veppenica
Olen kiva ja huumorintajuinen urheiluhullu. Tuutko jutskaa?
Kotieläimet: koira
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: En ole kiinnostunut lapsista
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia32 aloitusta · 386 kommenttia
- Selkeästi haiskahtaa siltä, että tässä keskustelussa on paljon pentutehtailijoita mukana, joilla vain raha mielessä. Oikeasti vastuuntuntoiset kasvattajat eivät kauheasti rahaa mieti. Paljon olen heidän kanssa jutellut ja suurin osa kasvattaa niitä pentuja ihan muusta syystä kuin tienaamisen takia. Moni tavoittelee itseään varten ihannekoiraa tai haluaa parantaa rotua painottamalla jotain ominaisuuksia kasvatustyössään. Koiraharrastus on vain harrastus. Jos haluaa tienata, niin tekee jotain ihan muuta kuin ryhtyy kasvattajaksi.
- Koiratoiminta on Suomessa muutenkin erittäin pitkälle harrastuspohjaista ja rotukoirien hinnat ihan pilvissä, mikä ajaa ostajia etsimään halpoja koiria ulkomailta. Jos koirien hintoja nostettaisiin entisestään kattamaan kasvattajien palkkoja, niin se tyrehdyttäisi Suomen koirakaupan ihan totaalisesti. Esimerkiksi Venäjältä saa rotukoiria huippukasvattajilta noin puolet halvemmalla kuin suomalaisilta keskivertokasvattajilta. Esimerkiksi eräs venäläinen huippukasvattaja myy toy- ja kääpiövillakoiria terveystestatuista ja näyttelyissä menestyneistä vanhemmista alle tuhannella eurolla. Pakettiin siis kuuluu pennun lisäksi pentu- ja tehosterokotukset, sekä rabies, ekinokokkoosikäsittely ja kaikki eläinlääkinnälliset tullin vaatimat paperit tehtynä. Myös Venäjän kennelliiton (RKF) myöntämä export pedigree tulee mukaan. Sillä voi rekisteröidä koiran minkä tahansa maan FCI:n alaisen kennelliiton rekisteriin, esimerkiksi Suomen kennelliiton rotukoirarekisteriin. Suomessa vastaavan pennun hinta on lähemmäs kahta tuhatta euroa plus rokotukset eli aivan selkeästi kalliimpaa kuin Venäjällä.
- Julmettoman kokoiselle maalle kuten Venäjälle, jolla tyhjää maata silmänkantamttomiin ja tärkeitä merialueita hallussaan, Suomi olisi aivan turha taakka. Suomessa ei ole Venäjän kannalta mitään tärkeää; ei maantieteellisesti, ei resurssien puolesta, ei minkään puolesta. Takuulla Baltiakin kiinnostaa pikkuriikkistä Suomea enemmän.
- Kasvatustoiminta on harrastustoimintaa. Ei todellakaan mitään työtä.
- Villakoira on kylläkin loistava rotu! Se on perusterve, miellyttämisenhaluinen, helppo kouluttaa, soveltuu monenlaiseen harrastukseen, pääsääntöisesti ei ole haukkuherkkä eikä kovinkaan vietikäs, sekä kiintyy perheeseensä vahvasti. Rodussa on useita väri- ja kokovaihtoehtoja, joten jos joskus haluaa vaihtaa koiran kokoa, niin ei tarvitse rotua vaihtaa.
- Ei siinä oikein muu auta kuin soittaa viranomaisille ja paikalliselle eläinsuojeluvalvojalle. Voi vain toivoa, että henkilö väsyy jatkuviin viranomaisten ja muiden tahojen visiitteihin. Vaikka koirarakas olenkin, niin joskus omistajan herättelemiseen tarvitaan niinkin rajuja keinoja kuin muutaman myrkkylihapullan tiputteleminen hänen asunnon läheisyydessä.
