- Miten olisin toiminut vastaavassa tilanteessa, ehkä näin.
olisin vaatinut tuota naisystävää kertomaan noille sukulaisille tilanteen,
että tässä kuviossa pyörii nyt uusi mies ja
sitten vaatinut häntä myös kysymään juhlanjärjestäjältä ja kutsujalta
sopiiko, että tulen hänen kanssaan syntymäpäiville.
Yllätyksenä en olisi mennyt mukaan juhliin
tavalliselle vierailulle sen sijaan olisin voinut mennä
mutta en juhlaan.
Olen ollut myös tilanteessa, jossa sukulaiseni halusi minut mukaan täysin tuntemattomien omien kavereidensa häihin, en tietenkään suostunut mukaan, mutta asiasta häiden järjestäjä ja sukulaiseni neuvottelivat ja hääpari oli sitten jopa toimittanut nimelläni kutsukortin noihin häihin. En ollutkaan mikään kuokkavieras vaikka en tuntenut koko hääporukkaa. Lopulta olin kutsuttu ja koin, että kaikille oli mukavaa, että olin mukana, sukulaiselleni ja hääparikin oli iloinen kun näki minut ulkomaalaisena juhlassa mukana ja minulle joka sain elää ikimuistoiset hääkuviot vieraalla maalla. - 2014 Innannen kuoli ja 2015 oli hänen muistonäyttelynsä oli Iittalassa.
Mieleeni on sieltä jäänyt, että hänen maalaamistaan ohjaa ajatus, että "Ainoita oikeita oppineita ovat itseoppineet, muut ovat opetettuja. " Ehkä se ajatus sopi hänen musiikkiinsa ja kirjoittamiseensa.
Tosi tuottelias taiteilija, eipä varmaankaan ole nuokkunut koulujen penkillä kun yleisradion vahtimestarin hommista antautui taiteilijaksi. Oli kansainvälisesti arvostettu naivisti.
Jokainen lienee kuullut radiossa hänen pakinoitaan , joku Joe niissä seikkaili. ja hän lehdissä pakinoi ja pornolauluja jne
tähän voisi monta mukavaa laulua laittaa,
miehellä oli kyllä huumori tekemisissään.
Kaunistakin...
https://youtu.be/cfFfyV0HpZE - Kiitti Paloma hyvästä vinkistä, sopii vaikka samaan keikkaan Iittalan kanssa.
- Vedän nappulahanskat käteen ja saappaat jalkaan
hyökkään näiden elävien magnesiumpommien kimppuun.
Kauhea julma tuomio on niille koittanut.
Turhaa on yrityksensä vallata,
hukuttaa helmoihinsa kaikki vasta heräävä:
pionit, liljat ja jo kukkivat lemmikit.
Ovelat, alkukesällä voimansa tunnossa
riehailevat vuohenputket, Loppunne on tullut!!
Tai siis vai hetkeksi, kunnes selkäni käännän
kuulen jo vilkkuvan naurunne: Luulet vaan, hahhahhaan!!
Apua, mitä mä teen, vuohet valtaavat putkineen pihani.
https://youtu.be/qJYrK0azHSU - Tulitikut.
Kaikenlaisia kieltoja liittyy tulitikkujenkin historiaan,
Milloin kiellettiin fosforia ja milloin jotain muuta.
Tulitikut ovat nyt paljon huonompia kuin silloin kun kotimaassa esim Vaajakoskella suomalaisesta haavasta vai olisiko ollut jo silloin venäläistä haapaa, mutta kuitenkin olivat parempia.
Tulitikku katkeaa kun kunnolla raapaisee ja jos sattuu syttymään niin puolet tikusta jää käteen.
Varalta raapaisenkin kahdella tikulla,
vai olenkohan vain tullut niin kovakouraiseksi raapijaksi. - Helene S töissä ihmettelen hänen taitoaan, kuinka hän esimerkiksi yhdellä väripisteellä pystyy kertomaan niin paljon. Väriä ei tarvita paljon jos se on oikea ja oikeassa paikassa. Hän osasi sen taidon.
