Vapaa kuvaus




https://youtu.be/x1TXMpiqcDI

Aloituksia

13

Kommenttia

3629

  1. Äitini muistan niin hyvin
    en siihen aikakonetta tarvitse
    vaan molemmat mummoni nuoruudessaan
    päässä vuosisadan näkisinpä askareissaan.
    Kuinka hän karjaa hoitaessaan lypsyjakkaran rikki sai
    kuinka se nuori mylläri puusepän taitonsa likelle toi
    miten se rakkaus lenteli lastuissa noissa
    illalla lempi jo hehkui kuin voissa.
    Kuinka toinen mummoni rohkaistui matkaan kulkurin
    kuinka se rakkaus kasvoi tehtaan varjossa sylissä sahurin
    miten kaikki liian varhain päättyi kyyneliin
    kastellen surulla sahajauhotkin.
    Aikakone kertoisi kaiken salaisen
    noista rakkauksista joita perintönä itsekin
    yhä kannan sopukoissa solujeni sielunikin.
    Onnea äideille ja kaikille mummoille ja mummiloille.
  2. Sanasta hippi tulee mieleen hyvää mutta myös ikävää... kapinaa ja vapautta.
    Tietysti Hair, innokkaana teiniliittolaisena käytiin Tampereella useamman kerran akvariusta kuuntelemassa ja katselemassa. Bussimatkat siitä aina porukalla hoilattiin. Muistan vieläkin sen kohtauksen ennen väliaikaa kun poliisit tulivat kieltämään epäsiveellisen esityksen.
    Sitten taideopiskelija-aikaan liittyi niin Vietnamin sodan kuin kaiken muunkin vastustaminen, vaikken mikään aktivisti ollutkaan niin kaiken moisiin sitä mukaan mentiin ja oppilaitoksen sisälläkin kiehui ja kuohui. Milloin pantiin kaikki seis väärän opetusministerin takia ja milloin mitäkin vanhoja rakenteita murrettiin. En edes muista liittyikö hippiyteen mutta samaan aikaan kuitenkin.
    Ikävin asia on tietysti se kapina mikä tapahtui omassa perheessäni ja joka johti yhden läheiseni huumeiden käyttöön ja irtiottoon perheestä ja muuttoon Kööpenhaminaan Christianiaan. Hän valitsi oman elämäntapansa ja yhteydet perheeseen vähitellen palautuivat, raju elämä ja Intiassa vietetyt ajat vaativat veronsa ja menetimme hänet lopullisesti viitisen vuotta sitten.
    Merkittävä vaikutus elämääni oli kun luin kirjan Summerhill, se sattui jotenkin herkkään saumaan ja sen luettuani ajattelin, että noin vapaasti haluan lasteni kasvavan. Kului kuitenkin kymmenen vuotta, kirjan sisältö, metodit ja muukin oli jo unohtunut, ennen kuin pääsin kasvamaan omien lasteni rinnalla. Koskaan en ole unohtanut vapauden ajatusta, jonka kasvamiseen ja oppimiseen haluan liittää. Pellossa meidän pennut on kasvanut, isä ajatteli aina lastensa parasta ja äiti hössötti vapauden kanssa. Pitäisikin lukea uudestaan tuo opus kun nyt saa huseerata lastenlasten rinnalla.
    Hassu juttu, jos pitäisi määrittää väri minkä liittäisin hippiyteen, se olisi ehdottomasti tietty violetti.
  3. En tiedä mikä mysteeri tuo on, olkoon, mutta Mr. Selänteen kutsuun taidan kopaista jos vaikka onni potkaisi ja Word Cuppiin pääsisin ja varsinkin Torontossa olisi kiva piipahtaa.
    Siinä kutsussa pitää haastaa kaveri mukaan, taidan haastaa teidät kaikki täältä palstalta, muistaisi vaan nimet ja osoitteet.