enemmistön toimesta, niin mustilla on uhrin asema mitä valkoihoisilla ei selvästi ole.
Tietenkin mustan lesbonaisen uhristatus on pienempi kuin mustan transnaisen, joka sijoittuu mustan, muslimi transnaisen alapuolelle, ja niin edelleen. Mitä enemmän jäsenyyksiä voit vaatia "sorretuissa" ryhmissä, niin sitä enemmän olet kärsinyt, ja sitä korkeammalle sijoitut.
Ymmärsitkö? Hyvä, sillä siitä on tulossa vieläkin monimutkaisempaa.
Intersektionaalisuus ottaa uhristatuksesi ja käyttää sitä perustana liittoutumien luomiseksi muiden uhriryhmien kanssa. 30 - 40 vuotta sitten aktivistit rohkaisivat rod ulliseen solidaarisuuteen mustien keskuudessa sorron torjumiseksi. Mutta tänä päivänä se ei riitä. Nykypäivän aktivistit vaativat mustia tekemään yhteisen asian muiden väitetysti "sorrettujen" ihmisten kanssa — kuten homojen, lesbojen, transsukupuolisten, palestiinalaisten, intiaanien ja keiden hyvänsä kanssa.
Tässä logiikka:
Mustaihoinen h o m o ja latinalais-amerikkalainen h o m o eivät ehkä kuulu samaan uhriryhmään rod ullisesti, mutta he kuuluvat samaan uhriryhmään heidän seksuaalisuutensa perusteella. Keskittymällä paikkoihin, joissa eri uhri-identiteetit risteävät, intersektionaalisuus luo yhtenäisen "me" vastaan "he" ajatusmallin: oikeutetut uhrit nousevat yhdessä taistelemaan sortajaa vastaan, noita pelätyttyjä valkoihoisia heteromiehiä vastaan.
Tämä selittää miksi Israelin palestiinalaisten kohtelua protestoivissa mielenosoituksissa saatat nähdä ryhmän l e sboaktivisteja. Siinä on intersektionaalisuus toiminnassa. He ovat niin yhtenäisiä uhristatuksesta, ettei sillä ole merkitystä jos i s l a m i s t i t heittävät h o m o j a rakennuksista alas, tai murhaavat naispuolisia perheenjäseniä, jotka uhmaavat isänsä toiveita. Uhri-solidaarisuus voittaa kaikki muut näkökohdat.
Termin "intersektionaalisuus" keksi Kimberlé Crenshaw, Columbian yliopiston oikeustieteen professori.
Hän selittää, että intersektionaalisuus ”oli minun pyrkimykseni laittaa feminismi, rasisminvastainen aktivismi ja syrjinnän vastaiset lait tekeemään sitä mitä minä ajattelin, että niiden pitäisi — korostamaan useita reittejä, joilla r o t u u n ja sukupuoleen kohdistuva sorto koettiin…”
Crenshaw'ille Amerikka on kauhea paikka, joka on täynnä uhriryhmiä, joista jokaisella on erityisiä epäkohtia. Miksei näiden uhriryhmien pitäisi kokoontua yhteen ja muodostaa poliittinen koalitio, jossa yhdistyy usko siihen, että enemmistöyhteisö on vahingoittanut heitä?
Se että jotkut professorit, jotka ovat piilossa norsunluutornissa, keksivät tällaista hölynpölyä ei ole yllättävää. Mikä on yllättävää — ja häiritsevää — on se, että niin monet ihmiset todella kulkevat sen mukana.
Amerikka on kaikkein avoin ja vähiten rasistisin kansakunta planeetalla. Se että professori Crenshaw voi vapaasti pyörittää järjettömiä teorioitaan ja saada hyvää palkkaa siitä, niin hänen pitäisi myös tarjota riittävät todisteet sille.
Ja mistä lähtien sinun täytyy elää jonkun kokemus ymmärtääksesi heitä? Sinun ei tarvitse elää orjana ymmärtääksesi, että orjuus on julmaa ja väärin. Sinun ei tarvitse elää naisena tunnistaaksesi raiskauksen pahuuden.
Lopuksi, ja tärkeimpänä, intersektionaalisuus edistää kaikkien suurinta huijausta: että emme ole yksilöitä, joita arvioidaan sen mukaan miten toimimme, vaan olemme vain ryhmien jäseniä, joita arvioidaan ryhmämme identiteetin perusteella. Toisin sanoen, sinä ja minä yksilöinä, meidän ainutlaatuisilla kokemuksillamme, ajatuksillamme ja päämäärillämme ei merkitse mitään; meidän r odullinen ja seksuaalinen identiteettimme on kaikki kaikessa.