Molemmat taiteilijat ovat maalanneet itseään Helene ihan suoranaisesti omakuviaan ja
Innasen kasvot löytää hänen maalauksistaan, melkein kaikista hahmoista, joskus jopa naishahmoistakin tunnistaa Innasen sänkipartamiehen.
Rakel Liehun romaani Helene, on hyvää kuunneltavaa, kirjailija itse lukee äänikirjan, kerran olen romaanin aikana hionut vanhan korjattavan kirjoituspöydäni, koko yö siihen silloin meni, kaksi kärpästä yhdellä iskulla tavallaan. - Sido perhosi teräksen mustasta pilkkumekostani.
Poskena tuskin viidakkokukon niskaa korvaan, silti…
Nousevan aamuauringon kajossa tanssin,
siimassa tunnen lämpimän rutistuksen, hellityksen
takaheitossa elän vispauksen, näpäytyksen vyötärölläni.
… harjus nappaa.
Kalalle"Kuoleman paikka"
https://youtu.be/QXInWK-bdR8 - Voi sinnuu, nuin monta kysymysmerkkiä, olen aivan hukassa.
En ossoo sanoa kuka puri ja ketä ja millä vuosituhannella.
Pääpoittini asiassani on KHO sen kallispalkkaiset tuomarit ja heidän asialistansa.
Toki toivon, että kaikki eläisivät rauhassa ja ennen kaikkea rakkaudessa,
luontoakin rakastan, niin kuin varmasti sinäkin teet, tai ainakin kuvittelen niin,
vaikken susia suosikkaan. - Äly hoi älä jätä.
KHO käsittelee valituksen kolmesta poikkeusluvalla ammutusta sudesta.
Viherpiipertäjät asialla.
Voi herran pieksut, sudet ammuttu luvallisesti jo aika päiviä sitten.
Ennen KHO olisi ihmisten oikeutta vaalinut nyt sudet etusijalla.
Puolestani voivat yläsavosta metsästäjät ampua vaikka kaikki sudet,
saisivat ihmiset rauhassa asua ja elää. - Vihdoinkin päättyi pitkä piina,
hyytyi kiusanteko kuusitoista vuotinen,
ylimitoitettu ilkeä vaino viimein vaikeni.
Eläköön! Kari-Pekka Kyrö.
https://youtu.be/QS5I3X3_3-g - Enempi olen huutokauppaporukkaa, mutta joskun tulee käveltyä spr kontteja läpi, harvoin mitään mukaan tarttuu.
Omassa pitäjässä on ekokirppis, josta olen ostanut ihanan punaisen tuolini ja siihen rahin. Myös jotain lautasia, aikani odotin ja kun eivät menneet kaupaksi, kävin tinkaamassa ja sopivaan hintaan sain ne.
Ne kirpparit jossa on niitä metrin looseja, eivät kiinnosta, en tiedä mikä niissä tökkii, jokin vaan tökkii. Ehkä haju ja epämääräisyys. - Naivina naivistit lähellä sydäntä.
Taiteilijasuosikit vaihtuvat mielialan mukaan mutta Helene S. on ehdoton ykkönen.
Naivisteista Raija Nokkalan värimaailmasta tykkään, odotan taas naivistien näyttelyä Iittalassa... - Kuljen kapeaa polkua, kuuntelen metsälinnun laulua.
Levitän siipeni, tunnen tuulen virtaavan läpi ajatussulkieni.
Sukellan ihmisvirtaan, olen elossa ja osana maailman kipuilua.
Avaan avaran sydämeni ja kokoan sinne kaikki rakkauteni.
https://youtu.be/kkcaFVsz7EU - Kätesi yltää lantiolle, vyöttää vyötärön
olan omii omakseen, kaulakaaren kiedot kämmeneesi.