- En todellakaan ymmärrä heitä, jotka edes yrittävät jotenkin selittää/puolustaa kyseisen naisen äärimmäisen narsistista tekoa. Tätä on ihan turha selitellä tai puollustella. Monilla äideillä on vaikeaa ja ei ole ensimmäinen eroperhe, mutta toiset hakevat muualta apua tai yrittävät jaksaa itse, mutta kyseisessä tapauksessa naisen itsekäs, narsistinen tavoite oli kaikki tai ei mitään. Joko väkisin pitää miehen perheessä tai sitten kostaa miehelle tappamalla lapsetkin.
- Avioeron ovat kalliita prosesseja. Miksi siis mennä avioliittoon hetken huumasta ja erota alle vuoden päästä? Pelkkää yhteiskunnan rahan tuhlaamista!
- 5kk vanha koira on vielä aika pentu. Lähemmäs vuoden ikää alkaa teinikausi, helpottaa yleensä siinä 1,5 vuoden ikäisenä tai jollain sitäkin myöhemmin. Riippuu toki yksilöstä. Koiranpentu tosiaankin vaatii aika paljon työtä, joten sinun tulisi puhua tuntemuksistasi vakavissa perheesi kanssa. Ei todellakaan ole reilua, että mies hankkii koiran ja jättää sinut käytännössä yksin sen ja lasten kanssa.
- Kommentoin hiukan naisen näkökulmasta. Faktahan on se, että harvoin sitä useamman yhteisvuoden ja lapsikatraan jälkeen ero otetaan hetken mielenjohteesta. Usein ikävät asiat kasaantuvat vaikka kuinka kauan ja sitten purkautuvat eropäätöksenä. Yleensä ne hetkelliset huonot tilanteet hoidetaan jollain lyhytaikaisilla korvisuhteilla, mutta kun lopullinen eropäätös tehdään pitkän suhteen jälkeen, on moni nainen jo henkisesti ottanut eron paljon aikaisemmin. Siksi uusi suhde astuikin kuvioihin niin nopeasti tai tuli ilmi niin pian, jos suhde alkoi jo ennen varsinaista eroanne.
Jos ap niin kaipaa lapsiaan, niin miksei hae lasten lähivanhemmuutta? - Ei kaikki niin yksinkertaista ole. Käytös voi olla opittua tai neurologista. Jos käytös on neurologiaperäistä eli koiralla on heikko hermorakenne, josta johtuu paukkuarkuus, niin tähän ei oikeastaan käytöskoulutus auta. Tämä vaatii vain ja ainoastaan lääkehoitoa.
Jos käytös on opittua omistajalta, lajitoverilta tai itsenäisesti jonkun kokemuksen kautta, niin silloinhan kaikki opittu voidaan korjata. Joskus omistaja tahallisesti tai tahattomasti opettaa koiransa pelkäämään jotain, mutta käytös voi olla opittua lajitovereiden käytöksestä tai ihan oman kokemuksen kautta; koira säikähtänyt jotain ja pelko jäänyt muistiin. Koira kun ei elä vain kuvussa omistajansa kanssa, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Omistajan toki kannattaa totuttaa koira järkevällä tavalla mahdollisimman moniin asioihin ja näin ennakoida pelkoreaktion vahvistumisen riskiä. Kun koira on tottunut muuttuvaan ympäristöön, niin se oppii suhtautumaan uusiin asioihin paljon rohkeammin. - Ja taas kerran, miksi länsimaisten pitää kunnioittaa ääri-islamistien kulttuuria, muttei toisinpäin?
- Siis mikä ihmeen kiirus on naimisiin mennä noin nopeasti? Faktahan on se, että avioliitto ei käytännössä muuta ole kuin rahaliitto. Avioliittolaki määrittelee ainoastaan pariskunnan taloudelliset velvoitteet ja omaisuudenjaon erotilanteessa. Mahdollisten lasten taloudellinen etu turvataan lakiteitse vanhempien keskinäisistä suhteista huolimatta. Laki ei voi velvoittaa pariskuntaa rakastamaan toisiaan ja pysymään yhdessä ikuisesti, mutta se voi velvoittaa pariskuntaa jakamaan yhteisen omaisuuden. Nykyään on kuitenkin lukuisia keinoja turvata oma taloudellinen toimeentulo ja omaisuus ilman avioliittoakin. Jos pariskunta on uskovainen, niin mikään ei estä toimittamasta uskonnollista rituaalia omassa seurakunnassaan ilman avioliiton solmimista.