On vaikeaa kuvitella epätodennäköisempää ideaa tuottamaan vapaa ja tasa-arvoinen yhteiskunta kuin tuo. Mutta mitä minä tiedän? Olen vain valkoihoinen heteromies."
— Ben Shapiro
(Suomennos: George L) - PRIDEN TAKANA ON IDEOLOGIA uhriutumisesta...
- Ihan oma on tulkintasi. Jos itse olet kova tulkitsemaan asioita ja taipuvainen olkiukko- argumentaation kaltaisiin virheisiin, niin kaikki muut eivät kuitenkaan ole.
- Kuten sanoinkin: Uudessa liitossa lakiin ei suhtauduta samalla tavalla kuin vanhassa. Eli Uudessa liitossa lakia yritetä pitää omin voimin, omavanhurkaudella - vaan eletään Pyhän Hengen vapaudessa (Galatalaiskirje) jolloin TAHALLISTA ja TARKOITUKSELLISTA syntiä ei tule tehtyä eikä edes halua tehdä. Satunnainen ja tarkoitukseton synti on erikseen. Raamattuhan ei tunne uhria tahallaan tehdystä synnistä (kts. 3. Mooseksen kirja ja Heprealaiskirje).
- OLEMALLA KIITOLLINEN:
"Kuinka monta kertaa olet kuullut jonkun sanovan haluavansa tehdä paremman maailman? Se on jalo tunne, mutta erittäin vaikea saavuttaa, eikö?
No, itse asiassa se on melko helppoa. Kaikki mitä meidän täytyy tehdä on kasvattaa vain yhtä ihmisen luoteenpiirrettä. Tämä piirre on niin voimakas, että se voi yksinään tehdä ihmisistä onnellisempia ilman työskentelyä heidän onnensa eteen, ja tehdä heistä parempia – ja "paremmalla" tarkoitan enemmän anteliaampia, rehellisempiä, ystävällisempiä, enemmän kaikkea hyvää – ilman yhtään oppituntia moraalista.
Joten, mikä on tämä yksi lähes maaginen asia?
— Se on KIITOLLISUUS.
Et voi olla onnellinen ihminen, jos et ole kiitollinen, etkä voi olla hyvä ihminen, jos et ole kiitollinen. Lähes kaikki hyvä virtaa kiitollisuudesta, ja lähes kaikki paha virtaa kiittämättömyydestä.
Aloitetaanpa kiittämättömyydestä. Tässä on elämän sääntö: kiittämättömyys takaa onnettomuuden. Se on niin yksinkertaista. Maapallolla ei ole kiittämätöntä onnellista ihmistä. Ja Maan päällä ei ole kiittämätöntä hyvää ihmistä. Tähän on kaksi syytä.
Ensimmäinen syy on uhriutuminen. Kiittämättömyys aina johtaa tai tulee uhriutumisesta. Kiittämättömät ihmiset – määritelmän mukaan – ajattelevat itsensä uhreina. Ja itsensä mieltäminen uhrina tai nähdessään itsensä uhriryhmän jäsenenä voi olla suurin yksittäinen syy miksi ihmiset satuttavat muita ihmisiä – loukkaavista kommenteista massamurhaan. Ihmiset, jotka pitävät itseään uhreina, ovat taipuvaisia uskomaan, että koska heitä on satutettu muiden toimesta, he voivat satuttaa muita.
Ja toinen syy, kiittämättömät ihmiset eivät ole hyviä ihmisiä, on se, että kiittämättömyys kulkee aina vihan mukana. Kiittämättömät ovat vihaisia, ja vihaiset ihmiset sivaltavat toisia. Jos kiittämättömyys tekee ihmisistä onnettomia ja ilkeitä, sitten kiitollisuuden täytyy tehdä ihmisistä onnellisia ja ystävällisiä.
Ja niin se tekee. Ajattele hetkiä, jotka olette tunteneet kaikkein kiitollisimmiksi (esim. avioliiton solmiminen, lasten saanti) — eikö niihin aina liity onnellisuuden tunne? Eikö niihin liity myös halu olla ystävällisempi muille ihmisille? Vastaus on tietenkin: kyllä. Kiitolliset ihmiset eivät ole vihaisia, eivät he myöskään näe itseään uhreina.