Rinnat leikin ymmärtävät, huulet maistavat makean
suu sopii suudelmaan, poski poskea tangoon hakee,
korvakin kuulee hennon kuiskauksen: https://youtu.be/8SK8LiAncyE - Eilen huusin kaikille tutussa paikassa
perjantainäytännössä Palsamäen teatterissa.
Polttariporukat hauskuttivat omat ilonsa näytökseen.
Amin Asikaisenkin romppeita hyvän hintaan nyrkkeiltiin maailmalle
ja tilin muhkean nekin keisarille toi.
Markku makkaroita kansalle möi, munkit ja pullatkin joku söi.
https://youtu.be/pruI4IkZkm0 - Häpeän tunne on niin voimakas tunne, etten viitsi edes muitten puolesta sitä tuntea.
Jos joku jonkun mokan tekee, niin tekee, mitä siitä, niinhän kaikki tekevät mokia ja erehdyksiä elämässään.
Joskus lapsena nolotti jotkut asiat, mutta se oli ohimenevää myötähäpeää, jota en edes ymmärtänyt, miksi kaverini häpesi sitä että hänen isänsä nimi oli Jaakko, esimerkiksi.
Jos joutuu yleiseen tilaisuuteen, jossa joku esittää jotakin vähän tai enemmän alakanttiin tai hänen taitonsa ei oikein riitä esitykseen, tai innostuu puhumaan kiusallisesti ohi yms, niin silloin kyllä enemmän pohdin, kuinka hänen kannattaisi petrata esitystään kuin säälittelisin ja kokisin häpeää hänen puolestaan.
Jokainen saa itse kokea omat häpeänsä, jos haluaa sellaisen tunteen kokea.
Kun joku möykkeröi ja oikein öykkäröi niin enemmän se harmittaa ja keljuttaa ja suututtaa. Voin toki asettua hänen läheisensä tai omaisensa asemaan ja harmitella, jos huomaan, että hän kokee vierelläni häpeää moisesta öykkäröinnistä. - En ollut paikalla, megastarilla tulin ja yöllä katselin Mauno Koiviston hautajaiset.
Arvokkaat presidentille sopivat jäähyväiset, hyvää ja kaunista musiikkia, erityisesti cantoren minoresin ja Jorma Hynnisen laulama veteraanin iltahuuto kirkossa oli jotenkin yllätys, mutta sopi ihan hyvin tilaisuuten viimeiselle sodan käyneelle presidentille.
Niin piispan puheessa kuin presidentin puheessakin oli lämmin ja henkilökohtainen tunnelma.
Teen retken Hietaniemen hautausmaalle, kun aika on. - Samaa mieltä, mauton esitys.
Ehkä ajankohta esittää tuo kappale, korosti mauttomuutta
" pyrkyri"presidentille. Esittäjän asu antoi suoran yhteyden suomenlippuun, omituinen juttu, ei mielestäni sopinut yhteen, esittäjä, esittäjän asu, laulu ja presidentti, jotenkin ristiriitainen yhteys. - Hevoskastanjat kukkivat
vuokot valtaavat metsiköt
voikukat täplittävät nurmimaat
silloin kaupunki on kauneimmillaan.
Nyt pohjoinen viileys ja merituuli viivyttävät.
Kaupunki vielä kuin hevoskastanjan pullea silmu
lämpöä odottava ja hitaasti heräävä.
Pian, ehkä aivan pian, juuri oikealla hetkellä:
tuonkin kaupungin kesä räjähtää.
https://youtu.be/Qj4i7vKI01c - Tulipunaisella huulipuikollani piirrän sinulle suudelman
ruttuisen baarikuitin taakse.
Se on viipyillyt ja viilettänyt mieleni portaissa
kompuroinut ja lopulta liitänyt poutapilveen,
merilinnun sieltä kaapattavaksi, kuriirina kuljetettavaksi
viimein luoksesi sattuvaksi – suloiseksi suudelmaksi.
https://youtu.be/giWmt9x4Wh0