Eli siis kannattaa aina miettiä, miksi se avioliitto on tosiaankin niin tärkeä ja mikä se avioliitton solmimisen todellinen syy on? - Peräänkuulutetaan aikuismaista käytöstä, mutta millaista käytöstä osoittaa omien ongelmien puiminen nettipalstoilla?
- Ihmettelen näitä naisia, jotka valitsevat kaikista vaihtoehdoista sen pahimman. Yhteiskunta tarjoaa ainakin kolmea eri vaihtoehtoa, joilla pystyy edes oman rikosoikeudellisen vastuunsa välttämään; ehkäisy, abortti, adoptioon antaminen. Saattaisi ehkä jotenkin ymmärtää yhden kerran, että synnyttää kotonaan, säikähtää ja tekee tyhmyyksiä, mutta että VIISI kertaa. Ei ole tällä naisella kaikki "muumit laaksossa"...
- Mikä siinä on, että pitää toisten rahoja laskeskella ja kateudessa kylpeä? Jos ne naapurit ovat huomenna velkahelvetissä, niin mitä se sinua hetkauttaa? heidän rahat, heidän elämä, heidän ongelmat.
- Mielestäni yksilönvapauteen kuuluu päätösvalta niin omasta elämästä kuin kuolemastakin, mutta kun kyse on yksilön omasta päätöksestä, on hänen myös itse tehtävä tarvittavat toimenpiteet elämänsä päättämiseen. Jos kyse on fyysisesti halvaantuneesta henkilöstä, jolla on kuitenkin selkeä mieli ja hän pystyy selkeästi ilmaisemaan tahtonsa saada eutanasia, niin tässä tapauksessa asioista voidaan keskustella, mutta taas tulee uusi kysymys: kuka suostuu kyseisen toimenpiteen tekemään? Omaiset vai hoitohenkilökunta? Ja ylipäätään suostuvatko lääkärit semmoiseen? Mielestäni vaikka eutanasia laillistettaisiin, ketään lääkäriä ei missään nimessä voida velvoittaa suorittamaan kyseinen toimenpide, jos se on hänen vakaamustensa vastainen.
- Itse olin myös ajopelkoinen, mutta vähitellen siitä yli pääsi, kun sai varmuutta. Aloita vähitellen: ajele aluksi alhaisilla kaupunkinopeuksilla kokenut ja rauhallinen kuski vierelläsi rauhallisia katuja pitkin omaan tahtiisi. Lisää itse vaikeustasoa varmuuden kasvaessa. Tee asiat juuri siinä vauhdissa, joka itsestäsi tuntuu hyvältä. Ennakoi ja aja rauhallisesti turhaan hötkyilemättä. Anna hermoheikkoisten kuumakallejen mennä ohi ja ole mahdollisimman ennakoitavissa. Vaikka se takana ajava jästipää kuinka tööttäilisi, niin muista, että laki usein korostaa tilannenopeutta. Parempi mennä hitaammin kuin menettää tilanteen hallinta ja aiheuttaa vaaraa. Eli tee kaikki omaan tahtiisi ja muista rauhallisuus. Kokenut rauhallinen kuski vieressä rauhoittaa ja lisää itsevarmuutta.
- Koiralehdissäkin on ollut juttua näistä koiranvihaajista, jotka ovat vain päättäneet savustaa koirat pois talosta. Heille kun ei oikein mitään voi. Pitää vaan joko sietää tai vaihtaa asuinpaikkaa.
- Ei ole olemassakaan vieraita perheenrikkojia. Perheen rikkoo se osapuoli, joka perheeseen kuuluu, mutta tieten tahtoeh lähtee seikkailemaan vieraalle tietäen mitä siitä seuraa. Toinen osapuoli tarjoaa vain mahdollisuuden, mutta kyse on perheellisen vapaaehtoisesta päätöksestä rikkoa oma perhe, joten ihan turha on syyttää mahdollisuutta tarjonnutta, koska hänhän ei lopullista päätöstä rikkoa perhe tehnyt.