Suurena ongelmana kuitenkin on, että Amerikassa ja suuressa osassa maailmaa, ihmiset ovat yhä vähemmän kiitollisia. Miksi? Koska ihmisille kerrotaan jatkuvasti, että heillä on oikeus asioihin, joita he eivät ole ansainneet — mitkä tunnetaan "etuina" tai "oikeuksina". Ja mitä enemmän asioita, joita ihmiset luulevat, että heidän pitäisi saada, sitä vähemmän kiitollisia he ovat siitä mitä he saavat. Ja sitä vihaisempia – ja siksi onnettomampia – he ovat silloin, kun he eivät saa niitä.
Tässä on kaksi elämän sääntöä. Sääntö #1: Mitä vähemmän tunnet olevasi oikeutettu, sitä enemmän kiitollisuutta tunnet kaikesta siitä mitä saat ja sitä onnellisempi olet. Sääntö #2: Mitä enemmän tunnet olevasi oikeutettu, sitä vähemmän onnellinen olet. Siksi esimerkiksi lapset, jotka saavat mitä haluavat, ovat yleensä vähemmän onnellisia lapsia. Meillä on sana tällaisille lapsille: hemmoteltu (tai: pilalle lellitty). Eikä kukaan ajattele hemmoteltua lasta onnellisena lapsena, eikä varmasti ystävällisenä.
Mitä enemmän tunnet, että elämä tai yhteiskunta on velkaa sinulle, sitä vihaisemmaksi tulet, ja sitä vähemmän onnellisempi olet. Tämän seurauksena lisäämme vihaisten, onnettomien ja itsekkäiden ihmisten määrää. Toinen tapa, jolla teemme ihmisistä onnettomimpia ja jopa ilkeämpiä, on viljelemällä uhri-identiteettiä. Ihmisille kerrotaan jatkuvasti, että he ovat uhreja heidän kasvatuksensa vuoksi, heidän ryhmäänsä kohdistuneiden ennakkoluulojen vuoksi, aineellisen epätasa-arvon vuoksi, sen takia että he ovat naisia, ja monista muista syistä.
Seuraavan kerran, kun haluat arvioida mitä tahansa sosiaalipolitiikkaa / sosiaalisia menettelytapoja, kysy ensin tämä kysymys: Lisääkö vai vähentääkö tämä menettylytapa ihmisten kiitollisuutta? Sitten tiedät onko se jotakin mikä tuo enemmän hyvyyttä ja onnellisuutta maailmaan — vai vähemmän.
Jos minulle myönnettäisiin yksi toive, niin se olisi että kaikki ihmiset olisivat kiitollisia. Kiitollisuus on onnellisuuden ja hyvyyden lähde; ja mitä enemmän hyviä ihmisiä, ja mitä enemmän onnellisia ihmisiä kävelee ympärillä, sitä onnellisempi ja parempi maailmamme tulee olemaan. Jos sinulla on tapa saavuttaa sellainen maailma lisäämättä kiitollisuutta, kerro minulle, mikä se on."
— Dennis Prager
Suomennokset: George L - KORJAAMALLA ITSESI:
"Muiden syyttäminen ongelmistasi on täyttä ajanhukkaa. Kun teet niin, et opi mitään.
Et voi kasvaa, etkä kypsyä. Näin ollen et voi tehdä elämästäsi parempaa.
Kolmena vuosikymmenenäni professorina ja kliinisenä psykologina, olen oppinut, että on olemassa kaksi perustavanlaatuista suhtautumistapaa elämään ja sen suruihin. Ensimmäinen asenteen omaavat syyttävät maailmaa. Ne jotka omaavat toisen kysyvät mitä he voisivat tehdä toisin.
Kuvittele pariskunta avioeron partaalla. He ovat loukkaantuneita ja vihaisia. Onneton, katkera aviomies palauttaa mieleen hirvittäviä asioita, joita hänen vaimonsa on tehnyt, ja syitä, joiden vuoksi hän ei voi enää elää hänen kanssaan.
Ahdistunut ja pettynyt vaimo voi puolestaan kuvata kaikkia tapoja, joilla hänen miehensä tuotti hänelle pettymyksen. Kummallakin on pitkä luettelo tarvittavista muutoksista — toiselle.
Heidän mahdollisuutensa sovintoon on synkkä. Miksi? Koska muut ihmiset eivät ole ongelma. Sinä olet ongelma. Et voi muuttaa muita ihmisiä, mutta voit muuttaa itseäsi. Mutta se on vaikeaa. Se vaatii rohkeutta muuttua, ja se tarvitsee kurinalaisuutta. Se on paljon helpompaa — ja paljon miellyttävämpää alhaisimpia halujasi kohtaan — syyttää jotakuta muuta kärsimyksestäsi.
Ajattele nuorta aktivistia tekemässä "kannanottoa" "korruptoitunutta" kapitalistista järjestelmää vastaan murskaamalla paikallisen yrityksen julkisivun. Mitä hän on tehnyt muuta kuin aiheuttanut harmia ihmisille, joilla ei ole mitään tekemistä hänen todellisten ongelmiensa kanssa?
Syyllisyys, epäilys ja häpeä, mitä hän väistämättä tuntee seurauksena täytyy tukahduttaa, jotta hänen uskomuksensa pysyisivät ennallaan. Ja tämä tukahdutus ei tee mitään muuta kuin edistä hänen vihaansa ja vieraantumistaan.
Amerikan-englantilaisen runoilijan T.S. Eliot'in näytelmässä "Cocktailjuhla", yhdellä henkilöhahmoista on erittäin vaikeaa. Hän puhuu syvällisestä ilottomuudestaan psykiatrilleen. Nainen kertoo hänelle toivovansa, että hänen kärsimyksensä on kaikki hänen omaa syytään.
Häkeltyneenä psykiatri kysyy miksi. "Koska..." hän kertoo hänelle, jos se on hänen vikansa, hän voi tehdä jotain sen suhteen. Jos se on kuitenkin maailman luonteessa, hänet on tuomittu. Hän ei voi muuttaa kaikkea muuta. Mutta hän voisi muuttaa itsensä.
On toki ihmisiä, jotka näyttävät joutuneen luovutettavaksi kauhealle kohtalolle. Mutta useimmat meistä eivät ole. Useimmilla meistä on mahdollisuus tehdä elämästämme parempaa.
Mutta miten?
— Aloita pienestä. Kysy itseltäsi muutamia kysymyksiä: Oletko ottanut täyden hyödyn sinulle tarjotuista mahdollisuuksista? Työskenteletkö täysimääräisellä teholla koulussa tai työssä? Oletko sinä, toisin sanoen, asettanut oman talosi järjestykseen?
Jos vastaus on ei, kokeile tätä: Lakkaa tekemästä sitä, minkä tiedät olevan väärin. Lopeta tänään.
Älä tuhlaa aikaa kysyäksi miten tiedät, että mitä olet tekemässä, on väärin.
Huonosti ajoitettu kyseenalaistaminen voi hämmentää ilman valaistumista, ja saada sinut estymään toimimasta. Voit tietää jonkin olevan oikein tai väärin tietämättä miksi. Aloita kiinnittämään huomiota: Vitkasteletko, myöhästeletkö, käytätkö rahaa, jota sinulla ei ole, ja juotko enemmän kuin sinun pitäisi?
Kyse ei ole jonkin ulkoisesti määrätyn moraalin hyväksymisestä. Se on vuoropuhelu oman omantuntosi kanssa. Mitä teet mikä on väärin omasta näkökulmastasi? Mitä voit korjata — juuri nyt?
Mene töihin ajoissa. Lopeta ihmisten keskeyttäminen. Tee rauha sisarustesi ja vanhempiesi kanssa. Ahkerasti hyödynnä kaikkea mitä sinulla on jo käsillä. Jos teet näitä asioita, elämäsi kohentuu. Sinusta tulee rauhallisempi, tuottavampi ja halutumpi.
Muutamien päivien, tai viikkojen tai kuukausien tarkkaavaisen ponnistuksen jälkeen, mielestäsi tulee selkeä. Elämäsi tulee vähemmän traagiseksi, ja sinusta tulee itsevarmempi. Alat nähdä oikean väärästä selkeämmin. Polku edessäsi loistaa kirkkaammin. Tulet lopettamaan omalla tavallasi menemisesi. Sen sijaan, että aiheuttaisit ongelmia itsellesi, perheellesi ja yhteiskunnallesi, olet positiivinen ja luotettava voima.
Elämäsi tulee edelleen olemaan vaikeaa. Tulet edelleen kärsimään. Se on elossa olemisen hinta. Mutta ehkä sinusta tulee tarpeeksi vahva hyväksymään tämän taakan, ja tällä tapaa jopa toimimaan jalomielisesti, ja tarkoituksella.
Oikea tapa korjata maailma ei ole korjata maailmaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että sinusta edes on tällaiseen tehtävään. Mutta voit korjata itsesi. Et tee kenellekään mitään haittaa tekemällä niin.
Ja tällä tavalla ainakin teet maailman paremmaksi paikaksi."
— Jordan Peterson, psykologian professori Toronton yliopistossa